Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.



Samankaltaiset tiedostot
Scilab ohjelman alkeisohjeet

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Matriiseista. Emmi Koljonen

Ohjelman käynnistäminen

Matlab-perusteet. Jukka Jauhiainen. OAMK / Tekniikan yksikkö. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit, L20. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Matriisit, L20. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

plot(f(x), x=-5..5, y= )

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Matlab-perusteet Harjoitustehtävien ratkaisut

Matemaattiset ohjelmistot A. Osa 2: MATLAB

BL40A0000 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Matemaattinen optimointi I, demo

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Muuttujan sisällön näet kirjoittamalla sen nimen ilman puolipistettä

Harjoitus 10: Mathematica


Johdatus Ohjelmointiin

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

1. Lineaarialgebraa A := Matriisin osia voidaan muutella päivittämällä riviä, saraketta tai osamatriisia (Matlabmaisesti): B :=

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Harjoitus 3 -- Ratkaisut

Tarva MT (Maantie) pikaohje Harri Peltola & Mikko Virkkunen

Matematiikka B2 - TUDI

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Vektorit. Vektorin luominen Vektorin tuominen näyttöön Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen Vektorin poistaminen...

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Päivitysohje Opus Dental

SCILAB Osa 6. Timo Mäkelä

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

KAAVAT. Sisällysluettelo

Valokuvien matematiikkaa

Insinöörimatematiikka D

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 7 Vastaukset

Matlabperusteita, osa 1. Heikki Apiola Matlab-perusteita, osa 1. Heikki Apiola. 12. maaliskuuta 2012

Garmin laitteiden ohjelmistopäivitys

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Matlabin perusteita Grafiikka

Tilastokeskuksen rajapintapalveluiden käyttöönotto QGISohjelmistossa

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

Kompleksilukujen kunnan konstruointi

Johdatus matematiikkaan

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Lineaarinen yhtälöryhmä

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä Harjoitus M1,

Neliömatriisin adjungaatti, L24

Malliratkaisut Demo 4

INTERBASE 5.0 PÄIVITYS VERSIOON 5.6

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

ATK tähtitieteessä. Osa 2 - IDL perusominaisuudet. 12. syyskuuta 2014

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Transkriptio:

Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab. Valitse käyttöjärjestelmäsi mukainen versio. Esimerkiksi Windows-koneella paina aliotsikon For Windows 2003/XP/VISTA platforms alla olevasta kohdasta Scilab x.x.x installers for 32 bits platforms linkkiä Scilab x.x.x installer. Paina Tallenna (Save file). Nyt koneellesi latautuu varsinaisen ohjelmiston latausohjelma. Kun lataus on valmis, käynnistä ohjelma ja seuraa ohjeita. Latauksen pitäisi onnistua, jos joka kohtaan valitsee next ja lopuksi Install. Tämän jälkeen ohjelma on käyttövalmis. 1.1.1 Merkinnät Ohjelmiston Scilab version 5.1.1 komentorivi näyttää seuraavalta --> 1

2 LUKU 1. OHJEITA OHJELMISTON SCILAB KÄYTTÖÖN Symbolilla // merkitään kommentin alkamista. Kommentti on esimerkiksi komennon sanallinen selitys, joka ei vaikuta mitenkään komennon suorittamiseen. Kaikki mitä komentoriville kirjoitetaan kommenttimerkin jälkeen, jätetään huomioimatta komennon suorituksen aikana. Esimerkiksi komennossa -->2 + 4 // 3+5 6. lasketaan vain ensimmäinen summa, sillä jälkimmäinen on kirjoitettu kommenttimerkin jälkeen, eikä sitä siis huomioida. Nuolinäppäimillä ja voi selata käytettyjä komentoja. 1.1.2 Lisätietoa tai apua ohjelman käyttämiseen Lisätietoja tai apua tietyn komennon käyttämiseen saa käyttämällä komentoa help komento. 1.1.3 Ohjelman sulkeminen Ohjelma suljetaan käyttämällä komentoa exit tai komentoa quit. 1.1.4 Muuttujan luominen Sijoitusoperaattorina Scilabissa on yhtäsuuruusmerkki (=). Luotaessa jokin muuttuja, jolle halutaan antaa jokin arvo voidaan kirjoittaa muuttujan nimi = haluttu arvo, jonka jälkeen muuttujan nimeä voidaan käyttää siihen talletetun arvon asemesta kaikissa sen jälkeen tulevissa komennoissa. Muuttujan arvoa on myös mahdollista muuttaa myöhemmissä komennoissa. Esimerkiksi seuraava komento luo muuttujan luku, johon talletetaan arvo 5. -->luku = 5 luku = 5.

1.1. OHJELMISTON LATAAMINEN 3 Huom! Pienillä ja suurilla kirjaimilla on merkitysero. Kuten yllä olevassa esimerkissä näkyy, niin Scilab tulostaa ruudulle toimenpiteen tuloksen. Mikäli tätä tulostetta ei haluta näkyviin, voidaan komennon perään laittaa puolipiste (;). Tällöin ruudulle tulee näkyviin vain seuraava tyhjä komentorivi. Esimerkki tulostuksista: -->luku = 4 luku = 4. -->luku = 2; -->luku luku = 2. Yhdellä komentorivillä on mahdollista luoda myös useita muuttujia kerralla. Tällöin voidaan käyttää erottimena joko pilkkua (,) tai puolipistettä (;). Jos muuttujan jälkeen tulee pilkku, niin ruudulle tulostuu muuttujan nimi ja arvo. Jos muuttujan jälkeen erottimena on puolipiste, niin muuttujan nimi ja arvo eivät tulostu ruudulle. Tulosteet voisivat näyttää esimerkiksi tältä: -->a=4, b=7; c=16 a = 4. c = -->b b = 16. 7. 1.1.5 Laskutoimitukset Tavallisimmat laskutoimitukset summa, erotus, tulo, osamäärä ja potenssiin korotus voidaan suorittaa käyttämällä operaattoreita

4 LUKU 1. OHJEITA OHJELMISTON SCILAB KÄYTTÖÖN +, -, *, /, ^. Huom! Kertomerkki on aina kirjoitettava näkyviin muuttujien ja lukujen väliin. Useita eri operaatioita voidaan tehdä samalla komentorivillä. Tällöin on usein hyödyllistä käyttää sulkuja ( ja ) tai [ ja ] selkeyttämään, mikä operaatio halutaan suoritettavan missäkin vaiheessa. Sulkuja { ja } ei voi käyttää tähän tarkoitukseen. -->1+2 3. -->a= 3, b=1, c= a-b a = 3. b = 1. c = 2. -->d=a*c d = 6. -->(d/2)^2 9. Jos viimeinen kohta olisi kirjoitettu ilman sulkuja, olisi saatu aivan toisenlainen tulos. -->d/2^2 1.5

1.2. KOMPLEKSILUVUT 5 1.2 Kompleksiluvut 1.2.1 Kompleksilukujen syöttötapa Kompleksiluvut voidaan syöttää Scilabille summamuodossa. Imaginaariyksikkö voidaan syöttää komennolla %i. Esimerkiksi -->z=3+4*%i, w=2+5*%i jolloin Scilabin tulostus näyttää tältä: z = 3. + 4.i w = 2. + 5.i 1.2.2 Kompleksilukujen laskutoimitukset Kompleksilukujen summa, erotus, tulo ja osamäärä voidaan laskea käyttämällä muuttujien välissä normaaleja operaattoreja +, -, * ja /. Esimerkkejä laskutoimituksista: -->z=5+5*%i,w=-3+3*%i z = 5. + 5.i w = - 3. + 3.i -->z+w -->z-w -->z*w 2. + 8.i 8. + 2.i

6 LUKU 1. OHJEITA OHJELMISTON SCILAB KÄYTTÖÖN - 30. -->z/w - 1.6666667i Muita kompleksilukuihin liittyviä operaatiota: abs(z) Laskee kompleksiluvun z itseisarvon. conj(z) Palauttaa kompleksiluvun z liittoluvun. imag(z) Palauttaa kompleksiluvun z imaginaariosan. real(z) Palauttaa kompleksiluvun z reaaliosan. Kompleksiluvun z argumentti (vaihekulma) voidaan laskea esimerkiksi komennolla atan(imag(z),real(z)). 1.3 Matriisit 1.3.1 Matriisin luominen Scilabissa matriisi luodaan kirjoittamalla alkiot hakasulkujen väliin. Vaakarivin alkiot erotellaan pilkulla (,) ja seuraavan vaakarivin alkaminen ilmoitetaan puolipisteellä (;). Esimerkiksi matriisi esitetään komentorivillä näin: -->A=[1,2,3;4,5,6;7,8,9] A = 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A = 1 2 3 4 5 6 7 8 9

1.3. MATRIISIT 7 1.3.2 Vektorin luominen Vektori luodaan vastaavalla tavalla kuin matriisi. Vektori 2 x = 5 3 luodaan Scilabissa komennolla: -->x=[2;5;-3]; Vektoria luodessa jokaisen alkion väliin tulee puolipiste (;). Matriisista voidaan tarvittaessa poimia yksi rivi tai sarake, jolloin sitä käsitellään kuin vektoria. Esimerkiksi matriisista A saadaan poimittua toinen rivi komennolla: -->A=[1,2,3;4,5,6;7,8,9] A = 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. -->a2=a(2,:) a2 = 4. 5. 6. Vastaavasti kolmannen sarakkeen saa poimittua komennolla: -->a2=a(:,3) a2 = 3. 6. 9. 1.3.3 Matriisien laskutoimitukset Matriisien summa, erotus ja tulo voidaan laskea käyttämällä operaattoreita +, - ja *. Jokaisessa näissä laskutoimituksessa Scilab huomioi luonnollisesti matriisien kertaluokat ja antaa virheilmoituksen, jos laskutoimitusta ei ole määritelty annetuille matriiseille.

8 LUKU 1. OHJEITA OHJELMISTON SCILAB KÄYTTÖÖN -->A=[1,0;0,1]; B=[1,1;0,1]; -->A+B 2. 1. 0. 2. Matriisin A transpoosista käytetään merkintää A T, mutta Scilabissa transpoosi saadaan käyttämällä operaattoria. -->A=[1,1,1;0,1,0], B=A A = 1. 1. 1. 0. 1. 0. B = 1. 0. 1. 1. 1. 0. Matriisin B = [ 1 1 0 1 ] käänteismatriisi saadaan näin -->B=[1,1;0,1]; inv(b) 1. - 1. 0. 1. Käänteismatriisin avulla voidaan esimerkiksi ratkaista lineaarinen yhtälöryhmä Ax = b, sillä A 1 Ax = A 1 b Ix = A 1 b x = A 1 b, jos käänteismatriisi A 1 on olemassa.

1.4. DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 9 Riviporrasmuoto Pelkistettyyn riviporrasmuotoon matriisin saa muutettua komennolla rref. Esimerkiksi matriisin 2 1 5 10 A = 1 1 3 6 1 1 2 5 riviporrasmuoto saadaan komennolla: -->A=[2,-1,-5,-10;-1,1,3,6;-1,-1,2,5]; -->rref(a) 1. 0. 0. 2. 0. 1. 0. - 1. 0. 0. 1. 3. 1.3.4 Matriisin piirtäminen Kaksiulotteisen kuvan saa Scilabilla tuotettua komennolla plot(x), missä x on parametrina annettava vektori tai matriisi. Jos komennolle antaa parametrina kokonaisen matriisin, niin kuvaan piirtyy yhtä monta käyrää, kuin matriisissa on sarakkeita. Faasitasokuva piirretään antamalla parametrina piirrettävät vektorit pilkuilla erotettuina. Komennolla figure saa avattua uuden ikkunan kuvaa varten, jolloin useita kuvia voidaan tarkastella samanaikaisesti. Komennon käyttäminen estää myös uuden kuvan piirtämisen vanhan päälle. 1.4 Differentiaaliyhtälöt Ohjelmistolla Scilab voidaan ratkaista muotoa dx dt = f(x, t), x(t = t 0) = x 0 olevia differentiaaliyhtälöitä. Tarkastellaan differentiaaliyhtälöä x (t) = kx(t)(m x(t)), x(0) = x 0, missä k = 10 9, M = 10 10 ja x(0) = 2. Syötetään ensin funktio. Funktiolle annetaan nimeksi xdot, jossa muuttujina ovat x ja t.

10 LUKU 1. OHJEITA OHJELMISTON SCILAB KÄYTTÖÖN -->//Ensin annetaan nimi funktiolle. -->//Huom. muuttujien järjestys: ensin t, sitten x. -->function xdot=f(t,x) -->k=10^(-9); //Luodaan vakio k. -->M=10^10; //Luodaan vakio M. -->xdot(1)=k*x(1)*(m-x(1)); //Tässä on ratkaistava differentiaaliyhtälö. -->endfunction Seuraavaksi asetetaan alkuehto -->x0=2; //Alkuehto. ja sitten muuttujan t ratkaisujoukko. Tässä halutaan ratkaista differentiaaliyhtälö muuttujan t arvoilla 0 t 5: -->t=linspace(0,5); //Millä muuttujan t arvoilla yhtälö ratkaistaan. Ratkaistaan differentiaaliyhtälö käyttämällä komentoa ode, jolle annetaan parametreiksi alkuehto, ajanhetki alussa, muuttujan t ratkaisujoukko ja ratkaistava funktio. -->x=ode(x0,t(1),t,f); //Ratkaistaan yhtälö. Lopuksi piirretään kuva ratkaisusta komennolla plot. -->plot(t,x); //Piirretään vielä kuva ratkaisusta. 1.5 Joukko-operaatiot Joukko luodaan ohjelmistolla Scilab kirjoittamalla hakasulkujen väliin joukon alkiot pilkulla erotettuna. Esimerkiksi joukot A = {1, 2, 3, 4, 5} ja B = {2, 3, 5, 6, 7, 8} syötetään näin: -->A=[1,2,3,4,5], B=[2,3,5,6,7,8] A = 1. 2. 3. 4. 5. B = 2. 3. 5. 6. 7. 8. Huom! Joukot syötetään ohjelmistoon Scilab kuten matriisi. Kahden joukon unioni (A B) saadaan komennolla union.

1.5. JOUKKO-OPERAATIOT 11 -->union(a,b) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kahden joukon leikkaus (A B) saadaan komennolla intersect. -->intersect(a,b) 2. 3. 5. Komento -->setdiff(a,b) 1. 4. antaa joukon B komplementin joukossa A (A\B).