Harjunsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Joutsa

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 11/2011/1 Dnro LSSAVI/326/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2011 ASIA HAKIJA Harjunsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Joutsa Matti Kosonen Vartiamäentie 566 19920 Pappinen HAKEMUS Matti Kosonen on 31.5.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja 19.10.2010 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Harjunsuon noin 28 ha:n tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Harjunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Joutsan kunnan Leivonmäen kylässä noin 14 km Joutsan keskustaajamasta luoteis-pohjoiseen ja noin 7 km Leivonmäen taajamasta lounaaseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alueen pinta-ala on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitus Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Harjunsuon turvetuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Harjunkangas RN:o 4:161. Harjunsuon tuotantoalue ei sijaitse asema- tai yleiskaavoitetulla alueella. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei aluetta ole merkitty turvetuotantoalueeksi. Tuotantoalueen länsipuolella on maakuntakaavassa pohjavesialueeksi merkitty alue, pohjoispuolella luonnonsuojelualueeksi merkitty alue (LS) ja pohjois- ja itäpuolella kansallispuistoksi merkitty alue (kpu). LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi

2 Toiminta Yleiskuva toiminnasta Harjunsuon turvetuotanto on aloitettu vuonna 1990. Tuotanto on päättynyt noin 15 ha:n alalla. Tuotantopinta-ala on nykyään noin 28 ha. Tuotanto päättyy kokonaan arviolta vuonna 2020. Harjunsuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Turve kerätään palavaunulla, jonka seula on tukittu. Turvetuotantoa tehdään touko-syyskuussa 40 60 päivänä vuosittain. Vuosittain tuotetaan noin 8 000 m 3 turvetta. Turvetta on tuotantoalueella jäljellä noin 80 000 m 3. Hakija esittää suunnitelman turvetuotantoalueen jälkihoidosta ja käytöstä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 3 5 vuotta ennen tuotannon päättymistä. Todennäköisin jälkikäyttömuoto on metsittäminen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Harjunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on nykyään sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen ja laskuojan yläosassa oleva laskeutusallas. Vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi mitoitusohjeiden mukainen laskeutusallas. Tuotannosta poistuneelle alueelle rakennetaan kosteikko, jonne vedet pumpataan aggregaattia käyttäen laskeutusaltaasta sulan maan aikana. Ylivirtaamia varten laskeutusaltaasta järjestetään juoksutusmahdollisuus kosteikon ohi. Lisäksi alueen pohjoisosaan kaivetaan uusi eristysoja. Kosteikon ja laskeutusaltaan valuma-alueen pinta-ala on noin 41 ha. Pinta-alasta turvetuotantoaluetta on 28 ha ja tuotannon ulkopuolista aluetta 13 ha. Kosteikon pinta-ala on 1,25 ha ja keskisyvyys noin 0,3 metriä. Kosteikkoalueen alimpaan osaan muodostuu nykyisin kosteina aikoina vesiallas (taso noin +115,00 m mpy). Alueelle rakennetaan 0,7 1,1 m korkea kosteikkopenger (harjan taso noin +116,00 m mpy), jolla vettä pyritään patoamaan siten, että veden pinnan taso kosteikossa olisi noin +115,40...+115,50 m mpy. Kosteikkopenkereen pituus on noin 550 m ja harjan leveys noin 4 m. Penkereeseen käytetään massoja noin 3 000 m 3. Kosteikon alueella kasvaa nykyisin männyn taimia, heinää ja sammalta. Kosteikkoon kehittyy luontaisesti uutta kasvillisuutta olosuhteiden muuttuessa. Harjunsuon tuotantoalueen päästöjä vesistöön ei ole tarkkailtu. Hakemuksessa päästöt on arvioitu käyttämällä samalla valuma-alueella (Kostamonjoen valuma-alue 14.838) sijaitsevan Vapo Oy:n Haapasuon turvetuotantoalueen vuoden 2008 kuormitustarkkailun tulosten perusteella laskettuja ominaiskuormituslukuja: fosforille 0,19 kg/ha/a, typelle 7,5 kg/ha/a ja kiintoaineelle 35,3 kg/ha/a. Harjunsuon vuotuiset

