1 LUPAPÄÄTÖS Nro 60/2013/1 Dnro PSAVI/21/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Kevitsan kaivoksen käsiteltyjen ylitevesien johtaminen Vajukosken altaaseen sekä toiminnanaloittamislupa, Sodankylä FQM Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 Petkula
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET... 4 Nykyinen ympäristö- ja vesitalouslupa... 4 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset... 6 TOIMINNAN MUUTOKSEN TAUSTAA... 7 Kaivoksen laajentamista koskeva lupahakemus... 7 Kaivoksen toiminta ja vesienhallintajärjestelyt vuonna 2012... 7 Vesienhallinnan tilanne vuonna 2013... 7 HAETTAVAT MUUTOKSET... 8 Ylitevesien juoksutusta koskeva lupamuutoshakemus... 8 Haettavat muutokset... 8 Hakemuksen perustelut... 9 Hankkeen aikataulu... 10 KAIVOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 11 Vesistön tila ja käyttö... 11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12 TEKNINEN KUVAUS... 12 Tekniset tiedot... 12 Tuotantomäärät... 13 Raakaveden käyttö... 13 Kemikaalien käyttö... 14 Kaivoksen vesienhallinta... 14 Raakaveden hankinta... 14 Rakennetut vesienhallinta- ja käsittelyrakenteet... 15 Uudet vesienhallintajärjestelyt... 17 Kaivoksen vesitase ja ylitevesien johtaminen... 18 Vesitaseen perusteet... 18 Vesitasevaihtoehdot... 19 Vajukosken voimalaitoksen juoksutus ja seisokit vuosina 2009 2011... 20 KAIVOKSEN SULKEMINEN... 21 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 21 Yliteveden laatu... 22 Rikastuskemikaalit... 24 Kuormitus vesistöön... 24 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT (BEP)... 25 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 26 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 26 Yliteveden juoksutus Vajukosken altaaseen... 26 Vajusen altaan pitoisuuslaskenta voimalan seisokin aikana... 26 Pitoisuusnousut Kitisessä voimalan juoksutuksen ollessa käynnissä... 29 Vaikutukset vedenkorkeuteen ja virtaamaan... 32 Kuormituksen vaikutukset purkuvesistön ekosysteemiin... 32 TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 32 VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET... 32 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 33 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 33 Lupahakemuksen täydennykset... 33 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 33 Lausunnot... 33 Muistutukset ja mielipiteet... 41 Hakijan vastine... 48 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 52 KÄSITTELYRATKAISU JA SEN PERUSTELUT... 52
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 52 TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU... 52 LUPAMÄÄRÄYKSET... 53 Päästöt vesiin... 53 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 53 RATKAISUN PERUSTELUT... 54 Lupamääräysten perustelut... 56 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 56 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO... 58 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 58 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 58 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 58 Vakuus toiminnan aloittamisluvan osalta... 58 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 58 Vakuuden arvioinnin perustelut... 59 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 59 KÄSITTELYMAKSU... 59 Ratkaisu... 59 Perustelut... 59 Oikeusohje... 59 MUUTOKSENHAKU... 60 3
4 HAKEMUS FQM Kevitsa Mining Oy on jättänyt 25.2.2013 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kevitsan kaivoksen toimintaa koskevan 2.7.2009 annetun ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 7 muuttamiseksi siten, että Kitiseen saadaan juoksuttaa voimassa olevaa lupaa (150 l/s) suurempi määrä (275 l/s) ylitevettä sekä siten, että ylitevettä saadaan juoksuttaa muulloinkin kuin Vajukosken voimalaitoksella ollessa juoksutusta. Muutosta haetaan myös siten, että puhdistettua ylitevettä ei tarvitse välttämättä johtaa pintavalutuskentän kautta minään vuodenaikana, vaan ylitevesi voidaan pumpata suoraan Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen ympäristöluvan määräämään paikkaan. Lupaa haetaan muutettavaksi määräaikaisesti ajalle 5/2013 31.12.2013. Määräaikaa esitetään vuoden loppuun, koska se aika tarvitaan vesitaseen normalisoimiseksi hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden avulla. Vesien johtaminen tulee sen jälkeen jatkumaan samoilla järjestelyillä nykyisen, voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan tai vireillä olevasta, toiminnan laajentamista koskevasta lupahakemuksesta (Dnro PSAVI/144/04.08/2011) annetun päätöksen mukaisesti. Lisäksi hakija on hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Nykyinen ympäristö- ja vesitalouslupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 2.7.2009 myöntänyt FQM Kevitsa Mining Oy:lle Kevitsan kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1. Päätöksessä on määrätty, että ympäristöluvan mukainen toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen sekä annettu vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi 29.3.2011 asiasta päätöksen nro 11/0069/1. Päätöksessä ei muutettu lupamääräyksiä, jotka koskevat päästöjä vesiin (lupamääräykset 4 10). Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallintooikeuteen. Ympäristölupa sai lainvoiman 4.9.2012 korkeimman hallintooikeuden antamalla päätöksellä taltio nro 2322. Lainvoimaisen ympäristö-
luvan vesienjohtamista koskevat lupamääräykset ovat yhteneväiset alkuperäisen ympäristöluvan kanssa. Ympäristö- ja vesitalousluvassa on annettu seuraavat jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevat keskeiset lupamääräykset: Lupamääräys 6: Malmin ja kaivosalueelle sijoitetun kaivannaisjätteen kanssa kosketuksiin joutuvat sade-, valuma-, prosessi-, kuivatus- ja muut likaantuneet vedet on kerättävä ja palautettava kaivoksen ja rikastamon vesikiertoon tai johdettava käsiteltäväksi. Vesivarastoaltaaseen johdettavan veden nikkelipitoisuus on oltava alle 5 mg/l. Puhtaat valumavedet voidaan johtaa suoraan maastoon. Lupamääräys 7: Lupamääräyksen 6 tarkoittamat likaantuneet vedet on käsiteltävä ja johdettava Kitiseen. Ennen suoraan Kitiseen tai pintavalutuskentälle johtamista käsitellyn jäteveden nikkelipitoisuus on oltava alle 0,5 mg/l ja kuparipitoisuus alle 0,3 mg/l laskettuna virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona. Käsitellyn jäteveden ph:n on oltava jatkuvasti 6 9,5 ja kiintoaineen hehkutusjäännöksen johtamisvuorokausien virtaamapainotteisena neljännesvuosikeskiarvona alle 10 mg/l. Yksittäisen näytteen nikkelipitoisuus ei saa olla yli 1,5 mg/l tai kuparipitoisuus yli 0,6 mg/l. Rakentamisaikana, vesivarastoaltaan valmistumisen jälkeen ja ennen kaivostoiminnan aloittamista, vesien kiintoainepitoisuus saa ennen pumppaamista Kitiseen olla enintään 30 mg/l. Vesivarastoaltaan alapuolinen pintavalutuskenttä on oltava käytössä ennen altaan rakentamisen aloittamista. Jätevesien metallien saostus on tehtävä siten, että käsittelyssä muodostuva metallipitoinen