Sisältö Esipuhe...7 Lukijalle...8 Osa 1 Viheralueiden suunnittelu Johdanto... 10 1 Suunnitelmapiirustukset ja piirustusmerkinnät 11 1.1 Pihan yleissuunnitelma... 11 1.2 Pihan toteutusasiakirjat... 12 1.3 Suunnitelmapiirustusmerkit... 14 1.4 Pihasuunnitelman tekeminen... 18 1.5 Suunnittelutyön vaiheet... 19 2 Näkökohtia suunnitelman laadintaan 24 2.1 Pihan toimintojen suunnittelu... 24 2.2 Pihan tilanjako ja tilojen rajaus... 29 2.3 Maaston muotojen suunnittelu... 30 2.4 Tuuli- ja näkösuojien suunnittelu... 31 2.5 Pihan päällysteiden valinta... 32 2.6 Kasvillisuuden valinta... 33 Osa 2 Viheralueiden rakentaminen Johdanto... 48 3 Viherrakentamistöiden yleiset asiakirjat 49 3.1 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL... 50 3.2 Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT... 50 3.3 Talonrakennuksen maatöiden yleiset laatuvaatimukset MaaRYL... 51 3.4 Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset... 51 3.5 Hankekohtainen työselostus... 52 4 Viherrakentamistöiden suunnittelu 54 4.1 Työjärjestyksen suunnittelu... 54 4.2 Kone- ja työntekijäresurssien suunnittelu... 54 4.3 Ajankäytön suunnittelu ja kustannuslaskenta... 56 4.4 Määrämittaus... 58 4.5 Työturvallisuuden varmistaminen... 58 4.6 Työmaan suunnittelu... 59 5 Mittaus- ja vaaitustyöt 60 5.1 Mittakaava... 60 5.2 Pintamittaus... 61 5.3 Prismaus... 63 5.4 Vaaitustyöt... 64 6 Maarakennustyöt 68 6.1 Maalajit viherrakentamisessa... 69 6.2 Maa-ainesten massalaskenta... 70 6.3 Maansiirtotyöt... 74 6.4 Kaapelointityöt... 74 6.5 Rakennekerrosten rakentaminen... 76 6.6 Maarakentamisen koneet... 82 7 Kuivatustyöt ja hulevesien ohjailu 84 7.2 Hulevesien imeyttäminen... 85 7.3 Hulevesien ohjailu... 87 7.4 Kattovesien käsittely... 90 7.5 Salaojitus... 91 8 Päällystetyöt 97 8.1 Sidotut päällysteet ja niiden asentaminen... 97 8.2 Reunakivien asennus...110 8.3 Sitomattomat päällysteet ja niiden asentaminen...111 9 Muurien ja portaiden rakennustyöt 114 9.1 Muurit...114 9.2 Portaat...120 3
10 Viherrakentamisen puutyöt 126 10.1 Puumateriaali...127 10.2 Puurakenteiden perustukset...127 10.3 Kiinnikkeet, salvat ja saranat...130 10.4 Puun pintakäsittely...132 10.5 Erilaisia puurakenteita...132 11 Vesirakenteiden perustaminen 135 11.1 Vesirakenteiden pohjatyöt...136 11.2 Vesialtaan rakentaminen muovi- tai kumikalvosta...136 11.3 Vesialtaan rakentaminen valmisaltaasta...139 11.4 Patoaminen...140 12 Kasvualustatyöt 142 12.1 Kasvualustan materiaalit...142 12.2 Kasvualustojen mitoitus...145 12.4 Kantavien kasvualustojen perustaminen...151 12.5 Paikalla tehtävien kasvualustojen perustaminen...152 12.6 Kasvualustojen varastointi rakennuspaikalla...153 13 Katetyöt 155 13.1 Katemateriaalin valinta...155 13.2 Orgaanisten katteiden asentaminen...157 13.3 Katekankaiden asentaminen...158 13.4 Kivikatteiden asentaminen...160 14 Kasvillisuusalueiden rakentaminen 161 14.1 Kasvien tunnistaminen...161 14.2 Taimilaatu...163 14.3 Taimimateriaalin siirto, käsittely ja varastointi työmaalla...166 14.4 Säilytettävien kasvillisuusalueiden suojaus...170 14.5 Istutustiheyden määrittäminen...172 14.6 Puiden istutus...174 14.7 Muiden kasviryhmien istutus...180 14.8 Paikkausistutukset...190 14.9 Istutus- ja kasvatusleikkaukset...190 15 Nurmikkoalueiden perustaminen 193 15.1 Nurmikkotyypit...193 15.2 Siemenseoksen valinta...195 15.3 Kylvönurmikon perustaminen...195 15.4 Siirtonurmikon asennus...199 16 Niittyalueiden perustaminen ja hoito 201 16.1 Niittytyyppejä...201 16.2 Niityn perustaminen...202 16.3 Niityn hoito...204 17 Viherkattojen ja -seinien perustaminen ja hoito 207 17.1 Viherkaton asentaminen...207 17.2 Viherseinän asentaminen...209 18 Koneet ja niiden huoltotyöt 211 18.1 Viher- ja maarakentamisen koneita...211 