Saara Hanhela Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampusten opiskelijoille ja henkilöstölle tehtiin liikuntakysely keväällä 2013. Kysely toteutettiin Sykettä Savilahdella hankkeen myötä, alla näet kyselyn tulosten yhteenvedon. Dokumentin viimeisellä sivulla näet kyselyssä käytetyt kysymykset. Sisällysluettelo YHTEENVETO... 2 Vastaajien taustatiedot... 2 Liikuntatottumukset... 3 Arvio tämän hetkisistä liikuntapalveluista... 6 Kehitysehdotuksia... 7 Viestintä... 9 Kysymykset... 10
YHTEENVETO Vastaajien taustatiedot Vastaajia yhteensä 964, joista - miehiä 261 (27 %) - naisia 703 (73 %) - UEF:lta 409 (42 %) - Savonialta 555 (58%) - opiskelijoita 623 (65 %) - henkilöstön jäseniä 341 (35 %) - UEF:n opiskelijoita 212 henkilöä (34 %), Savonian opiskelijoita 411 (66 %) - UEF:n henkilöstön jäseniä 198 henkilöä (58 %), Savonian henkilöstöä 143 (42 %) Vastaajien iän keskiarvo oli 32 vuotta (v. 1981 syntynyt) sekä mediaani 26 vuotta (v. 1987 syntynyt). Yleisin vastaajan ikä oli 23 vuotta (v. 1990 syntynyt). UEF:laiset vastaajat jakaantuivat tieteenaloille seuraavasti: Savonialaiset vastaajat jakautuivat koulutusaloille seuraavanlaisesti: 2
Liikuntatottumukset Vastaajista 38 % ilmoitti liikkuvansa 3-4 kertaa viikossa, tämä oli yleisin vastaustyyppi. Vastaajista neljäsosa, 26 % ilmoitti liikkuvansa 5 kertaa viikossa tai enemmän. Yli kolmasosa (36 %) vastaajista ilmoitti liikkuvansa 1-2 kertaa viikossa tai vähemmän. Tämän vastaajaryhmän katsotaan harrastavan terveytensä kannalta liian vähän liikuntaa. Valo ry:n asiantuntija Rainer Anttilan mukaan terveyttä pidetään yllä liikkumalla vähintään neljänä päivänä viikossa, vähintään puolituntia (30 min) kerrallaan (SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 02/05). Kyselyssä suorituskerraksi määriteltiin pituudeltaan 30 min 1 tunnin kestoinen, sykettä reippaasti kohottava liikuntasuoritus. Savonialaisten ja UEF:laisten vastaajien välillä ei ollut suuria eroja, savonialaiset ilmoittivat liikkuvansa hieman vähemmän kuin UEF:laiset. Kysymys nro 7: Kuinka usein harrastat liikuntaa? Vastaajien yleisin liikkumismuoto oli ulkoliikunta (vastaajista 78 % vastasi tämän yhdeksi liikkumismuodokseen), seuraavaksi yleisimpiä olivat kuntosaliharjoittelu (47 % vastaajista harjoittaa) sekä ohjattu ryhmäliikunta (35 % vastaajista ilmoitti harrastavansa). Vastaaja sai ilmoittaa kolme pääasiallista liikkumismuotoaan. Palloilulajeja ilmoitti harrastavansa viidesosa (20 %) vastaajista. Erikoisempia liikuntamuotoja olivat mm. kiipeily, brasilialainen Jiu-Jitsu (lukkopaini), sirkus sekä Roller derby. Monet ilmoittivat harrastavansa perinteistä lenkkeilyä, pyöräilyä sekä kävelyä. 3
