Arvostan sitä, että hyvinvointiin kiinnitetään huomiota tämän kyselyn avulla. Olen taipuvainen jännittämään stressaamaan, vaikka opinnot ovat edenneet keskimääräistä nopeammin. Vaikkei ongelmia suoranaisesti olekaan, koen hyödylliseksi tulla muistutetuksi näiden asioiden tärkeydestä.
Julkaisija Lapin yliopisto, opiskelupalvelut Toimittaja Tuula Saarenketo Kansi Irma Varrio Paino Lapin yliopistopainot, 2012
Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Kyselyn toteuttaminen 7 2.1 Vastaajien taustatiedot 7 3 Kyselyn tulokset...9 3.1 Terveyskäyttäytyminen... 9 3.1.1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n terveyspalvelujen käyttö... 9 3.1.2 Päihteiden käyttö...11 3.1.3. Ruokailutottumukset...13 3.1.4. Liikuntatottumukset...14 3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden tila...17 3.2.1 Fyysisten oireiden ilmeneminen...17 3.2.2 Psyykkisten oireiden ilmeneminen...17 3.2.3 Opiskelijan oma arvio hyvinvoinnistaan...22 3.2.4 Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä tuen tarve...27 3.3 Opiskelu ja hyvinvointi...31 3.3.1 Koulutusala ja opintojen eteneminen...31 3.3.2 Yhteydenotto opintoneuvonnassa ja -ohjauksessa...32 3.3.3 Opiskelun esteet...33 3.3.4 Opintojen etenemistä vaikeuttavat kriisitilanteet...41 3.3.5 Erityisjärjestelyt opintojen tukena...43 3.3.6 Opintojen opintopsykologinen tuen tarve...44 3.3.7 Opiskeluilmapiiri...48 3.3.8 Opiskeluaikainen työssäkäynti...51 3.4 Ihmissuhteet...53 3.5 Hyvinvointipalveluiden tuntemus ja niiden kehittäminen...54 4 Yhteenveto..58 Lähteet 65 Liitteet..66 Liitteet 1,2 ja 3 (kysymykset 8, 9 ja 20) Liite 4 Kyselylomake
1 Johdanto Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja moniulotteinen. Sen on katsottu yleisesti muodostuvan pääsääntöisesti aineellisesta hyvinvoinnista, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä sekä sosiaalisista suhteista. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. taloudellinen turvallisuus, ihmissuhteet, opiskelu ja työ sekä henkilökohtainen vapaus ja arvot. Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttaa myös ympäristön tarjoamat puitteet. Arkielämän sujuminen on keskeistä ihmisten kokemalle hyvinvoinnille. Opiskelijoiden arkielämään kuuluu keskeisenä opiskelu, jonka sujuminen antaa voimavaroja ja kokemusta hyvinvoinnista, vahvistaa opiskelumotivaatiota ja näkemystä omasta kyvykkyydestä. Opiskelijahyvinvointihanke Kehrä (2002-2005) on määritellyt opiskelijan hyvinvoinnin koostuvan käytettävissä olevista voimavaroista, sosiaalisista suhteista ja mielekkäästä tekemisestä. Lapin yliopiston hyvinvointityöryhmä määritteli hyvinvointisuunnitelmassaan 2011-2015 hyvinvoinnin muodostuvan opiskeluympäristöstä, sosiaalista suhteista, itsensä toteuttamisesta ja terveydestä voimavarana. Opiskelijoiden hyvinvointi on edellytys opiskelukyvylle ja opintojen edistymiselle. Opiskelukykymallin (Kunttu 2009) mukaisesti opiskelukykyyn vaikuttavat neljä ulottuvuutta: opetus- ja ohjaustoiminta, opiskeluympäristö, opiskelutaidot sekä opiskelijan terveys ja voimavarat. Opiskelukyky on toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa. Taustalla ovat yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristölliset olosuhteet, jotka vaikuttavat opiskelukykyä heikentäen tai vahvistaen. Vertaistoiminta on keskeinen opiskelukykyä rakentava ulottuvuus. Myös opiskelijoiden moninaisuuden huomioiminen ja opiskelun esteiden vähentämien on opiskelukyvyn edistämistä. 4
Yliopiston opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toiminta-alueeseen sekä yliopiston eri toimijoille ja ylioppilaskunnalle. Lapin yliopistolla ja Rovaniemen ammattikorkeakoululla on yhteinen hyvinvointityöryhmä (HYVINKÖ), jossa on edustettuna kaikki hyvinvoinnin palvelujen tahot. Hyvinvointityöryhmän tavoitteena on saada eri toimijat edistämään opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja opiskelijakykyä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on ennakoida ja seurata opiskeluympäristön muutosten vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimia keskustelufoorumina sekä jakaa hyviä käytäntöjä opiskelijan opiskelukyvyn tukemiseksi. Työryhmä on laatinut korkeakoulujen yhteisen hyvinvointisuunnitelman, jonka yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu molempien korkeakoulujen opiskelijoille tehtävä hyvinvointikysely. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa Lapin yliopiston opiskelijoiden hyvinvoinnin tilaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää opiskelijan hyvinvointiin liittyviä toimintoja ja vahvistaa tukiverkkoa opiskelijalle keskeisten hyvinvoinnin ja terveyden palvelujen osalta. Tavoitteena on myös, että opiskelija tietää ja löytää oikean tukipalvelun oikeaan aikaan. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajien tuntemus opiskelun esteistä ja opiskelijan kokemista ongelmista edistää opiskelijoiden hyvinvointipalvelukokonaisuuden - ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä sekä yliopistoyhteisön toimintakulttuurin muutosta. Tässä selvityksessä tarkastellaan Lapin yliopiston opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä keväällä 2012. Selvityksen kysymykset ovat perinteisiä terveyskäyttäytymistä kartoittavia, fyysistä ja psyykkistä terveyden ja hyvinvoinnin kokemista ja oireiluja koskevia sekä opiskelun esteitä, opiskeluilmapiiriä, sosiaalisia suhteita ja työssäkäyntiä koskevia. Raportointi on nykytilannetta kuvailevaa, eikä etsi syy-yhteyksiä. Selvityksessä on tehty 5
vertailua ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen 2008 (Kunttu & Huttunen 2009). Hyvinvointikyselyn selvitys on suunnattu kaikille Lapin yliopiston opiskelijoiden hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille ihmisille ja kehittämisen tueksi niille toimijoille, jotka tekevät opiskelijahyvinvointityötä. Opiskelijan elämä edellyttää tasapainoilua opiskelun, työn, harrastusten, ja ihmissuhteiden välillä. Opiskelijoilla stressitekijät ja jaksaminen liittyvät elämäntilanteeseen, ajankäyttöön, uran valinnan ja yleensä tulevaisuuden tuottamaan epävarmuuteen sekä itse opiskeluun (opiskelun organisointiin, opintojen ohjaukseen ja laatuun, yliopiston ilmapiiriin). Lisäksi on itseen liittyviä stressitekijöitä mm. erilaiset kriisitilanteet tai laiskuus ja saamattomuus. Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky ovat edellytyksenä opintojen sujumiselle. Yleisesti voidaan todeta, että Lapin yliopiston opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin tila on hyvä. Opiskelijat kuitenkin oireilevat runsaasti. Kyselyyn vastanneista (816) opiskelijoista puolella on satunnaisesti fyysisiä oireita ja vähintään viikoittain niitä on viidesosalla. Opiskelijoista 40%:lla on satunnaisesti ja 20%:lla vähintään viikoittain erilaisia psyykkisiä oireiluita, jotka johtavat alentuneeseen opiskelukykyyn ja voivat johtaa opiskelukyvyn menettämiseen. 6
2 Kyselyn toteuttaminen Webropol-kysely lähetettiin 4000:lle läsnä olevaksi ilmoittautuneelle Lapin yliopiston opiskelijalle, joista 816 vastasi kyselyyn. Kysely tehtiin vain suomeksi. Kyselyyn vastasi vain 20,4 %, joka on tilastollisesti pieni määrä. Yli 800 vastannutta opiskelijaa on kuitenkin suurempi joukko opiskelijoita, kuin yhdestäkään yliopistosta - pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta - ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemässä tutkimuksessa vuonna 2008 (vastanneita; esim. pääkaupunkiseutu n.896, Tampere n.379, Turku n.386, Jyväskylä n.296, Oulu n. 237, Vaasa n.106). Kysely lähetettiin ensimmäisen kerran 26.4.2012 ja vastausaikaa oli 16.5.2012 asti. Kyselymuistutus lähetettiin heille, jotka eivät olleet aiemmin vastanneet. Kyselyn vastausaikaa jatkettiin 21.5. asti. Taustatieto kysymyksiä olivat 1-3, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys (7-15, 35), terveyskäyttäytyminen, päihteiden käyttö (16-21), ruokailutottumukset (25-26), liikuntatottumukset (22-24), hyvinvoinnin kokeminen 12, opinnot (4,5), tuen tarve (6, 33-34), esteetön opiskelu (28-29), erityisjärjestelyt (30-32), hyvinvointipalvelut ja niiden kehittäminen (36-37). 2.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastanneista 816 opiskelijasta 81 % oli naisia ja 19 % miehiä. Vastaajien sukupuolijakauma on lähellä Lapin yliopiston aktiivisten perusopiskelijoiden jakaumaa, jossa naisia on 70 % ja miehiä 30%. Ikäjakauma laadittiin kymmenen vuoden jaksoihin vastaajien anonymiteetin säilyttämiseksi. Vastaajista 74 % oli iältään 20 30-vuotiaita, 13 % 31 40- vuotiaita ja 14 % yli 41-vuotiaita. Lapin yliopiston opiskelijan keski-ikä (iän 7