sakka laskeutetaan erillisessä selkeytysaltaassa tai vastaavassa, jonka pohjarakenne on tehty vesitiiviiksi 1,5 mm:n HDPEmuovieristeellä tai vastaavat ominaisuudet täyttävällä materiaalilla. Keinotekoisen eristeen asentamisessa on noudatettava rikastushiekka-allas B:n eristettä koskevia määräyksiä. Metallien saostuksessa muodostuva sakka on sijoitettava sivukiven läjitysalueelle tai rikastushiekka-allas A:han. Vesivarastoaltaasta poistettava ylimääräinen vesi on johdettava tarvittavan metallien saostuksen jälkeen jälkikäsittelyalueena toimivalle pintavalutuskentälle niinä vuodenaikoina, jolloin pintavalutuskentän käytöllä voidaan tehostaa puhdistustulosta ravinteiden tai kiintoaineen osalta. Käsitellyt vedet on pumpattava pintavalutuksen jälkeen tai muuna kuin edellä mainittuna aikana suoraan Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen suunnitelmien mukaiseen paikkaan. Pumpattavan veden määrä saa olla enintään 150 l/s. Vesien pumppaaminen on keskeytettävä tilanteissa, joissa Vajukosken voimalaitokselta tai tulvaluukuista ei ole juoksutusta. Mikäli kaivannaisjätteen hyödyntämiskohteessa muodostuvien valumavesien pitoisuudet eivät ylitä säännöllisten kertanäytteiden perusteella tämän määräyksen raja-arvoja, voidaan vedet johtaa lupamääräyksen 5 mukaisilla järjestelyillä maastoon tai ojiin. Lupamääräys 8: Kitiseen johdettavan käsitellyn jäteveden aiheuttama kokonaiskuormitus saa olla enintään 400 kg nikkeliä ja 200 kg kuparia vuodessa. 5
6 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Kevitsan kaivoksen toimintaa koskevat luvat ja sopimukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Päätökset/Sopimukset (Nro) Viranomainen/Sopijaosapuoli Päätöspäivämäärä Diaarinumero Ilmoitus koetoiminnasta Kevitsan sarven valtausalueella (Nro 42/06/1) Sähkömarkkinalain (368/1995) 18 :n mukainen sähköjohdon rakentamislupa Kitisen Vajusuvannon sillan rakentaminen (Nro 105/07/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 12.12.2007 PSY-2007-Y-9 Kitisen Mataraojan sillan rakentaminen (Nro 6/08/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 17.1.2008 PSY-2007-Y-133 Vajukosken sillan rakentamista koskeva töidenaloittamislupa (Nro 10/08/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 12.2.2008 PSY-2008-Y-3 Kevitsan kaivospiirin määrääminen Työ- ja elinkeinoministeriö 10.6.2008 3/653/2006 Kaivoskirja Työ- ja elinkeinoministeriö 28.9.2009 KaivNro 7140 Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden- ja toiminnanaloittamisluvat (Nro 46/09/1) Sopimus: Kevitsan kaivoshankkeesta aiheutuvien porotalouteen kohdistuvien haittojen korvaaminen ja yhteistyö Kevitsan kaivosta koskevan lupapäätöksen muuttaminen lupamääräyksen ja toiminnanaloittamisluvan osalta (Nro 5/10/1) Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 46/09/1 lupamääräyksen muuttaminen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta (Nro 79/10/1) Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen muuttaminen vesivarastoallasta koskevalta osalta (Nro 6/11/1) Päätös vesitalous- ja ympäristölupa-asiaa koskevasta valituksesta (Nro 11/0069/1) Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen muuttaminen rikastushiekka-altaiden A ja B osalta (Nro 30/11/1) Sopimus vedenjohtamisesta aiheutuvan vesivoiman käytön menetysten korvaamisesta Kemijoen vesistöalueella (ympäristöluvan lupaehto 67) sekä Vajusuvannon sillan rakentamisen aiheuttamasta tuotannon menetyksestä ja Vajukosken voimalaitoksen uuden liittymätien rakentamisesta Kevitsan kaivoksen jätehuoltosuunnitelman ja energiatehokkuusselvityksen hyväksyminen (Nro 51/11/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 11.2.2011 PSAVI/226/04.08/2010 Vaasan hallinto-oikeus 29.3.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 12.4.2006 Energiamarkkinavirasto 7.5.2007 190/411/2007 Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 2.7.2009 PSY-2007-Y-101 Oraniemen paliskunta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 25.11.2009 11.5.2011 Kemijoki Oy 27.5.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 20.6.2011 PSAVI/200/04.08/2010 Maanpäällisen kaivoksen yleissuunnitelman hyväksyminen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 11.8.2011 7631/35/2011 Sopimus Vajukosken voimalaitoksen virtaamatiedoista Kemijoki Oy 16.9.2011 PSY-2006-Y-49 4.2.2010 PSAVI/60/04.08/2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 17.9.2010 PSAVI/201/04.08/2010 PSAVI/232/04.08/2010 Kevitsan kaivoksen kiinteän polttoaineen kattilan ympäristölupa ja öljykattiloiden polttoaineen muuttaminen (Nro 90/11/1) Lupa vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, sisäinen pelastussuunnitelma Kevitsan kaivoksen polttoaineen jakeluaseman ympäristölupa (Nro 45/12/1) Kevitsan kaivoksen rikastushiekka-allasta A koskeva valitus (Nro 12/0248/1) Valitus ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyyn kuuluvassa lupa-asiassa (Taltionumero 2322) Kevitsan kaivoksen lämpökeskusta koskeva valitus (Nro 12/0281/1) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 30.9.2011 PSAVI/28/04.08/2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 4.10.2011 6076/36/2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 28.5.2012 PSAVI/129/04.08/2011 Vaasan hallinto-oikeus 28.8.2012 Korkein hallinto-oikeus 4.9.2012 1449/1/11 ja 1450/1/11 Vaasan hallinto-oikeus 28.9.2012
7 TOIMINNAN MUUTOKSEN TAUSTAA Kaivoksen laajentamista koskeva lupah akemus FQM Kevitsa Mining Oy on jättänyt Kevitsan kaivoksen toiminnan laajentamista koskevan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen sekä töiden- ja toiminnanaloittamislupahakemuksen (Dnro PSAVI/144/04.08/2011) Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 19.12.2011. Hakemus on vireillä, mutta sitä ei ole toistaiseksi kuulutettu. Hakemusta on täydennetty lisäselvityksillä. Kaivoksen laajentamista koskevassa lupahakemuksessa on esitetty useita muutoksia kaivoksen vesienjohtamisjärjestelyihin, koska nykyiset lupaehdot ja Vajukosken voimalaitoksen juoksutuskäytäntöjen muuttuminen rajoittavat huomattavasti vesienjohtamista ja siten vaikeuttavat kaivosalueen vesienhallintaa. Lupahakemuksen käsittelyn venymisestä johtuen kaivos on joutumassa vesienhallinnan kannalta vaikeaan tilanteeseen kevään ja loppuvuoden 2013 aikana. Kaivoksen toiminta ja vesienhallint ajärjestelyt vuonna 2012 Vesienhallinnan tilanne vuonna 2013 Kaivoksen toiminta käynnistyi varsinaisesti kesällä 2012, minkä jälkeen tuotanto on nostettu täyteen kapasiteettiin loppuvuoden 2012 aikana. Keväällä 2012 pintavalutuskentälle ei johdettu lainkaan käsiteltyjä prosessijätevesiä, vaan niiden johtaminen aloitettiin vasta elokuussa 2012. Pintavalutuskentällä syntyi kuitenkin keväällä lumen sulaessa huomattava määrä puhtaita sulamisvesiä sekä alueen pohjavesiä, jotka kerääntyivät ylitevesipumppaamon viereiselle suoalueelle. Nämä puhtaat vesijakeet johdettiin nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 6 sallimalla tavalla Mataraojaan ja Kitiseen neuvottelemalla