18.2 Viheralueiden hoidon koneita...213 18.3 Päivittäishuollot...215 18.4 Työkoneiden taloudellinen käyttö...216 19 Viherrakentamistöiden takuuajan hoito 217 Osa 3 Viheralueiden ylläpito Johdanto...220 20 Viheralueiden hoitoluokitus ja ylläpidon asiakirjat 221 20.1 Viheralueiden hoitoluokitus...221 20.2 Viheralueiden hoito VHT...226 20.3 Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset KiinteistöRYL...226 20.4 Alueurakoinnin ohjeet, asiakirjamallit ja... sopimusehdot...227 20.5 Kohdekohtainen ylläpitosuunnitelma...227 21 Kasvillisuusryhmien kevätkunnostus 231 22 Kasvillisuuden leikkaaminen 234 22.1 Leikkaamisen perusteet...234 22.2 Puiden leikkaus...236 22.3 Pensaiden ja köynnösten leikkaus...242 22.4 Pensasaidan leikkaus...252 22.5 Ryhmäruusujen leikkaus...255 22.6 Perennojen leikkaus...256 4
23 Kasvillisuusryhmien lannoitus 258 23.1 Lannoitustarpeen määrittäminen...258 23.2 Lannoiteaineet...259 23.3 Lannoitteiden levitysmenetelmät...262 23.4 Lannoitustyön tekeminen...262 24 Kasvillisuusryhmien kastelu 265 24.2 Kastelumenetelmät...267 24.3 Kastelutyön tekeminen...270 25 Kasvinsuojelu viheralueilla 272 25.1 Viheralueiden yleisimmät rikkakasvit ja niiden torjunta...272 25.2 Viheralueiden yleisimmät kasvitaudit ja niiden torjunta...277 25.3 Viheralueiden yleisimmät tuholaisten ja niiden torjunta...282 26 Muut kasvillisuusalueiden hoitotoimet 289 26.1. Köynnösten, perennojen ja ryhmäkasvien tuenta...289 26.2. Kuihtuneiden kukkien poisto...291 27 Kasvillisuusryhmien syyskunnostus 292 28 Kasvillisuuden talvi- ja kevätsuojaus 295 29 Nurmikkoalueiden ylläpito 300 29.1 Nurmikon lannoitus...300 29.2 Nurmikon kastelu...303 29.3 Nurmikon leikkaus...303 29.4 Nurmikon muut hoitotoimet...306 30 Kasvualustojen kunnostaminen 312 30.1 Kasvualustan pinnan hoito...312 30.2 Olemassa olevan kasvualustan maanparannus...312 30.3 Kasvualustan happamuuden säätely...313 30.4 Puiden kasvualustasaneeraukset...314 31 Päällystealueiden ylläpito 316 31.1 Sidottujen päällysteiden ylläpito...316 31.2 Sitomattomien päällysteiden ylläpito...317 32 Rakenteiden, kalusteiden ja varusteiden ylläpito 321 32.1 Puurakenteiden ylläpito...321 32.2 Ulkokalusteiden ylläpito...321 32.3 Leikkivälineiden ylläpito...322 32.4 Vesi- ja kahluualtaiden ylläpito...324 32.5 Valaisimien ylläpito...326 33 Viheralueiden talvikunnossapito 327 33.1 Lumityöt...327 33.2 Liukkauden poisto...328 34 Erityisviheralueiden ylläpito 330 34.1 Hautausmaiden ylläpito...330 34.2 Golf- ja urheilunurmikoiden ylläpito...333 34.3 Urheilualueiden ylläpito...336 34.4 Taajamametsien ylläpito...336 34.5 Uimarantojen ylläpito...341 34.6 Virkistys- ja ulkoilualueiden ylläpito...342 Osa 4 Viheralan työturvallisuus- ja ympäristöasiat Johdanto...346 35 Yleistä viheralan työturvallisuudesta 347 35.1 Lait ja asetukset...347 35.2 Työhön perehdyttäminen ja työnopastus...347 35.3 Työturvallisuuspätevyydet ja -kortit...349 35.4 Suojavaatteet ja -varusteet...352 35.5 Ergonomia...353 35.6 Henkinen hyvinvointi ja päihteet työpaikalla...355 36 Viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpitotöiden työturvallisuus 357 36.1 Työmaan siisteys ja järjestys...357 36.2 Työmaan rajaus...357 36.3 Konetöiden työturvallisuus...357 36.4 Päällystetöiden työturvallisuus...361 5
36.5 Puunhoitotöiden työturvallisuus...361 36.6 Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö...362 37 Viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpidon jätehuolto 369 37.1 Jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö...369 37.2 Jätteiden synnyn vähentäminen...371 38 Viheralan kestävä kehitys 373 38.1 Kestävän kehityksen käsitteitä...373 38.2 Viheralan kestävät toimintatavat...376 38.3 Vaihtoehtoiset työtavat...377 38.4 Materiaalien valinta...378 38.5 Koneiden, laitteiden ja polttoaineiden valinta ja käyttö...379 38.6 Esteettömyys ja osallistava suunnittelu...380 Käsitteistö...382 Sanasto...392 Liitteet...396 Kirjallisuus...403 Hakemisto...406 Kuvaluettelo...415 Kiitokset...416 6