mediaani) on 27 vuotta. Opiskelijoilta ei kysytty tiedekuntaa tai koulutusalaa, eikä opiskeluvuotta, jottei vastaajan tunnistaminen mahdollistuisi. Ainoastaan avoimissa vastauksissa on tiedekunta- ja koulutusalakohtaisia tietoja. Vastaukset koskevat osaltaan vain tiedekuntaa, ei koko yliopistoa. Vastaukseni olisivat vaihdelleet suuresti riippuen mihin vuodenaikaan ja minä opiskeluvuonna asioita kysytään. Naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oli 19 % vastaajista ja avoliitossa 28 % vastaajista, 19 % opiskelijoista seurusteli ja 34 % oli sinkkuja. Olisi ollut hyödyllistä kysyä myös perheellisyyttä, koska perhe-elämän vaikutukset nousivat esiin avoimissa vastauksissa. Olisi hyvä kysyä myös perhetilanteesta. Onko kysyjä yksinäinen, perheellinen vai minkälaisessa elämäntilanteessa. Ne ovat varmasti toisia näkökulmia vastauksiin tuovia muuttujia. 8
3 Kyselyn tulokset 3.1 Terveyskäyttäytyminen 3.1.1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön terveyspalvelujen käyttö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n perustehtävä on yliopistoopiskelijoiden opiskelukyvyn edistäminen ja turvaaminen. YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. YTHS kutsuu kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat terveystarkastukseen, joka koostuu sähköisestä terveyskyselystä (SäTKy) sekä tarvittaessa henkilökohtaisesta tapaamisesta. Terveystarkastuskäytännön tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija osallistuisi terveyskyselyyn. Tavoitteena on lisäksi, että henkilökohtaiseen terveystapaamiseen saapuisivat erityisesti ne, joilla on terveysongelmia. Terveystapaamisen voi sopia, vaikka erityisiä ongelmia ei olisikaan. Hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista 57 % oli osallistunut terveystarkastukseen opintojen alussa. Kaikille fukseille ei ole tullut vielä terkkaritarkastusta ja lomaketta sähköpostiin täytettäväksi. tv. Fuksi. Kun on jo työelämässä, tulee käytettyä työterveydenhuoltoa. Kun on jo useampi tutkinto takana, ei samalla tavalla tarvitse opintoihin tukea. Useimmin käytettyjä terveyspalveluita (liite 1) olivat terveydenhoitajan, lääkärin ja hammaslääkärin palvelut. Terveyspalvelut ovat hyvin saatavilla, sillä 816 vastaajasta vain 2 % ei ollut päässyt lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle silloin, kun olisi sitä tarvinnut. Mielenterveyden palveluja käytettiin vähiten. Useammin kuin kaksi kertaa psykologin palveluja oli käyttänyt 12 % opiskelijoista ja psykiatrin palveluja 5% opiskelijoista. 9
Avoimissa vastauksissa YTHS:n yleisterveyden ja suunterveyden palveluja pääsääntöisesti kiiteltiin. Sen sijaan mielenterveyden palveluihin kohdistettiin kritiikkiä. Mielenterveyspalveluihin jonot ovat liian pitkiä, jolloin hoitoon pääsy viivästyy. YTHS:n mielenterveyspalveluissa on ollut pitempään henkilöstöresurssien riittämättömyyttä opiskelijoiden tarpeen kohtaamiseen. Terveydenhoitopalvelut toimivat täysin moitteettomasti ja aina saa ystävällistä palvelua, kiitos YTHS:n väelle! YTHS:n toiminta on loistavaa, esteetöntä ja aina saatavilla. Suuri kiitos siitä! YTHS:n lääkärin vastaanottojonot ovat pysyneet kohtuullisina, ja erityislääkärin kustannukset opiskelijaystävällisinä. YHTS:n pitkät jonotusajat vaikeuttavat esim. psykologille pääsemistä, silloin, kun on suuri tarve. Silloin kun olisin tarvinnut mielenterveydellistä ja jaksamiseen tukea YTHS:ltä niin silloin kohtasin siellä vain kohtaamattomuutta, välinpitämättömyyttä ja vähättelyä. Terveydenhoitaja YTHS:llä on aina ollut tukea antava ja valmis pysähtymään ja kuuntelemaan. Lääkäri hoitaa arkipäiväiset asiat ok, mutta todellisia ongelmia ei uskalla kohdata ja ottaa vakavasti. Psykologin palvelut yhtä tyhjän kanssa. Lapin yliopistossa opiskelijoiden hyvinvoinnin suhteen yksi suurimmista ongelmista on YTHS:n työntekijöiden jatkuva vaihtuvuus. Minulle on vastattu lääkäriaikaa varatessani, ettei ole tietoa, onko paikalla seuraavalla viikolla lääkäriä lainkaan. mielenterveydellisen avun heikko saatavuus 10
3.1.2 Päihteiden käyttö Kyselyyn vastanneista Lapin yliopiston opiskelijoista 78 % ei tupakoi tai nuuskaa lainkaan. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksen mukaan (Kunttu & Huttunen, 2009, 62) tupakoimattomien osuus on vuosittain kasvanut, täysin tupakoimattomia tutkimuksessa oli 81 %. Lapin yliopiston vastaajista (816) tupakoi tai käytti nuuskaa päivittäin 8 %, kerran viikossa tai useammin 5% ja harvemmin kuin kerran viikossa 9 % opiskelijoista. Edellä mainitun YTHS:n tutkimuksen mukaan yliopistoopiskelijoiden tupakointi on harvinaista, vain 6 % poltti päivittäin. Kyselyyn vastanneista 13 % oli täysin raittiita. Vähän alkoholia käyttäviä eli kerran kuukaudessa tai harvemmin alkoholia käytti 34 % opiskelijoista. Opiskelijoista 35 % joi 2-3 kertaa kuukaudessa ja kerran viikossa juovia opiskelijoita oli 13 %. Opiskelijoista 5 % käytti alkoholia 2-3 kertaa viikossa ja lähes päivittäin vajaa prosentti (5 opiskelijaa). YTHS:n tutkimuksen mukaan alkoholia juomattomia yliopisto-opiskelijoita on 7 % (Kunttu &Huttunen 2009, 64, 257). Opiskelijaelämään kuuluu erilaisia tempauksia ja tapahtumia, joissa alkoholin käyttö on tavallista. Avoimissa vastauksissa opiskelijat toivat esiin opiskelijakulttuuriin liittyvän alkoholin käytön ja toiveet alkoholittomista tilaisuuksista. YTHS, Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt ovatkin enenevässä määrin järjestäneet alkoholittomia tilaisuuksia, esimerkiksi peli-iltoja. Opiskelijoiden alkoholitonta toimintaa olisi hyvä kehittää, sillä opiskelijakulttuuri on ikävä kyllä lähes poikkeuksetta kosteaa. Päätapahtumat, kuten vappu ja fuksiaiset pyörivät pitkälti alkoholin ympärillä. Alkoholittomien 11
tapahtumien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa olisi tärkeää kuulla juuri niitä opiskelijoita, joita tällainen toiminta kiinnostaisi. Opiskelijoista 811 vastasi kysymykseen kuinka monta alkoholiannosta hän juo kerralla.( yksi alkoholiannos= 33 cl keskiolutta tai 12 cl mietoa viintä tai 8 cl väkevää viintä tai 4 cl väkevää alkoholia) Opiskelijoista 49 % joi kerralla 1-4 annosta, 26 % joi kerralla 5-9 annosta ja 6 % joi kerralla 10 annosta tai enemmän. Kysymys ei kuitenkaan anna todellista kuvaa opiskelijoiden alkoholin käytöstä, kuten opiskelijoiden avoimista vastauksista käy ilmi. Alkoholin käyttöä mittaava kysymys ei anna minkäänlaista oikeaa kuvaa opiskelijoiden alkoholinkäytöstä. Voi olla, etten käytä alkoholia pisaraakaan vaikka kahteen viikkoon. Sitten lähden kavereiden kanssa baariin ja juon esim. 12 annosta humalahakuisesti. Ja joskus pari saunakaljaa. Enkä oikein haluaisi laskea mitään keskiarvoalkoholin kulutusta noista, koska on ihan eri asia juoda saunakaljat kerran pari viikossa ja kerran kuussa juoda pää täyteen niin sanotusti. Kysymystä kannattaa jalostaa pidemmälle.:) Opiskelijoilta kysyttiin, oletko kokeillut tai käyttänyt huumeita, lääkkeitä tai niitä yhdessä päihtyäksesi ja kuinka usein olet käyttänyt päihdyttäviä aineita (liite 3). Vastausten (816) mukaan huumeita, lääkkeitä tai niitä yhdessä oli päihtyäkseen kokeillut 16 % opiskelijoista ja useammin niitä oli käyttänyt 9% opiskelijoista. Kannabiksen toistuvaa käyttöä on 1 %:lla opiskelijoista. Muiden huumeiden ja lääkkeiden (ekstaasi, subutex, heroiini, kokaiini, tinneri, tms.) kokeiluja oli vähäisesti (useamman kerran 3%, yhden kerran 8 %). Opiskelijoilta ei kysytty milloin kokeilut ovat tapahtuneet. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, 68, 237-238) 24 % opiskelijoista oli kokeillut tai käyttänyt huumeita, lääkkeitä tai niitä yhdessä päihtyäkseen. Eniten oli käytetty kannabista. 12
Huumekokeilustani on lähes 10 vuotta aikaa. En ole addiktoitunut elämän varrella mihinkään päihteisiin. Vastustan huumeiden käyttöä ja myyntiä, niiden vaarallisuuden vuoksi. Opiskelijoita pyydettiin myös arvioimaan omaa alkoholin ja päihteiden käyttöään. Opiskelijoista 97 % arvioi, ettei heillä ole ongelmia alkoholin- tai muiden päihteiden käytön vuoksi. Vain 3 % opiskelijoista oli huolissaan omasta käytöstään tai läheiset ovat huolissaan opiskelijan päihteiden käytöstä. Vain 2 opiskelijaa ilmoitti tarvitsevansa tukea ja apua päihteiden käytön ongelmiinsa. 3.1.3 Ruokailutottumukset Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 89 % söi päivittäin lämpimän aterian ja 10 % söi lämpimän aterian 2-4 kertaa viikossa. Omalla asunnolla pääaterian syöviä oli lähes puolet (47 %) ja yliopiston ruokaloissa söi lähes saman verran (45 %). Opiskelijoista 8 % ilmoitti syövänsä muualla, useimmiten työpaikkaruokalassa. työpaikkaruokalassa ja kotona, 2 lämmintä ateriaa päivässä nyt kotona, lapset pieniä sekä opiskelijaruokalassa että omalla asunnolla missä milloinkin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat hyvin perillä terveellisistä ruokailutottumuksista. YTHS:n tutkimuksessa (2009, 57, 207) ruuan terveellisyyttä ajatteli 66 % usein ja 30 % silloin tällöin. 13