Jopa 90 % vastaajista ilmoitti harrastavansa liikuntaa yksin. Suosittua on liikunta myös ystävien (50 %) ja perheen (34 %) kanssa. Vastaaja sai ilmoittaa kysymyksessä kolme pääasiallista tahoa, joiden kanssa harrastaa liikuntaa. Kyselyssä tiedusteltiin kenen tarjoamia liikuntapalveluita käytetään. Vastaaja sai valita kolme tärkeintä palveluntarjoajaa. Suosituimmat vaihtoehdot olivat hyötyliikunnan harrastaminen sekä ulkoliikuntapaikat. Monet kertoivat avoimessa vastauksessa liikkuvansa kotona sekä luonnossa. Suurin ero Savonian ja UEF:n vastanneiden kesken oli siinä, ilmoittiko vastaaja käyttävänsä korkeakoulun tarjoamia liikuntapalveluja. Kysymys nro 10: Kenen tarjoamia liikuntapalveluja käytät? Kysyttäessä suoraan sitä, käyttääkö vastaaja korkeakoulun tarjoamia liikuntapalveluja, kaikista vastaajista 42 % ilmoitti käyttävänsä palveluja. Palveluista vastaajat mainitsivat käyttävänsä eniten kuntosalia sekä ryhmäliikuntavuoroja. Vastavuoroisesti 55 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä korkeakoululiikunnan palveluita. Syyksi on ilmoitettu mm. seuraavia tekijöitä (usein toistuvat vastaukset): - mielenkiintoisia ryhmäliikuntatunteja ei ole tarjolla, - tilat ovat ahtaat, - liikuntapalvelut ovat liian rajalliset, - palvelutarjonnasta ei ole tietoa, 4
- vastaaja on jo asiakkaana jossain kuntoklubilla. 3 % vastaajista ei tiennyt käyttääkö korkeakoulun tarjoamia liikuntapalveluita. Liikuntakysely, kevät 2013 UEF:n vastaajista korkeakoulun liikuntapalveluja kertoi käyttävänsä 54 % vastaajista, kun taas Savonian vastaajista vain 33 % kertoi hyödyntävänsä korkeakoulun liikuntapalveluja. Kysymys nro 11: Käytätkö oman korkeakoulusi tarjoamia liikuntapalveluja? Liikunnan harrastamisen lisääntymistä edistäisi vastaajien mielestä parhaiten liikuntapalveluiden edulliset hinnat (65 %). Myös oman ajan lisääntyminen (53 %) sekä kiinnostavien liikuntapalvelujen lisääntyminen (52 %) lisäisivät vastaajien liikunnanharrastusta. Vastauksista nähdään, että muut harrastukset eivät ole liikunnanharrastamisen tiellä, vastaajista 6 % ilmoitti muiden harrastusten vähentymisen lisäävän liikunnan harrastamista. Kysymys nro 12: Mitkä tekijät lisäisivät liikunnan harrastamista? Vastausvaihtoehtoon Joku muu, mikä? vastattiin mm. seuraavasti (usein toistuneet vastaukset): 5
- liikuntatilojen parempi saatavuus, - liikunnan harrastamisen mahdollisuus työajalla, - ulkopuolinen motivaattori, - ylipainon toteaminen ja sen poistamiseen orientoituminen, - palvelujen tarjoaminen useimpina vuorokauden aikoina, - liikuntamahdollisuuksien parempi esille tuominen ja niistä tiedottaminen. Arvio tämän hetkisistä liikuntapalveluista Nykyisistä palveluista eniten kiinnostavat/kiinnostaisivat kuntosali (52 % vastaajista) sekä ohjattu ryhmäliikunta (50 % vastaajista). Seuraavaksi kiinnostavimpina nähtiin liikuntakurssit (37 %). Edellä mainittujen lisäksi vaihtoehtoina olivat lajien vapaavuorot (22 %) sekä ainejärjestön tai koulutusalajärjestön liikuntavuorot (6 %). Vastaaja sai valita korkeintaan kaksi vaihtoehtoa. UEF:n ja Savonian vastaajien kesken ei ollut suuria eroja, savonialaisia kiinnostaa hieman enemmän kuntosalin palvelut sekä lajien vapaavuorot, kun taas UEF:laisia kiinnostaa enemmän ainejärjestöjen liikuntavuorot. Kyselyssä selvitettiin mitkä tekijät kannustaisivat liikkumaan enemmän korkeakoululiikunnan