/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

Transkriptio

1 Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla, sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvonnan yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmän riittävyydestä, selkeät ohjeet miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sisältäen ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja lupien hakemiseen. Neuvonnan tavoitteena on myös kannustaa järjestelmien kunnostus- tai tehostamistoimiin ja luoda myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien Etelä-Savo jossa oli käynnissä EU-rahoitteinen neuvontahanke. Vuonna 2013 avustuksia myönnettiin kaikille samoille ELY-keskusalueille. Vuonna 2013 jätevesineuvonta-avustuksia myönnettiin yhteensä noin 1 M. Hankkeiden kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat 1,68 M ja osalla hankkeista oli omarahoitusta mm. kunnista. 2. Toimijat ja hankkeet Vuonna 2013 rahoitusta sai 17 erillistä hanketta, joista 16 hanketta toimi valtion tukemina myös vuonna Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Taulukko 1: Vuonna 2013 valtion avustusta jätevesineuvontaan saaneet toimijat ja hankkeet ELY-keskusalue Järjestön nimi ja mahdollinen hankkeen nimi Lyhenne Uusimaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry VHVSY Varsinais-Suomi VALONIA ja Lounas-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKU-hanke HAKKU Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES JÄNES-hanke Häme Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO2-hanke NEUVO2 Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdisty ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke 2013 Etelä-Karjalan Martat ry Hämeen Haja-apu Pirkanmaan Haja-apu Jässi LPR Jässi Imatra EK Martat Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Pohjois-Karjala Suomen kylätoiminta ry, Jässi POK Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Etelä-Savo (ei valtion tukemaa jätevesineuvontahanketta) Pohjois-Savo Jätekukko Oy ja Pohjois-Savon Martat ry Jätekukko Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Jässi EPO Pohjanmaan Jässi Pohjois- ProAgria Oulu ProAgria Pohjanmaa Kainuu Kainuun Nuotta ry Nuotta Lappi Kemijoen vesiensuojeluyhdistys KemijoenVSY

2 3. Neuvontahankkeiden toiminta Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation kertomista mm. asetuksen vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä, sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Muutamat hankkeet järjestivät myös laajempia sidosryhmä- ja asiantuntijaseminaareja. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan kyseisen kiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Jätevesineuvojat kävivät Suomen ympäristökeskuksen järjestämän koulutuksen toukokuussa 2013, elleivät olleet kouluttautuneet jo aiemmin. Neuvontaa ohjeistetaan mahdollisimman samankaltaiseksi eri puolella maata. Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden asetuksen vaatimusten suhteen. Asukkaalle annettiin jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi, sekä yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista ja taustamateriaalia. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Vesiensuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin oma-aloitteisesti. Puhelun aikana neuvontakäynnin tarve arvioitiin ja osa asukkaista sai riittävän tiedon puhelimessa. 4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät vuonna 2013 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta (hlö) Yleisneuvonnan tilaisuus (hlö) Yksilöllinen neuvonta (hlö) Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

3 Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen kohteissa 31 %:lla perusratkaisu on kunnossa (vaihteluväli hankkeiden kesken 21-42%), sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 69 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia vuonna Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttaa ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Osa hankkeista on ilmoittanut ikävapautettujen kiinteistöjen määrät erikseen, mutta osalla määrät ovat sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 10 % kohteista. Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä asetuksen vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän tätä 69 prosenttia, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on arvioinut Pirkanmaalla ja Hämeessä, että % ikävapautetuista kohteista edellyttäisi saneerausta. Osa hankkeista (12 hanketta) jaotteli tietoa SYKEn toimittaman pohjan mukaisesti ja tätä tietoa voidaan koota keskiarvoiksi. Suurimmassa osassa vakituisen asutuksen kohteista (82 %) wc:n jätevedet käsitellään yhdessä pesuvesien kanssa. Vain 18 % kohteissa jätevesijakeet erotellaan. Taulukossa 3 on koottu vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja. Taulukko 3: Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmät 2013 Jätevesijakeet (wc & pesu) yhteiseen käsittelyyn Kiinteistöjen määrä koonnissa 3803 kpl 809 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 76 % 43 % Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 9 % 33 % ratkaisu Järjestelmä kunnossa 15 % 14 % Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 10 % Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä mutta käsittely ei ollut riittävää, 66 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei ollut muuta käsittelyä. 34 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista 50 % oli vanhenevia ratkaisuja ja 50 % edellytti pieniä huoltotoimia.