asiasta ensin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa. Ylitevesiä on johdettu pintavalutuskentälle vain lyhyen aikaa syksyllä 2012 laitteiston puhdistustehon ja ylitevesien laadun selvittämiseksi. Vesiä ei ole johdettu pintavalutuskentälle lokakuun 2012 puolenvälin jälkeen lainkaan, koska kaivoksen ylösajovaiheessa on ollut tarpeen selvittää tarvittava kiertoveden määrä talvella jääpeitteen alla rikastushiekka-altaassa ja vesivarastoaltaassa. Tavoitteena on ollut varmistaa riittävä prosessiveden määrä kierrossa, koska päivittäinen raakaveden otto ei riitä korvaamaan kiertovettä, mikäli sitä ei ole tarpeeksi käytettävissä. Toiminnan aloittamisen jälkeen pintavalutuskentälle on kertynyt keväisin ennalta-arvaamattoman suuri määrä puhtaita valuma- ja pohjavesiä. Mikäli kevään aikana voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti johdettaisiin käsiteltyjä prosessijätevesiä pintavalutuskentän kautta ylitevesipumppaamolle, ne sekoittuisivat alueelle kertyviin puhtaisiin valumavesiin. Tätä sekoittunutta jaetta koskevat samat juoksutusmääräykset kuin varsinaisia käsiteltyjä prosessijätevesiä eli ne on johdettava purkuputken kautta Kitiseen. Tämä sekä muut alueella syntyvät, puhdistettavaksi johdettavat luonnon pinta- ja pohjavedet, kasvattavat kaivosalueelta Kitiseen purettavan veden määrää merkittävästi. Käsitellyn yliteveden ja pintavalutuskentällä siihen sekoittuvien luonnonvesien yhteismäärä on niin suuri, ettei niitä pystytä vesien johtamista koskevan ympäristöluvan lupamääräyksen 7 mukaisesti johtamaan pois kai-
vosalueelta. Tähän vaikuttaa olennaisesti myös se, että Vajukosken voimalaitoksen juoksutusajat, joihin yliteveden juoksuttaminen on sidottu, poikkeavat huomattavasti siitä, mitä ne olivat voimassa olevaa ympäristölupaa haettaessa. Käytännössä ylitevesien juoksutuksen järjestäminen vaatisi, että keväällä puhtaat sulamisvedet pumpattaisiin ensin pois suoalueelta ja vasta, kun niitä ei enää merkittävässä määrin synny, alettaisiin johtaa käsiteltyjä prosessijätevesiä ja muita kaivosalueen ylimääräisiä vesijakeita, jotka kertyvät vesivarastoaltaaseen ja johdetaan sieltä edelleen vesienkäsittelyyn. Tämä järjestely vaatisi erittäin huomattavaa veden varastointikapasiteettia alueella, eikä sellainen ole nykyisissä altaissa (vesivarastoallas ja rikastushiekka-allas A) mahdollista. Hakemuksessa kuvatut toimet on välttämättä otettava käyttöön kaivoksen vesitaseen normalisoimiseksi. Kasvaneesta vesimäärästä huolimatta ylitevesien kuormituksesta aiheutuvat vesistövaikutukset eivät kasva. 8 HAETTAVAT MUUTOKSET Ylitevesien juoksutusta koskeva lupamuutoshakemus Haettavat muutokset Hakija hakee lupamuutosta ylitevesien johtamiseksi Vajuseen edellä kappaleessa Toiminnan muutoksen taustaa mainituista syistä johtuen ja huomioiden erityisesti myös Vajukosken voimalan juoksutuskäytäntöjen muuttumisen. Hakemuksen käsittelyssä tulisi huomioida, että kaivosalueella suoritettavan tarkkailun perusteella kaivosalueen vesijakeiden laatu on toistaiseksi ollut huomattavasti parempi kuin laajennuksen lupahakemuksen yhteydessä on arvioitu. Näin ollen toiminnanaikaisen tietämyksen perusteella ei ole oletettavaa, että nykyisten lupamääräysten kuormitusrajat (kg/v) tai pitoisuusrajat (mg/l) tulisivat ylittymään miltään osin. Lupahakemuksessa haetaan muutosta vain vesien johtamista koskevaan lupamääräykseen 7. Hakemuksessa on kuvattu haettavan muutoksen kannalta keskeiset asiat. Kaivoksen vesienhallinnan keskeiset rakenteet on toteutettu voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan mukaisina ja ne on tarpeellisin osin kuvattu jäljempänä. Hakija hakee voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräystä 7 muutettavaksi siten, että 1. Kitiseen saadaan juoksuttaa voimassa olevaa lupaa (150 l/s eli 540 m 3 /h) suurempi määrä ylitevettä (275 l/s eli 996 m 3 /h); 2. ylitevettä saadaan juoksuttaa muulloinkin kuin silloin, kun Vajukosken voimalaitoksella on juoksutusta; ja 3. puhdistettua ylitevettä ei tarvitse välttämättä johtaa pintavalutuskentän kautta minään vuodenaikana, vaan ylitevesi voidaan pumpata suoraan Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen ympäristöluvan määräämään paikkaan. Lisäksi lupamääräyksen 7 toiseksi viimeinen kappale esitetään muutettavan seuraavasti: Vesivarastoaltaasta poistettava ylimääräinen vesi on johdettava tarvittavan metallien saostuksen jälkeen suoraan ylitevesipump-
paamolle tai jälkikäsittelyalueena toimivalle pintavalutuskentälle. Käsitellyt ylitevedet on pumpattava Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen suunnitelmien mukaiseen paikkaan. Pumpattavan veden määrä saa olla enintään 275 l/s (= 996 m 3 /h) riippumatta Vajukosken voimalaitoksen juoksutuksesta. Hakemuksen perustelut Ylitevesipumppaamon yläpuoliselle alueelle, pintavalutuskentälle, kertyy ennalta arvioitua huomattavasti enemmän puhtaita valumavesiä. Kaivoksen vesienkäsittelyjärjestelmien eli metallien saostuslaitoksen, pintavalutuskentän ja jätevesipumppaamon sijainti toisiinsa nähden on sellainen, että valumavesiä sekä varsinaisia käsiteltyjä jätevesiä ei voida yhtäaikaisesti johtaa purkuvesistöön niiden sekoittumatta toisiinsa, vaikka puhtaat valumavedet johdettaisiin kevään 2012 tapaan Mataraojaan erillispumppauksella. Mikäli vesijakeita ei voida luotettavasti erottaa toisistaan, lupamääräyksen 7 vaatimukset koskevat myös sekoittunutta jaetta. Näin ollen on tarpeen, että yliteveden laadun salliessa pintavalutuskenttä voidaan ohittaa myös kesäaikana. Kaivoksella on jo rakenteilla nykyisen ympäristöluvan mukainen pintavalutuskentän ohittava purkuputki metallien saostuslaitokselta ylitevesipumppaamolle. Lisäksi alueella syntyy erilaisia käsittelyä mahdollisesti vaativia vesijakeita siinä määrin, että niiden johtaminen vesienkäsittelyjärjestelmän kautta edelleen Kitiseen ei onnistu nykyisten vesien johtamista koskevien lupamääräysten mukaisesti. Tämä siitä huolimatta, että kaivoksen kuivatusvesien määrä on toistaiseksi ollut hyvin vähäinen. Vesienjohtamiskapasiteettia rajoittaa ensisijaisesti Vajukosken voimalaitoksen juoksutuskäytäntö sekä juoksutusten yhä enenevässä määrin lisääntyvä ennakoimattomuus. Juoksutusten säännönmukaisuus on jatkuvasti vähentynyt alkuperäisen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen laatimisajankohdasta (vuosi 2007) ja voimalaitoksen juoksutuksen mahdollistama ylitevesien johtamismäärä on muodostunut huomattavasti pienemmäksi kuin ympäristölupakäsittelyn yhteydessä oletettiin. Siksi olisi ensisijaisen tärkeää, että ylitevesien juoksutus mahdollistettaisiin voimalaitoksen toiminnasta riippumatta. Ylitevesien juoksuttaminen voimalaitoksen seisokin aikaan ei vaikuta purkuvesistön vedenlaatuun merkittävästi. Hakemuksen mukaisilla järjestelyillä pyritään ensisijaisesti varmistamaan puhtaiden valumavesien ja käsiteltyjen jätevesien yhtäaikaisen johtamisen mahdollistaminen sekä riittävän purkukapasiteetin saavuttaminen vesienkäsittelyjärjestelmän kautta johdettaville vesijakeille. Hakemuksen mukainen ylitevesien johtaminen ei aiheuta nykyisen ympäristöluvan myöntämisperusteita suurempia ympäristövaikutuksia purkuvesistössä. Kaivoksen vesitase vuodelle 2013 on päivitetty hyödyntäen toiminnan aikana mitattuja virtaamia sekä varastoituja vesimääriä kaivosalueella. Mittausaineistosta johtuen vesitase on olennaisesti tarkempi kuin tähänastiset laskelmiin ja ennusteisiin perustuneet vesitasearviot. Sen mukaan haetut lupamääräysten muutokset ovat välttämättömiä kaivoksen vesienhallinnan varmistamiseksi. Hakemus on ympäristönsuojelulain (YSL) 58 :n mukainen hakemus luvan muuttamiseksi. Kysymyksessä on 58 :n mukainen tilanne, jossa olosuhteet ovat toiminnanharjoittajasta riippumattomista syistä muuttuneet siten, 9