nykyisissä palveluissa. Tärkeimpänä kannustimena nähtiin ohjattujen ryhmäliikuntatuntien lisääminen. Lisäksi erityisesti savonialaiset näkivät tärkeänä tekijänä liikuntaa sisältävien opintojaksojen tarjoamisen. Lisäksi tärkeänä pidettiin liikuntapaikkojen läheistä sijaintia suhteessa omaan asuinalueeseen sekä opiskelu- ja/tai työpaikkaan. Avoimessa vastausvaihtoehdossa esitettiin mm. seuraavien asioiden kannustavan liikkumaan enemmän korkeakoulun tarjoamissa liikuntapalveluissa (usein toistuneet vastaukset): - lastenhoito liikuntaharrastuksen ajaksi - parempi tiedottaminen - isommat kuntosalitilat - matalan kynnyksen liikuntaryhmät - liikunta työajalla (1h viikossa) 6
Kysymys nro 14: Mitkä tekijät kannustaisivat liikkumaan enemmän korkeakoululiikunnan nykyisissä palveluissa? Kehitysehdotuksia Korkeakoulujen liikuntapalveluja toivottiin tarjottavan aamusta iltaan. Suosituimmat aikatoiveet olivat klo 15-20 välillä. Lisäksi noin joka viides vastaajista toivoi liikuntaa järjestettävän klo 7-9 ja illalla klo 20-21 välisinä ajanjaksoina. Liikuntatarjonnan sisällön ja aikatoiveiden lisäksi kysyttiin korkeakoululiikunnan maksullisuudesta. Suurin ryhmä, 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että korkeakoululiikunnan tulisi olla ilmaista. Seuraavaksi suurin ryhmä, 17 % vastaajista, olisi valmis maksamaan palveluista 21-30 lukuvuodessa. Kolmanneksi suurin ryhmä, 15 % vastaajista esitti voivansa maksaa 41-50 korkeakoululiikunnasta lukuvuodessa. Yliopiston vastaajista joka neljäs (24 %) on sitä mieltä, että korkeakoululiikunnan tulisi olla ilmaista, kun taas Savonian vastaajista samaa mieltä oli vain 16 % vastaajista.. 7
Kysymys nro 17: Paljonko olisit valmis maksamaan toimivista korkeakoululiikunnan palveluista lukuvuodessa? Liikuntapalvelut sisältävät mm. nykyistä enemmän kursseja, ryhmäliikuntatunteja, alennuksia liikuntaseurojen ja yrittäjien palveluista sekä kuntosalien käyttöoikeuden. Korkeakoulujen väliseltä yhteistyöltä toivottiin monipuolisempia liikunnan harrastusmahdollisuuksia (58 %) sekä edullisia tarjouksia alueen liikuntayrittäjiltä (58 %). Lisäksi yhteistyön myötä toivottiin liikuntapaikkojen lisääntyvän. UEF:n ja Savonian vastaajat eivät eronneet vastauksissaan juurikaan, Savonian vastaajat toivoivat enemmän saavansa uusia tuttavia toisesta korkeakoulusta (Savonia 16 %, UEF 10 %) sekä saavansa edullisia tarjouksia alueen liikuntayrittäjiltä (Savonia 61 %, UEF 54 %). Vastaaja sai valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Kysymys nro 18: Mitä toivoisit korkeakoulujen väliseltä yhteistyöltä? 8
