25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa vuodesta 2009 alkaen. Tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen varusmiesten omaan liikkumiseen liittyvistä riskeistä ja niiden välttämisestä sekä turvallisien toimintamallien vahvistaminen. Jatkossa Särmänä liikenteessä -koulutusmallia käytetään puolustusvoimien liikenneturvallisuuskoulutuksessa. Puolustusvoimat tavoittaa merkittävän osan nuorista miehistä, joille tilastojen mukaan sattuu eniten liikenneonnettomuuksia. Eniten henkilövahinkoja liikenteessä sattuu 15 24-vuotiaille nuorille. Liikenteessä kuolee keskimäärin 50 ja loukkaantuu noin 2 150 nuorta vuodessa. Vuonna 2015 kuolleiden määrä oli ennakkotietojen mukaan 54 ja loukkaantuneiden 2 024. Menehtyneistä miehiä on neljä viidestä. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuoria oli viidennes ja loukkaantuneista kolmasosa. Nuorten kuolemantapauksista kolme neljästä ja loukkaantumista lähes puolet sattuu henkilöautossa. Nuorten kuljettajien riski kuolla liikenteessä on kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Nuorten onnettomuudelle tyypillisiä piirteitä ovat tieltä suistuminen, kova vauhti, ei turvavyötä, kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alaisena ja onnettomuus tapahtuu viikonloppuyönä kesällä tai syksyllä. Onnettomuuksissa kova vauhti, alkoholia ja turvavyö kiinnittämättä Yleisimmin nuoret kuolevat tai loukkaantuvat tieltä suistumisessa. Erityisesti 18 19-vuotiaat joutuvat usein suistumisonnettomuuteen. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan: Nuorten miesten (18 24v.) aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa: 70 prosentissa on ollut onnettomuushetkellä ylinopeutta vähintään 10 km/h. kuljettaja syyllistynyt rattijuopumukseen 44 prosentissa tapauksista.
25.1.2016 2(8) aiheuttajakuljettajalla aikaisempia liikennerikkomuksia 60 prosenttia tapauksista Nuorten naisten (18 24v.) aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa: 24 prosentissa on ollut onnettomuushetkellä ylinopeutta vähintään 10 km/h. kuljettaja syyllistynyt rattijuopumukseen 6 prosentissa tapauksista. aiheuttajakuljettajalla aikaisempia liikennerikkomuksia 27 prosenttia tapauksista. Nuoret ajavat ylinopeutta Liikenneturvan vuonna 2013 teettämän haastattelututkimuksen mukaan nuorista joka kolmas (32 %) on rikkonut nopeusrajoitusta vähintäänkin melko usein. Alkoholia nauttineen kuljettajan kyydissä on joskus ollut yli neljännes nuorista. Yli 40 prosenttia nuorista kertoo pelänneensä ollessaan kaverinsa kyydissä autossa. Mitä suurempi nopeus sitä vakavammat seuraukset onnettomuudesta aiheutuu. Vaaratilanteessa myös ajoneuvon pysäyttämismahdollisuudet vaikeutuvat. Nopeus vaikuttaa sekä reaktio- että jarrutusmatkaan, joista pysähtymismatka muodostuu. Syy nopeuden ylittämiseen on muita ikäluokkia useammin tapa ajaa nopeasti tai kovaa ajamisen miellyttävyys. Nuoret kokevat myös sosiaalisia paineita ylinopeuden ajamiseen. Suurten ajonopeuksien kielteiset vaikutukset näkyvät onnettomuuksien seurauksissa. Mitä suurempi nopeus on, sitä pahempaa jälkeä onnettomuudesta syntyy. Turvavyön käytössä puutteita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2014 tutkimuksen 1 mukaan 15 24-vuotiaista miehistä 94 % ja naisista 98 % ilmoittaa käyttävänsä turvavyötä etupenkillä. Takapenkillä käyttö on vähäisempää. Miehistä 89 % ilmoittaa yleensä aina käyttävänsä turvavyötä takapenkillä ja naisista 93 %. Nuorista 64 prosenttia kertoo olleensa henkilöauton kyydissä ilman turvavyötä 2. Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että vuonna 2014 turvavyötä käyttämällä 16 ihmistä olisi pelastunut kuolemalta 3. Jo pienet veren alkoholipitoisuudet lisäävät nuorten kuljettajien onnettomuusriskiä Alkoholin on todettu useissa tutkimuksissa lisäävän onnettomuusriskiä. Jo pienillä alkoholipitoisuuksilla kuljettajan onnettomuusriski kasvaa. Tarkkaavaisuuden ongelmat alkavat jo 0,2 promillen pitoisuuksilla. Erityisesti 1 Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6/2015 2 Liikenneturvan nuorisotutkimus 2013 3 VALT-vuosiraportti 2014. Tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet
25.1.2016 3(8) nuorilla kuljettajilla on muita suurempi onnettomuusriski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla, sillä alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin niihin kuljettajan taitoihin, jotka eivät ole vielä automatisoituneet ajokokemuksen myötä. Rattijuopoista alle 10 % on alle 25-vuotiaita, henkilövahinkoon johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa olleista kuljettajista joka kolmas on alle 25-vuotias. Rattijuoppo voi menettää oikeutensa liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin. Törkeässä rattijuopumuksessa korvaukset menettää kokonaan. Lisäksi rattijuopon on korvattava vakuutusyhtiöille summat, jotka yhtiö on maksanut matkustajille ja ulkopuolisille. Väsymys yleinen ongelma liikenteessä Rattiin nukahtamisen riskitekijöitä Liikenneturvan teettämän kyselytutkimuksen 4 mukaan väsymykseen liittyvät ongelmat ovat suomalaisilla kuljettajilla yleisiä. Tutkimuksessa kahdeksan prosenttia kuljettajista kertoo torkahtaneensa rattiin viimeisen vuoden aikana. Yleisin syy väsymykseen on unen puute. Unentarve on yksilöllinen, mutta aikuinen tarvitsee unta keskimäärin kuusi-seitsemän tuntia vuorokaudessa. Yli 24 tunnin valveillaolo heikentää on merkittävästi ajokykyä ja on verrattavissa yhden promillen humalaan. Vuorokauden aikaan liittyvät kuljettajan tarkkaavaisuuden vaihtelut ovat suurimpia syitä väsymysonnettomuuksiin. Vireystila on matalin yöllä kello yhden ja viiden välillä. Yön aikana ihmiset tuntevat suurinta tarvetta nukkua. Aamuyön tunteina jokaisen vireystaso laskee. Iltapäivän tunteina on toinen vuorokauden aikaan liittyvä lasku tarkkaavaisuudessa. Todennäköisyys nukahtaa rattiin on miehillä 2,5-kertainen naisiin verrattuna. Naiset tunnistavat paremmin väsymykseen liittyvät riskit. Nuorilla miehillä nukahtamisriski on muita suurempi. Olennaisessa roolissa on ikään liittyvä elämäntyyli. 5 Vähäinenkin määrä alkoholia veressä etenkin yhdessä väsymyksen kanssa lisää onnettomuusriskiä. Pitkään ajamista pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä rattiin nukahtamisen riskitekijöistä. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan nukahtaminen sattuu todennäköisimmin kuitenkin kahden ensimmäisen ajotunnin aikana. Kuljettajat kokevat silti, että pidempi ajoaika lisää nukahtamisriskiä. Opi tunnistamaan väsymyksen merkit Väsymyksen merkit tulisi aina ottaa vakavasti ennen kuin on liian myöhäistä. Kuljettajan tahdonvoima väsymyksen voittamiseen ei riitä. Aivot aloittavat nukkumisen ilman ihmisen lupaa. Onnettomuuteen joutumiseen ei tarvita nukahtamista, tarkkaavaisuuden herpaantuminen riittää. 4 Väsymys ratissa kysely TNS Gallup Kanava 5 Väsyneenä ajaminen - Mikä on tilanne Suomessa? Radun Igor, Radun Jenni, Liikenneturvan tutkimuksia 123/2008
25.1.2016 4(8) Unenpuutteen lisäksi väsymystä voivat aiheuttaa sumu, sade, lumi, jonossa ajaminen, pitkät ajorupeamat ja yksitoikkoinen ajo. Tavallisia väsymyksen merkkejä ovat haukottelu, silmien tuntuminen hiekkaisilta ja silmäluomien tuntuminen raskailta. Tiemerkinnät, liikennemerkit ja liittymät saattavat jäädä huomaamatta. Miten ylläpitää ajovireyttä? Tutkimuksessa kysyttiin, miten ajaja oli yrittänyt välttää rattiin nukahtamista. Usein keinoiksi mainittiin ikkunan avaaminen, istuimen selkänojan kohottaminen tai radion kuuntelu kovalla. Näillä keinoilla saattaa olla vain pieniä, lyhytaikaisia tai ei mitään vaikutuksia uneliaisuuteen. Rattiin nukahtamista voi ehkäistä seuraavin keinoin: Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän. Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa. Mieti etukäteen taukopaikat ja pidä tauko niillä. Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena. Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä. Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01 06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan. Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä. Jos väsymys kuitenkin yllättää ajomatkalla, paras keino sen taltuttamiseen on matkan keskeyttäminen. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa juoda jotain kofeiinipitoista kuten kahvia ja ottaa sen jälkeen 15 20 minuutin nokoset. Kofeiini alkaa vaikuttaa vasta parinkymmenen minuutin päästä nauttimisesta. Virkeänä rattiin Väsynyt kuljettaja vaarantaa omansa ja muiden turvallisuuden. Väsyneenä ajaminen on siksi lain mukaan kiellettyä. Nuoret miehet ottavat enemmän riskejä liikenteessä kuin nuoret naiset Miesten ja naisten välillä on suuri ero henkilöauton kuljettajina. Nuoret miehet selviytyvät liikenteessä nuoria naisia heikommin ero miesten ja naisten liikennekuolemien määrässä on moninkertainen. Nuorten miesten riskialttiille ajotavalle on ominaista kova vauhti, lyhyet turvavälit, piittaamattomuus liikennesäännöistä ja ilman turvavyötä ajaminen. Nuorten miesten ajotapa on usein kilpailullinen ja aggressiivinen. Myös omia kykyjä yliarvioidaan. Nuoret riskikuljettajat Riskikuljettajalla tarkoitetaan kuljettajaa, joka syyllistyy keskimääräistä useammin liikennerikkomuksiin tai joka on keskimääräistä useammin osallisena liikenneonnettomuuksissa. Nuorten miesten riski kuolla liikenteessä henkilöauton kuljettajana on muita ikäryhmiä korkeampi. Valtaosa nuorista ei kuitenkaan kuulu riskiryhmään. Noin joka kymmenennellä nuorella on arvioitu olevan selkeää riskikäyttäytymistä
