Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos
Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely Operationaalinen Malli Rakenteiden väliset suhteet matemaattisina yhtälöinä Empiirinen testaus Kokeellinen tutkimus Survey tutkimus
Teoriasta tilastolliseksi malliksi Hypoteettiset konstruktiot Usein ei suoraan havaittavissa» Imago, goodwill, kannattavuus, kasvu...» Ennakkoluuloisuus, radikalismi, vieraantuneisuus...» Kyvykkyys, motivaatio, itsetunto Havaitaan mitattavien indikaattoreiden välityksellä Konstruktioiden dimensio Konstruktioden väliset relaatiot Konstruktioden validisuus
Käsitteiden dimensio Käyttökate ROI Kannattavuus ROE
Käsitteiden väliset relaatiot Muuttujien luokittelu Selitettävät (seuraus, endogeeniset) muuttujat Selittävät (kausaaliset, eksogeeniset) muuttujat Mitkä selittävät muuttujat vaikuttavat kuhunkin selitettävään muuttujaan Vaikutuksen suuruusluokka Vaikutuksen suunta
Validisuus Teoreettiset konstruktiot eivät ole suoraan havaittavissa Teoreettista validisuutta voidaan tutkia vain annetussa operationaalistettujen muuttujien kontekstissa Testausta varten käsitteellinen malli saatettava ensin tilastolliseksi malliksi Lineaarinen, linearisoituva, epälineaarinen Tilastolliset jakaumaominaisuudet
Validisuus Ei edes oleteta, että muuttujien väliset relaatiot ovat deterministisiä ja eksakteja Selittävät tekijät selittävät vain osan vaihtelusta ja korrelaatiosta» Puuttuvia selittäviä tekijöitä, jotka sisältyvät jäännöstermiin
Esimerkki: Sosiaalinen status ja sosiaalinen osallistuminen 0.16 (4.98) 1 0.11 (3.82) 1.58 (6.71) 0.05 (1.73) 0.86 (6.03) χ 2 (6) = 12.50 (p = 0.052)
Päättelyn luonne Oletukset A, B, C, Testaa mallia M yleisemmän mallin M G suhteen Jos malli hylätään havaintoaineiston perusteella, on ongelmana määrittää mikä mallissa on vialla Miten mallia pitäisi muuttaa? Jos malli on yhteensopiva aineiston kanssa ei se kuitenkaan merkiste että malli on oikea tai edes parhaiten aineistoon sopiva
Mallin sovittaminen ja testaus Konfirmatorinen tilanne Annettu malli, joka hyväksytään tai hylätään empiirisen testauksen perusteella Vaihtoehtoisten mallien tilanne Havaintoaineistoon nojautuen valitaan vaihtoehdoista se joka on parhaiten yhteensopiva Mallin muodostus Alustava malli, jota muutetaan havaintoaineiston informaation perusteella
Esimerkki. Työtehokkuus ja -tyytyväisyys Is the relationship between performance and job satisfication a myth or reality? Does performance influence satisfaction or vice versa Achievment Motivation + Job satisfication Task-spesific self-esteem + + =0 Verbal Intelligence + Performance
Esimerkki. Jatkuu Performance Vuoden myynti (dollareina) Satisfaction y 1 : neljä Likert-asteikollista mittaria (ylenemismahdollisuudet, palkkataso, ) y 2 : neljä Likert-asteikollista mittaria (haasteellisuus, työpaikan säilyvyys, ) Task specific self-esteem x 1 ja x 2 Likert-asteikollisia mittareita Achievment motivation x 3 ja x 4 Likert-asteikollisia mittareita Verbal intelligence x 5 verbaalista kyvykkyyttä mittaava testi
Korrelaatiot y1 y2 y3 x1 x2 x3 x4 x5 y1 1 y2 0.418 1 y3 0.394.627 1 x1 0.129.202.266 1 x2 0.189.284.208.365 1 x3 0.544.281.324.201.161 1 x4 0.507.225.314.172.174.546 1 x5 -.357 -.156 -.038 -.199 -.277 -.294 -.174 1
Hypoteesit Job satisfaction and Performance are correlated because: H 1 : Achievment, Self esteem and Verbal intelligence are common causes of Performance and Satisfaction (spurious correlation) H 2a : Performance influences Satisfaction H 2b : Satisfaction influences Performance H 2c : Satisfaction and Performance influence each other resiprocally
Esimerkki: Jatkuu Achievment Motivation 0.52 (2.27) Job satisfication Task-spesific self-esteem 0.96 (3.46) 0.31 (2.11) 0.26 (0.53) Verbal Intelligence -0.18 (1.75) Performance χ 2 (13) = 15.1 (p-value = 0.30)
Johtopäätökset H 2b hypoteesi näyttää olevan parhaiten yhteensopiva havaintoaineiston kanssa koska vain linkki Performance Satisfaction on tilastollisesti merkitsevä