4 Kuvassa 2 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilanne niissä tapauksissa missä jätevedet käsitellään yhdessä (yhteensä 578 kiinteistöä). Kuvassa 3 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 112 kiinteistöä). Kuva 2: Vakituinen asutus, kunnossa olevat yksiputkijärjestelmät Kuva 3: Vakituinen asutus, kunnossa olevat kaksiputkijärjestelmät

5 Vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asutuksessa moni kohde (903 kpl) täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Keskimäärin 78 % kiinteistöillä perusratkaisu oli kunnossa sellaisenaan (vaihteluväli hankkeissa 47-93%) tai pienillä toimenpiteillä ja vain 22 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuvassa 4 on esitetty keskimääräinen tilanne vuonna Tilanne oli lähes sama vuonna 2012 neuvotuilla alueilla. Kuva 4. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys Suurimmassa osassa vapaa-ajan asutuksen kohteista (80 %) jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu lainkaan. Taulukossa 4 on koottu vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja niistä hankkeista, joilta saatiin tarkemmin jaoteltua tietoa. Taulukko 4: Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmät 2013 Jätevesijakeet (wc & pesu) yhteiseen käsittelyyn Kiinteistöjen määrä koonnissa 310 kpl 1269 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 72 % 12 % Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 16 % 10 % ratkaisu Järjestelmä kunnossa 12 % 8 % Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 71 % Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä mutta käsittely ei ollut riittävää, 78 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei ollut muuta käsittelyä. 22 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vapaaajan asutuksen osalta keltaisen arvion saaneista kohteista suuri osa (80 %) edellytti pieniä huolto- tai korjaustoimia ja loput olivat elinkaarensa loppupuolella olevia järjestelmiä. Kuvassa 5 kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilanne niissä tapauksissa missä jätevedet käsitellään yhdessä (yhteensä 36 kiinteistöä). Kuvassa 6 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 98 kiinteistöä).

6 Kuva 5: Vapaa-ajan asutus, kunnossa olevat yksiputkijärjestelmät Kuva 6: Vapaa-ajan asutus, kunnossa olevat kaksiputkijärjestelmät Kuvassa 6 on ne vapaa-ajan asutuksen kohteet, joissa jätevettä muodostuu vähäistä suurempia määriä. Jäteveden määrä oli vähäinen 903 kpl vapaa-ajan asunnolla. 5. Hankkeiden kokemuksia ja toimintamallien vertailua Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamisesta saatiin hyviä tuloksia molemmilla käytetyillä toimintamalleilla. Asiakaspalaute oli erittäin hyvää kaikissa hankkeissa, neuvojien saama satunnainen kritiikki kohdistui lähinnä velvoitteisiin yleisesti ja jätevedenkäsittelyn tehostamistarvetta kyseenalaistettiin verraten esimerkiksi karjanlannan peltokäyttöön. Nuohoojamallin etuna on logistiikan tehokkuus ja se että tavoitetaan ihmiset jotka eivät itse tilaisi neuvontaa. Käynnin peruutuksen yhteydessä asukkaita neuvottiin puhelimitse. Mallin haittana on, että tulee kierrettyä myös kiinteistöjä joilla asiat ovat kunnossa tai asukkaat eivät olekaan paikalla ja jotka eivät ole peruuttaneet käyntiä.