3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet päästöt ovat ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna 5,32 kg fosforia, 210 kg typpeä ja 988 kg kiintoainetta. Pölypäästöjä aiheutuu pääasiassa tuotantokoneiden liikkuessa tuotantoalueella. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, joista aiheutuvia pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Turvetuotannon melupäästöt ovat peräisin työkoneista ja raskaiden ajoneuvojen liikkumisesta. Melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40 60. Työvaiheista kentän kunnostustoimet ovat äänekkäimpiä. Kunnostustöitä ei yleensä ole tarpeen tehdä joka vuosi. Tuotettu turve kuljetetaan käyttökohteisiin pääasiassa lämmityskaudella syys-huhtikuussa. Turvekuljetuksia on noin 70 rekallista vuosittain. Kuljetukset tehdään lähellä sijaitsevan Vapo Oy:n Kailasuon työmaateitä pitkin yleiselle yhdystielle ja sitä pitkin edelleen eri voimalaitoksille. Tuotantotoiminnan vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä liikkumista tuotantoaikana. Tuotanto- ja vetokoneissa käytetään polttoaineena diesel- ja polttoöljyä. Vuosittain käytetään noin 4 000 litraa polttoainetta, noin 100 litraa voiteluöljyä ja noin 5 kg muita voiteluaineita. Polttoaineet säilytetään irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä. Nykyään polttoainesäiliöt säilytetään pohjavesialueella sijaitsevalla varikkoalueella. Varikkoalue ja polttoaineiden varastointipaikka siirretään pohjavesialueen ulkopuolelle. Turvetuotannon yhteydessä muodostuu vuosittain noin 80 litraa jäteöljyä, 20 kg kiinteää öljyistä jätettä, 30 kg akkujätettä, 400 kg aumamuovijätettä, 50 kg romurautaa ja 1 m 3 sekalaista talousjätettä. Aumamuovijäte kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella. Muovijäte voidaan paalata ja käyttää myöhemmin energiatuotannon polttoaineena tai kierrätysmuovin raaka-aineena. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu.

4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija arvioi, että hakemuksen mukaiset vesienkäsittely- ja tuotantomenetelmät edustavat parasta tällä hetkellä kohtuukustannuksin käytössä olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Ympärivuotisen pumppausjärjestelmän rakentaminen sähköliittymineen nostaisi kokonaiskustannukset tuotantoaikaiseen pumppaukseen verrattuna moninkertaisiksi. Tuotanto Harjunsuolla on jo loppuvaiheessa ja jatkuu enää noin 5 10 vuotta. Tuotantoaikaista pumppausta voidaan jatkaa huhtikuulle ja lokakuulle. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila sekä lähiasutus ja ympäristön maankäyttö Harjunsuon on kokonaan tuotannossa oleva alue. Harjunsuon tuotantoalue sijaitsee syrjäisellä alueella. Lähiympäristössä on pääosin ojitettua metsää ja suota. Lähimmät asuinrakennukset ovat hakijan hallussa olevat vuokramökit, jotka sijaitsevat noin 400 metriä länteen tuotantoalueesta Vähä Harjujärven rannalla. Metsäalueet tuotantoalueen ympärillä vähentävät pölyn leviämistä asuinrakennuksiin päin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hakijan arvion mukaan niin etäällä, että toiminnasta aiheutuvat melupäästöt eivät asuinrakennusten piha-alueilla ylitä ohjearvoa edes kunnostustöiden aikana eikä tuotannosta aiheudu pölyhaittaa lähiympäristössä. Vapo Oy:n Kailasuon turvetuotantoalue (noin 145 ha) sijaitsee Harjunsuon tuotantoalueen länsipuolella noin 1,4 km:n etäisyydellä. Vapo Oy:n Haapasuon tuotantoalue (noin 327 ha) sijaitsee Harjunsuon tuotantoalueen koillispuolella noin 2,4 km:n etäisyydellä. Harjunsuo on olemassa oleva tuotantoalue, eikä toiminnasta siten aiheudu enää muutoksia lähimaisemaan. Suon todennäköinen jälkikäyttömuoto turpeen noston päättymisen jälkeen on metsittäminen, jolloin maisema muuttuu vastaavasti. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalue rajoittuu länsipuolelta Harjunkankaan I-luokan pohjavesialueeseen. Tuotantoalueesta noin 0,3 ha sijaitsee Harjunkankaan pohjavesialueella, ja siellä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Harjunkankaan pohjavesialueen eteläpuolella, noin 1,6 km Harjunsuon tuotantoalueelta etelään, sijaitsee Joutsenlammen I-luokan pohjavesialue. Lisäksi noin 5 km Harjunsuolta pohjoiseen sijaitsee Selänpohjan II-luokan pohjavesialue.

