MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla



Samankaltaiset tiedostot
MRSA-kantojen seulonta rikastuksen ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Mikrobilääkejäämien toteaminen maidosta Delvotest SP-NT - testillä

Campylobacter jejuni/coli/lari bakteerien osoittaminen ja tunnistaminen.

Mikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä.

Streptococcus equi ssp. zooepidemicus -bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Yersinia pseudotuberculosis bakteerin osoittaminen

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat

Enterobakteerien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Patogeenisten Vibrio suvun bakteerien osoittaminen elintarvikkeista

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Escherichia coli bakteerin lukumäärän määrittäminen elävistä simpukoista

Alustavan Bacillus cereus -bakteerin ja itiöiden määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Utaretulehdusta aiheuttavien mikrobien eristäminen ja tunnistaminen

Elatusaineiden laadunvarmistus esimerkki tulkinnasta ISOstandardimenetelmässä

Listeria monocytogenes bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen.

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Mikrobiologisten tulosten laskeminen

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteerin seulontamenetelmän validointi. Sanna Sorvala. Metropolia Ammattikorkeakoulu

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Resistenttien bakteerien

Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Pihkauutteen mikrobiologiaa

VITEK2 -käyttökokemuksia

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Elatusaineiden laadunvarmistus. Tuula Pirhonen

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Asia MIKROBILÄÄKEAINEIDEN OSOITTAMINEN LIHANTARKASTUKSESSA MIKROBIOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ. Asetuksen soveltamisala

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Salmonella. Osoittaminen eläinten elin- ja ulostenäytteistä, tuotantoympäristönäytteistä ja elintarvikkeista MSRVmenetelmällä.

Campylobacter jejuni/coli/lari- bakteerien osoittaminen siipikarjan umpisuolinäytteistä.

Campylobacter jejuni/coli/lari bakteerien osoittaminen ja tunnistaminen.

Olli Meurman Labquality-päivät

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Ajankohtaista referenssilaboratoriosta. Marjaana Hakkinen Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriojaosto

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Moniresistentit bakteerit

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Clostridium perfringens -bakteerin määrittäminen ja tunnistaminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö

Listeria monocytogenes bakteerin osoittaminen ja tunnistaminen

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Elatusaineiden toimivuuden varmistamiseen käytettävien mikrobisuspensioiden (SkimMilk) valmistus

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

1) Siipikarjanlihaa tutkittaessa esirikastusliemen määrä on 1000 ml:n sijasta 225 ml.

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NET-FOODLAB OY NET-FOODLAB LTD

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Mikrobiologisten menetelmien uudistukset vuonna 2017

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA

Pvm/Datum/Date Viljely, Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016, Osa IV

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Campylobacter jejuni/coli/lari- bakteerien osoittaminen siipikarjan umpisuolinäytteistä.

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

2) Rikastusliemi inkuboidaan aerobisesti Stomacher-pussissa, josta ilma on tarkoin poistettu, ei anaerobisesti.

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa

1) Jatkotutkimuksiin on lisätty serotyypitys sekä virulenssigeenien osoitus PCRmenetelmillä.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille

Salmonella. Osoittaminen elintarvikkeista, rehuista, komposteista, orgaanisista lannoitevalmisteista ja biologisista torjunta-aineista.

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Salmonellan osoittaminen, VIDAS-menetelmä

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Salmonella. Osoittaminen eläinten elin- ja ulostenäytteistä sekä tuotantoympäristönäytteistä MSRV-menetelmällä.

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

1) Jatkotutkimuksiin on lisätty serotyypitys sekä virulenssigeenien osoitus PCRmenetelmillä.

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Transkriptio:

Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 1 / 6 MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat Euroopan yhteisön referenssilaboratorion ohje: Laboratory protocols, Isolation of MRSA from dust samples 2 nd Ed 2009. http://www.crl-ar.eu/data/images/tc_april-2009/3-final%20mrsa%20protocol.pdf Selective and differential chromogenic culture medium for the isolation and direct identification of methicillin resistant Staphylococcus aureus (MRSA) -tuotekuvaus MRSA Select TM II. http://www3.bio-rad.com/diagnostics/pdfs/-cmd/mrsaselect Product Insert June 2008.pdf Menetelmää voidaan käyttää myös muille kuin pölynäytteille. Selektiivisenä agarina käytetään BioRadin MRSASelect TM II -agaria. Näytteiden säilytysolosuhteet on määritelty tarpeita vastaavaksi. 2 Menetelmän tarkoitus ja soveltamisala Menetelmä soveltuu muiden kuin LGA251-tyyppisten (mecc) (García-Álvarez et al., 2011) metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureus -bakteerien (MRSA) eristämiseen sierainlimanäytteistä (näytetikut), ihon sivelynäytteistä ja lihasta sekä ympäristönäytteistä. Menetelmää voidaan soveltuvin osin käyttää myös eläintautiepäilynäytteiden resistenssiominaisuuden seulomiseen. 3 Määritelmät Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteeri eroaa tavallisista stafylokokeista antibioottiherkkyytensä osalta. MRSA-bakteereilla on meca- tai mecc-geeni ja ne ovat siten vastustuskykyisiä eli resistenttejä kaikille betalaktaamiantibiooteille (poikkeuksena anti-mrsa-kefalosporiinit). BORSAkannoilla (borderline oxacillin-resistant S. aureus) ei ole mec-geeniä, mutta niiden herkkyys betalaktaamiantibiooteille, kuten oksasilliinille, vaihtelee. BORSA-kantojen erottaminen MRSA-kannoista pelkän antibioottiherkkyysmäärityksen perusteella ei aina ole mahdollista. Vuonna 2011 karakterisoitu mecc on nukleotidisekvenssiltään 70 %:sti samankaltainen meca:n kanssa (García-Álvarez et al., 2011). Nämä mecc-mrsakannat kasvavat kromogeenisillä kasvatusalustoilla hyvin vaihtelevasti (Cuny et al., 2011), joten menetelmä ei sovellu näiden kantojen seulomiseen. Euroopassa meccgeeniä on erityisesti todettu naudoilla (Pantosti, 2012).

Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 2 / 6 4 Periaate Metisilliinille vastustuskykyiset Staphylococcus aureus (MRSA) -kannat on mahdollista seuloa esiin elvyttävän ja lievästi valikoivan esirikastuksen, selektiivisen rikastuksen ja selektiivisen kiinteän elatusaineen avulla. MRSA-kannat kasvavat kiinteällä elatusalustalla niille tyypillisen värisinä ja kokoisina pesäkkeinä. Selektiivisenä alustana käytetään BioRadin MRSASelect TM II -agaria. Selektiivisten antibioottien lisäksi agar sisältää kromogeenia, joka muuttuu stafylokokeilla yleisen fosfataasientsyymin vaikutuksesta voimakkaan vaaleanpunaiseksi. Eläintautiepäilynäytteet voidaan siirrostaa myös suoraan kiinteälle elatusaineelle. 5 Mahdolliset virhelähteet Eräät sikojen sierainnäytteissä joskus esiintyvät BORSA-tyypit voivat muodostaa varsinaisia MRSA-kantoja selvästi muistuttavia pesäkkeitä. BORSA-kannat antavat kuitenkin aina negatiivisen tuloksen PBP2 -pikatestissä eikä niillä ole meca- tai mecc-geeniä. Erityisesti jotkin enterokokit voivat kasvaa MRSA Select TM II -maljoilla 18 28 h inkuboinnin jälkeen pistemäisinä pesäkkeinä, ja jos kasvustoa on runsaasti, sen väri voi muistuttaa MRSA-pesäkkeiden väriä. 6 Työturvallisuus Mikrobiologisessa laboratoriossa työskenneltäessä noudatetaan toimintaohjetta LAB 223. MRSA-kantoja käsiteltäessä pöytäpinnat on aina peitettävä imupaperilla ja työvaiheet, joissa käsitellään nesteviljelmiä, tehdään laminaarikaapissa. Pölynäytteiden käsittely tehdään aina suojakaapissa. 7 Laitteet ja välineet Mikrobiologinen perusvälineistö Lämpökaappi 37,0 1,0 C 8 Elatusaineet ja reagenssit Esirikastusliemi: Müller-Hinton liemi, jossa 6,5 % NaCl - 300 ml / helposti avattava avosuinen astia (pöly- ja tossunäytteet) - 30 ml / avosuinen astia (korvantaussivelynäytteet, pienet liinat) - 3 ml / putki (näytetikkunäytteet) - 225 ml / pullo, pussi tai muu soveltuva astia (elintarvikenäytteet) Selektiivinen rikastusliemi: Tryptoni-soija-liemi (BBL TM TSB, BD 211768 ) - 9 ml / putki, johon lisätään 10 μl seuraavia antibioottiliuoksia: o Kefoksitiini (Cefoxitin sodium salt, C4786, Sigma) 3,5 mg / ml liutotettuna veteen

Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 3 / 6 o Atstreonaami (Aztreonam, A6848, Sigma) 75 mg / ml liutotettuna dimetyylisulfoksidiin (DMSO) MRSASelect TM II -maljat (BioRad), tilausnumero: 63757 9 Suoritus 9.1 Näytteiden säilytys 9.2 Esirikastus Näytteet tulee säilyttää +2 +8 C:ssa ennen tutkimuksen aloittamista. Näytteiden tutkiminen aloitetaan laboratoriossa mahdollisimman pian näytteiden saapumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään viikon kuluessa näytteiden otosta. Poikkeuksena elintarvikenäytteet, jotka tulee aloittaa viimeistään 3 vrk kuluessa näytteiden otosta. Ympäristönäytteet: Esirikastettavien ympäristönäytteiden käsittelyssä on syytä käyttää suojakäsineitä, jotta näyte ei kontaminoituisi käsittelijän ihon normaaliflooran stafylokokeilla. Ympäristönäytteiden esirikastuskäsittely suoritetaan vetokaapissa. Pölynäytteen ottoon käytetty pintasivelypyyhe tai tossunäytteenä käytetty jalkinesuoja laitetaan astiaan, jossa on 300 ml esirikastuslientä ja painellaan nestepinnan alle. Astiaa sekoitetaan, jotta nähdään pölyn sekoittuvan liemeen. Geelikuljetusputkissa saapuvat näytteet: Näytteenottotikkua katkaistaan steriileillä saksilla esirikastusliemiputkeen ja putkea sekoitetaan koeputkisekoittajalla. Korvantaussivelynäytteet: 1 sivelyliina laitetaan astiaan, jossa 30 ml esirikastuslientä ja painellaan nestepinnan alle. Astiaa sekoitetaan. Lihanäytteet: Elintarvikenäytettä silputaan/ pilkotaan 25,0 g ± 0,5 g ja silputtu/ pilkottu näyte laitetaan 225 ml esirikastusliemeen sopivankokoiseen Stomacher - pussiin tai steriiliin purkkiin/pulloon. Astiaa sekoitetaan. Esirikastusliemiä inkuboidaan 37,0 1,0 C, 16-20 h. Esirikastusliemiastiat ja -putket säilytetään jääkaapissa maljojen lukemiseen saakka. 9.3 Selektiivinen rikastus Selektiivisessä rikastuksessa 1 ml inkuboitua esirikastuslientä siirretään putkeen, jossa on 9 ml antibioottilisillä täydennettyä rikastuslientä. Inkubointi 37,0 1,0 C, 16 20 h. 9.4 MRSASelect -maljoille siirrostaminen ja inkubointi Rikastusliemiputket sekoitetaan huolellisesti koeputkisekoittajalla ja 10 μl silmukallinen selektiivirikastettua lientä levitetään maljan pinnalle joko dreijan avulla alkaen maljan keskeltä tai perinteistä hajotusviljelytekniikkaa käyttäen. Hajotusviljely tehdään neljään sektoriin silmukkaa välillä vaihtaen. Tavoitteena on, että lähellä dreijatun maljan ulkoreunaa tai hajotusviljellyn maljan harvakasvuisimmalla alueella on inkuboinnin jälkeen yksittäisiä, toisistaan selvästi erillisiä pesäkkeitä. Maljoja inkuboidaan 37,0 1,0 C, 18 28 h. Maljojen inkubointia voidaan jatkaa 48 h asti, jos kasvua ei ole aiemmin havaittavissa.

Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 4 / 6 Eläintautiepäilynäytteistä voidaan seuloa MRSA-bakteeria myös ilman rikastuksia siirrostamalla näytemateriaalia suoraan MRSA-selektiiviselle agarille. Inkubointi 37,0 1,0 C, 18 28 h, tarvittaessa 48 h. 9.5 Maljojen lukeminen Tyypilliset MRSA-pesäkkeet MRSASelect TM II -maljalla ovat 18 28 h inkuboinnin jälkeen pieniä, halkaisijaltaan n. 1-2 mm, ja väriltään voimakkaan vaaleanpunaisia (katso kuva). Valmistaja kuvaa väriä sanoilla strong pink. 9.6 Varmistuskokeet Eristettyjen kantojen tunnistaminen lajitasolle vaatii lisätestejä. Siirrosta MRSASelect TM II -maljalta 1-5 tyypillisen näköistä pesäkettä verimaljalle varmistuskokeiden tekemistä varten. Yhdenkin pesäkkeen toteaminen MRSA:ksi riittää näytteen MRSA-positiivisuuden varmistamiseksi. Varmista bakteerilaji MALDI Biotyperilla (LAB 7085). Erota MRSA-kannat BORSA-kannoista PBP2 -pikatestillä (Evira 3565) tai PCR:llä (Evira 3550 tai Evira 3590). 10 Sisäinen laadunvarmistus Positiivinen kontrollikanta Staphylococcus aureus ATCC 43300 Evira 467. Negatiivinen kontrollikanta Staphylococcus aureus ATCC 29213 Evira 259. Rikastusliemen ja maljojen toimivuus tulee varmistaa jokaisesta erästä siirrostamalla sekä positiivinen että negatiivinen kontrollikanta rikastusliemiputkiin ja maljoille kuten näytteet. Tulokset merkitään serverille erikseen sovittuun taulukkoon. MRSASelect TM 2 -maljojen eräkohtainen sertifikaatti talletetaan huoneessa A233 olevaan kansioon Analyysitodistukset. Menetelmän toimivuus testataan vuosittain käyttäen ympättyjä näytteitä. Liha-, sivelyja tikkunäytteet ympätään vähintään kahdella eri tasolla lähellä validoinnissa todettua osoittamiskykyä, niin että vähintään isompaa ymppiä käytettäessä, tuloksen tulee olla MRSA-positiivinen. Lisäksi testaukseen otetaan mukaan negatiivisia näytteitä. Tulokset ja testaukseen osallistujat kirjataan vertailututkimussuunnitelmat ja - toteumat taulukkoon.

Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 5 / 6 11 Tulosten ilmoittaminen Tulokset ilmoitetaan varmistuskokeiden jälkeen. Positiivinen seulontatulos ilmoitetaan ja kirjataan Elmo-järjestelmään MRSA-bakteeri todettiin ja negatiivinen tulos ilmoitetaan MRSA-bakteeria ei todettu. 12 Menetelmän validointi Menetelmässä käytetty malja on validoitu Evirassa 2010 sekä vertailu MRSASelect TM ja MRSASelect TM II -maljojen välillä 2015. Seulontamenetelmä sian sierainlimanäytteille on validoitu 2013 sekä sianliha- ja ihon sivelynäytteille 2015. Validointiaineiston säilytys: menetelmästä vastaavan huone (alkuperäiset paperit) ja \\evira.local\evira\tuto\mibi\ambi\mrsa_asiat\evira3563_mrsaseulonta\validointiaineisto. 13 Menetelmän status Kansainvälisen menetelmäkokoelman menetelmä Virallinen menetelmä Sisäinen menetelmä 14 Laadunvarmistusmenettelyt Laboratorioiden väliset vertailututkimukset Menetelmävertailut Vertailukantojen/kontrollikantojen käyttö Siirrostetut näytteet (sisäinen vertailututkimus, ns. sokkokoe) Rinnakkaismääritykset Valvontakortit 15 Viitteet COMMISSION DECISION of 20 December 2007, Official Journal of the European Union, 17.1.2008, L 14/19. Cuny, C. et al. 2011. Rare occurrence of methicillin-resistant Staphylococcus aureus CC130 with a novel meca homologue in humans in Germany, PLOS One, 6 (9): e2460. García-Álvarez, L. et al. 2011. Methicillin-resistant Staphylococcus aureus with a novel meca homologue in human and bovine populations in the UK and Denmark: a descriptive study, Lancet Infect Dis, 11(8): 595-603. Pantosti, A. 2012. Methicillin-resistant Staphylococcus aureus associated with animals and its relevance to human health, Front. Microbiol. 3: 127.

Vastuuhenkilö Nykäsenoja Suvi Sivu/sivut 6 / 6 16 Menetelmän käyttöönottovuosi Menetelmän ensimmäinen versio on otettu käyttöön vuonna 2010. Alkuperäisen ohjeen laatijat Merja Outavaara ja Lasse Nuotio 26.5.2010. 17 Muutokset edelliseen versioon Lisätty kohtaan 2 soveltamisala ja vaihdettu näytemateriaali elintarvike lihaksi. Päivitetty kohta 10. Lisätty kohdat 14 ja 16. Ohjeen päivittäjä Suvi Nykäsenoja. 17.12.2015