että luvan noudattaminen on osoittautunut mahdottomaksi, mikä edellyttää luvan muuttamista. Toiminta sinänsä ei ole muuttunut, vaan vastaa voimassa olevaa ympäristölupaa. YSL:n 58 :n mukaisen luvan muuttamistarpeen taustalla vaikuttavat etenkin kaksi seikkaa. Ensinnäkin jätevesijärjestelmään kuuluvalle pintavalutuskentälle kertyy ennalta arvaamattoman suuri määrä puhtaita luonnon vesiä. Niinä aikoina, kun nämä puhtaat vedet eivät ole kosketuksissa puhdistettujen ylitevesien kanssa, ne voidaan johtaa luvan mukaisesti ympäristöön. Kuitenkin niinä vuodenaikoina, kun pintavalutuskenttä on käytössä, edellä mainittuihin puhtaisiin vesiin sekoittuu siinä määrin käsiteltyjä ylitevesiä, että ne tulee johtaa luvan mukaisesti käsiteltynä purkuvesistöön. Tämä lisää huomattavasti sellaisen veden määrää, joka tulee purkaa Kitiseen. Toisena syynä on Vajukosken voimalaitoksen juoksutusaikojen ennalta arvaamaton epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus. Voimalaitoksen käyntiaikojen ennakoimattomuus on huomattavasti lisääntynyt verrattuna siihen, mitä ne olivat alkuperäistä ympäristölupaa haettaessa. Epäsäännölliset juoksutusajat vaikeuttavat kaivoksen toimintaa kohtuuttomasti. Voimassa olevassa lupapäätöksessä on määrätty, että suurin sallittu pumpattavan veden määrä on 150 l/s. Määräys perustuu silloisessa lupahakemuksessa ilmoitettuun suurimpaan pumppauskapasiteettiin eikä sille ole ympäristönsuojelullista perustetta. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty paitsi suurimmista sallituista haitta-ainepitoisuuksista käsitellyssä jätevedessä myös suurimmasta sallitusta vuosittaisesta haittaainekuormasta (nikkeli ja kupari), joka purkuvesistönä toimivaan Kitiseen saa päätyä. Lisäksi on annettu määräys veden ph:sta ja kiintoainepitoisuudesta. Alkuperäisen lupamääräyksen perusteluiden mukaan yliteveden pumppaaminen Kitiseen on sallittu vain voimalaitokselta tapahtuvan juoksutuksen aikaan riittävän sekoittumisen varmistamiseksi. Jäljempänä esitettyjen mallinnusten perusteella voidaan osoittaa, että vaikka ylitevesi sisältäisi suurimmat sallitut pitoisuudet haitta-aineita, eivät näiden aineiden pitoisuudet Vajukosken altaassa nousisi merkittävällä tavalla, vaikka ylitevettä pumpattaisiin myös voimalaitoksen seisokin aikana. Jäljempänä esitetyt pitoisuusnousut on laskettu yliteveden nykyisillä haitta-ainepitoisuuksilla. Arvioitaessa mahdollisuutta muuttaa lupamääräystä 7 on huomioitava, että kaivoksen toiminnan käynnistyttyä haitta-ainepitoisuuksien on havaittu olevan Kitiseen johdettavassa ylitevedessä huomattavasti alhaisempia kuin lupamääräyksissä sallitaan. Tämä vaikuttaa alentavasti myös kyseisten aineiden pitoisuuksiin Vajukosken altaassa ja Kitisessä ylitevesiä johdettaessa. Yllä mainitut olosuhdemuutokset ovat hakijan kannalta olennaisia, sillä ne vaikuttavat keskeisesti sen toimintamahdollisuuksiin. Lupamääräysten muuttaminen hakijan edellyttämällä tavalla ei kuitenkaan lisäisi toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia eikä siten johtaisi tilanteeseen, jossa ympäristönsuojelulaissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi. 10 Hankkeen aikataulu Hakemuksen mukaiset toimet tulisi ottaa käyttöön välittömästi jo ennen kevään 2013 sulamiskautta. Näin kaivosalueen vedet voidaan johtaa hallitusti
purkuvesistöön, eikä kevään sulamisvesistä aiheudu hallitsematonta vaaratilannetta, esimerkiksi vesivarastoaltaan tai rikastushiekka-altaan varastointikapasiteetin suhteen. Pintavalutuskentän ohittava purkuputki valmistuu toukokuun 2013 aikana ja se voidaan ottaa käyttöön viimeistään kuun loppuun mennessä. Pintavalutuskentän alueelle kertyvien puhtaiden valumavesien pumppaus Mataraojaan voidaan tehdä hyvin lyhyellä aikataululla. Mainittujen vesijakeiden yhtäaikainen johtaminen purkuvesistöihin voitaisiin siten aloittaa viimeistään kesäkuun alussa. Jäljempänä esitetyt vesitase-ennusteet on laadittu edellä mainitut aikataulut huomioiden. Uudet purkujärjestelyt tulee ottaa käyttöön viimeistään kesäkuun 2013 alusta, jotta kaivoksen vesitase voidaan normalisoida vuoden 2013 aikana. Näistä syistä johtuen hakemus on pyydetty käsittelemään kiireellisenä. 11 KAIVOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Kevitsan monimetalliesiintymä sijaitsee 35 kilometriä Sodankylän kuntakeskuksesta pohjoiskoilliseen Kevitsavaaran pohjoispuolella. Kevitsan kaivosalue on tyypillistä Keski-Lapin loivaa suo-, mäki- ja vaaramaisemaa. Kaivoksen päätoimintoihin kuuluvat avolouhos, rikastamo, rikastushiekkaaltaat, sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet, jätevesien käsittelyjärjestelmät, raakavedenottamo putkilinjoineen sekä ylimääräisen veden poistopumppaamo putkilinjoineen. Lisäksi kaivokselle on rakennettu sähkölinja ja tulotie. Kaivosalueella tarvittava raakavesi otetaan Kitisestä Vajukosken voimalan patoaltaasta. Kevitsan lähiympäristön vesistöt kuuluvat Kitisen vesistöalueeseen (65.8). Kemijoki Oy säännöstelee Kitistä, jossa ovat voimalaitokset Porttipahta ja Kurittukoski ennen Vajukoskea ja siitä alavirtaan Matarakoski, Kelukoski, Kurkiaska ja Kokkosniva. Vajukosken voimalaitoksen putouskorkeus on 16 metriä, teho 21 MW ja yläaltaan säännöstelyrajat N 43 +203,60 204,00 metriä. Matarakosken voimalaitoksen putouskorkeus on seitsemän metriä, teho 11 MW ja yläaltaan säännöstelyväli N 43 +187,20 188,00 metriä (1.11. 20.4.). Kitinen saa vetensä pääosin Porttipahdan tekoaltaasta, jonka kautta purkautuu myös pääosa Lokan tekoaltaan vesistä. Kitiseen laskee Pomojoki, Ylä-Liesijoki, Ylä-Postojoki ja Ala-Liesijoki. Vajukoskelta alavirtaan noin viiden kilometrin päässä Kitiseen laskee lännestä Ala-Postojoki. Kaivosalueen lähin virtaava vesistö, Mataraoja, saa alkunsa Kevitsavaaran länsipuolen soilta. Ojan latva sijaitsee Kevitsan alueesta noin kilometri länteen. Ojan valuma-alue on enimmäkseen ojitettua suota. Ojan pituus on noin 12 kilometriä ja leveys 1 8 metriä. Oja virtaa koillis-lounaissuunnassa ja laskee Kitiseen noin 10 kilometriä Vajukosken voimalasta alavirtaan. Alueen vesistöjen luonnontilaisia keskivirtaamia (MQ) on määritetty Vajukosken ja Matarakosken patojen välillä olevan valuma-alueen virtaama- ja valuma-tietojen perusteella ja ne on esitetty seuraavassa taulukossa.