5 Harjunsuon tuotantoalueen itä- ja pohjoispuolella sijaitsee Leivonmäen kansallispuisto. Harjunsuon pohjois- ja länsipuolella on Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi Natura 2000 -alue (FI0900074). Kansallispuisto ja Natura-alue ovat osin samaa aluetta. Hakija arvioi, että hanke ei vaikuta lähiasutuksen veden hankintaan. Turvetuotantoalue ei ulotu pohjaveden muodostumisalueelle. Turvetta on nostettu jo 20 vuoden ajan, eikä hakijalle ei ole esitetty valituksia tuotantotoiminnan vaikutuksista kaivojen vesimäärään tai veden laatuun. Uusia ojia ei kaiveta kivennäismaahan saakka. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Natura-alueelle. Hakija arvioi, että tuotanto ei vaikuta Natura-alueen vesistöihin eikä muihin luonnonarvoihin. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tekeminen ei siten ole tarpeen. Vesistö Harjunsuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Sysmän reitin Rautaveden alueen Kostamonjoen valuma-alueella (14.838). Kostamonjoen valuma-alueen pinta-ala on 50,97 km 2. Tuotantoalueen pinta-ala 28 ha on 0,5 % Kostamonjoen valuma-alueen pinta-alasta. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kostamonjärveen, joka laskee Kostamonjokea pitkin Rautaveteen. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Kostamonjärven pinta-ala on 96 ha. Järven rannalla on asuttuja kiinteistöjä. Herttatietojärjestelmässä on Kostamonjärven veden laatutietoja vuodesta 1984 alkaen. Kostamonjärvi on veden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella arvioituna lievästi rehevä. Vuosina 2007 2009 otettujen pintavesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut 18 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo 820 µg/l. Happitilanne on ollut usein talvisin lievästi heikentynyt, esimerkiksi talvina 2005 2009 happikyllästysaste on ollut keskimäärin 64 %. Kostamonjärven vesi on ollut humuspitoista ja ruskeaa. Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Kostamonjärven pintavesityyppiä ei ole luokiteltu eikä sen ekologista tilaa arvioitu. Lähin luokiteltu vesimuodostuma Kostamonjärven alapuolella on Rautavesi. Rautavesi kuuluu pintavesityyppiin suuret vähähumuksiset järvet (SVh). Järven ekologinen tila on hyvä. Hakija arvioi, että Harjunsuon tuotantoalueen kuivatusvesistä aiheutuvat vesistövaikutukset ovat vähäisiä. Kostamonjärven veden laadussa ei ole havaittu muutoksia turvetuotannon aloittamisen jälkeen. Vesienkäsittelyn tehostamisen seurauksena vesistövaikutukset tulevat entisestään pienenemään.

6 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Paloriskin minimoimiseksi on laadittu palosuojelusuunnitelmakartta. Paloviranomainen tekee alueella katselmuksia. Työmaalla on alkusammutuskalusto onnettomuuksien varalle. Tulipalojen lisäksi hätätilanteita voi syntyä poikkeuksellisten rankkasateiden ja tulvien sekä kemikaalien ja polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Ympäristönsuojeluviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa ja vesiensuojelurakenteita sekä antavat tarkastuksiin liittyen velvoitteita. Hakija esittää, että Harjunsuon tuotantoalueen tarkkailu tehdään Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden vuosien 2008 2013 käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa tuotantoalueen laskuojasta. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus ja ph. Hakija on täydentänyt hakemustaan 19.10.2010 ilmoittamalla tarkennetun valuma-alueen pinta-alan ja ympärivuotisesti toteutettavasta kosteikkojärjestelmästä aiheutuvat rakennuskustannukset. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Joutsan kunnassa 12.11. 13.12.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 10.11.2010 Joutsan Seutu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut ryhmältä, Joutsan kunnalta sekä Joutsan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että Harjunsuon alkuperäinen pinta-ala vuonna 1986 oli 10 ha. Alueen laajennuksesta tehtiin ennakkoilmoitus vuonna 1990. Harjunsuo on merkitty ilmoituksen perusteella 7.11.2004 ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 11,5 ha:n kokoisena tuotantoalueena. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 22.10.2009 suorittaman maastotarkastuksen mukaan nykyinen tilanne