7 Käydyistä kohteista keskimäärin 17 % ei kukaan ollutkaan paikalla (vaihteluväli hankkeissa %). Peruuttamattomista käynneistä huolimatta nuohoojamallin tavoittamien kiinteistöjen määrät olivat suurempia kuin putkimiesmallin, ja mallin tehokkuus on ilmeinen. Putkimiesmallin etuna se, että käyntiä tilatessa voidaan arvioida neuvonnan tarve ja osaa kysyjistä voidaan auttaa jo puhelimitse. Täten käydään lähinnä niillä kiinteistöillä, joilla jätevesiasiat eivät ole kunnossa. Mallin haittana on logistiikka, käyntikohteita on eri suunnilla ja siirtymäajat ovat pidempiä. Toimintamalli perustuu siihen, että asukkaat ovat tietoisia neuvonnasta ja halukkaita tilaamaan käynnin. Toiminnan käynnistäminen on siten hitaampaa ja kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan mainontaa. Puhtaasti putkimiesmallilla toimivia hankkeita oli vuonna 2013 vain yksi (Pohjois-Pohjanmaa). Tämän hankkeen vakituisen asutuksen käyntikohteista 79 % ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia. Nuohoojamallin hankkeiden keskiarvo oli 68 %. Hankkeet tuottivat hyödyllistä tietoa toimialueensa kuntien jätevedenkäsittelyn tilasta. Osa hankkeista keräsi kunnille yksityiskohtaista kiinteistökohtaista tietoa omistajien suostumuksella. Tietojen luovutuksen kielsi osa omistajista, KVVY ry:n mukaan noin %. 6. Neuvonnan tulosten edustavuus verrattuna kokonaistilanteeseen Molemmissa käytetyissä neuvontamalleissa neuvontaan valikoituneet tai sitä tilanneet kohteet eivät ole tilastollisesti edustava otanta Suomen koko kiinteistökannasta. Nuohoojamallissa ei luonnollisesti kierretä neuvomassa uudisasutuksen alueita, eivätkä asukkaat jotka tietävät asiansa olevan kunnossa, myöskään tilaa neuvontakäyntejä. Suoraa laskelmaa tarvittavien remonttien määrästä ei siten voi tehdä kuvien 1 ja 2 prosenttiosuuksilla ja kiinteistökannan koolla. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry tarkasteli vuonna 2012 ja 2013 yhden neuvonta-alueen tilannetta selvittämällä kaikkien kohdealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät, sen lisäksi että alueella järjestettiin neuvontaa osalle kiinteistöistä. Tässä vertailussa arvioitiin, että neuvottujen kohteiden jätevedenkäsittelyn tilanne on huonompi kuin todellinen tilanne koko rakennuskannasta keskimäärin, eron ollessa 12 % molempina vuosina. 7. Arvioita saneerattavien kohteiden määrästä Jätevedenkäsittelyn tilaa voidaan arvioida olettamalla taajama-asutuksen olevan viemäröityä. Väestörekisterikeskuksen vuoden 2012 tilaston mukaan Suomessa oli haja-asutusalueella vakituisesti asuttuja pientaloja (omakoti-, pari- ja rivitalot) yhteensä kpl. Vuoden 2004 jälkeen rakennetuissa taloissa jätevesijärjestelmän oletetaan olevan kunnossa. Näitä uusia rakennuksia on kpl. Näin ollen vuotta 2004 vanhempia omakotitaloja ja useamman talouden kiinteistöjä (pari- ja rivitalot) on n Olettaen saneeraustarpeeksi % päädytään siihen että saneerausta edellyttäviä kiinteistöjä on kaikkiaan Ikävapautuksen piiriin kuuluvia kiinteistöjä oli vuonna 2012 (Väestörekisterikeskus, 2012). Vapautus koskee ennen syntyneitä vakituisen asunnon omistajia, mikäli jätevedestä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Saneeraustarpeessa olevien pientalojen määrä olisi siten kpl. Kesämökkejä oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa yhteensä Kunnostustoimia tarvitaan 22 %:lla kohteista eli vapaa-ajan asunnolla. Näistä kohteista 40 % eli noin :lla jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu, jolloin käsittelyn tehostaminen on yksinkertaisempaa.