Tämän kyselyn mukaan lähes kaikki opiskelijat ajattelivat ruoan terveellisyyttä valitessaan ruokaa (aina ja usein 81 %, joskus 18 %). 3.1.4 Liikuntatottumukset Opiskelijat harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan kiitettävän usein. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista reilusti yli puolet (66 %) harrasti liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa ja kerran viikossakin liikkui 21 % opiskelijoista. Satunnaisesti ja harvemmin liikuntaa harrasti 8% opiskelijoista ja vain 4% opiskelijoista ei harrastanut liikuntaa lainkaan. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen, 2009, 54-55, 196) vähintään 3 kertaa viikossa liikuntaa harrasti 62 % yliopistoopiskelijoista ja kerran viikossa 18 %. Tutkimuksessa 8 % opiskelijoista ei liikkunut ollenkaan tai liikkui hyvin harvoin. Hyvinvointikyselyn mukaan liikuntaa harrastavat opiskelijat (90 %) liikkuivat monipuolisesti, avoimissa vastauksissa usein miten mainittiin 2-4 lajia. Eniten opiskelijat harrastivat lenkkeilyä (242), juoksua (107), kävelyä (166) ja pyöräilyä (127), joita voi harrastaa oman aikataulun mukaan ja ilman kustannuksia. tavallista pidempiä lenkkejä koiran kanssa ja ryhmäliikuntaa lenkkeily, pyöräily, tanssi, uinti hyötyliikunta, töihin ja opiskeluihin kävellen juoksu, joka paikkaan liikun pyöräillen sauvakävely, uinti ja lyhyt aamuvoimistelu joka päivä Lapin yliopiston liikuntapalvelut tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden hankkia sporttipassi, jolla saa osallistua useisiin liikuntamuotoihin monta kertaa viikossa, mm. uintiin, joogaan ja kuntosaliliikuntaan. 14
Liikuntapalvelut ovat korkeakoululiikunnan osalta järjestetty todella hyvin ja opiskelijabudjettiin sopivalla tavalla. Liikuntapalvelut on tosi hyvin järjestetty (sporttipassi), mutta toivoisin laajempaa valikoimaa. Esim. tanssitunnit, kesäliikuntakurssi jne.. Erilaiset elämäntilanteet tuovat liikuntaharrastukseen omat rajoituksensa, mm. perheellisten liikuntaharrastusta vietiin lasten ehdoilla. Toisaalta koiran kanssa tuli lähdettyä lenkille. Myös opiskelu tuo omat hyötynsä ja haittansa liikunnan harrastamiseen. Toisilla opiskeluun käytetty aika on pois liikunnalta kun taas esimerkiksi luokanopettajilla tulee koulutuksen puolesta monipuolista liikuntaa. Vaikka Rovaniemen seutu tarjoaakin loistavat puitteet talviliikunnalle, sitä ei juurikaan harrastettu, vain muutama mainitsi lajinaan hiihdon tai laskettelun. kävelyä koiran kanssa, hevosurheilua monin tavoin. Juoksuleikkejä lasten kanssa lasten kanssa ulkoilu, jos voi liikunnaksi laskea. monipuolisesti eri lajeja (luokanopettajakoulutuksen puolesta), vapaa-ajalla pyöräilyä ja lenkkeilyä akrobatiaa, juoksua, hiihtoa, pyöräilyä Ennen juoksin päivittäin ja harrastin liikuntaa päivittäin, nyt en ehdi ollenkaan kiireisen opiskelutahdin takia. Liikkumattomuuden syitä olivat useimmilla ajan puute (311) ja laiskuus (274). koulu+työ=ei aikaa saamattomuus, seuran puute liikunta on minusta tylsää ei kiinnosta 15
Kuvio 1. Kysymys 24. En harrasta liikuntaa seuraavista syistä Vastaajien määrä: 467 Avoimissa vastauksissa suurimmaksi selitykseksi liikunnan harrastamattomuudelle nousivat terveyteen liittyvät seikat kuten leikkaukset, sairastelu. Lisäksi osa koki, että itselle mieleistä harrastusta ei voinut harrastaa paikkakunnalla. Muita syitä liikkumattomuuteen olivat mm. lapset, väsymys ja häpeä. Oli myös opiskelijoita, joita liikunta ei vain kiinnostanut. selkäkivut terveys ei tällä hetkellä kestä, välilevyn pullistuma stressi, väsymys ja jaksaminen en kehtaa käydä missään, juokseminenkin hävettää ahdistus pitkittynyt flunssakierre on estänyt urheilun voimien vähyys äidin ja opiskelijan roolin lisäksi ei vaan nyt huvita 16
3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden tila 3.2.1 Fyysisten oireiden ilmeneminen Opiskelijoilta kysyttiin, kuinka usein hänellä ilmenee seuraavia fyysisiä oireita; niska- ja hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsavaivoja, raajojen tai nivelten kipuja, päänsärkyä, suu- tai hammasoireita, iho-ongelmia, nuhaa tai tukkoisuutta tai jotain muuta. Vajaalla kolmasosalla vastanneista opiskelijoista ei ollut lainkaan fyysisiä oireita (liite 2) ja puolella opiskelijoita oireet olivat satunnaisia. Viidesosalla (20 %) opiskelijoista oli viikoittain, lähes päivittäin tai päivittäin erilaisia fyysisiä oireiluja. Fyysisistä oireista eniten ilmeni niska- ja hartiakipuja, päänsärkyä ja vatsavaivoja sekä selän alaosan kipuja. Oireet ovat tyypillisiä runsaaseen istumiseen ja päätetyöskentelyyn, väsymiseen sekä stressiin liitettyjä oireita. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille migreeniä, erilaisia allergisia oireita sekä väsymystä ja uupumusta. 3.2.2 Psyykkisten oireiden ilmeneminen Opiskelijoilta kysyttiin myös seuraavien psyykkisten oireilujen esiintymistä; väsymystä/ uupumusta, uni- tai nukahtamisongelmia, masentuneisuutta/ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä/hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, pelkotiloja, yksinäisyyttä, syömishäiriöitä tai jotain muuta. Opiskelijoista 40 % ei oireillut lainkaan psyykkisesti. Satunnaisesti oireili 40 % ja viikoittain, lähes päivittäin tai päivittäin oireili 20 % vastaajista. Vuoden 2008 ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, 47) psyykkisiä vaikeuksia oli 27 %:lla korkeakouluopiskelijoista, 19 %:lla miehistä ja 32 %:lla naisista. Saman tutkimuksen (Kunttu & Huttunen, 2009, 48-49) mukaan opiskelijat 17
kokevat terveydentilansa yleensä hyväksi, mutta he oireilevat runsaasti. Univaikeudet, väsymys ja jännittäminen ovat lisääntyneet opiskelijoiden keskuudessa 2000-luvulla. Tutkimuksen mukaan psyykkisistä ongelmista yleisimpiä ovat jatkuva ylirasituksen kokeminen (39 %), itsensä kokeminen masentuneeksi ja onnettomaksi (30 %), vaikeus keskittyä tehtäviin (26 %) ja valvominen huolien takia (25%). Riittävä uni on tärkeää hyvinvoinnille ja se vaikuttaa merkittävästi keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuden ylläpitoon. Hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista liki puolella (49 %) oli satunnaisesti väsymystä ja uupumusta, 35 %:lla viikoittain ja päivittäin tai lähes päivittäin kärsi 13 % opiskelijoista väsymyksestä. Vain 3 % opiskelijoista ei kokenut lainkaan väsymystä ja uupumusta. Satunnaisia uni- tai nukahtamisongelmia oli 49 %:lla ja vähintään viikoittain 23 %:lla opiskelijoista. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, 52) päivittäistä väsymystä raportoi 9 % kaikista opiskelijoista. univaikeudet, huono itsetunto ja liian korkea vaatimustaso itseäni kohtaan opinnoissani Burnout. Tiedekunta ei oikein anna armoa, vaikka jaksaminen on huonoa. Vaadin toki itseltäni huippuarvosanoja, mutta tiedekuntaa ei itkut kiinnosta. Noin puolella (52 %) opiskelijoista oli satunnaisesti keskittymisvaikeuksia ja 26 %:lla keskittymisvaikeuksia oli vähintään viikoittain. Vastaajista 22 %:lla ei ollut lainkaan keskittymisvaikeuksia. Minun on hyvin vaikea keskittyä. En ymmärrä kunnolla lukemaani ja tämä näkyy esimerkiksi siinä, että siirrän tenttejä vuodesta toiseen. Minun on myös hankala ymmärtää tehtävänantoja ja esimerkiksi kysymyksiin vastaaminen 18
suullisesti tuottaa vaikeuksia. Tämä häiritsee arkipäivää, sillä vältän näitä tilanteita päivittäin ja pelkään joutuvani niihin. En tiedä kenelle puhua tästä ja voiko asialle tehdä mitään. Kolmasosalla vastaajista ei ollut lainkaan masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita. Satunnaisesti koki 47 % vastaajista itsensä masentuneeksi ja vähintään viikoittain, lähes päivittäin tai päivittäin oli masennusta ja ahdistusta 20 %:lla. Avoimista vastauksista voi osaltaan päätellä myös masennuksen syitä, esim., läheisten sairastaminen tai kuolema, yksinäisyys, stressi ja taloudelliset vaikeudet. Minulla on masennusta ja vaikka olen saanut siihen hoitoa on se haitannut erityisesti kirjallisten itsenäisten tehtävien suorittamista. Sairastin opintojeni alkuvaiheessa keskivaikean masennuksen, joka vaikuttaa vieläkin opintoihini. Koen olevani jo niin eristynyt yliopistomaailmasta, että gradun kirjoittaminen on ylivoimaista. Toiseksi tilanne on se, että olen käyttänyt jo opintotukeni, eli olen täysin tuloton opiskelija. masennus, ahdistus, läheisen kuoleman sureminen, läheisten vakavien sairauksien miettiminen motivaation puute, läheisen kuoleman aiheuttama masennus Liiallinen ahdistus tai stressi estää työskentelemästä normaaliin tahtiin. Opiskelijan elämään kuuluu normaaleja tilanteita, mm. tentit, esitelmät ja ihmisten kohtaamiset, jotka voivat aiheuttaa hermostuneisuutta. Viidesosalla opiskelijoista ei ollut lainkaan jännittyneisyyden ja hermostuneisuuden oireita. Satunnaisesti jännittyneisyyttä/hermostuneisuutta oli 57,5 %:lla % vastaajista ja vähintään viikoittain, lähes päivittäin tai päivittäin 22 %:lla. Puolet vastaajista ei kokenut lainkaan yksinäisyyttä. Satunnaisesti koki 19