25.1.2016 5(8) kuten humalassa ajamista, ylinopeudella ajamista ilman turvavyötä (Salo, Keskinen 2003). Nuorten kuljettajien onnettomuusriski laskee ajokokemuksen karttuessa. Ensimmäistä vuottaan ajavien liikennevahinkomäärä suhteutettuna ajokorttien määriin on vakuutustilastojen mukaan yli kolminkertainen verrattaessa jo kolme vuotta ajaneisiin. 6 Särmänä liikenteessä korostaa nuorten selviytymiskeinoja liikenteessä Särmänä liikenteessä -koulutusmallin suunnittelussa on hyödynnetty Liikenneturvan Ehjänä elämässä -tapahtumia, jotka on suunnattu kouluille. Kuljettaja, joka ajaa yksinään turvallisesti ja sääntöjä noudattaen, saattaa kavereiden kanssa ajaessaan ottaa huomattavia riskejä saadakseen hyväksyntää ryhmältä. Liikenneturva haluaa rohkaista nuoria tekemään omat ratkaisunsa liikenteessä. Särmänä liikenteessä -koulutusmallin tavoitteena on saada nuoret pohtimaan, miten vakavia seurauksia voi pienilläkin virheratkaisuilla olla ja miten he voivat omilla valinnoillaan välttää liikenneonnettomuuksiin joutumista. Mallissa korostetaan konkreettisia selviytymiskeinoja: turvavyön käyttöä, nollalinjaa, kovien nopeuksien vähentämistä sekä näyttämisen tarpeen hillitsemistä. Nuoria kannustetaan huolehtimaan kavereistaan ei yllytetä, eikä lähdetä humalaisen kyytiin. Särmänä liikenteessä -DVD:ssä pääelementtinä on liikenneonnettomuudessa vammautuneen nuoren kertomus. Muu osuus pohjautuu liikennevahinkojen tutkijalautakuntien onnettomuuskuviin. Koulutusmalliin kuuluu myös ryhmäkeskustelut, joissa herätetään keskustelua varusmiesten omaan liikkumiseen liittyvistä riskeistä ja vahvistetaan sellaista toimintaa, jonka avulla niitä voidaan välttää. Ryhmäkeskustelujen tarkoituksena on löytää yhdessä pohtimalla mahdollisimman turvallisia ratkaisuja esiintyviin puutteisiin tai ongelmiin. Toimintamallissa kaikki ryhmänjäsenet osallistuvat työskentelyyn yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja auttavat samalla toinen toisiaan. Koulutusmallin teemoja tuetaan kampanjoimalla samaan aikaan sotilaskodeissa. 6 Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto (VALT)
25.1.2016 6(8) Tilastoja Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 800 700 600 Tavoite: Alle 136 liikennekuolemaa vuonna 2020 500 400 300 Yhteensä 257 200 Henkilöautossa Jalankulkijat ja polkupyöräilijät 155 100 0 Muut 54 48 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Muut: Kuorma-auto, linja-auto, pakettiauto, moottoripyörä, mopo, traktori, erikoisauto, muu tienkäyttäjä Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva tilanne 31.12.2015 Mopoilijoiden ja henkilöautoilijoiden henkilövahingot iän mukaan 2015 350 300 Ikä 15, mopoilija, 307 henkilövahinkoa Henkilövahingot 250 200 150 100 50 Ikä 18, henkilöautossa, 198 henkilövahinkoa Mopo Henkilöautossa 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 97 Ikä Mopon ja henkilöauton kuljettajat ja matkustajat Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, ennakkotietoja 10
25.1.2016 7(8) Tieliikenteessä kuolleet ikäryhmittäin 2005-2015* Kuolleet 100 80 60 40 20 0 54 44 40 36 32 32 30 30 32 31 25 26 26 24 14 10 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 yli 75 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, *2015 ennakkotietoja Kuolleet henkilöauton kuljettajat ikäryhmän 100 000 asukasta kohden vuonna 2015 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 18-20 21-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Kaikki Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva, 2015 ennakkotietoja 11
25.1.2016 8(8) Lähteitä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6 2015 VALT-vuosiraportti 2013: Tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Ehjänä elämässä -liikenneturvallisuusesityksen vastaanotto ja vaikutukset Liikenneturvan tutkimusmonisteita 102/2005 Väsyneenä ajaminen - Mikä on tilanne Suomessa? Radun Igor, Radun Jenni Liikenneturvan tutkimuksia 123/2008