8 8. Hankkeen tuloksellisuus Hankkeiden tulosten vertailu Hankkeet olivat rahoitukseltaan ja henkilöstöltään erisuuruisia. Saavutettua neuvonnan vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan painottamalla erityyppistä neuvontaa eri tavalla. Kiinteistökohtaisen neuvonnan arvioidaan yleisesti olevan vaikuttavinta ja yleisellä tasolla olevan valistamisen vähiten vaikuttavinta. Hankkeet laskivat saavuttamistaan neuvontakontakteista vertailuluvun seuraavasti: x = yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet), kpl henkilöitä y = yksilöllinen neuvonta (esim. jätevesiklinikat ja palvelupisteet), kpl talouksia Y= (x*0,1) + (y*0,4) k = kiinteistökohtainen neuvonta, kpl talouksia Hankkeen laskennallinen vertailuluku = Y + k Taulukossa 5 on laskettu hankkeiden kokonaiskustannukset jaettuna laskennallisella vertailuluvulla. Taulukko 5. Hankkeiden vertailuluvut 2013 Yleisneuvonnan vertailu-luku (Y) Kiinteistökohtainen neuvonta (k) Toimintamalli Kokonaiskustannus ( ) Hankkeen kokonaiskustannus / vertailuku [ / (Y+k) ] UUS LINKKI nuohooja VHVSY nuohooja VAR HAKKU molemmat JÄNES putkimies HÄM NEUVO nuohooja Häm Haja-apu nuohooja PIR Pir Haja-apu nuohooja KAS Jässi LPR nuohooja Jässi Imatra nuohooja EK Martat KES JAMK putkimies POK Jässi POK nuohooja PSA Jätekukko nuohooja EPO Jässi EPO nuohooja PPO ProAgria putkimies KAI Nuotta molemmat LAP KemijoenVSY

9 Neuvonnan vaikuttavuudesta Neuvonnan vaikuttavuutta ei vuonna 2012 arvioitu systemaattisesti. Vuonna 2013 pyrittiin tekemään neuvonnan vaikuttavuuden arviointiin tähtääviä asukaskyselyitä. Kysely ohjeistettiin lähetettävän kohteille, joiden neuvonnasta on kulunut aikaa vuosi tai enemmän. Kyselyn toteutti neljä jätevesihanketta eri puolella Suomea, LINKKI 2013 (UUD), Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (UUD), Jässi Jätevesihanke Lappeenranta (KAS) ja ProAgria Oulu (PPO). Asukaskyselyihin vastasi yhteensä 264 asukasta vastausaktiivisuuden ollessa n. 30 %, joita oli neuvottu kiinteistöillä. Kyselyhetkellä: vain pieni osa oli jo ryhtynyt kunnostustoimiin 3/4 vastaajista ei ollut vielä tilannut suunnitelmaa, hakenut toimenpidelupaa tai kunnostanut järjestelmää noin puolet vastaajista ilmoitti neuvontakäynnin motivoineen järjestelmän kunnostustoimiin lähes kaikilla oli tallessa neuvontakäynnin kirjallinen dokumentti Kuvassa 7 on esitetty asukkaiden aikeita saneerata puutteellista jätevesijärjestelmää. Kysely edustaa vuoden 2013 tilannetta. Kuva 7: Vastausjakauma kysymykseen, milloin kunnostustoimiin ajatellaan ryhdyttävän. Vastaajien jätevesijärjestelmä edellytti remontoimista (vastaajia 67). 9. Lisätietoja Hankkeiden loppuraportit ovat netissä: kokemuksia neuvonnasta