yksinäisyyttä 37 % opiskelijoista ja vähintään viikoittain 13 %. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, 313) yliopisto-opiskelijoista koki yksinäisyyttä 40 % ajoittain ja 5 % usein. yksinäisyys, tuen ja avun puuttuminen Myös yksinäisyys ja vaikeudet sopeutua Lappiin ja tutustua täällä ihmisiin ovat vaikeuttaneet opiskelua. Vähiten opiskelijoilla ilmeni pelkotiloja ja syömishäiriöitä. Pelkotiloja ilmeni satunnaisesti 24 %:lla ja 6 %:lla vähintään viikoittain. Pelkoa aiheuttaa mm. esiintyminen, sosiaaliset tilanteet ja paniikkihäiriö. Syömishäiriöitä oli 15 %:lla opiskelijoista satunnaisesti ja 4 %:lla vähintään viikoittain. Joskus olen jännittänyt luennolle menoa = iso ihmisjoukko. esiintymispelkoa Paniikkihäiriön vaara suurissa saleissa. Joskus kokenut ja siitä alitajuntaan jäänyt. Lapin yliopiston opiskelijoiden psyykkinen oireilu on hyvin samansuuntaista kuin YTHS:n tekemässä tutkimuksessa vuodelta 2008. Väsymyksestä ja uupumuksesta kärsi suurin osa opiskelijoista, keskittymisvaikeudet, uniongelmat ja masentuneisuus ja jännittyneisyys olivat noin neljäsosalla vastaajista tavallisimpia viikoittaisia tai päivittäisiä oireita. Avoimissa vastauksissa oireiluna mainitaan usein stressi. Lisäksi koettiin mm. epävarmuutta tulevaisuudesta, ahdistusta ohjaajan käyttäytymisen takia, omaa saamattomuutta ja huolta raha-asioista, mutta myös elämän iloa ja hyvää oloa. 20
Laiska aloittamaan kirjoitustehtäviä pitää ensin kerätä laaja näkemys aiheesta eri lähteistä ja pyöritellä asiaa päässä pari viikko pari Eräs opettaja on naljaillut iästäni koin sen kiusaamiseksi. Opettajatuutorini sanoi minulle ensimmäisenä vuonna, että olen niin vanha, että minun pitäisi päättää, mitä haluan tehdä. Olin tuolloin 21 vuotias. Sen jälkeen en ole halunnut suunnilleen olla missään tekemisissä hänen kanssaan. 21
Taulukko 1. Kysymys 10. Kuinka usein sinulla esiintyy seuraavia oireiluita? Vastaajien määrä: 816 ei laink aan Satu Viikoi Päivit nnais ttain täin esti päivit täin tai lähes päivit täin Yhteensä Keskiarvo 1. väsymystä/uupumusta 27 402 281 64 40 814 2,62 2. uni- tai nukahtamisongelmia 226 396 151 19 18 810 2,02 3. masentuneisuutta/ahdistuneisuu tta 4. jännittyneisyyttä/hermostuneisu utta 269 381 119 28 17 814 1,95 167 467 141 21 15 811 2,08 5. keskittymisvaikeuksia 174 420 151 44 20 809 2,15 6. pelkotiloja 567 192 39 6 6 810 1,39 7. yksinäisyyttä 401 304 81 17 4 807 1,66 8. syömishäiriöitä 649 123 23 10 3 808 1,26 9. muuta, mitä? (Valitse ensin arvo, sen jälkeen kirjoita vastaus) 182 7 6 3 2 200 1,18 Yhteensä 2662 2692 992 212 125 6683 1,81 3.2.3 Opiskelijan oma arvio hyvinvoinnistaan Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan omaa hyvinvointiaan asteikolla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, heikko seuraavista; nukkuminen, jaksaminen, mieliala, opiskelumotivaatio, oppimisvalmiudet, ihmissuhteet yliopistossa, ihmissuhteet yliopiston ulkopuolella, itsearvostus, fyysinen terveys ja fyysinen kunto. Kysymyksellä haluttiin kartoittaa opiskelijan omaa tuntemusta ja kokemusta hyvinvoinnistaan. 22
Suurin osa opiskelijoista arvioi hyvinvointinsa hyväksi. Koko aineistossa (816) erinomaiseksi tai hyväksi hyvinvointinsa kokevien osuus oli 70,6 %, mutta kolmasosa opiskelijoista (29,4 %) kokee hyvinvointinsa tyydyttäväksi tai heikoksi. Opiskelijat vastasivat usein useamman syyn puutteelliselle hyvinvoinnilleen. Motivaation puute, tiettyjen oppiaineiden kokeminen täysin turhaksi, opettajien asenne minua kohtaan, kieliopilliset vaikeudet, heikko keskittymiskyky. Vaikeat asiat tuntuvat kasaantuvan, mutta olen saanut opintoni suoritettua niistä huolimatta. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, 52) 19 % opiskelijoista arvioi nukkuvansa harvoin tai tuskin koskaan riittävästi. Tämän kyselyn vastaajista 31 % arvioi nukkumisensa tyydyttäväksi tai heikoksi ja 69 % arvioi sen erinomaiseksi tai hyväksi. Kuitenkin oireiluja kysyttäessä 29 %:lla ei ollut lainkaan uni- tai nukahtamisongelmia ja 71 %:lla niitä oli satunnaisesti tai vähintään viikoittain. Ilmeisesti ainakaan satunnainen huonosti nukkuminen ei vaikuta opiskelijan kokemaan hyvinvoinnin tunteeseen. Jaksamisensa arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 66 % ja tyydyttäväksi tai heikoksi sen arvioi 34 %. Mielialansa arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 69 % ja tyydyttäväksi tai heikoksi 31 % vastaajista. Opiskelua vaikeuttaa jaksaminen ja sosiaalisen ympäristön puuttuminen yliopistolta. Vääriin yhteiskunnan tukilokeroihin joutuminen aiheutti useita väliinputoamisia ja poislukemisia. Ne tuottivat mittavaa kuormitusta jaksamiseen ja itsen arvostukseen. 23
Sairaus, sen kanssa eläminen ja jaksaminen Yleinen yksinäisyys muuton jälkeen etelästä lappiin vaikuttaa mielialaan. Liikunta ja hyvä ruoka ja hyvät ihmissuhteet auttavat jaksamaan, vaikka joskus olisi väsynytkin (mutta sen tiedän, että silloin ei kannata urheilla vaan levätä ). Opiskelumotivaation arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 64 % opiskelijoista ja tyydyttäväksi tai heikoksi sen koki 36 %. Reilu neljännes kyselyyn vastanneista oli epävarma alastaan tai koki olevansa väärällä alalla, millä mm. on merkitystä opiskelun merkityksellisyydelle ja opiskelumotivaatiolle. Avovastauksista näkyy myös opintoihin liittyvää turhautumista ja kyynisyyttä ja opiskeluun liittyvien ongelmien kasaantumista. Opiskelumotivaationi ja tulevaisuuden odotukseni ovat heikenneet, koska en ole varma olenko oikealla opiskelualalla, enkä ole varma pitäisikö minun vaihtaa alaa vai ei Motivaation puute ja turhat opintoihin liittyvät työt Itsearvostuksen arvioi 70% opiskelijoita erinomaiseksi tai hyväksi ja 30,5% tyydyttäväksi tai heikoksi. itsetunnon puuttuminen Itsetuntemukseni- ja arvostukseni ovat ensimmäisen lukuvuoteni aikana kehittyneet paljon. Osittain yksin kärsityt yksinäisyys ja pienet henkiset romahdukset ovat opettaneet minua käsittelemään näitä asioita itsenäisesti. Sosiaalisen verkoston ja hyvien ihmissuhteiden merkitys hyvinvoinnille on jokaiselle tärkeä. Kysymyksessä ihmissuhteista, pyydettiin arvioimaan 24
ihmissuhteita yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella, eikä tarkennettu keiden välisistä suhteista on kysymys. Ihmissuhteet yliopistossa arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 64 % opiskelijoista, tyydyttäväksi tai heikoksi ne arvioi 36 %. En voi käyttää työskentelytiloja täysin vapaasti, koska koen, että en ole tervetullut muitten opiskelijoitten mielestä. Ilmassa on joskus jopa vihamielisyyttä. Opiskelijoiden keskinäinen kateus on todellinen ongelma. Tämä etenkin xxx:n tiedekunnassa Opiskelijat tappelevat opettajien huomiosta ja olen kuullut tarinoita joissa opettajat ovat lähteneet tähän mukaan kertomalla opiskelijalle suorana esimerkiksi kenestä oppilaasta hän ei pidä! Sen sijaan ihmissuhteet yliopiston ulkopuolella arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 82 % vastaajista ja tyydyttäväksi ja heikoksi vain 18%. Vastauksista päätellen ihmissuhteet yliopiston ulkopuolella olivat eniten voimavaroja antava asia. Oppimisvalmiudet koetaan erinomaiseksi tai hyväksi (80 %) ja vain 20,5 % arvioi ne tyydyttäväksi tai heikoksi. Kynnys mennä hakemaan apua on korkea, koska lukioajoilta jäi huono mieli lukitestistä. Siinä piti lähinnä lukea kappale ääneen ja kirjoittaa paperille kuvassa olevan esineen nimi. Osasin nämä (totta kai, koska osaan lukea ääneen ja osaan kirjoittaa) ja minulle sanottiin, ettei minulla ole mitään ongelmaa. Minun ongelmani ei ole kuitenkaan itse kirjoittamisessa. SE on oppimisessa ja hahmottamisessa, asioiden ymmärtämisessä ja keskittymisessä. Asiat pitäisi omaksua liian nopeasti tai niitä ei selitetä tarpeeksi perusteellisesti ja tehdä tarpeeksi harjoituksia, tahti on liian nopea. 25
Opiskelijat ovat pääsääntöisesti terveitä. Fyysisen terveytensä arvioi 79% erinomaiseksi tai hyväksi ja 20% tyydyttäväksi ja vain 1 % heikoksi. Fyysisen kuntonsa arvioi 64% erinomaiseksi tai hyväksi ja 36% tyydyttäväksi tai heikoksi. 26
Taulukko 2. Arvioi hyvinvointiasi seuraavilla osa-alueilla. (Kysymys 12) Vastaajien määrä: 816 Heikk o Tyydy ttävä Hyvä erino maine n Yhteensä Keskiarvo Nukkuminen 31 223 414 148 816 2,83 Jaksaminen 37 241 479 58 815 2,68 Mieliala 38 216 477 85 816 2,75 Opiskelumotivaatio 71 223 384 136 814 2,72 Oppimisvalmiudet 20 143 497 152 812 2,96 ihmissuhteet yliopistossa 81 215 371 146 813 2,72 ihmissuhteet yliopiston ulkopuolella 31 115 404 263 813 3,11 Itsearvostus 45 203 445 120 813 2,79 fyysinen terveys 10 164 520 120 814 2,92 fyysinen kunto 29 263 401 121 814 2,75 Yhteensä 393 2006 4392 1349 8140 2,82 3.2.4 Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä tuen tarve Opiskelijoilta kysyttiin, kokivatko he tarvitsevansa apua, neuvontaa tai tukea terveyteen ja hyvinvointiin liittyen; tupakoinnin lopettamisessa, alkoholin käytön hallinnassa, huumeiden käytön lopettamisessa, painonhallinnassa, syömisongelmissa, liikuntaan liittyvissä asioissa, itsetuntemuksen vahvistamisessa, jännittämisongelmissa, stressinhallinnassa, mielenterveyden ongelmissa ja oppimisvaikeuksissa tai muissa ongelmissa. Kysymykseen vastasivat kaikki 816 opiskelijaa. Vastaajista noin 30 % arvioi hyvinvointinsa tyydyttäväksi tai heikoksi. Tukea tai apua erilaisiin fyysisiin tai psyykkisiin oireiluihin tai ongelmiin koki tarvitsevansa pienempi määrä vastanneista. Opiskelija ei välttämättä edes tarkalleen tiedä, missä vika on. Opiskelija voi olla myös epävarma siitä kenen 27