7 ei vastaa vuonna 2004 tehtyä ilmoitusta. Tuotannosta poistuneen alueen tilalle oli kunnostettu aina lisää aluetta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus velvoitti päätöksellään 2.12.2009 toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristölupaa viimeistään 31.5.2010 mennessä. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Harjunsuota koskevia varauksia. Tuotantoalueen itä- ja pohjoispuolelle merkitty Leivonmäen kansallispuisto on lähimmillään noin 110 metrin etäisyydellä. Tuotantoalueen länsi- ja pohjoispuolella on Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi Natura 2000 -verkoston kohde FI0900074 ja länsipuolella Harjunkangas-harjualue (ge/2). Natura 2000 -aluerajaus noudattaa likimain Joutsniemi - Harjunkangas harjujensuojeluohjelman rajausta ja on lähimmillään noin 50 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalue on maakuntakaavassa merkityn matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen rajauksen sisäpuolella. Kostamonjärven eteläosan rannat kuuluvat vuonna 2004 vahvistettuun Joutsan kunnan rantayleiskaavaan. Kaava-alueella on 13 olemassa olevaa tai suunniteltua loma-asuntoa. Joutsniemi - Harjunkangas kuuluu valtioneuvoston vuonna 1984 hyväksymään valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Harjunsuon itä-, luoteis- ja länsipuolella olevat kansallispuistoon kuuluvat alueet ovat syrjävyöhykettä, joka pyritään pitämään mahdollisimman luonnontilaisena ja erämaisena. Harjunsuon koillispuolella on rajoitusvyöhyke, jolla on tärkeintä säilyttää suojeluarvot ja luonnonsuojelulle asetetut tavoitteet. Rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kielletty vuosittain 15.4. 15.7. lintujen kevätmuuton ja suolinnuston pesimärauhan turvaamiseksi. Harjunsuon turvetuotantoalueen etäisyys rajoitusvyöhykkeestä on lähimmillään noin 400 m. Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi Natura 2000 -alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisena suojelualueena. Harjunsuon turvetuotantoalue on ollut toiminnassa useita vuosia ennen Natura 2000 -verkoston alueista tehtyä päätöstä. Natura-alueiden valmistelu ja maastotyöt tehtiin vuosina 1995 1997. Tuotantoalueiden laajentuminen on tapahtunut vähitellen ensimmäisen alueen pohjois- ja luoteispuolelle. Nykyisin turvetuotantoalueen ja Natura-alueen väliin jäävä etäisyys ei täytä suojavyöhykkeelle asetettavia vaatimuksia. Turvetuotantoalueiden laajentaminen nykyisestä ei ole mahdollista. Turvetuotannon vaikutuksia suojeluarvojen kannalta ei ole tarpeen arvioida, koska tuotantoalueiden sijainti on otettu huomioon Natura-aluetta valmisteltaessa ja päätettäessä ja koska tuotantoaikaa on jäljellä korkeintaan 10 vuotta. Harjunkankaan pohjavesialue on muodostumatyypiltään vettä ympäristöön purkava. Harjunlahden vedenottamo sijaitsee aivan pohjavesialueen pohjoispäässä noin 5 km Harjunsuon tuotantoalueesta pohjoiseen.