12 Valuma-alue Pinta-ala (km 2 ) MQ (m 3 /s) Kitinen, Vajukoski 5 780 64 Satojärvi, luusua 10 0,1 Sato-oja, laskussa Viivajokeen 5 0,1 Saiveljärvi, luusua 11 0,1 Viivajoki, ennen yhtymistä Ympärysjokeen 36 0,4 Allemaoja, ennen laskua Luirojokeen 60 0,7 Ala-Liesjoki 220 2,6 Mataraoja 54 0,6 Asutus ja muu rakennettu ympärist ö Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstely vaikuttaa voimakkaasti Kitisen virtaamaan, sillä talvella juoksutettavat vedet kohottavat talven virtaamat paljon luontaisia suuremmiksi. Keskimääräisessä tarkastelussa pienimmät virtaamat ovat ennen tulvan alkua ja kesällä. Talven juoksutus on alkanut lokakuun alkupuolella ja jatkunut huhtikuun alkupuolelle. Säännöstelyn vuoksi tulvavirtaamat eivät kohoa kovin korkeiksi, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten kesätulvissa. Kaivosalueella ei sijaitse asuin- tai muita rakennuksia. Myöskään kaivosalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vakituisessa käytössä olevia rakennuksia. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Saiveljärven rannalla, noin viiden kilometrin päässä kaivosalueesta. Lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä kaivosalueesta. Asutus keskittyy Petkulan, Kersilön ja Moskuvaaran kyliin. TEKNINEN KUVAUS Tekniset tiedot Kevitsan esiintymä on suuri ja matalapitoinen rauta-, nikkeli- ja kuparisulfidien pirotemalmi, joka sisältää vyöhykkeittäin myös korkeita PGEpitoisuuksia (PGE = platina + palladium + kulta). Kaivoshankkeen tarkoituksena on tuottaa kahta sulfidirikastetta, joiden arvoaineita ovat nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium ja kulta. Rikastamo tuottaa kuparirikastetta vuosittain noin 60 000 tonnia ja nikkelirikastetta noin 80 000 tonnia. Kuparisulfidin kuparipitoisuus on noin 25 % ja nikkelisulfidin nikkelipitoisuus noin 12 %. Kaivos on avolouhos, josta louhitaan vuosittain noin 5 miljoonaa tonnia malmia ja 8 16 miljoonaa tonnia sivukiveä. Esiintymän geologisen rakenteen ja sijainnin, kallion teknisten ominaisuuksien ja louhinnan kustannuksien vuoksi avolouhinta on taloudellisin ja tehokkain louhintamenetelmä. Louhoksen syvyys tulee olemaan noin 400 metriä, pituus 970 metriä, leveys 790 metriä ja pinta-ala 59 hehtaaria maanpinnantasolla. Louhinnassa kalliota porataan louhintasuunnitelman mukaisesti dieselkäyttöisillä telaketjualustaisilla poravaunuilla. Räjähdekemikaalit ovat pääosin emulsioita, jotka valmistetaan työmaalla tankkiautossa ja pumpataan porareikiin. Emulsio herkistyy räjähdysaineeksi vasta porareiässä. Räjäytetty malmi lastataan lastauskoneella dumppereihin, joilla se kuljetetaan murskaukseen tai malmin varastokentälle. Sivukivi ajetaan dumppereilla ja sijoitetaan malmiesiintymän luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle.
Tuotantomäärät Raakaveden käyttö Dumpperista vaunusyöttimelle kipattu malmi murskataan primäärimurskaimella. Primäärimurskaimen jälkeen on karkea seulonta, josta hieno- ja karkea-aines putoaa hihnakuljetinjärjestelmään, joka siirtää murskatun malmin välivarastoon. Ylimääräinen osa keskikarkeasta materiaalista murskataan sekundäärimurskaimella ja siirretään hihnakuljettimella välivarastoon ja edelleen rikastukseen. Välivarastolta malmi syötetään jauhatukseen, joka tehdään märkäjauhatuksena kahdessa vaiheessa: ensin karkea jauhatus kahdessa jauhinmyllyssä (SAG/AG-mylly) ja hienojauhatus kuulamyllyssä. Rikastusprosessi perustuu kupari- ja nikkelipitoisten sulfidimineraalien selektiiviseen vaahdotukseen. Jauhatuksessa hienonnettu malmiliete pumpataan vaahdotuskoneisiin, missä kemikaalien ja lietteeseen muodostettavan ilmakuplaston avulla saadaan halutut mineraalit nousemaan vaahdoksi lietteen pinnalle, josta ne johdetaan seuraavaan prosessivaiheeseen. Vaahdottamatta jääneet mineraalit johdetaan lopulta rikastushiekka-altaille. Selektiivisen vaahdotuksen ensimmäisessä vaiheessa vaahdotetaan lietteestä kuparikiisu kuparirikasteeksi. Saatu rikaste puhdistetaan kertausvaiheissa. Kuparin esivaahdotus tapahtuu ph:ssa 11 ja kertausvaahdotukset ph:ssa 12. Kuparivaahdotuksen jätetuote, pentlandiitti, johdetaan nikkelivaahdotukseen, jossa sille tehdään kertausvaahdotusvaiheet vastaavasti kuin kuparirikasteelle. Esivaahdotus tapahtuu ph:ssa 7 ja kertausvaahdotukset ph:ssa 11,5. Nikkelivaahdotuksen jätetuote käsitellään vielä vaahdottamalla siitä sulfidirikaste, joka on lähinnä magneettikiisua. Rikaste pumpataan rikastushiekka-altaalle B. Kevitsan kaivoksen rikastamoa suunnitellaan ajettavan tasolla 6,7 Mt/v vuonna 2013. Tuotantotason nosto johtuu suunniteltua alhaisemmista syötteen eli malmin arvoainepitoisuuksista. Tuotantotason nosto ei lisää nykyisen ympäristöluvan mukaista kokonaislouhintaa ja siitä neuvotellaan erikseen Lapin ELY-keskuksen kanssa. Hakemuksessa kuvatut vesienhallintajärjestelyt perustuvat tuotantotasoon 6,7 Mt/v. Tuotantotasolla 6,7 Mt/v raakavedenotto on 5 570 m 3 /vrk. Raakaveden kulutus eri käyttökohteiden osalta on esitetty seuraavassa taulukossa. 13 Raakaveden käyttökohteet Kulutus (m 3 /h) LAROX suodattimet (puristusvesi) 11,2 Reagenssien valmistus 21,3 Courier Analysaattori 4,5 Palo-/huuhteluvesi 17 Pumppujen tiivistevedet 173 Talousvesi 5 Raakavedenotto yhteensä (m 3 /h) 232 Raakavedenotto yhteensä (m 3 /vrk) 5 570 Raakaveden kulutus on suurempaa kuin alun perin oli suunniteltu. Raakaveden kulutuksen laskemiseksi suunnitellulle tasolle on tehty ja ollaan tekemässä useita toimenpiteitä, joista voidaan mainita seuraavat:
14 Kemikaalien käyttö Kaivoksen vesienhallinta 1. Raakaveden käytön lopettaminen huuhtelutarkoituksiin Tällä hetkellä tehtaalla käytetään pesu- ja huuhteluvesinä useissa kohteissa palovesiverkoston vettä. Tehtaan verkostoihin ollaan parhaillaan tekemässä muutostöitä, jotka mahdollistavat prosessiveden käytön pesu- ja huuhtelutarkoituksiin. Asennustöiden valmiusaste on 75 %. Kun työ saadaan valmiiksi, raakaveden käyttö tähän tarkoitukseen loppuu, mikä tarkoittaa raakaveden 7 9 % vähennystä paloveden kulutukseen. 2. Pumppujen tiivistevedet Pumppujen tiivistevesien osalta on meneillään kaksi projektia raakaveden käytön vähentämiseksi. a. Pumppujen tiivistevesien syöttöön asennetaan virtaamasäädöllä ohjattavat säätöventtiilit, joiden avulla varmistetaan, että kullekin pumpulle johdettava tiivistevesimäärä vastaa pumpulle määritettyä optimitasoa. Näin estetään ylimääräisen tiivisteveden syöttö. b. Prosessivesikierron veden laatua seurataan jatkuvasti. Seurannan päämääränä on tiivistevetenä käytettävän raakaveden korvaaminen prosessivedellä mahdollisimman suuressa määrin. Tämä edellyttää, että prosessiveden laatu on riittävän hyvä. Tärkeimmät seurattavat parametrit ovat kiintoaine, ph ja metallien konsentraatio. Prosessivesien kierrätyksellä voidaan vähentää raakaveden ottoa jopa 30 40 %. Tiivistevesi voitelee ja jäähdyttää tiivisteitä sekä akselirakenteita. Tiivisteiden liukupintojen likaantuminen vahingoittaa tiivisteitä aiheuttaen ennenaikaista kulumista, tiivisteen toimimattomuutta ja mahdollisesti tukkeutumia. Tiivisteveden laadulle ja järjestelmän puhtaudelle asetetaan tästä syystä korkeat laatuvaatimukset. Prosessivesien kierrätysasteen nosto (projekti b) pyritään toteuttamaan vuoden 2013 aikana, mutta se ei ehdi vaikuttamaan riittävästi kaivosalueen vesitaseeseen vuonna 2013. Tästä syystä hakemuksessa on huomioitu vuoden 2013 aikana raakavedenottoa vähentävänä toimenpiteenä vain raakaveden käytön lopettaminen huuhtelutarkoituksiin. Kevitsan kaivoksen tuotanto on ollut käynnissä kesästä 2012 saakka ja käyttökokemusten perusteella kemikaalien käyttö on alhaisempaa kuin voimassa olevassa lupapäätöksessä on esitetty. Nykyisen ympäristöluvan mukaisesti (lupamääräys 7) talviaikana on mahdollista johtaa käsiteltyjä ylitevesiä pintavalutuskentän ohitse suoraan ylitevesipumppaamolle. Kyseisiä vesienhallintajärjestelyitä ollaan parhaillaan rakentamassa jäljempänä esitetyllä tavalla. Raakaveden hankinta Kaivoksen toiminnassa tarvittava raakavesi otetaan Kitisestä, Vajukosken vesivoimalaitoksen patoaltaasta ympäristöluvan mukaisin järjestelyin. Raakaveden otto- ja johtamisrakenteisiin ei haeta muutoksia. Vaikka raakaveden ottomäärät ovat hieman suurempia kuin alun perin on arvioitu, pysyy ottomäärä selvästi ympäristöluvan enimmäisottomäärää pienempänä.
Vajusen patoaltaaseen voimalan läheisyyteen on rakennettu vedenottamo raakavedenottoa varten. Vesi otetaan pumppaamolle painovoimaisesti. Vedenottamolta vesi pumpataan paineputkea (PEH 400 PN10) pitkin kaivosalueelle. Raakavesi pumpataan tehdasalueella sijaitsevaan raakavesisäiliöön (1 200 m 3 ), josta vesi pumpataan edelleen prosessiin. Toiminnassa tarvittava talousvesi puhdistetaan raakavedestä tehdasalueella. Puhdistettu talousvesi jaetaan tehdasalueen käyttövesiverkostoon. Rakennetut vesienhallinta- ja käsittelyrakenteet Jätevesiä muodostuu rikastusprosessista, kaivoksen kuivatusvesistä, saniteettivesistä sekä läjitys- ja toiminta-alueiden suoto- ja valumavesistä. Kaikki alueella muodostuvat mahdollisesti laadultaan heikentyneet vedet saniteettivesiä lukuun ottamatta johdetaan vesivarastoaltaaseen ja sen jälkeen metallien saostamisen kautta pintavalutuskentälle, josta ylitevedet johdetaan edelleen Kitiseen siirtoviemäriä pitkin. Vesivarastoallas Vesivarastoaltaan pinta-ala on noin 25 hehtaaria ja teoreettinen tilavuus HW-tasossa on noin 800 000 m 3, kun turve on poistettu altaan pohjalta. Vesivarastoaltaan suurin vesisyvyys on noin 7,2 metriä. Padon harjan tasoksi on suunniteltu N 60 -korkeusjärjestelmässä +225,00 metriä ja altaaseen varastoitavan veden ylimmäksi vedenkorkeustasoksi (HW) +223,00 metriä. Vesivarastoaltaan tämänhetkinen HW-kapasiteetti on enimmillään 690 000 m 3. Varastokapasiteetti pyritään nostamaan kesän 2013 aikana luvan mukaiselle tasolle 800 000 m 3. Prosessijätevedet Rikastushiekka-altailla sekä malmin varastoalueella muodostuvat lievästi likaantuneet suoto- ja aluevedet kootaan rakenteita ympäröiviin suotovesiojiin, joista ne pumpataan rikastushiekka-altaaseen A. Rikastushiekkaaltaalta A vettä palautetaan rikastusprosessiin ja tarvittaessa ylimääräiset vedet johdetaan rikastamon kautta vesivarastoaltaalle. Louhosvedet ja sivukivialueen suotovedet pumpataan vesivarastoaltaalle. Louhosvesien laatu riippuu louhinnassa käytettävien räjähdekemikaalien laadusta, louhittavan kallioperän ominaisuuksista ja muodostuvan veden määrästä. Tehdasalueen hulevedet Tehdasalueen hulevedet kerätään rikastamoalueen luoteispuolella sijaitsevaan hulevesialtaaseen, josta vedet johdetaan vesivarastoaltaalle. Käsiteltävät vedet sisältävät lähinnä kiintoainetta. Seuraavat hulevesialtaalle johdettavat vedet kulkevat öljynerotuksen kautta: - Lämpölaitos a. Polttoainesäiliöiden valuma-altaan keräilyvedet b. Öljyn kuljetusauton purkupaikka c. Prosessitilojen vedet sisältäen savukaasupesurin lauhteen 15
16 - Konekorjaamo - Kaivoskorjaamo a. Korjaamotilan lattiakaivovedet a. Korjaamotilan lattiakaivovedet b. Pesuhalli, kaivoskoneiden pesuvedet - Kaivoskoneiden tankkausalue a. Polttoainesäiliöiden keräilyvedet b. Tankkausalueen sade- ja valumavedet Malmin välivarastoalueen hulevedet kerätään HDPE-kalvolla varustettuun keräilyaltaaseen, josta vedet johdetaan edelleen rikastushiekka-altaaseen A. Jätevesien käsittelylaitos Ylitevedet käsitellään ennen purkuvesistöön johtamista. Veden ph nostetaan kalsiumhydroksidin avulla metallien, kuten nikkelin, saostamiseksi. Kalsiumhydroksidi lisätään 10 m 3 kemikalointisäiliössä. Kemikalointiin vaadittava kalkki varastoidaan erillisessä 180 m 3 siilossa. Kemikalointia varten kalkki liuotetaan veteen ja muodostuva kalsiumhydroksidi johdetaan kemikalointitankkiin. Tämän jälkeen vesi johdetaan flokkulaatiosäiliöihin (2 20 m 3 ). Säiliöissä vettä sekoitetaan kalsiumhydroksidin kanssa riittävän sekoittumisen varmistamiseksi. Vedet johdetaan edelleen selkeytysaltaaseen (11 000 m 3 ), missä metallit saostuvat