puoleen kääntyä tai hän voi hakea apua väärältä taholta. Usein miten ongelmat ovat kasaantuneet, eikä opiskelija tiedä, miten ongelmavyyhti aletaan purkaa. Myös auttajatahojen tietämättömyys muista avun lähteistä voi haitata parhaan mahdollisen avun saantia. Varmasti yths tarjoaisi minulle ihan hyvää apua minua askarruttaviin ongelmiin, mutta en vain osaa sitä jostain syytä hakea Varmasti sitä apua tarvitsee vaikka missä, mutta harvoin sitä itse havaitsee. En koe olevani mitenkään optimaalinen opiskelija, mutta enpä myöskään mielestäni mikään kriisitapaus. Päihteiden käytön lopettamiseen tarvitsi apua vain muutama opiskelija. Opiskelijoista 45 ei kuitenkaan ole varma avun tarpeestaan ehkä ongelma on tiedossa, mutta ei ilmeisestikään vielä haittaa omaa elämää. Paino-ongelmiinsa ilmoitti tarvitsevansa apua 14 % vastaajista ja syömisongelmiin 7 %. Avuntarpeesta epävarmoja opiskelijoita oli 12 %. Ylioppilaskunta ja ylioppilaiden terveydenhoito on pyrkinyt auttamaan painoongelmista kärsiviä opiskelijoita järjestämällä painonhallintaa tukevia ryhmätapaamisia ja terveelliseen ruokailuun liittyviä teemapäiviä. Suurin osa opiskelijoita liikkuu monipuolisesti ja varsin usein. Liikuntaan liittyvissä asioissa neuvontaa tarvitsi 11% vastaajista ja 7 % ei osannut sanoa. Yliopiston tarjoamat liikuntapalvelut on ryhtynyt kannustamaan vähän liikkuvia opiskelijoita liikunnan pariin liikuntatuutoritoiminnan avulla. 28
Stressin hallinta (26 %) nousi suurimmaksi ongelmaksi, johon tarvittiin tukea. Lisäksi 12 % ei osannut sanoa, tarvitseeko apua stressin hallintaan. YTHS:n tutkimuksen (Kunttu & Huttunen 2009, 48) mielenterveysseulan mukaan opiskelijoista 27% koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintymisen vaikeus ja otteen saaminen opiskelusta. Tarvitsisin apua jatkuvaan stressiin, joka syntyy kun opiskelu ja työ aiheuttavat jatkuvan aikapulan. Jännittäminen vaikuttaa suoriutumineen, keskittymiseen ja osallistumiseen sosiaalisissa tilanteissa. Pahimmillaan jännittäminen voi aiheuttaa paniikkitilanteen tai lamaantumisen. Jännittämiseen tarvitsi apua 12% vastaajista ja 10 % ei osannut sanoa. Kyselyssä ei eritelty jännittämistilanteita. Jännittämisongelmaa on tarkasteltu korkeakoulu-opiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, s.72), jonka mukaan jännittäminen muodostaa suuren ongelman 8 %:lle opiskelijoista esitelmä- ja seminaaritilanteissa ja vieraan kielen puhumisessa. Tenttijännittäminen oli tutkimuksessa ongelma hyvin harvoille. Tukea stressin hallintaan ja jännittäjille on tarjonnut Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen opintopsykologi (korkeakouluopintojen ohjaaja toukokuusta 2012) järjestämällä ryhmäkursseja. Myös kielikeskus on tarjonnut kursseja esiintymistä jännittäville opiskelijoille. 29
Itsetuntemuksen tunnistaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa erilaisissa konteksteissa. Viidesosa (20 %) vastaajista tarvitsi tukea itsetuntemuksen vahvistamiseen ja 12 % opiskelijoista ei osannut sanoa. Itsetuntemus liittyy myös ammatti-identiteettiin - mikä minusta tulee, olenko oikealla alalla. Kyselyssä nousikin vielä vahvemmin (25 %) esiin ammatti-identiteettiin liittyvä tuen tarve. Opiskelijoille pitäisi antaa enemmän infoa siitä, mistä saada apua opiskelu- ja urakysymyksiin. tukea graduohjauksessa ja ammatinvalinnassa ammatti-identiteetti on kasviksilla hukassa Mielenterveyteen liittyviin ongelmiin tarvitsi apua 11 % ja sama määrä vastaajia ei osannut sanoa, tarvitseeko apua. On vaikea lähteä mielenterveydellisistä asioista juttelemaan kenellekään kun ei halua leimautua tai saada merkintöjä papereihinsa. Pelkkä "stressi" - merkintä papereissa tuntuu itsestä jo pahalta. Minulla on ollut masennuskausia ja muita mielenterveydellisiä ongelmia. Mielenterveyden ja jaksamisen haasteet ovat olleet esteitä opiskelulleni. Ihmissuhdeongelmiin tarvitsi apua 10% opiskelijoista ja saman verran ei osaa sanoa. Jonkin verran (8 %) apua tarvittiin myös oppimisvaikeuksissa. Avoimien vastausten mukaan apua tarvittiin ajan ja kiireen hallintaan ja fyysiseen terveyteen liittyviin oireisiin sekä heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. 30
Taulukko 3. Kysymys 33. Koetko tarvitsevasi apua, neuvontaa tai tukea seuraavissa asioissa? Vastaajien määrä: 816 Kyllä en osaa sanoa En Yhteensä Keskiarvo 1. tupakoinnin lopettamisessa 13 18 780 811 2,95 2. alkoholinkäytön hallinnassa 7 22 781 810 2,96 3. huumeiden käytön lopettamisessa 1 5 803 809 2,99 4. painonhallinnassa 113 60 638 811 2,65 5. syömisongelmissa 56 39 715 810 2,81 6. liikuntaan liittyvissä asioissa 90 58 663 811 2,71 7. jännittämisongelmissa 99 84 627 810 2,65 8. ihmissuhdeongelmissa 79 91 640 810 2,69 9. itsetuntemuksen vahvistamisessa 151 101 557 809 2,5 10. oppimisvaikeuksissa 68 63 675 806 2,75 11. stressinhallinnassa 208 98 504 810 2,37 12. mielenterveyden ongelmissa 13. muissa terveyteen liittyvissä ongelmissa 14. muissa ongelmissa, missä? (Valitse ensin arvo, sen jälkeen kirjoita vastaus) 87 91 631 809 2,67 76 92 638 806 2,7 31 14 333 378 2,8 Yhteensä 1079 836 8985 10900 2,73 3.3 Opiskelu ja hyvinvointi 3.3.1 Koulutusala ja opintojen eteneminen Opiskelijoilta kysyttiin kokevatko he opiskelevansa oikealla alalla ja miten heidän opintonsa etenevät. Suurin osa (74 %) opiskelijoista opiskeli mielestään oikeaa alaa, 22 % opiskelijoista ei osannut sanoa ja 4 % ei kokenut 31
olevansa oikealla alalla. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttuinen 2009, 71-72) 67 % yliopisto-opiskelijoista koki olevansa oikealla alalla, neljännes oli siitä epävarmoja ja 9 % arvioi sen vääräksi. Vastaajista 67 %:lla opinnot etenivät hyvin tai erinomaisesti kohti tavoitetutkintoa ja tyydyttävästi tai heikosti ne etenivät 33 %:lla opiskelijoista. On selvää, että opinnot viivästyvät, jos opiskelija ei ole aidosti kiinnostunut opiskelualastaan, tuntee olevansa väärällä alalla tai uranäkymät ovat epäselvät. YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen 2009, 274-275) opiskelumenestys oli suhteessa omiin tavoitteisiin, 11 %:lla yliopistoopiskelijoista menestys oli odotettua parempi, 68 %:lla odotusten mukainen ja 21 %:lla odotuksia huonompi. 3.3.2 Yhteydenotto opintoneuvonnassa ja -ohjauksessa Kyselyyn vastanneista 65 % tiesi keneen ottaa yhteyttä kun tarvitsee neuvontaa ja ohjausta opinnoissa. Suuri joukko opiskelijoita (35 % ) ei tiennyt, keneltä saa tarvitessa neuvontaa ja ohjausta. Avoimissa vastauksessa osa vastaajista vastasi useamman henkilön tai tahon, johon voi ottaa yhteyttä. Avoimissa vastauksissa myös vastattiin, että eri kysymyksiin on eri vastaajat. 32
Taulukko 4. Kysymys 6. Tiedätkö, mihin/keneen otat yhteyttä, kun tarvitset neuvontaa ja ohjausta opinnoissa? Opetushenkilökunta (310) Opettaja-tutor (138), opetushenkilökunta (172) Opintotoimistojen henkilökunta (254) Tiedekunta (37), opintosihteerit (79), opintopäälliköt (88), amanuenssit (50) Opiskelijat (42) Opiskelijatuutorit (21), toiset opiskelijat (21) Muut (25) Opintopsykologi (15), opiskelijapalvelut (3), rekry (4), YTHS (3), Loput yksittäisiä mainintoja ohjaajani, tutorit, opintosihteeri, opiskelijapalvelut, yliopiston laatujohtaja, häirintäyhdyshenkilö, opintopsykologi, opetuksesta vastaava rehtori, hallintojohtaja/yliopiston lakimies opiskelijakollegat, rikospoliisi oppiaineen/kurssin vastaavaan opettajaan, jos kyse on tietystä opintokokonaisuudesta. Muissa asioissa käännyn joko opettajatuutorin tai amanuenssin puoleen, usein kysyn myös muilta opiskelijoilta oikeastaan keneen tahansa henkilöön tiedekunnassa, luotan että ohjaavat oikealle ihmiselle tiedekunnan opintosihteeri, kohta myös opinto-ohjaaja opettajatutoriin, vastausta ei kuitenkaan aina saa!!! tuutoropettajaan? selviää ainakin netistä katsomalla nyt sain tietää kun lähdin kyselemään 3.3.3 Opiskelun esteet Opiskelijoiden moninaisuuden ja opiskelun esteiden huomioiminen on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämistä. Hyvinvointikyselyssä opiskelijoilta kysyttiin, mitkä ovat suurimmat opiskelujesi esteet. Kysymystä edelsi lyhyt määrittely, mitä opintojen esteillä tarkoitetaan. Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Erilaiset oppijat ja vammaiset henkilöt 33