8 Harjunkankaan pohjavesialueella on kaksi Suomen Akatemian ja Keski- Suomen Seutukaavaliiton vuonna 1977 määrittelemää suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävää aluetta: Harjunjärven harjualue ja Harjunkankaan alue. Harjunsuon turvetuotantotoiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesialueen veden laatuun tai määrään, jos ojia ei kaiveta suolla kivennäismaahan saakka. Määräyksen tulee koskea myös olemassa olevia ojia pohjavesialueella tai sen rajalla. Polttoainesäiliöt ja varikkoalue on siirrettävä pohjavesialueen ulkopuolelle. Turvetuotannolla ei ole kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen vaikutusta. Kostamonjärvi on vedenlaadultaan lievästi hapan ja ruskeavetinen. Ravinteet ja a-klorofylli kuvaavat lievää rehevyyttä. Yleensä happiongelmia ei ole ollut. Kostamonjärveä ja Kostamonjokea ei ole luokiteltu vesienhoidossa. Haapasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailun perusteella Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi, että Harjunsuon turvetuotantoalueen vaikutukset Kostamonjärven veden laatuun ovat hyvin vähäiset. Nykyään laskeutusaltaaseen tulee laskuojaa pitkin myös tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä, joten hakemuksessa mainittu eristysojitus nykyisessä tilanteessa ei pidä paikkaansa. Hakemuksessa ei ole esitetty loka-huhtikuun aikaista vesienkäsittelyä. Hakemuksessa mainitaan, että laskeutusaltaasta järjestetään ylivirtaamia varten juoksutusmahdollisuus kosteikon ohi. Hakijan on selvitettävä lupaviranomaiselle, miten 11 metriä leveän altaan puhdistustyö tehdään ja miten kuivatusvesien talviaikainen vesienjohtaminen ja ylivirtaamien juoksutus altaasta alapuoliseen laskuojaan järjestetään. Liitteessä 3 punaisella merkityn uuden eristysojan altaan lähistöllä tulee yhtyä kosteikkoa ympäröiviin eristysojiin, eikä altaaseen. Talviaikaisen vesiensuojelun tehostamiseksi tulee suunnitelmaan vielä lisätä esimerkiksi laskeutusaltaan yhteyteen virtaamansäätöpato. Pumppausta tulee tehdä ainakin touko-lokakuun välisen ajan. Ottaen huomioon Harjunsuon suhteellisen lyhyen jäljellä olevan toiminta-ajan ja tuotantoalueen koon, voidaan Harjunsuon vesienkäsittely muutoin toteuttaa suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Tehostamistoimenpiteiden toteuttajalla on oltava riittävä ammattitaito tehdä työ vesiensuojelusuunnitelman mukaisesti. Uusien vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Harjunsuon tarkkailu voidaan toteuttaa Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman vuosille 2008 2013

9 periaatteita noudattaen. Harjunsuon purkureitillä yhteistarkkailuohjelmassa on vesistötarkkailupisteenä Kostamonjärvi (koordinaatit 6859632-3449919). Lähtevää kuormitusta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisempaa tarkkailla kahtena vuotena lupakaudella ympärivuotisesti yhteistarkkailun periaatteiden mukaisesti kuin hakemuksessa esitetyllä vuosittaisella näytteenotolla 4 kertaa vuodessa. Näytteenottovuodet tulee olla kaksi ensimmäistä vuotta lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Samaan aikaan myös kosteikolle tulevasta vedestä on otettava vesinäytteitä kerran kuukaudessa toukolokakuun välisen ajan. Hakijan on esitettävä suunnitelma suopohjan jälkihoidosta ja käytöstä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.12.2018 mennessä tai jos tuotanto loppuun tätä aiemmin, suunnitelma on toimitettava tuotannon loppumista edeltävänä vuotena. Lupa tulee myöntää määräaikaisena 8 vuodeksi. Tuotantoaluetta on laajennettu ilman lupaa lähelle suojelualueita ja jopa pohjavesialuerajauksen sisäpuolelle, joten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, ettei tuotantotoimintaa ole syytä jatkaa pitempään. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalousryhmä lausuu, että hakemuksessa ei ole esitetty tietoa hankkeen vaikutuksista alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle. Kalataloudellista velvoitetarkkailua suoritetaan tällä hetkellä hankealueen alapuolisessa Kostamonjärvessä ja Kostamonjoessa Vapo Oy:n Haapa- ja Kailasuon kalataloudellisena velvoitetarkkailuna. Kalatalousryhmä esittää seuraavat vaatimukset: - Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Tarkkailua tulee jatkaa kolmen vuoden ajan tuotannon lopettamisen jälkeen - Hakijan tulee maksaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 500 euron kertaluonteinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. - Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Kosteikkoaltaan ja laskeutusaltaiden toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Luvan tulee olla määräaikainen ja enintään vuoden 2020 loppuun. Hankealue sijaitsee vesistöllisesti arvokkaalla alueella. Harjunsuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita, joten sillä on ilmeisiä vai-