ja sedimentoituvat altaan pohjasedimenttiin. Aika ajoin sedimenttiä poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai sijoitetaan ympäristöluvan mukaisesti rikastushiekka-altaalle A. Selkeytysaltaalta ylitevesi johdetaan nykyisellään neutralointisäiliön kautta painovoimaisesti pintavalutuskentälle, jossa ne edelleen puhdistuvat ennen johtamista purkuvesistöön. Neutralointisäiliössä on ph:n mittaus ja tarvittaessa veden ph:ta voidaan säätää rikkihapolla, jotta ulosjohdettavan yliteveden ph täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Saniteettijätevesien käsittely Toiminnassa muodostuu saniteettijätevesiä arviolta 100 l/hlö/vrk eli noin 30 m 3 /vrk (1,3 m 3 /h). Talousveden tuntikulutuksen on toiminnan ollessa käynnissä havaittu olevan enimmillään 5 m 3 /h. Saniteettijätevedet johdetaan viemärillä saniteettijätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo on panostoiminen kemiallinen saostuslaitos, joka koostuu kahdesta säiliöstä. Esikäsittely-yksikössä vesi otetaan sisään ja esiilmastetaan. Tämän jälkeen jätevesi pumpataan välpän kautta varsinaiseen prosessiyksikköön, jossa annostellaan kemikaali ja jätevesi ilmastetaan. Ilmastusvaiheen jälkeen seuraa selkeytys. Ylitevesi poistuu puhdistettuna jätevetenä. Liete kierrätetään esikäsittely-yksikköön, josta ylijäämäliete poistetaan mekaanisesti imuautolla ja kuljetetaan sakokaivolietettä vastaanottavalle taholle. Puhdistetut saniteettijätevedet puretaan samaan putkeen muiden käsiteltyjen vesijakeiden kanssa ja johdetaan edelleen pintavalutuskentälle ja Kitiseen. Saniteettijätevedenpuhdistamon kapasi-
teetti on 50 m 3 /vrk ja lisäksi säiliöissä on 20 m 3 tasausvarasto. Siten maksimikuorma puhdistamolle voi olla 70 m 3 /vrk (noin 2,9 m 3 /h). Käsiteltyjen saniteettijätevesien johtamisessa varaudutaan siihen, että kyseiset vesijakeet johdetaan tarvittaessa prosessivesikiertoon, mikäli puhtaita valumavesiä erillisjohdetaan purkuvesistöön. Siirtoviemäri ja ylitevesipumppaamo Ylimääräiset, puhdistetut kaivoksen ylitevedet johdetaan käsittelyn jälkeen Vajukosken patoaltaaseen halkaisijaltaan 400 mm:n siirtoviemäriä pitkin (PEH 400 PN10). Ylitevesipumppaamo on uppopumpuilla varustettu säiliöpumppaamo. Rakentamisvaiheessa tehtyjen muutosten johdosta ylitevesipumppaamon todellinen maksimipumppauskapasiteetti on noin 1 000 m 3 /h. Tämä on selvästi enemmän kuin aiemmissa vesitaselaskelmissa on oletettu. Suuremmalla pumppauskapasiteetilla on luonnollisesti merkittävä vaikutus kaivoksen vesienhallintaan, jos pumppauskapasiteettia on mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti. Siirtoviemäri on asennettu samaan kaivantoon raakaveden syöttöputken kanssa. Viemärin purkuputki on upotettu painotettuna Vajukosken patoaltaan pohjaan ja sen pää ulottuu pääuomaan voimalaitoksen imuaukon kohdalle siitä hieman ylävirtaan. Uudet vesienhallintajärjestelyt Yleiset järjestelyt Seuraavassa kuvassa on esitetty periaatteellisella tasolla vesienhallinnan yleiset järjestelyt kaivosalueella sekä hakemuksen mukaiset uudet järjestelyt, jotka käsittävät: 1. pintavalutuskentän ohittavan putkilinjan (nykyisen ympäristöluvan mukainen järjestely, jota ollaan rakentamassa), 2. pintavalutuskentän puhtaiden valumavesien hallinnan ja 3. vedenkäsittelyn tehostamisen selvittämisen. 17
18 Pintavalutuskentän ohittava putkilinja Vesienkäsittelystä lähteville vesille rakennetaan uusi pumppaamo, jolla vedet voidaan johtaa uutta putkilinjaa myöten pintavalutuskentän ohitse. Putkilinja purkaa pintavalutuskentän pumppaamoon. Putkilinja asennetaan pinta-asennuksena jatkuvalla vietolla joko lähtöpumppaamon tai purkupisteen suuntaan. Putkilinjan materiaali on ensimmäisen 250 metrin osalta teräs (P235GH) ja dimensio DN250. Loppuosa putkesta (1 350 m) rakennetaan muoviputkena (PEH450 PN6). Pumppaamoon asennettavien pumppujen yhteenlaskettu kapasiteetti on maksimissaan 1 000 m 3 /h. Pumppaamon nostokorkeus maksimituotolla on noin 31 metriä. Putkilinjaan rakennetaan haara vesivarastoaltaalle siksi, että mikäli vedenlaadussa pintavalutuskentän pumppaamolla havaitaan laatupoikkeamia, voidaan pintavalutuskentän vesiä pumpata takaisin vesivarastoaltaaseen. Tämä edellyttää venttiilijärjestelyjä nykyisellä pintavalutuskentän pumppaamolla ja uudessa putkilinjassa. Pumppaamon ja putkilinjan on tarkoitus valmistua toukokuun 2013 aikana, jonka jälkeen niitä käytetään pääsääntöisenä reittinä vesien purkamiseksi pois kaivoksen vesikierrosta. Pintavalutuskentän puhtaiden valumavesien hallinta Pintavalutuskentän jälkeisen ylitevesipumppaamon imualtaaseen on asennettu kaksi uppopumppua, joiden avulla pintavalutuskentälle kertyvä puhdas valumavesi pumpataan Mataraojaan. Mittaustulokset osoittavat, että vaikka kaivoksen vesikierrosta ei ole johdettu vesiä pintavalutuskentälle talven 2012 aikana, on pintavalutuskentälle purkautunut puhtaita aluevesiä 58 000 100 000 m 3 kuukaudessa. Koska kaivostoiminnan jätevedet tullaan tulevana kevätkautena 2013 varastoimaan alueen altaisiin ja myöhemmin johtamaan pintavalutuskentän ohitse, pintavalutuskentälle kertyy vain puhtaita valumavesiä. Molempien pumppujen kapasiteetti on 550 m 3 /h ja yhteiskapasiteetti on siten 1 100 m 3 /h. Vedenkäsittelyn tehostaminen Vedenkäsittelyn tehostamiseksi selvitetään erilaisia vaihtoehtoja jätevesien ympärivuotiseksi laitoskäsittelemiseksi. Kaivoksen vesitase ja ylitevesien johtaminen Vesitaseen perusteet Kaivoksen vesitase on päivitetty perustuen kaivosalueen pumppaamoiden mitattuihin vesimääriin vuodelta 2012 ja tammikuulta 2013. Vesitaseen laadinnassa on ollut oletuksena vuodelle 2013 suunniteltu tuotantomäärä 6,7 Mt/v. Tuotantomäärä vaikuttaa sekä tarvittavan raakaveden määrään että tuotannon sivutuotteena syntyvän rikastushiekan määrään ja rikastushiekkaan sitoutuvaan huokosveteen. Rikastamon tarvitsema raakavesimäärä on ollut toiminnan alkuvaiheissa suunniteltua suurempi. Raakaveden käyttöä pyritään pienentämään edellä mainituilla toimenpiteillä. Niiden toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta, jo-