kohtaavat opintojen esteitä. Myös kulttuuriseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluminen, ikääntyminen ja mielenterveyden ja jaksamisen haasteet voivat olla opintojen esteenä. Fyysinen ympäristö viittaa tiloihin, oppimateriaaleihin, opetusmenetelmiin ja välineisiin. Psyykkinen ympäristö liittyy monenlaisuuden arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Sosiaalisella ympäristöllä viitataan saavutettavuuteen liittyvään tukeen ja yhteistyöhön. Kysymyksellä haluttiin kartoittaa Lapin yliopiston esteettömän opiskelun tilannetta. Tavoitteena oli saada selville ne opiskelijat, joilla on opintojen esteenä mm. fyysinen vamma, aistivamma, lukivaikeuksia, tarkkaavaisuushäiriöitä tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Kysymykseen opiskelun esteistä vastasi vain 19 % koko aineistosta (816) ja avoimeen kysymykseen opintojen esteistä vastasi saman verran (19 %). Vastausprosentti tähän kysymykseen oli heikko. Muiden kysymysten yhteydessä tuli kuitenkin esiin opintoja hidastavia, haittaavia ja vaikeuttavia asioita, joita käsitellään tässä yhteydessä. Opintojen esteinä ei yleensä mainittu yhtä tekijää, vaan useampia toisiinsa liittyviä ja toisistaan johtuvia tekijöitä. Yhtäkkinen yksin jättäminen opiskelutovereiden toimesta, loppuun palaminen, mielenterveydenongelmat, motivaation puute Liikuntavammaisia opiskelijoita on yliopistossa muutama esteeksi mainittiin mm. fyysinen rajoite ja liikuntakyvyn menetys. Näköön ja kuuloon liittyviä esteitä on harvalla. Lukihäiriön mainitsi opiskelun esteeksi 3 (156:sta). Esteinä mainittiin lukemisen hitaus, suurien tekstimäärien lukemisen ymmärtäminen, liian nopea omaksumistahti ja kieliopilliset vaikeudet. Aspergerin oireyhtymän opiskelujen esteenä mainitsee yksi opiskelija. 34
Kuuleminen, en kuule eikä opettajat käytä koskaan mikrofonia, aina ei jaksa muistuttaa. Opettajille pitäisi infota että mikkiä pitää käyttää kaikissa suurissa saleissa. Lukemisen hitaus, jonkinasteinen lukihäiriö ja silmävamma. Opiskelijan hyvinvointiin ja opiskelukykyyn vaikuttavat opiskelijan terveyden, voimavarojen ja opiskelutaitojen lisäksi myös opiskeluympäristö ja opetus- ja ohjaustoiminta. Yliopiston tilat ja välineet opiskeluympäristönä ovat liikkumisen kannalta pääsääntöisesti hyvät, tosin moitteitakin niistä tuli. Opiskelun siirtyminen Pöykkölään ja Rotkoon koettiin esteeksi - opiskelupaikkojen välillä juokseminen on stressaavaa. Tosin yliopiston eri osien välillä liikennöivää bussia kiiteltiin muutaman kerran. Ongelmaksi koettiin tenttikirjojen ja oppimateriaalin vaikea saaminen kirjastosta ja auditorioista puuttuvat kirjoitusalustat pyörätuoliopiskelijoilta. Tilat puutteelliset, oppimateriaalia ei riittävästi saatavilla, opinto-ohjausta ei käytännössä ole etenemisessä tulevien ongelmien suhteen. Opiskelua vaikeuttaa huono kirjojen saatavuus yliopiston kirjastolta. Huonot tenttiaikataulut. Muuten yliopistolla pääsee pyörätuolilla hyvin liikkumaan ja jos ei pääse niin kaverit tai yliopiston henkilökunta auttaa tarvittaessa. Tuskastuin siihen, että niinkin hienossa salissa kuin Fellman-salissa ei ole Tarpeeksi Tilaa istujalle. Itse olen keskivertomittainen nainen ja sittenkin koen tilan ahtautta. Istujan tilaa ei ole mitoitettu minkään suositellun standardin mukaan, jolloin tenttiin osallistuminen saattaa kaikessa jännityksessä ja ihmisistäkin ahtaassa salissa olla tuskallista. Huomasin tilan puutteen 35
toistuvan muissakin auditorioissa. Todellinen suunnitteluvirhe! Standardit löytyvät RT-kortistosta. Nyttemmin olen tottunut asiaan. Opetusjärjestelyt ja yksilöllinen joustaminen helpottavat opiskelijan paineita selvitä erilaisissa elämäntilanteissaan. Yliopiston joustamattomuus opintojen järjestämisessä mainitaan avoimissa vastauksissa usein. Vastaajat moittivat kurssien suoritusmuotojen ja tenttitapojen joustamattomuutta. Opintojen erilaiset joustavat järjestelyt koettiin opettajakohtaiseksi ja sattumanvaraiseksi. Kaikki joustot riippuvat täysin opettajanuhrautuvuudesta ja hyväntahtoisuudesta. Opettajasta riippuen erilaisia kompromisseja ja joissain kursseissa etätyöskentelyä. Tietyt opettajat ovat joustavia ja ymmärtävät opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Opiskelen työn ohella toisella paikkakunnalla, joten joustavat opetusjärjestelyt olisivat tervetulleita. Tenttiakvaario ilmeisesti auttaa valitsemaan itselle sopivamman ajan ja tilan tenttimiselle. En tosin tiedä toimiiko akvaario kaikissa opinnoissa jo täysin. Joustamattomuus näkyi esimerkiksi siinä, että lasten sairastelusta johtuvaa poissaoloa ei nähdä pätevänä esteenä. Joustoa tarvittiin myös opiskelijan omaan terveydentilaan tai ihmissuhteisiin liittyvän elämäntilanteen takia. Apua ei saa, jos tarvitsee ja jousto esimerkiksi sairauden tai työn vuoksi on minimaalista, jos sitä ylipäätänsä on. Terveydentilaan liittyvät asiat joita on käytännössä mahdotonta ollut selittää opetushenkilökunnalle. 36
Myös opintojen rakenteen joustamattomuutta arvosteltiin. Opintojen rakenne on joustamaton, jolloin opintoja ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista suorittaa tavoiteaikataulua nopeammin. jäykät rakenteen opinnoissa ja laitoksella Opintojen järjestämiseen liittyvistä asioista esteiksi nousivat myös päällekkäiset aikataulut ja opetussuunnitelmien vaihtuvuus ja epäselvyys. Lisäksi läsnäolopakko luennoilla ja etäopiskelujen vähäinen tarjonta ja koettiin opintojen sujumista haittaaviksi asioiksi. Etäopiskelumahdollisuus mahdollisesti jouduttaisi opiskelijoiden valmistumista. Etäopintoina/ Verkkokursseina suoritettavien opintojen vähäinen tarjonta. Se, että luennoilla pitää olla fyysisesti läsnä, helpompaa olisi jos voisi katsoa tallennetut luennot itselle sopivana aikana ja paikassa. Opintojen ohjaus on yksi keskeisimmistä opiskelukykyä ylläpitävistä tekijöistä. Hyvinvointikyselyssä ei erikseen kysytty ohjauksen ja neuvonnan puutetta, tarvetta tai toimivuutta. Ohjauksen puute tuli kuitenkin esiin psykososiaalisena esteenä opintojen etenemiselle. Henkilökohtaiset kohtaamiset kasvokkain positiivisen ja kannustavan ohjaajan kanssa ovat Anttilan ja Vänskän (2011, 17) mukaan merkityksellistä omien tavoitteiden eteenpäin viemisen kannalta. Ohjauksen ja neuvonnan tarve nousi myös vahvasti eri kysymysten avoimissa vastauksissa. Vaikka mielestäni saakin vaatia ja olettaa, että yliopisto-opiskelija hoitaa omat asiansa ja opiskelunsa itsenäisesti ja ottaa asioista itse selvää, ei mielestäni olisi liikaa vaadittu, että myös yliopistolla toimisi opinto-ohjaaja tai kuraattori, jolta voisi kysyä mitä vain opiskeluun liittyvää. Jos todella halutaan, että 37
opiskelijat valmistuvat ajallaan, tulisi avun kysymisen kynnystä madaltaa. Nyt ei oikein tiedä keneltä voi mennä kysymään mistäkin asiasta, sähköposteihin ei vastata jne. Olisi mukava, jos joku joskus neuvoisi miten saisi nopeutettua omia opintojaan ja mitä kannattaisi milloinkin suorittaa. Opettajilta ei saa tukea tai neuvoa. Opinto-ohjausta ei käytännössä ole etenemisessä tulevien ongelmien suhteen. ohjauksen ja motivoinnin puute Pitäisi olla joku henkilö, joka keskittyisi täysipainoisesti opiskelijoiden ohjaamiseen. Ehkä sellainen onkin, mutta koskaan meille ei ole tällaisesta informoitu. Se opettajatuutorointi mitä alussa sain, oli täysin ala-arvoista. Ainut mitä opin, oli se miten HOPS-lomake tulisi täyttää oikeaoppisesti. Eipä sitä sitten toisena vuotena kehdannut hakea apua opintojen suuntaamiseen. Toinen este on se, ettei meillä (xxx:n) tiedekunnassa ole LAINKAAN opintojenohjausta. Se on unohdettu tyystin. kurssi valinnoissa ei ole aloittaville opiskelijoille ohjausta Opintojen suunnittelussa ja opinnäytetöitä tehdessä kaivattiin enemmän henkilökohtaista ohjausta. Muutamat kaipasivat ohjaajalta myös ryhmähengen luomiseen liittyviä taitoja. Myös opettajien negatiivinen asenne nousi vastauksista. Opiskelijat kokivat, että opiskelijoiden mielipidettä ei oteta huomioon opetuksessa. Osa opettajista ei myöskään osaa antaa rakentavaa palautetta. Muutama aikuisopiskelija koki loukkaavana ja opiskeluita estävänä tekijänä sen, että opettajat suhtautuvat heihin kuin alle kaksikymppisiin. Esimerkiksi ohjaajan autoritäärinen, vallanhaluinen suhtautuminen ja välinpitämätön suhtautuminen kirjallisiin töihin. 38