2 Näkökohtia suunnitelman laadintaan Pihat ovat kooltaan ja muodoltaan monenlaisia. Viheralueen koko ja muoto luovat suunnittelijalle haasteita, sillä tavoitteena on viihtyisä, turvallinen ja toimiva ulkoalue. Pienen pihan suunnittelussa keskitytään enemmän yksityiskohtiin, kun laajoissa viheralueissa suuret linjat määräävät alueen viihtyisyyden. Tietyille perustoiminnoille, kuten kulkuväylille ja paikoitusalueille, on pystyttävä järjestämään tilaa pihassa, olivatpa tontin korkeussuhteet millaiset tahansa. Tasaisen pihan ongelmana voi olla seisova vesi. Rinnetontin haasteena ovat korkeuden vaihtelut ja liikkumisen toteuttaminen helpoksi ja turvalliseksi. Toisaalta korkeuden vaihtelut antavat mahdollisuuden hyvinkin luoviin tilaratkaisuihin. Tässä luvussa käsittelemme yksityispihan suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja, kun pääpaino on kasvien käytön suunnittelussa. Samoja periaatteita voi soveltaa myös julkisten alueiden suunnittelussa. 2.1 Pihan toimintojen suunnittelu KUVA 2.1: Joskus viheralue on korkeussuhteiltaan hyvinkin vaativa. Kalliorinteen vihreyttäminen on mahdollista, jos osaa käyttää materiaaleja oikein. Pihasuunnitelman tärkein ominaisuus on selkeys ja toteutettavuus. Tavoitteena on suunnitella alue, jossa asukkaat ja käyttäjät tulevat viihtymään ja jota he tulevat käyttämään mahdollisesti jopa seuraavat 50 vuotta. Siksi pihasuunnitelma 24 Viheralueiden suunnittelu
laaditaan asiakkaan toiveita ja mieltymyksiä kuunnellen. Tätä kutsutaan asiakaslähtöisyydeksi. Seuraavissa luvuissa käsitellään muutamia tärkeitä seikkoja, jotka otetaan huomioon pihasuunnitelmaa tehtäessä. Oleskelualueen suunnittelu Oleskelualueella sijaitsevat yleensä oleskeluun tarkoitetut ulkokalusteet sekä usein myös ruokailutila. Oleskelualue on yleensä helpointa sijoittaa lähelle asuinrakennusta. Toinen sijoitusvaihtoehto on piha- tai rantasaunan läheisyys tai joskus myös tilan salliessa jokin erityisen kaunis paikka, kuten vesistön läheisyys. Oleskelualue sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Tuulensuojaistutuksilla hillitään tuulen jäähdyttävää vaikutusta. Varjostus tekee oleskelusta viihtyisän myös kuumalla ilmalla. Ruokailuryhmän yllä oleva katos tai pergola antaa varjoa ja mahdollistaa ruokailun ulkona myös sateisella säällä. Jos tilaa on riittävästi oleskelupaikan sijoitteluun, selvitetään, mihin vuorokaudenaikaan oleskelutilaa yleensä käytetään. Aamuisin käytössä oleva tila sijoitetaan rakennuksen itäpuolelle. Iltaisin käytössä oleva tila sijoitetaan rakennuksen länsipuolelle. Rakennuksen eteläpuoli sopii vain suorassa auringonpaisteessa viihtyvälle. Rakennuksen pohjoispuoli on pimeä ja kylmä. Se ei sovellu oleskeluun. Leikkitilan ja harrasteiden huomioinen Leikkialue ja pääsy sinne suunnitellaan turvallisiksi. Leikkialueelle on oltava suora näkymä ainakin keittiön, mieluiten myös olohuoneen ikkunasta. Perheen tarpeiden muuttuessa leikkialue muunnetaan esimerkiksi pelikentäksi tai istutusalueeksi. Hiekkalaatikon, leikkimökin ja keinujen asentaminen voi olla turha kustannus, jos aivan naapurissa on sopiva leikkialue. Toimintoja voisivat olla myös oma pajuluola tai peikkometsä tai oma vihannesmaa leikkimökin yhteyteen. Aktiiviset perheet saattavat toivoa pihalleen pelialuetta. Monet harrastukset, kuten melonta, veneily ja moottoripyöräily, vaativat runsaasti talvivarastointitilaa. Perheen lemmikit pidetään pois naapureiden pihoilta ja liikennealueilta rajaamalla piha tukevalla aidalla. Turvallisuus otetaan huomioon kaikkia pihoja suunnitellessa. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiperheiden, liikuntaesteisten ja vanhempien ihmisten pihoja suunnitellessa. Sisäänpääsyn taloon ja kaikkiin asumiseen liittyviin rakennuksiin on oltava turvallista ja helppoa. Jyrkät portaat ja luiskat ovat talvella liukkaat. Turvallisuutta lisää tukeva kaide ja riittävä valaistus. Lapsiperheiden pihoissa suositaan kasvilajeja, jotka eivät aiheuta lapsille myrkytysvaaraa. Monet hyötykasvitkin voivat olla myrkyllisiä (raparperi, perunan hedelmät, porkkanan siemenet), joten lapsia on syytä ohjata ja valvoa kasvien suhteen. Lisää myrkyllisistä kasveista luvussa 2.7. Kohopenkit vähentävät kyykistymisen tarvetta ja sopivat erityisen hyvin muun muassa pyörätuolissa istuville puutarhaharrastajille. Viheralueiden suunnittelu 25
Luonnonkivien katkaisu käsityökaluilla 1. Kiveen piirretään linja haluttuun katkaisukohtaan. 2. Kivi tuetaan tukevasti hiekkaan ja kivimeisseli asetetaan piirretyn katkaisulinjan päälle. 3. Laskuvasaralla kevyesti napauttaen uurretaan ura katkaisulinjaan. Ura jatkuu kiven päältä alaspäin kiven kumpaakin sivua noin 2/3 kiven syvyydestä. Uran tarkoitus on ohjata kiveä katkeamaan juuri oikeasta kohdasta. 4. Kivi tuetaan uudelleen hiekkaan niin, että kiven päällä oleva uurros jää näkyviin. 5. Kiveä työstettäessä iskukohtaa muutetaan aina kahden iskun jälkeen. Iskuja jatketaan niin kauan, että kivi lohkeaa kahteen kappaleeseen. Laskuvasaralla lyötäessä käden otekohta on lähellä vasaran kärkeä, jotta ranne kuormittuu vähemmän. Laskuvasaran iskut ovat tehokkaampia, kun ne ovat raskaita, ikään kuin kiven lävitse jatkuvia. 6. Noppakivi lohkeaa yleensä 4 6 iskun jälkeen tehtyä uraa pitkin ja paksumpi nupukivi noin 10 iskulla. Kookkaiden kivien katkaisu tehdään samoin kuin pienemmilläkin kivillä, mutta työtä tekeviä henkilöitä on oltava kaksi. Heistä toinen pitää katkaisulekaa kiveä vasten ja toinen lyö tähän lekaan omalla lekallaan. Tätä tehtäessä ovat silmät, kasvot ja koko vartalo suojattava erityisen hyvin, sillä voimakkaiden iskujen seurauksena kivenkappaleita lentää kauas ympäristöön. KUVA 8.12: Luonnonkiven katkaisu käsityökaluin. Seulanpääkivien, mukulakivien ja kenttäkivien asentaminen Seulanpääkiveyksen asentaminen vaihe vaiheelta: Kohdat 1. 10. kuten luvussa 6.5 11. Asennushiekkakerros tasataan. Hiekkaa tulee olla niin paljon, että suurimmat kivet pystytään asentamaan siihen. Kivet kaivetaan niin syvään, että niiden yläpinnat ovat samalla tasolla. Kivet asennetaan kolmen kiven ryppäisiin. Asentamisessa käytetään apuna linjalankaa, vesivaakaa ja linjalautaa. Linjalanka ja linjalauta pitävät kiveyksen reunan suorassa. Vesivaaka ja linjalauta (tai paksuhko, suora laudanpätkä) auttavat kiveyksen kaatoa määritettäessä. 12. Kivelle kaivetaan paikka kivivasaran tai muurarinvasaran talttapuolella. 13. Kivi asetetaan kaivettuun kuoppaan ja napautetaan se vasaran hamarapuolella paikalleen. Iskua voi pehmentää ja iskun painetta tasata usealle kivelle käyttämällä vasaran ja kiven välissä laudanpätkää. Asennettavaan kiveen isketään terävästi, mutta ei liian kovaa. Isku mukauttaa kiven sitä varten tehtyyn kuoppaan. 14. Jos kivi ei 2 3 iskun jälkeen uppoa asennushiekkaan tarpeeksi syvälle, asennuskuoppaa syvennetään. Liian voimakkaat iskut nostavat viereisiä kiviä ylöspäin ja rasittavat kiviasentajan ranteiden ja kyynärpäiden nivelistöä. 15. Asennetun kivipinnan tasaisuus tarkistetaan silmämääräisesti ja kaato mittaamalla. Kiveyksen muoto ja mitat tarkistetaan vähintään 20 metrin välein. 16. Kivet saumataan samalla materiaalilla, johon ne on asennettu. Saumaushiekka harjataan kivien väleihin. Ylimääräinen saumaushiekka harjataan pois kiveykseltä. 100 Viheralueiden rakentaminen
17. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat sekä tuoteselosteet. ohjauslanka Vesivaaka KUVA 8.17: Seulanpääkiveystä voidaan käyttää myös luiskien viimeistelyyn. Kuva: Mikko Salmi, KallioTaivas Oy KUVA 8.15: Kun kaikki kivet on asennettu paikoilleen, tarkistetaan, että kaikkien kivien yläpinta on samalla tasolla ja kaato on oikeaan suuntaan. Koholla olevat kivet lyödään paikalleen käyttämällä kivivasaraa ja lautaa pehmentämään iskua. Laudan avulla voi myös varmistaa, ettei kiveykseen jää kohoumia ja kuoppia. Tasauslauta Ohjauslauta KUVA 8.13: Asennushiekka tasataan ohjauslautojen ja tasauslaudan avulla. Vesivaaka varmistaa, että asennushiekkakerroksesta tulee tasainen. lauta iskua pehmentämässä KUVA 8.16: Kiveyksen kaato saadaan helpoimmin sopivaksi, kun toisen ohjauslaudan päälle kaatosuuntaan laitetaan noin cm:n paksuinen tikku (ympyröitynä kuvassa) vaa an alle. Näin saadaan helposti mitattua, että leveyssuunnan kaato. tulee samaksi kaikkien linjaseipäiden välille. Samaa menetelmää voi käyttää myös muun muassa portaiden sopivan kaadon varmistamiseksi. KUVA 8.14: Kivet ladotaan paikoilleen niin, että niiden yläpinta on samalla tasolla. Viheralueiden rakentaminen 101
Taimiväli Taimen keskipiste RIVI 3 RIVI 2 RIVI 1 Riveissä taimet istutetaan lomittain, jolloin ne muodostavat 45 kulmassa olevan rivin edestäpäin nähtynä. Istutusalue ylhäältä katsottuna Riviväli KUVA 14.13: Kaaviokuva istutusalueesta. 14.6 Puiden istutus Puut tarjoavat ympäristölleen ekosysteemipalveluita eli luonnon ihmiselle tuottamia palveluja. Puut parantavat paikallisilmastoa ja poistavat ilman epäpuhtauksia, kuten pienhiukkasia, pölyä ja nokea. Ne varjostavat helteellä ja suojaavat tuiskulta ja tuulelta talvisin. Puut sitovat hiilidioksidia ilmasta ja ehkäisevät näin ilmastonmuutosta. Puita arvostetaan ja niitä istutetaan vuosittain tuhansia pihoille, puistoihin ja liikennealueiden viherkaistoille. Onnistunut puun istutus alkaa laadukkaan taimimateriaalin valinnasta, josta on kerrottu luvussa 14.2. Julkisilla viheralueilla käytetään hieman kookkaampia taimia kuin kotipihoilla. Puistopuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla rym eli rungon ympärysmitta 4 6 cm havupuilla vähimmäiskorkeus on 0,60 m. Katupuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla ajoradan välittömässä läheisyydessä rym 14 16 cm havupuiden vähimmäiskorkeus on 1,75 2,0 m. Rungonympärysmitta Kokoluokkamääritelmä rym tarkoittaa rungon ympärysmittaa senttimetreinä. Taimistossa kasvavien ja taimina myytävien puiden rym määritetään yhden metrin korkeudelta juurenniskasta mitattuna. Lopullisella kasvupaikalla kasvavasta puuyksilöstä rym mitataan 1,3 metrin korkeudelta. Kokoluokkamääritelmänä rungon ympärysmittaa käytetään vain lehtipuiden taimien luokituksessa. Havupuiden taimet luokitellaan juurenniskasta latvan kärkeen mitatun korkeuden mukaan. Liikennealueiden reuna-alueilla voidaan soveltaa puistopuiden vähimmäiskokoja. Puiden istutustekniikka Puut istutetaan riittävän kauas putkilinjoista ja muista rakenteista. Katu- ja tiealueille istutettavat puut sijoitetaan ja hoidetaan niin, että ajoradan vapaakorkeudet toteutuvat. Ajoradan vapaakorkeus tarkoittaa oksattoman rungon korkeutta. Liian lähelle rakenteita tai katualueita istutetut puut aiheuttavat täysikokoisina haittaa ja vaaratilanteita. 174 Viheralueiden rakentaminen
TAULUKKO 14.2: Puiden tavoitteelliset vähimmäisetäisyydet putkilinjoihin ja muihin rakenteisiin (etäisyys puun rungosta). Rakenne Etäisyys, metriä (m) Liikennealueen päällyste, kun puu on päällysteen sivussa 1,5 Kadun päällyste, kun puu on päällysteen ympäröimä 1,0 Vesijohto- ja viemärikaivannon reunaan 2,5 Salaoja 2,5 Kaukolämpöjohto 2,5 Sähkö- ja puhelinkaapeli 2,5 Valaisinpylväs 2,5 Maakaasujohto 2 10 1) 110 kv:n johtoalue 26 400 kv:n johtoalue 42 Rakennukset 6 Taulukon merkintöjen selitykset 1) Etäisyys tarkistettava johdon omistajalta. Yksittäin istutettaville puille kasvualustaan kaivetaan noin 20 % juuriston halkaisijaa suurempi kuoppa. Ryhmässä tai rivissä olevat puut istutetaan yhtenäiseen istutuskaivantoon ja kasvualustaan. Riviin istutettaessa puiden rungot ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden. Puun istuttaminen vaihe vaiheelta 1. Puiden kasvualusta valitaan ja rakennetaan huolella luvun 12 mukaan. 2. Istutuskuoppa kaivetaan joko lapiolla tai koneellisesti taimen koon mukaan. Istutuskuopan pohja muotoillaan ja tiivistetään niin, että se on kantava eikä se painu istutuksen jälkeen. 3. Puu istutetaan aina pystysuoraan alustan kaltevuudesta riippumatta. Istutuksen yhteydessä varmistetaan oikea istutussyvyys siten, että juurenniska on isoilla puilla (rym > 18) 10 30 mm ja pienillä puilla 10 20 mm kasvualustan pinnan yläpuolella. 4. Nurmikkoalueille istutettavien puiden ympärille levitetään kate luvun 13 ohjeiden mukaan. Näin vältytään nurmikkoalueen hoitokoneiden, kuten siimaleikkurien ja ajoleikkurien, aiheuttamilta kolhuilta. Katetun alueen halkaisija on vähintään metri. Kateaines ei ole kiinni puun rungossa. Tyvialue pidetään puhtaana rikkakasveista ja nurmikoista joko säännöllisesti kitkemällä tai katteiden avulla. 5. Vaurioituneet kasvinosat leikataan pois ja irrotetaan taimiston keräily- ja muut merkit. Muita puun runkoon kohdistuvia leikkauksia ei tehdä kuin erikoistapauksissa. Runkoon tehtävät haavat hidastavat puun juurtumista ja kasvuunlähtöä. 6. Puiden oikea sijainti, istutuksen muoto, istutussyvyys ja katteen paksuus tarkistetaan. Samalla varmistetaan, ettei kate ulotu puun runkoon kiinni. Tarkistuksessa tehdyt mittaukset merkitään kelpoisuusasiakirjaan. Tuenta, runkosuojaus ja maaritilöiden asentaminen Puuntaimien tuenta varmistaa taimen pysymisen pystyssä juurtumisen ajan. Tuennat poiste- Viheralueiden rakentaminen 175
Köynnösruusujen leikkaaminen Köynnösruusut jaetaan leikkaustavan mukaan kahteen ryhmään. Kerran kesässä, edellisvuoden versoilla kukkivat köynnösruusut leikataan säästeliäästi alkukeväällä, ennen silmujen puhkeamista. 1. Ruusuista poistetaan vahingoittuneet, paleltuneet ja ohuimmat pääversot. 2. Vahvoista pääversoista lähtevät sivuversot lyhennetään kolmen alimman kasvusilmun yläpuolelta. 3. Yli kolme vuotta vanhat pääversot leikataan kokonaan pois. Tiheästä kasvustosta voi harventaa myös nuoria versoja ja lyhentää niitä. Saman kesän versoilla kukkivista jatkuvakukintoisista köynnösruusuista 1. Poistetaan keväällä kuivat, heikot ja vahingoittuneet versot. 2. 2 3 vuoden jälkeen istutuksesta poistetaan vuosittain vanhimpia versoja. 3. Ränsistyneet versot poistetaan kokonaan ja nuorimpia versoja lyhennetään haaroittumisen lisäämiseksi 40 50 cm:n mittaisiksi. Verson iän selvittäminen Kuluvan vuoden ja vanhempien versojen erottaminen toisistaan on yleensä helppoa. Kuluvan vuoden versot ovat vielä taipuisia ja yleensä vihreitä, kun taas vanhat versot ovat ruskeita tai harmaita. Yli kaksivuotiset versot voi tunnistaa selvästi erottuvasta tummasta kaarnasta. Ne ovat voimakkaita ja puutuneita eli jäykkiä. Harvennusleikkaus Harvennusleikkaus vahvistaa ja kehittää oksistoa ja pitää yllä oksiston ilmavuutta. Se lisää kasvin kasvuvoimaa ja parantaa kukintaa. Harvennusleikkaus kohentaa pensaiden ja köynnösten ulkonäköä. Ilman leikkausta ne muuttuvat hoitamattoman ja risuisen näköisiksi. Harvennusleikkauksen tekeminen vaihe vaiheelta 1. Poistetaan vanhimmat ja ränsistyneimmät oksat maata myöten. 2. Poistetaan kokonaan tai lyhennetään toisiaan hankaavista versoista heikompi. Haaroja lyhennetään katkaisemalla verso ulospäin pensaasta suuntautuneen, elinvoimaisen silmun tai haaran kohdalta. 3. Poistetaan istutusalueen ulkopuolelle levinneet juurivesat. 4. Poistetaan vahingoittuneet, kuolleet ja sairaat versot terveeseen puuhun asti. Tämä tehdään viimeisenä, jolloin sairaissa oksissa mahdollisesti pesivät taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään terveeseen kasvustoon työvälineiden mukana. Työvälineet puhdistetaan leikkuun jälkeen, ennen kuin siirrytään leikkaamaan seuraavaa kasviyksilöä. 5. Leikkauksen yhteydessä seurataan, että toimivasta lehvästöstä poistetaan enintään kolmannes. 6. Harvennusleikkauksen jälkeen köynnöksillä jäljellä olevat hyväkuntoiset versot taivutetaan haluttuun asentoon ja kiinnitetään tukiin. 7. Leikkuujälki tarkistetaan, työkohde siistitään ja tehdyt hoitotoimenpiteet kirjataan viheralueen hoitopäiväkirjaan tai kiinteistön huoltokirjaan. 250 Viheralueiden ylläpito
1. Liian tiheässä olevia versoja harvennetaan. 2. Heikot versot poistetaan. 3. 4. Vanhimmista versoista poistetaan noin joka kolmas. Kuolleet ja vahingoittuneet versot poistetaan kokonaan. KUVA 22.15: Harvennusleikkauksessa poistetaan noin kolmannes vanhimmista versoista. Voimakas leikkaaminen saa kasvin kasvattamaan lisää elinvoimaisia, nuoria versoja. Samalla poistetaan kaikki kuolleet, heikot, vahingoittuneet ja risteävät versot (kuvat 1 ja 3). Köynnöksillä vanhat versot ovat toisinaan kiertyneinä toisiinsa. Ne leikataan tyvestä ja irtileikattu verso poistetaan pätkittäin vahingoittamatta muita versoja (kuvat 2 ja 4). Alasleikkaus Alasleikkaus on kasville radikaali toimenpide, eivätkä kaikki pensas- tai köynnöslajit siedä sitä. Turhan usein tehty alasleikkaus lisää työ-, kuljetus- ja jätekustannuksia. Alasleikkausta pyritäänkin välttämään mahdollisimman pitkään. Sen yhteydessä pensaskasvusto joutuu kamppailemaan myös rikkakasviongelman kanssa, jollei leikattujen oksien alta paljastuvaa kasvualustan pintaa kitketä ja kateta huolellisesti alasleikkuun yhteydessä. Alasleikkausta tehdäänkin yleensä vain silloin, kun kasvusto on erittäin ränsistynyt ja huonokuntoinen. Havukasveja ei voi lainkaan alasleikata, sillä ne eivät lähde versomaan alasleikatusta kasvustosta. Kovin huonokuntoista pensasta tai köynnöstä ei alasleikata, sillä se voi kuolla leikkauksen seurauksena. Tällaisessa tapauksessa uudistaminen tehdään vaiheittain 2 3 vuoden aikana yhdistettynä vuosittaisen hoitolannoitukseen. Alasleikkauksen tekeminen vaihe vaiheelta 1. Alasleikkauksen alue ja tarve varmistetaan ennen työhön ryhtymistä silmämääräisesti ja ylläpitosuunnitelmasta. Viheralueiden ylläpito 251
35.4 Suojavaatteet ja -varusteet Työnantaja arvioi työpaikalla tarvittavat suojaimet. Arvioinnissa otetaan huomioon työpaikan olot terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät ergonomian vaatimukset, työntekijän ominaisuudet ja terveydentila. Suojaimet täyttävät henkilönsuojaimista annetut rakenteelliset vaatimukset ja ovat CE-merkittyjä. Kypärät sekä kuulon- ja silmiensuojaimet ovat lisäksi tyyppitarkastettuja. Työnantaja hankkii, huoltaa, korjaa ja uusii henkilönsuojaimet valvoo, että suojaimia käytetään kertoo työntekijälle vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö suojaa. antaa opetusta ja ohjausta suojaimen käy-tössä. Työntekijä käyttää hänelle annettua henkilönsuojainta ja hoitaa sitä huolellisesti ilmoittaa välittömästi työnantajalle suojaimissa olevista vioista ja puutteista. Viherrakennustyömaalla käytettävät suojaimet työmaan koko keston ajan Suojakypärä Suojalasit Turvakengät, joissa on varvassuoja Heijastava, huomioväritetty vaatetus, joissa ei ole riippuvia hihnoja, ketjuja, koruja tai muita ulokkeita, jotka voivat tarttua työkoneeseen tai ympäristöön Pelastusliivit veden äärellä työskenneltäessä Muut suojaimet työtehtävän vaarojen tai työmaan ohjeiden mukaan Viherrakennustyömaalla käytettävät suojaimet vaarojen arvioinnin perusteella Valjaat putoamisvaarallisissa paikoissa ja henkilönostimissa lukuun ottamatta saxi-lavaa Hengityksensuojain, kun ilmassa on kaasuja tai pölyjä. Jos tarve on yli kaksi tuntia päivässä, käytetään moottoroitua maskia Kuulonsuojaimet, kun melutaso on yli 85 desibeliä Suojakäsineitä viiltoja ja kemikaaleja vastaan Polvisuojat polvillaan työskenneltäessä, kuten kivitöissä Hengityksensuojain ja suojakäsineet painekyllästettyä puutavaraa työstettäessä Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (2009/205) mukaan suojakypärää on käytettävä, kun kyseessä on viheralueiden, teiden tai pihojen rakentaminen. Viheralueiden ylläpitotöissä, kuten ruohonleikkuussa, kitkettäessä tai muussa vastaavassa hoitotyössä, ei kypäräpakkoa ole. Käyttöpakkoon ei vaikuta, onko kyseessä yhteinen työmaa vai yhden urakoitsijan työmaa. Kypärä suojaa päätä putoavilta esineiltä sekä silloin, jos työntekijä horjahtaa tai kaatuu ja lyö päänsä johonkin kovaan. Viherrakennus- KUVA 35.5: Viherrakennustyömaalla käytettävät suojaimet ja työvaatteet. 352 Viheralan työturvallisuus- ja ympäristöasiat
työssä kulkutiet ja työskentelyolot ovat yleensä sellaiset, että kompastumis- ja kaatumisvaara on erittäin suuri. Saman asetuksen mukaan rakennustyömaalla on aina käytettävä heijastavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin. Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on käytettävä varoitusvaatetusta, josta säädetään erikseen. Varoitusvaatetuksen eli heijastinliivin tai heijastavien työvaatteiden käyttö on tiellä tai muulla liikennealueella työskentelevän tärkein turvallisuutta parantava keino. Varoitusvaatetus parantaa työntekijän havaittavuutta niin päivällä kuin pimeässä ja hämärässä. Tiehallinnon vaatimuksen mukaisesti on käytettävä suojausluokan 2 mukaista CE-merkittyä varoitusvaatetusta. Liikenteenohjaustehtävissä toimivien on käytettävä luokan 3 mukaista varoitusvaatetusta. Luokan voi tarkastaa vaatteessa olevasta CE-merkintälipukkeesta. 35.5 Ergonomia Ergonomian avulla työ, työvälineet ja työympäristö sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomia parantaa ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Hankalat työasennot, voimaa vaativat työsuoritukset, taakkojen käsittely, toistuvat liikkeet, työkoneisiin nousu ja poistuminen sekä istumatyö kuormittavat viherammattilaisen fysiikkaa. Tauot, venyttely ja taukojumppa elvyttävät lihasten aineenvaihduntaa ja vetreyttävät yksipuolisen liikkeen tai raskaan taakan rasittamia käsiä ja jalkoja. Istuimen säätömahdollisuus, työkoneen puhtaat ikkunat ja esteetön näkyvyys sekä oikein KUVA 35.6: Viheralueiden ylläpidossa käytettävät suojaimet ja työvaatteet. Varusteet ovat pitkälti samat kuin viherrakennustöissäkin. Kypärän sijasta käytetään päähinettä, joka suojaa päätä auringon paahteelta. Heijastavaa vaatetusta käytetään ylläpitotöissä, kun työskennellään liikennealueilla. säädetyt peilit helpottavat konetyöntekijän ylävartalon rasituksia sekä alaraajojen verenkiertoa. Myös taukoliikunta on tärkeää vastapainoa istumatyölle. Työkoneeseen noustaan ja sieltä poistutaan käyttäen kolmipistekiinnitystä. Jalkaa siirrettäessä pidetään molemmin käsin kiinni sopivista kohdista. Kättä siirrettäessä vastaavasti molemmat jalat ovat tukevasti askelmilla. Koneesta ei koskaan hypätä pois! Taakan käsittelyssä oikea nostotekniikka on tärkeä. Painavampien taakkojen käsittelyssä käytetään apuvälineitä. Viheralan työturvallisuus- ja ympäristöasiat 353