kutuksia myös kalastoon ja kalatalouteen. Turvetuotantoalueella ei ole aikaisemmin ollut kuormitustarkkailua. Kiintoaineen lisääntyminen turvetuotannon vaikutuksesta aiheuttaa kutu- ja pyyntipaikkojen liettymistä etenkin Kostamonjärvessä. Liettyminen haittaa lisäksi virtakutuisten kalojen elinolosuhteita Kostamonjoessa. Myös Kostamonjärven ja Kostamonjoen rapukannalle aiheutuu haittaa kiintoaineesta ja liettymisestä. Kostamonjärven kalastossa ei ole tapahtunut viime vuosina muutoksia. Rehevöitymisen vaikutuksesta kalaston rakenne on kuitenkin muuttunut särkivaltaiseksi. Särkikalojen osuus keskimääräisestä saaliista oli vuonna 2009 72 %. Rapukannan tila on taantunut tutkimusalueella. Aikaisemmin rapuja pyydettiin alueelta jopa siirtoistukkaiksi. Jos lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa. Haitta voidaan kompensoida 500 euron kertaluonteisella kalatalousmaksulla. Maksulla voitaisiin esimerkiksi istuttaa Kostamonjärveen tai Kostamonjokeen kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä sekä limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Hakijan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Päästöjen pienentämiseksi on tärkeää, että tuotannon loppuvaihe pidetään lyhyenä. Joutsan kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto ei vastusta hakemusta. Esitetyt vesiensuojelutoimet on toteutettava ja ylläpidettävä erityistä huolellisuutta noudattaen erityisesti kiintoaine-, mutta myös fosfori- ja typpikuormituksen minimoimiseksi. Vesistökuormitusta tulisi tarkkailla laajan analyysivalikoiman perusteella. Joutsan kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto. 10 Muistutus Leivonmäen osakaskunta kiinnittää huomiota siihen, että tutkimustuloksissa näkyy muun muassa raudan määrän huomattava lisääntyminen. Rauta aiheuttaa kalojen, varsinkin kalanpoikasten, tukehtumista. Laskeutusaltaan mitoituksessa ei tulisi käyttää maksimipintakuormaa ja viipymän tulisi olla yli yhden tunnin. Kosteikon mitoituksessa pitäisi käyttää valuma-alueen kokonaispinta-alaa 41 ha. Sähkölinjan rakentaminen ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. Pumppaamon avulla puhdistustulos olisi varmempi. Muilta osin esitetyt parannukset riittävät. Kaikissa menetelmissä on painotettava huolellista hoitoa ja altaiden säännöllistä puhdistamista. Muistuttaja edellyttää, että hakijan maksettavaksi määrätään 300 euron kalatalousmaksu kalastolle aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi.

11 Hakijan vastine Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto Laskeutusallas puhdistetaan kaivinkoneella tai imuruoppaamalla. Tarvittaessa lietettä poistetaan altaan molemmilta puolilta. Jos allas puhdistetaan kaivamalla, se tyhjennetään vedestä puhdistuksen ajaksi. Talviaikana (marras-huhtikuussa) kuivatusvedet johdetaan kosteikkoalueen ohi. Laskeutusaltaan päähän rakennetaan virtaamansäätöpato. Tehostamistoimet suoritetaan riittävällä ammattitaidolla. Hakija ei vastusta tarkkailua koskevaa vaatimusta. Näytteistä tutkitaan joka toinen kerta laaja analyysivalikoima ja joka toinen kerta suppea. Hakija laatii suunnitelman jälkihoidosta 31.12.2018 mennessä. Hakija esittää, että lupa myönnetään määräaikaisena 10 vuodeksi, jotta suon turvevarat voidaan hyödyntää huolimatta mahdollisista huonoista tuotantovuosista. Hakija on liittänyt vastineeseensa kartan vesienjohtamisjärjestelyistä ja eristysojien sijainnista sekä piirroksen laskeutusaltaan päähän rakennettavasta virtaamansäätöpadosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön lausunto Hakija suostuu tarkkailemaan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen yhdessä muiden alueiden turvetuottajien kanssa. Hakija hyväksyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatiman kertaluontoisen kalatalousmaksun. Vesiensuojelumenetelmien toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joutsan kunnan teknisen lautakunnan ja Joutsan kunnan lausunnot Vesiensuojelutoimenpiteet toteutetaan ja ylläpidetään erityistä huolellisuutta noudattaen. Tarkkailussa joka toinen kerta näytteestä tutkitaan laaja analyysivalikoima. Muistutus Kostamonjoesta on olemassa vain kaksi näytetulosta. Joen yläpuolisesta Kostamonjärvestä ei ole havaittu rautapitoisuuden nousua pitkälläkään aikavälillä. Laskeutusaltaan viipymäksi mitoitusvalumalla 300 l/s/km 2 saadaan yli 1 tunti, jos vesisyvyys on yli 1,1 m ja reunojen kaltevuus 1:1, mikä voidaan toteuttaa. Kosteikon pinta-ala on 1,12 ha. Kun valuma-alue on 41 ha, mitoitusvaluma 300 l/s/km 2 ja kosteikon keskisyvyys 0,3 m, niin viipymä kosteikossa on noin 8,5 tuntia.