Valitukset opettajien epäkorrektista käytöksestä eivät mene eteenpäin. turhauttavaa ja masentavaa, vaikuttaa mielialaan sekä opiskeluun. Opettajien asenne on joskus ihmetyttänyt, ajattelevat vain omaa työtä ja sen toteutumista ja eivät kunnioita opiskelijoiden oikeuksia esim. töiden arviointiajoissa tai todistusten annossa. Aiemmin opitun tunnustaminen on myös opintojen edistämistä auttava asia. Vastauksissa tuli esiin, että aiemman koulutuksen hyväksi lukemista tarvittaisiin enemmän. Aiempien kompetenssien heikko huomioiminen syö motivaatiota ja aiheuttaa turhaumaa --> ohjaus / opintoneuvonnassa voisi kenties perehtyä enemmän jo olemassa olevan kompetenssin ja uuden opittavan kohtaamiseen mielekkäällä tavalla--> hops suunnittelu! Elinikäisen oppimisen näkökulma, miten se näkyy tässä? YTHS:n tutkimuksessa (Kunttu & Huttunen, 2009, 276) yliopisto-opiskelijoiden opintoihin saatu ohjaus ja neuvonta olivat 13 % mukaan täysin riittämätöntä ja 31 % mukaan jonkin verran vajavaista. 32 % yliopisto-opiskelijoista oli sitä mieltä, että ohjaus ja neuvonta olivat kohtuullista/vaihtelevaa. 20 % piti ohjausta ja neuvontaa hyvänä, mutta vain 3 % erittäin hyvänä. Yhdeksi opintojen sujumista haittaavaksi esteeksi koettiin opiskelumotivaation puute. Useat asiat vaikuttavat opiskelijan opiskelumotivaatioon, mm. stressi, taloudellinen tilanne, sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat, sairastaminen, opintojen ohjaus, vaikeus valita opintojen suuntautuminen, sivuaineet ja työelämään siirtyminen. Koko aineistosta yli kolmasosa (36 %) koki omaa hyvinvointiaan arvioidessaan opiskelumotivaationsa tyydyttäväksi tai heikoksi. Motivaatio-ongelmiinsa 39
tarvitsi 22 % vastanneista opiskelijoista opintopsykologista apua. Opiskelumotivaatio puuttuu, mutta en usko saavani siihen mitään apua. Jaksaminen, motivaation puute, tuntuu että kaikki asiat pitää hoitaa yksin. Esteettömyyskysymykseen vastanneista vain 18 opiskelijaa nosti mielenterveyden ja jaksamisen haasteet opintojen esteeksi. Opiskelun esteinä mainitaan myös paniikkihäiriö, ahdistus ja yksinäisyys. Jaksamiseen liittyvät ongelmat nousivat koko kyselyssä merkittäväksi opiskelujen sujumista haittaavaksi tekijäksi. Hyvinvointiaan arvioidessa 34 % koko aineistosta ilmoitti jaksamisensa tyydyttäväksi tai heikoksi. Psyykkistä oireiluista kysyttäessä väsymystä tai uupumusta koki viikoittain tai päivittäin 49% vastaajista, univaikeuksia, masennusta, ahdistuneisuutta, ja jännittyneisyyttä koki viikoittain tai päivittäin 20-23 % vastanneista ja keskittymisvaikeuksia oli viikoittain tai päivittäin 26%:lla vastanneista opiskelijoista. Opiskelun esteeksi koettiin myös ajankäyttö ja ajan puute, jota aiheuttaa elämäntilanteen eri alueiden yhteensovittamisen vaikeus. Työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen on haastavaa. Myös toisella paikkakunnalla asuminen tuo ajankäyttöön ongelmia ja hankaloittaa opintoja. kokopäiväinen työ, joten aikaa ei ole opinnoille niin paljon kuin haluaisin järjestötoiminnan, töiden vapaa-ajan ja opintojen sovittaminen on haastavaa ajankäyttö, olen perheellinen opiskelun ja perhe- elämän yhteensovittaminen on toisinaan aika haastavaa ajan puute ja tuen puute etäisyys koti- ja työpaikkakunnalta opiskelupaikkakunnalle työ häiritsee opintoja / ajanpuute, kiire työntekijänä, äitinä ja opiskelijana yhtä aikaa olemisen vaikeus 40
Tiedottaminen nousi vastauksissa opiskelun esteeksi tai opintojen edistymistä haittaavaksi tekijäksi. Tiedotus opetusasioissa oli opiskelijoiden mielestä myös hidasta. Opiskelija ei joko tiedä keneen pitäisi ottaa yhteyttä tai ei saa vastausta, vaikka kysyisikin. Palveluita on, mutta niistä ei tiedetä, eikä välttämättä osata etsiä tietoa verkostakaan. Vaikka yliopiston nettisivuilla on paljon tietoa, voi oleellisen tiedon löytäminen olla pitkällisen päättelyketjun päässä. Koska jokainen tiedekunta päivittää sivuja oman logiikkansa mukaisesti, voisiko ajatella, että jossain olisi kartta tai ranskalaisia viivoja siitä mistä oleellinen tieto löytyy. Tärkeää olisi että painotettaisiin opetuksen laatua ja opiskelun tukipalveluita olisi paljon ja niistä tiedotettaisiin hyvin! Ohjeistus käytännön asioissa ontuu: mistä saa opintotodistuksen, miten hakeudutaan sivuaineisiin jne. Mistä saa käytännön asioista tietoa kun nettisivuiltakaan ei osaa niitä hakea? Vain pari opiskelijaa mainitsi opiskelutaidot esteeksi opinnoille. Opiskelijat kokivat, ettei heillä ollut vaadittavaa kielitaitoa. Esteenä koettiin englanninkieliset kurssit, joihin on suomenkielinen suoritusoikeus, mutta käytännössä opiskellaan englanniksi. Muina esteinä opintojen edistymiselle mainittiin taloudellisten resurssien puute. 3.3.4 Opintojen etenemistä vaikeuttavat kriisitilanteet Kyselyyn vastanneista (816) opiskelijoista kolmasosalla (32 %) on ollut elämässään jokin vakava kriisitilanne, joka on vaikeuttanut yliopisto-opintojen etenemistä. Kysymyksen asettelussa esimerkkikriisitilanteiksi annettiin läheisen kuolema, avioero, vakava onnettomuus, sairaus, väkivallan kohteeksi joutuminen ja koulukiusaaminen. Osa vastaajista mainitsi useita eri 41
kriisitilanteita. vakavia tapaturmia, sairauksia, läheisten vakavat sairaudet, opettajien epäkorrekti käytös, väsymys ja masennus Avoimissa vastauksissa laskettiin yhdelle henkilölle vain yksi tietyn tapainen kriisi. Esimerkiksi läheisen kuolemia saattoi olla useampi yhdellä henkilöllä. Useimmin koettu kriisitilanne olikin läheisen kuolema (7 %). Oma fyysinen sairaus oli aiheuttanut kriisin 6 % opiskelijoista ja oma mielenterveyden ongelma 4 %:lle, josta suurimpana yksittäisenä kriisinä nousi masennus. Läheisen fyysinen tai psyykkinen sairaus oli aiheuttanut kriisin 3,5 %:lle opiskelijoista. Yhtenä suurena kriisivyyhtenä olivat myös perheongelmat (6 %), johon on laskettu parisuhteessa, omien lapsien kanssa sekä lapsuuden kodissa koetut ongelmat. Avioerot olivat suurin perheongelma. parisuhdeongelmat vaikuttavat yllättävän paljon keskittymiskykykyyn itsenäistymisen vaikeus, lapsuuden perheen perheenjäsenten psyykkiset ongelmat Ei varsinainen kriisi mutta pienet lapset vaikeuttavat monin tavoin opintojen etenemistä. Lisäksi 1 % opiskelijoista mainitsi kriisinä kiusaamisen ja onnettomuudet. Työhön tai taloudellisiin ongelmiin kriiseinä viittasi vain 0,7 % vastaajista. 42
3.3.5 Erityisjärjestelyt opintojen tukena Kysymykseen minkälaisiin tilanteisiin olet tarvinnut erityisjärjestelyitä vastasi 70 opiskelijaa. Eniten tiedekunnissa joustetaan kurssien suorittamiseen liittyvissä asioissa. Luentojen korvaamiseen käytettyjä erityisjärjestelyitä ovat etäopiskelu, verkko-opiskelu, luentojen videovälitys, itsenäinen opiskelu ja lisätehtävät. Tenttijärjestelyistä yleisimmäksi nousivat siirtotentit. Opettajat ovat joustaneet esseiden tai tehtävien palautuksissa antamalla lisäaikaa. Joustamista on tarvittu myös kun opiskelija ei pääse luennolle työn, paniikkihäiriön, toisten luentojen päällekkäisyyden tai henkilökohtaisen elämäntilanteen vuoksi. Erityisjärjestelyjen toteutuminen on riippunut useimmiten luennoitsijasta. Tenttitilanteessa oli erikoisjärjestelyin mahdollistettu tenttiminen yksin tai valitsemalla rauhallinen istumapaikka. Irtopöytä/kirjoitustaso pyörätuolissa oleville opiskelijoille järjestyy tenttiin, mutta toivomus olisi, että sellainen olisi olemassa jokaisessa auditoriossa. Opiskelijan kuulovamman takia luennoitsija on puhunut mikrofoniin, jotta induktiosilmukka toimii. Myös luennoitsijan artikulointi on tärkeää, jotta opiskelija kuulisi paremmin. Lukihäiriöisille on annettu lisäaikaa tenttisuoritukseen. Lukihäiriöisten toiveena oli myös, että lukivaikeudet otettaisiin paremmin huomioon tenttien arvostelussa ja kirjojen laina-ajoissa. Muita erityisjärjestelyitä oli saatu kyyditysasioissa ja syömään pääsemisessä kyynärsauvojen kanssa. Kysymykseen, kuinka usein tarvitset eritysjärjestelyjä opintojesi tueksi vastasi vain 76 opiskelijaa. Opiskelijoista 47 on tarvinnut opiskeluun liittyviä erityisjärjestelyitä yliopistossa noin kerran lukukaudessa, 25 on tarvinnut noin kerran kuukaudessa ja 4 vastaajaa kerran viikossa. 43
Opiskelijoista 87 vastasi kysymykseen minkälaisia tukitoimia yliopisto tarjoaa opiskelun esteisiin. Opiskelijoista 16 vastasi, etteivät he tiedä, millaisia tukitoimia on olemassa ja 17 opiskelijaa oli sitä mieltä, että tukitoimia ei tarjota. Kolmen opiskelijan mielestä tukitoimista saa tiedon, kun kysyy. Tiedän kyllä, että kysymällä asiat etenevät. Olisi mukavaa, jos yliopisto olisi nimennyt selkeästi tiedotetun esteettömyys-yhteyshenkilön, joka koordinoisi tarvittavia tukitoimia eikä itse tarvitsisi käydä läpi puolta henkilökuntaa tietyn asian järjestämiseksi. Jos tarjoaakin, niin ei mainosta. Käytettyjen tukitoimien kirjo oli suuri. Eniten tukitoimia tarvittiin ja pyydettiin opettajilta. Opiskelijat totesivat tukitoimien olevan riippuvaisia opettajan joustavuudesta ja hyväntahtoisuudesta. Myös HelpDesk ja virastomestarit mainittiin tukitoimien tarjoajina. Vuoromestarit ovat olleet kaikista auttavaisempia heille saisi antaa palkankorotuksen asian vuoksi! 3.3.6 Opintojen opintopsykologinen tuen tarve Opiskelijoiden opintojen tukena on ollut vuosina 2006-2010 Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen opintopsykologi ja toukokuusta 2012 alkaen korkeakouluopintojen ohjaaja. Opintopsykologin / korkeakouluopintojen ohjaajan kanssa opiskelija voi pohtia opintotavoitteitaan, selvitellä opiskeluun, opiskeluympäristöön tai omaan jaksamiseen liittyviä asioita. Opintopsykologin kanssa voi käsitellä motivaatio-ongelmia, ajankäyttöä, tentti- ja graduahdistusta tai opiskelutaitojen puutteita. 44