Vastaajista 51 % uskoi oman harrastuneisuutensa kasvavan korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittämisen myötä. 15 % taas ilmoitti, ettei kehittäminen tule lisäämään omaa liikunnan harrastuneisuutta. Loput 34 % eivät osanneet sanoa kasvaisiko liikunnallisuus kehittämisen myötä. Viestintä Pääasiallisesti vastaajat kertoivat saavansa tietoa oman korkeakoulun liikuntapalveluista sähköpostitse (61 %). Lisäksi korkeakoulun nettisivut (Savonia 39 %, UEF 50 %, yht. 44 %) koettiin väylänä, josta saa informaatiota. Muita vaihtoehtoja olivat ilmoitustaulut (21 %), sosiaalinen media (20 %), ylioppilas- tai opiskelijakunnan nettisivut (Savonia 5 %, UEF 26 %, yht. 13 %) sekä ylioppilaslehti (3 %). 7 % vastaajista ilmoitti saavansa tietoa jostain muusta lähteestä. Muista lähteistä mainittiin avoimessa vastausvaihtoehdossa mm. seuraavat: - opiskelu-/työtoverit - Wiikko-Ärsyke - en tiedä - en yhtikäs mistään - Santra ja Reppu - UEF Intra Vastaajat saivat vastata kysymyksessä kaikkiin vaihtoehtoihin, joista kokivat saavansa tietoa palveluista. Suurin osa (68 %) vastaajista toivoi saavansa liikuntapalveluista informaatiota sähköpostin kautta. Lisäksi korkeakoulun nettisivuilta toivottiin löydettävän tietoa (39 %). Sosiaalisen median kautta informaatiota toivoi 30 % vastaajista, liikuntapalveluiden omia nettisivuja kannatti 21 % vastaajista. Kysymys nro 22: Mikä olisi mielestäsi paras tapa saada informaatiota liikuntapalveluista? 9
Kysymykset Taustatiedot 1. Sukupuoli 2. Syntymävuosi 3. Status korkeakoulussa 4. Korkeakoulu 5. Tieteenala (Itä-Suomen yliopiston vastaajat valitsevat) 6. Koulutusala (Savonia-amk:n vastaajat valitsevat) Liikuntatottumukset 7. Kuinka usein harrastat liikuntaa? Suorituskerraksi lasketaan pituudeltaan 30 min 1 tunnin kestoinen sykettä reippaasti kohottava liikuntasuoritus. 8. Minkälaista liikuntaa harrastat? 9. Kenen kanssa harrastat liikuntaa? 10. Kenen tarjoamia liikuntapalveluja käytät? 11. Käytätkö oman korkeakoulusi tarjoamia liikuntapalveluja? 12. Mitkä tekijät lisäisivät liikunnan harrastamista? Arvio tämän hetkisistä palveluista 13. Mitkä nykyisistä palveluista kiinnostavat/kiinnostaisivat eniten? 14. Mitkä tekijät kannustaisivat liikkumaan enemmän korkeakoululiikunnan nykyisissä palveluissa? 15. Jos jostakin liikuntapalvelusta olisi pakko luopua, mistä olisit valmis luopumaan? Kehitysehdotukset 16. Mihin kellonaikaan vuorokaudesta toivoisit palveluja tarjottavan? Valitse korkeintaan viisi sinulle parasta kellonaikaa. 17. Paljonko olisit valmis maksamaan toimivista korkeakoululiikunnan palveluista lukuvuodessa? Liikuntapalvelut sisältävät mm. nykyistä enemmän kursseja, ryhmäliikuntatunteja, alennuksia liikuntaseurojen ja yrittäjien palveluista sekä kuntosalien käyttöoikeuden. 18. Mitä toivoisit korkeakoulujen väliseltä yhteistyöltä? 19. Uskotko oman harrastuneisuutesi kasvavan korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittämisen myötä? 20. Olisitko halukas toimimaan opiskelijoiden ja henkilökunnan liikunta- ja hyvinvointityöryhmässä, jossa kehitettäisiin kokonaisvaltaisesti korkeakoulujen liikuntapalveluja? Viestintä 21. Mistä tällä hetkellä saat tietoa korkeakoulusi liikuntapalveluista? 22. Mikä olisi mielestäsi paras tapa saada informaatiota liikuntapalveluista? Lopuksi 23. Terveiset Sykettä Savilahdella hankkeen vetäjälle. 24. Antamalla yhteystietosi osallistut vastanneiden kesken arvottaviin palkintoihin. 10