Vesitasevaihtoehdot ten vesitaseet on laskettu käyttäen vuonna 2013 todennäköisesti saavutettavissa olevaa raakaveden tuntikulutusta 5 570 m 3 /vrk. Toinen merkittävä ylitevesien purkutarpeeseen vaikuttava seikka on rikastushiekan läjityksessä sitoutuvan huokosveden määrä. Koska läjitystoiminta on ollut käynnissä vasta lyhyen aikaa, ei huokosveden määrää voida vielä tarkasti arvioida. Tästä syystä läjitetyn rikastushiekan kiintoainepitoisuuden on oletettu olevan 80 %, mikä on todennäköisesti todellisuutta korkeampi. Näin vesitaselaskentaan tulee huomioitua rikastushiekasta vapautuva vesimäärä maksimaalisena eli laskentaa voidaan tältä osin pitää varovaisena. Kolmantena tekijänä on tarkasteltu ylitevesien johtamismäärää ja sen merkitystä kaivoksen vesitaseen tasapainottamisessa. Ensin on tarkasteltu nykyisen ympäristöluvan mukaisen enimmäispurkukapasiteetin mukaista määrää 540 m 3 /h. Toisena vaihtoehtona on tarkasteltu edellä mainitun tason ylittävää johtamismäärää, enimmillään 996 m 3 /h. Tarkastelulla voidaan havainnollistaa eri vesitasevaihtoehtojen vaatimaa ylitevesien purkutarvetta. Edellä mainitut tekijät huomioiden on laskettu kaksi todennäköistä vesitasevaihtoehtoa (A ja B) vuodelle 2013. Yhteenveto on esitetty seuraavissa taulukoissa A ja B. Ylitevesien purkutarvetta arvioitaessa on lisäksi huomioitu kaivoksen vesikierrossa vuodessa olevan määrän alentaminen noin 1 Mm 3 lähtötasoa alemmalle tasolle vuoden 2013 aikana. Kierrossa olevan veden määrää on pitkällä aikavälillä välttämätöntä alentaa, jotta rikastushiekka-altaan A ja vesivarastoaltaan suunniteltu normaalitilanteen vesivarastokapasiteetti ei ylity. Tavoitetasona on rikastushiekkaaltaan A osalta pidetty vesitilavuutta 2,2 Mm 3 ja vesivarastoaltaan osalta vesitilavuutta 0,3 Mm 3. Seuraavassa taulukossa on esitetty vesitasevaihtoehto A vuodelle 2013. Laskelman mukaisesti ylitevesien purkukapasiteetilla 540 m 3 /h voitaisiin johtaa kaivosalueelta ylitevesiä noin 2,59 Mm 3 vuoden aikana. Tällöin kaivosalueen kokonaisvesivarasto kasvaisi noin 1,65 Mm 3 eli tasapainotilanteeseen pääseminen edellyttäisi 2,65 Mm 3 ylitevesien lisäpurkua. Malmisyöte 6,7 Mt/v Rikastushiekan kiintoainepitoisuus läjitettynä 80 % Raakavesi Vajukoskesta 5 570 m 3 /vrk Ylitevesien purku (1/2013 5/2013) 0 m 3 /h (95 % käyttöaste) Ylitevesien purku (6/2013 12/2013) 540 m³/h (95 % käyttöaste) Rikastushiekka-allas A maksimitilavuus 6,04 Mm 3 Ylitevesien purku 2 585 520 m 3 2,59 Mm 3 VESIVARASTON MUUTOS YHTEENSÄ NETTO 1 649 558 m 3 1,65 Mm 3 TAVOITE - 1,00 Mm³ EROTUS (=lisäpurkutarve) 2,65 Mm 3 19 Seuraavassa taulukossa on esitetty vesitase-ennuste B vuodelle 2013. Laskelman mukaisesti ylitevesien purkukapasiteetilla 996 m 3 /h voitaisiin johtaa kaivosalueelta ylitevesiä noin 4,8 Mm 3 vuoden aikana. Tällöin kai-
vosalueen kokonaisvesivarasto alenisi noin 0,53 Mm 3 eli tasapainotilanteeseen pääseminen edellyttäisi 0,47 Mm 3 ylitevesien lisäpurkua. Malmisyöte 6,7 Mt/v Rikastushiekan kiintoainepitoisuus läjitettynä 80 % Raakavesi Vajukoskesta 5 570 m 3 /vrk Ylitevesien purku (1/2013 5/2013) 0 m 3 /h (95 % käyttöaste) Ylitevesien purku (6/2013 12/2013) 996 m 3 /h (95 % käyttöaste) Rikastushiekka-allas maksimitilavuus 6,04 Mm 3 Ylitevesien purku 4 768 848 m 3 4,77 Mm 3 VESIVARASTON MUUTOS YHTEENSÄ NETTO - 533 770 m 3-0,53 Mm 3 TAVOITE - 1,00 Mm³ EROTUS (=lisäpurkutarve) 0,47 Mm 3 20 Ylitevesien purkaminen on arvioitu vaihtoehdoissa siten, että varsinaisia käsiteltyjä prosessijätevesiä ei johdeta purkuvesistöön ennen kesäkuuta 2013. Helmi-toukokuussa 2013 purkuvesistöön johdettaisiin vain puhtaita valumavesiä. Näiden vesijakeiden yhtäaikainen johtaminen purkuvesistöön ei ole teknisesti mahdollista ennen kuin pintavalutuskentän ohitusputki valmistuu. Vesitaseen laadinnassa on oletettu, että kevään sulakauden suurin puhtaiden valumavesien piikki johdettaisiin pois kaivosalueelta ennen käsiteltyjen prosessijätevesien johtamisen aloittamista. Merkittävä yksittäinen vesijae, jonka määrä on huomattavasti alkuperäisiä arvioita suurempi, on eteläiseltä suotovesipumppaamolta (TP2) pumpattavat vedet. Niitä arvioidaan kertyvän 400 000 800 000 m 3 vuoden 2013 aikana. Rikastushiekan läjitysalueen eteläisen padon ympäristön topografia on sellainen, että alueella muodostuu paljon vesiä. Vedet pumpataan takaisin kaivoksen vesikiertoon. Laskentojen mukaisilla reunaehdoilla käsiteltyjä prosessijätevesiä johdettaisiin purkuvesistöön seitsemän kuukauden ajan vuonna 2013. Toteutuvasta vesitase-ennusteesta riippuen ylitevesien purkaminen olisi vuonna 2013 2,6 4,8 Mm 3 edellä mainittu 1 Mm 3 kiertoveden vähentämistarve huomioiden. Kummassakaan ennusteessa ei päästäisi kaivoksen vesitaseen tasapainotilaan. Vaihtoehdon B mukaisesti ylimääräinen purkutarve olisi edelleen vajaa 500 000 m 3 ja vaihtoehdon A mukaisesti yli 2,6 Mm 3. Molemmissa tapauksissa on huomattava vesimäärä, jonka purkaminen ei käytännössä ole mahdollista nykyisten johtamista koskevien lupamääräysten mukaisesti kuormitusta koskevia lupamääräyksiä lukuun ottamatta. Kaivosalueelle pystytään hätätilanteessa varastoimaan vesiä siinä määrin, että mainittu 1 Mm 3 kiertovesitarpeen vähennys ei ole täysin välttämätön esimerkiksi patoturvallisuuden varmistamiseksi. Rikastushiekka-alueelle varastoitavan veden määrää rajoittaa kuitenkin nykyisellään se, että allasalueen pohjaa ei ole vielä kaikilta osin (käyttöönottamattomat alueet) verhoiltu ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Pohja rakennetaan ympäristöluvan mukaisesti vaiheittain tuotannon edetessä. Näille alueille ei ole suotavaa kerätä vesiä muun muassa rakentamisteknisistä syistä. Vajukosken voimalaitoksen juoksutus ja seisokit vuosina 2009 2011 Hakemuksen liitteenä on esitetty Vajukosken voimalan juoksutus ja seisokit vuosina 2009 2011. Katsaus perustuu Kemijoki Oy:ltä saatuun kyseis-