Mielenterveysongelmissa apua tarvitsevat opiskelijat ohjataan eteenpäin YHTS:lle tai sisällöllistä mm. suoraan tutkintoon liittyvää ohjausta tarvitsevat ohjataan tiedekuntiin. Opiskelijoilta kysyttiin, tarvitsevatko he opintopsykologipalveluita seuraavissa asioissa: ajankäyttö / opintojen suunnittelu, opiskelutaidot, ohjaustoiminnan tuki, sosiaalisten tilanteiden pelko, vuorovaikutus / ihmissuhdeongelmat, jännitys, jaksaminen /univaikeudet /stressi, motivaatio-ongelmat, gradun tekemisen esteet, ammatti-identiteetti ja paluu opintoihin tauon jälkeen sekä tai jokin muu seikka. Hieman yli puolet (54 %) vastanneista ilmoitti, etteivät he tarvitse opintopsykologipalveluita. Kaikista kyselyyn vastanneista 21,4% tarvitsi opintopsykologin palveluita ja 21,5% ei osannut sanoa. Opintopsykologin palveluiden tarve tuli esiin myös avoimissa vastauksissa. Opintopsykologin kanssa olisi hyvä keskustella opinnoissa jaksamisesta edes muutaman kerran. Nyt tuntuu siltä, kuin veisi paikan joltakin, joka enemmän tarvitsee psykiatrin palveluja, jos hakee mielenterveyspalveluihin. Koen olevani ennemminkin väsynyt ja epävarma, kuin erityisesti masentunut. On korkea kynnys lähteä kysymään apua opintopsykologilta, voisin kuvitella että silloin on jo vähän liian myöhäistä, asiat ovat kasaantuneet jo pitkän aikaa. Tai no, näin omalla kohdallani, voisin kuvitella, etten ole ainut. Eniten opintopsykologin tukea (25 %) tarvittiin ammatti-identiteetin löytymiseen. Vaikka suurin osa (74 %) opiskelijoista koki opiskelevansa oikealla alalla, vajaa neljännes opiskelijoista on epävarma alasta ja 4% tiesi olevansa väärällä alalla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Lapin yliopistossa suoritetaan ei-professionaalisia tutkintoja, mikä vaikeuttaa tulevan 45
ammatin ja uran hahmottamista. Opiskelumotivaationi ja tulevaisuuden odotukseni ovat heikenneet, koska en ole varma, olenko oikealla opiskelualalla, enkä tiedä pitäisikö minun vaihtaa alaa vai ei. Opintojen suunnitteluun ja ajankäyttöön tarvitsi apua ja ohjausta 24% opiskelijoista. Opiskelijoilla oli myös tarve saada ohjausta opintojen jämäköittämiseksi. Opiskelijoiden elämäntilanteessa tasapainoillaan opiskelun, vapaa-ajan, ihmissuhteiden, jne. välillä. Lisäksi asuminen toisella paikkakunnalla on monen opiskelijan opintojen suunnitteluun ja ajankäyttöön vaikuttava asia. Vastanneista opiskelijoista puolet teki töitä opintojen ohella, mikä vaikeuttaa opintojen suunnittelua. Olisi hyvä olla kurssinomaisesti tietoa asioista joita saadaan opintopsykologilta, kuten ajankäytön hallinta ja opiskelutekniikat. aikapula, työ vie kaiken ajan, Kaipaan jotakuta henkilökuntaan liittyvää henkilöä, joka osaa auttaa minua opintojeni suunnittelemisessa. Haluaisin keskustella siitä, mihin ammatteihin minulla on mahdollisuus työllistyä opintojeni jälkeen ja mitä lisäkoulutusta vaaditaan toisiin. Vaikka HOPS:n suunnitteleminen edesauttaa jotenkin kurssien valikoimista, olisi hyvä voida käydä eräänlaisen opinto-ohjaajan tai vastaavan kanssa keskustelemassa opintojen etenemisestä. Jaksamiseen, univaikeuksiin ja stressiin ja motivaatio-ongelmiinsa opiskelu-uupumukseen - opintopsykologin tukea tarvitsi reilu viidesosa vastanneista. YTHS:n opiskelu-uupumustutkimuksessa (Salmela-Aro 2009) opiskelu-uupumus määritellään pitkittyneeksi stressioireyhtymäksi, joka sisältää uupumusasteisen väsymyksen, kyynisen asenteen opintoja kohtaan ja 46
tunteen riittämättömyydestä ja kyvyttömyydestä opiskelijana. Tästä on seurauksena opiskelun merkityksen aliarvioimista ja opiskelun mielekkyyden kokemisen katoamista ja opiskelumotivaation laskemista. Gradun tekemisen ongelmiin ja graduahdistukseen tarvitsi tukea 19,5% opiskelijoista. Opiskelutaitoihin halusi tukea 16% opiskelijoista ja jännitykseen (esiintyminen ja tenttijännitys)15% vastanneista. Gradua tekevä jää aika yksin gradun kanssa. Graduahdistus voi olla oikeasti lamaannuttava! Gradun tekemisessä jäin loppuvaiheessa yksin ja tukea viimeisiin opintoihin on ollut hyvin vaikea saada. Vähiten (n. 9 %) opintopsykologin tukea tarvittiin opintojen ohjaukseen ja tauon jälkeen aloitettaviin opintoihin sekä ihmissuhdeongelmiin ja sosiaalisten tilanteiden pelkoihin. Opintojen ohjaukseen ja neuvontaan on saatavissa tukea useilta tahoilta tiedekunnissa, opiskelija- ja opettajatuutoreilta, opintotoimistoista ja opetushenkilökunnalta, eikä opintopsykologia koeta ensisijaiseksi opintojen ohjaushenkilöksi. Professorien tehtävänä on auttaa opiskelijoita opinnoissa, ei opintopsykologin. Opintopsykologi ymmärtää hyvin vähän tai ei ollenkaan tietyistä aloista, saati sitten osaa antaa alakohtaista opintoneuvonnasta. Avoimissa vastauksissa tuli opintopsykologin tuen tarvitiin mm. kirjoittamiskammoon, ongelmiin luki- ja kirjoitusvaikeuksien kanssa, ryhmätuen puutteeseen tai ylipäänsä ongelmaan saada tuutori tai ohjaaja. 47
Taulukko 5. Kysymys 34. Koetko tarvitsevasi seuraavia opintopsykologipalveluita? Vastaajien määrä: 816 1. ajankäyttö/opintojen suunnittelu kyllä en osaa sanoa En Yhteensä Keskiarvo 194 106 509 809 2,39 2. opiskelutaidot 131 102 573 806 2,55 3. ohjaustoiminnan tuki 74 83 649 806 2,71 4. sosiaalisten tilanteiden pelko 5. vuorovaikutus/ihmissuhdeong elmat 6. jännitys: Esiintyminen, tenttijännitys 7. jaksaminen, univaikeudet, stressi 64 59 682 805 2,77 76 67 662 805 2,73 123 87 596 806 2,59 188 113 507 808 2,39 8. motivaatio-ongelmat 174 93 539 806 2,45 9. gradun tekemisen esteet, graduahdistus 10. ammatti-identeetti, mikä minusta tulee? 11. paluu opintoihin tauon jälkeen 12. muu, mikä? (Valitse ensin arvo, sen jälkeen kirjoita vastaus) 13. tarvitsetko mitään opintopsykologipalveluita? 157 113 536 806 2,47 201 106 500 807 2,37 74 52 674 800 2,75 10 9 405 424 2,93 175 176 404 755 2,3 Yhteensä 1641 1166 7236 10043 2,57 3.3.7 Opiskeluilmapiiri Opiskelu- ja työympäristön ilmapiiri syntyy opiskelijoiden ja henkilökunnan 48
keskinäisistä suhteista sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan suhtautumisesta toisiinsa. Ilmapiiriin vaikuttaa millainen on yhteistyöhenki opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken sekä myös opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Hyvää vuorovaikutusta ja viihtyisyyttä edistävään ilmapiiriin vaikuttaa lisäksi fyysinen ympäristö, yliopiston tilat. Avoimen, kannustavan ja rohkaisevan ilmapiirin merkitys opintojen sujumiselle on keskeistä. Helsingin yliopiston selvityksessä (Lavikainen & Nokso-Koivisto 2009, 47) avovastauksista pääteltiin, että ilmapiirin kannalta tärkeinä pidettiin opiskelijoiden välisiä suhteita sekä hyvää opetusta ja ohjausta. Tämän kyselyyn vastaajista 66 % ilmoitti olevansa tyytyväinen Lapin yliopiston ilmapiiriin. Kysyttäessä yliopiston ilmapiiriä opiskelija on voinut valita useamman vaihtoehdon. Suurin osa koki yliopiston ilmapiirin positiiviseksi (1737 mainintaa). Ilmapiiri koettiin suvaitsevaiseksi ja ammatilliseksi sekä innostavaksi, opiskelijaa arvostavaksi ja tukea antavaksi. Negatiivisia mainintoja oli 457, joista päällimmäiseksi nousi välinpitämätön ilmapiiri. Avoimia vastauksia oli 80, joista suurin osa oli yksittäisiä negatiivisia mainintoja kuten ristiriitainen, suorituskeskeinen ja kiireinen. Positiivisena ilmapiiriin viittasivat vastaukset kuten rento, kannustava ja välitön. Osa ei osannut sanoa ja joidenkin mielestä ilmapiiri vaihteli paljon. Tosi vaikea opiskelijana kun huomaa ristiriitaa ohjaajien kesken. Vaikuttaa ilmapiiriin. henkilökunnan keskinäiset kismat, opiskeluryhmässä olevien ihmisten välillä olevat kismat Kaikki edellä mainitut, mutta se korostuuko positiiviset vai negatiiviset vaihtoehdot riippuu tiedekuntien professoreista ja opettajista. 49
tiedekunnan ilmapiiri hylkii työilmapiirissä ongelmia - heijastuu opiskelijoihin Sekava, opiskelijat ovat kyllä vastuussa opinnoistaan, mutta jos esim opsia muutetaan jatkuvasti, olisi yliopistonkin otettava vastuuta muutosten vaikutuksista. opiskelijat jäävät aika yksin. Kysymyksessä olisi voinut olla myös vaihtoehto en osaa sanoa. En osaa sanoa, olen niin vähän ollut paikanpäällä, opiskelen maisteriohjelmassa ja lähiopetukset ovat olleet muualla kuin yliopistolla. 50
Kuvio 2. Kysymys 35. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat parhaiten ilmapiiriä yliopistossa? (Voit valita usean vaihtoehdon) Vastaajien määrä: 801 3.3.8 Opiskeluaikainen työssäkäynti Hyvinvointikyselyyn vastanneista puolet (51 %) kävi töissä opintojen ohella. Opiskelijoita kysyttiin, käyvätkö he työssä opintojen ohella, eikä eritelty kokopäivä-, osa-aikaista - tai viikonlopputyötä. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän kyselyn opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset (26 /2012) mukaan 63 % yliopisto-opiskelijoista on tehnyt ainakin jonkin verran töitä lukukausien aikana. Myös Suomen yliopistoista vuonna 2005 valmistuneiden työuraan liittyvän kyselyn (Vanttaja 2012,11) mukaan 63 % vastaajista oli 51