ALUEHALLINTOVIRANOMAISEN RATKAISU Ympärivuotisen pumppauksen ympäristöhyödyt olisivat vähäisiä suhteessa sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Hakija hyväksyy osakaskunnan edellyttämän 300 euron kalatalousmaksun. 12 Ympäristölupa Aluehallintovirasto myöntää Matti Kososelle määräaikaisen ympäristöluvan Harjunsuon turvetuotantoon Joutsan kunnan Leivonmäen kylässä Kostamonjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 28 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa pitkin Kostamonjärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja sulan maan ajan kosteikon avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Kosteikon on oltava käytössä ainakin 1.5. 30.11. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeen mukainen. Kosteikon pinta-alan on oltava vähintään 1,25 ha. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Kosteikko on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kosteikkoa rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 1.6.2011 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja annettava tiedoksi Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 13 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suotovesiä suotaudu pohjaveteen eikä toiminnasta aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista Harjunkankaan pohjavesialueella. Alle 20 metrin etäisyydellä Harjunkankaan pohjavesialueesta sijaitsevilla alueilla ei uusia tai olemassa olevia ojia saa kaivaa kivennäismaahan. Ojien kaivu kivennäismaahan on kauempanakin keskeytettävä, jos havaitaan pohjaveden purkautumista ojaan. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle Leivonmäen kansallispuistosta. Tuotantoalueelle on sijoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava laitteisto. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kunnostustyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melu ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä ja kansallispuiston alueella melu ei saa ylittää tasoa 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (LAeq) klo 22 7. Kunnostus- tai tuotantotoimintaa ei saa tehdä alle 500 metrin etäisyydellä kansallispuiston alueesta klo 22 7.

14 Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan säilytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Polttoainesäiliöt ja varikko on sijoitettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Kalastaloustarkkailun tulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve aiheutuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava 500 euron kertaluontoinen kalatalousmaksu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseen. Maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistetut alueet on vuosittain ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on pysyvästi siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos tuotanto päättyy ennen 31.12.2020, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä on jatkettava kahden vuodan ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailujen tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. 15

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 16 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa 31.12.2020 saakka. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Harjunsuon turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan jo tuotannossa. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan ja vesistökuormitus tulee pienenemään aikaisempaan verrattuna. Ottaen huomioon tuotantoalueen pinta-ala, 28 ha, ja tuotannon melko lyhyt jäljellä oleva kesto, on luvan mukainen vesienkäsittely Harjunsuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupa on myönnetty määräaikaisena, koska kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kosteikko, johon vedet johdetaan vain sulan maan aikana. Luvan määräaikaisuus on tarpeen, jotta toiminnasta ei aiheudu alapuolisen vesistön pilaantumista ja että turvetuotannon vesistökuormitus päättyy mahdollisimman nopeasti. Lisäksi on otettu huomioon tuotantoalueen sijainti Leivonmäen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Määräaika on hakijan esityksen mukainen. Natura 2000 -verkostoon sisällytetty Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi sijaitsee Harjunsuon pohjois- ja länsipuolella. Turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Natura-alueelle eikä tuotantoalueen ojitusten kuivattava vaikutus ulotu Natura-alueeseen sisältyville suoalueille asti. Natura-alueen suojelun perusteena ei ole sellaisia lajeja, joihin turvetuotannolla luvan mukaisesti harjoitettuna olisi haitallisia vaikutuksia. Harjunsuon turvetuotantoalue on ollut toiminnassa, kun Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Turvetuotanto ei yksinään tai muiden hankkeiden kanssa yhdessä tarkasteltuna todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen suojelun perusteen olevia luonnonarvoja. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole edellyttänyt Natura-arvioinnin tekemistä. Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Alapuolisen Kostamonjärven pintavesityyppiä ei ole luokiteltu eikä sen

Lupamääräysten perustelut ekologista tilaa arvioitu. Harjunsuon turvetuotantoalueen vesistökuormitus ei merkittävästi vaikuta alapuolisen vesistön tilaan. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Harjunsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, ei turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistystai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai muuta kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksillä 1 4 varmistetaan, että vesistöön joutuvia päästöjä rajoitetaan Harjunsuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisesti. Tuotantoajan määräaikaisuus lyhentää vesistökuormituksen kestoa ja siten mahdollistaa luvan myöntämisen ilman ympärivuotista tehokasta vesienkäsittelyä. Harjunsuon tuotantoalue sijoittuu pieneltä osin vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjaveden laatu tai määrä ei saa heikentyä turvetuotannon takia. Asian varmistamiseksi on annettu ojien kaivusyvyyttä koskeva lupamääräys 5. Tuotantoalueen läheisyydessä on kansallispuisto ja Natura 2000 -alue sekä asutusta, minkä takia luvassa on tarpeen antaa riittävät määräykset sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta meluja pölyhaittaa luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöalueilla tai asumiseen käytettävillä alueilla. Näiden alueiden melutasolle annettavat enimmäisarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Lupamääräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden määrän vähentämiseksi sekä roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahin- 17

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO kojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamisesta. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä. Lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa näkyvillä tavoin. Aluehallintoviraston arvion mukaan on kohtuullista, että lupa myönnetään määräaikaisena kymmenen vuoden ajaksi, 31.12.2020 loppuun asti. Määräaikaa mahdollistaa sen, että kaikki turve ehditään nostaa alueelta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Joutsan kunnan teknisen lautakunnan lupajaoston ja Joutsan kunnan vaatimus kuormitustarkkailun analyyseistä on otettu huomioon siten, että joka toinen kerta päästötarkkailu tehdään laajan analyysivalikoiman mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteiden hoidosta ja kunnossapidosta on annettu lupamääräys. Leivonmäen osakaskunnan muistutuksessa esitetyn ympärivuotista pumppausta koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto lausuu, että ottaen huomioon tuotantoalueen pinta-ala, 28 ha, ja ympäristöluvan määräaikaisuus, on luvan mukainen vesienkäsittely Harjunsuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Ympärivuotinen kosteikkokäsittely ei siten ole tarpeen. Päästö- ja vaikutustarkkailussa analysoidaan muun muassa raudan pitoisuus. Ympäristölupa voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. 18

19 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 103 a Vesilaki 2 luku 22 Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Käsittelymaksu on 3 660 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 660 euroa. Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Matti Kosonen Joutsan kunta Joutsan kunnan ympäristölautakunta Joutsan kunnan terveyslautakunta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Joutsan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Joutsan Seutu -sanomalehdessä.

20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Ari Liimatainen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Ahola.

VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.3.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet (Kartta ei ole mittakaavassa)

HARJUNSUON KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidettävää päiväkirjaa säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan ja se esitetään tarvittaessa valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä vuosittain tehtävä yhteenveto toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Tuulihavainnosta ja niistä johtuvista tuotantokatkoista tehdään erillinen yhteenveto, joka toimitetaan valvoville viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli sekä muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Tuotantovaiheessa vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoa ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan tämän lupapäätöksen voimaan tulemisen jälkeen kahden vuoden ajan kosteikolle tulevasta vedestä kerran kuussa touko-lokakuun välisenä aikana ja kosteikolta lähtevästä vedestä kerran kuussa ympärivuotisesti. Joka toinen kerta näytteestä tutkitaan laaja analyysivalikoima ja joka toinen kerta suppea. Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima Kiintoaine Kiintoaine Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori (suod.) Kokonaistyppi Kokonaistyppi ph Ammoniumtyppi ph Rauta Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhteydessä. Jos virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla.