ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Asunnottomuus Suomessa vuonna 2011 Yksinäisten asunnottomuus väheni, perheiden lisääntyi Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 7 606 yksi asunnotonta ja 423 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä väheni edellisvuodesta 271 henkilöllä (3,4 %), mutta asunnottomien perheiden määrä lisääntyi yli 20 prosenttia. Asunnottomuutta on seurattu vuodesta 1987 alkaen, jolloin oli Suomessa yli 16 000. Nykyisellä noin 8 000 asunnottoman tasolla ollaan oltu vuodesta 2003 (kuvio 1). Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2011 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa Tilap. tuttavien ja sukul. luona Laitoksissa Asunnottomat perheet Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn asuntomarkkinakyselyyn, johon vastasi 296 kuntaa manner-suomen 320 kunnasta. 1 Asunnottomuutta oli tarkasteluajankohtana 15.11.2011 163 kunnassa. Useimmissa kunnissa oli alle kymmenen henkilöä. 34 kunnassa oli vähintään 20 henkilöä ja 54 kunnassa vähintään 10 henkilöä. Kuntakohtainen asunnottomuustilasto löytyy liitteestä 1. Asunnottomuus lisääntyi pääkaupunkiseudulla Asunnottomuus kasvoi pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa yhteensä 150 hengellä vuonna 2011. oli Helsingissä vuoden lopulla 3 400 ja perheitä 220. Espoo ohitti Vantaan ja nousi maan toiseksi suurimmaksi asunnottomuuskunnaksi. Asunnottomia oli Espoossa 620 ja Vantaalla 550 henkilöä. Vuonna 2011 pääkaupunkiseudun kolmen kunnan osuus Suomen asunnottomista nousi jo 60 prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli 56 prosenttia. 1 Kyselyn vastausprosentti oli 92,5. Kaikki yli 10 000 asukkaan kunnat vastasivat kyselyyn. 2
Suhteessa väkilukuun oli eniten Helsingissä, jossa 1 000 asukasta kohden oli 5,7 asunnotonta. Riihimäki (3,0), Vantaa (2,7) ja Espoo (2,5) olivat seuraavaksi suurimmat kaupungit tällä mittarilla mitattuna. Isoista kaupungeista vähiten oli Oulussa. Myös muut pääkaupunkiseudun ulkopuoliset isot kaupungit onnistuivat vähentämään asunnottomuuttaan Lahtea lukuun ottamatta (taulukko 1). Isojen kaupunkien asunnottomuutta on analysoitu tarkemmin taulukoiden 4-13 yhteydessä. Taulukko 1 Suurimmat asunnottomuuskunnat 2011 Kunta Asunnottomat 15.11.2011 yht. Yksinäiset pitkäaikais alle 25- vuotiaita Asunn. Perheet Muutos 2011-2010, henkilöä yht. Yksinäiset pitkäaikais alle 25- vuotiaita Asunn. Perheet Helsinki 3 400 1 240 570 220 45-160 35 28 Vantaa 545 148 100 65 2 31 77.. Espoo 624 336 116 17 99 7 30-5 Tampere 351 96 66 17-66 -28-25 -9 Turku 332 151 28 0-54 -71-10 -3 Kuopio 220 55 47 2-56 13-64 2 Oulu 40 31 2 0-159 -57-60 -4 Jyväskylä 182 38 63 2-11 -6 2-6 Lahti 214 183 5 20 61 81 5-12 Joensuu 100 17 26 3-5 -13-9 -1 yht. 6 008 2 295 1 023 346-144 -203-19 55* Kotka 85 43 17 2-38 6-21 -1 Pori 97 69 19 2-1 1 5 0 Riihimäki 86 33 23 2-6 -5 9 0 Koko maa 7 606 2 835 1 387 423-271 -244 26 74 *) Vantaan 2010 tieto puuttuu. Pitkäaikaisasunnottomien määrä pienenee Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tavalliset asumisratkaisut eivät pitkäaikaisasunnottomien kohdalla toimi, vaan he tarvitsevat tukea ja erilaisia tukipalveluja asumisessaan. Pitkäaikaisasunnottomuutta on kartoitettu ARAn toimesta vuodesta 2008 alkaen. ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan pitkäaikais oli vuoden 2011 lopulla 2 835 henkilöä, mikä on 37 prosenttia yksinäisistä asunnottomista. Pitkäaikaisasunnottomuus väheni vuodessa 244 henkilöllä (7,9 %). Helsingissä vähennystä oli 160, Turussa 71 ja Oulussa 57 henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi Lahdessa 81, Vantaalla 31 ja Kuopiossa 13 henkilöllä. 3
Maahanmuuttajien ja naisten asunnottomuus lisääntyi Naisten asunnottomuus kasvoi yli 200 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna, mikä nosti naisten osuuden asunnottomista 17,5 prosentista 21 prosenttiin. Nuorten alle 25- vuotiaiden asunnottomuus pysyi lähes ennallaan, heidän osuutensa asunnottomista oli noin 18 prosenttia. Vuonna 2011 yksinäisten asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 1 000 hengen rajan. Samalla heidän suhteellinen osuutensa asunnottomista nousi 9 prosentista yli 13 prosenttiin. Asunnottomista perheistä jo 40 prosenttia on maahanmuuttajaperheitä. Lisääntynyt maahanmuutto rasittaa erityisesti Helsinkiä, jossa asunnottomien maahanmuuttajien määrä nousi vuodessa 330 hengellä. Helsingistä haki asuntoa 70 prosenttia koko maa asunnottomista maahanmuuttajista ja perheistäkin yli 50 prosenttia. Taulukko 2. Asunnottomien määrä ryhmittäin vuosina 2003 2011 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ulkona, porrashuon., ns. ensisuojissa yms. 504 476 470 432 489 488 441 446 400 Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 1 482 1 436 1 153 1 215 985 1 028 1 021 984 821 Erilaisissa laitoksissa 1 307 1 264 1 277 1 289 1 350 1 404 1 271 1 003 944 Vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa 337 283 286 286 246 240 224 187 206 Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona 4 556 4 192 4 244 4 177 4 463 4 795 5 196 5 257 5 235 Yksinäiset asunnottomat yhteensä 8 186 7 651 7 430 7 399 7 533 7 955 8 153 7 877 7 606 - naisia 1 574 1 450 1 434 1 365 1 435 1 494 1 588 1 383 1 595 - alle 25 v. 1 558 1 424 1 368 1 399 1 328 1 319 1 498 1 375 1 387 - maahanmuuttajia 243 282 232 289 306 356 532 707 1 020 Asunnottomat perheet 415 357 355 295 305 299 324 349 423 -maahanmuuttajia 79 80 50 42 47 39 97 141 166 Vuonna 2011 kunnat järjestivät asunnon 2 858 yksinäiselle asunnottomalle ja 558 perheelle. Asutetuista 838 oli pitkäaikais. Uutta asunnottomuutta syntyy kuitenkin koko ajan. Isoihin kaupunkeihin hakeudutaan usein ilman tietoa asunnosta tai toimeentulosta. Asunnottomuuskierrettä lisää myös se, että asunnon jo saaneet epäonnistuvat asumisessaan. Syynä voi olla neuvonnan tai tukipalvelujen puute, mutta myös aikaisemmin arvioitua enemmän pelkästään velkaongelmista johtuvia syitä. PAAVO 1 - pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, PAAVO I 2008 2011 tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus asuntojen määrällä mitattuna. Ohjelman tavoitteena oli tuottaa 1250 uutta palvelu- tai tukiasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Ohjelmaan osallistuivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Oulu. 4
Seuraavassa taulukossa on ARAn rahoittaman asuntotuotannon osuus aiesopimuskaupunkien pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon vuosille 2008 2011. Aiesopimuskunnat ovat saaneet tänä aikana ARAn myöntämää investointiavustusta noin 58 miljoonaa euroa 1 550 asunnon rakentamiseen, perusparannukseen tai hankintaan. Taulukko 3. ARAn rahoittamat asunnot aiesopimuskunnissa 2008 2011* uudistuotanto peruspar./hankinta yhteensä Helsinki 371 430 801 Espoo 108 125 233 Vantaa 88 0 88 Tampere 169 0 169 Turku 0 0 0 Oulu 24 0 24 Jyväskylä 0 38 38 Lahti 71 0 71 Kuopio 60 10 70 Joensuu 48 0 48 yht. 939 603 1542 *) Luvuissa mukana vain ARAn rahoittamat asunnot. Kunnilla voi olla muitakin asunnottomuuden vähentämiseen osoitettuja asuntoja ko. tarkastelujaksolla Asuntojen osalta määrälliset tavoitteet ylitettiin PAAVOssa, mutta pitkäaikaisasunnottomuus ei ole vielä puolittunut. Kuvio 2. Pitkäaikaisasunnottomien kehitys 2008 2011 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 Koko maa Paavo-kunnat yht. Helsinki 5
PAAVO II - pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Jyrki Kataisen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata alueellisesti ja sosiaalisesti tasapainoiset asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Hallitusohjelman mukaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO II) jatketaan, ja tehdään aiesopimukset vuosille 2012 2015. Aiesopimukset tehdään samojen kaupunkien kanssa, jotka olivat mukana PAAVO I:n ohjelmassa. Näissä kymmenessä kaupungissa on edelleen eniten ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavien investointien ja tukipalveluiden rahoitus varmistetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Raha-automaattiyhdistyksen ja ARAn kanssa. Hallitusohjelmassa erityisryhmien asunto-olojen parantaminen varmistetaan siten, että investointiavustuksen osuus säilytetään vuosille 2012 2015 vähintään nykyisellä eli 110 miljoonan vuositasolla. ARA varaa enintään 15 miljoonaa euroa vuodessa pitkäaikaisasunnottomien asuntojen uudistuotantoa, hankintaa ja perusparantamista varten. Yksi painopistealueista on nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuvio 3. Yksinäiset asunnottomat aiesopimuskunnissa 2008 2011 3500 2008 2009 2010 2011 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Helsinki Vantaa Espoo Tamper e Turku Kuopio Oulu Jyväskyl ä Lahti Joensu u 2008 3150 611 486 608 347 186 112 143 208 103 2009 3 465 607 540 614 332 236 146 174 153 118 2010 3 355 543 525 417 386 276 199 193 153 105 2011 3400 545 624 351 332 220 40 182 214 100 6
Asumisneuvonta vakiintuu Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tarkoituksena on myös asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Asumisneuvontatyöstä on saatu hyviä tuloksia muun muassa häätöprosessien estämisessä. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman 2012 2015 yhtenä tavoitteena on vakiinnuttaa asumisneuvonta vahvistamalla sitä koskevat säädökset. Kuntia tuetaan asumisneuvontatyössä siten, että Valtion asuntorahastosta osoitetaan 0,6 miljoonaa euroa ARAn kautta rahoitettavaksi kuntien asumisneuvontaan tai ennaltaehkäisevään toimintaan. Rahoitus kohdennetaan toiminnan kustannuksiin. Vuonna 2011 ARAn rahoituksella tuettiin asumisneuvontaa 464 000 eurolla. Asunnottomuuden tarkastelua aiesopimuskunnissa Taulukossa 2 on esitetty suurimpien kaupunkien asunnottomuuslukuja ja vertailutietoja sekä muutoksia vuosina 2010 ja 2011. Seuraavassa tarkastellaan kunkin aiesopimuskunnan asunnottomuustilannetta. Taulukoiden 4-13 tiedot perustuvat asuntomarkkinakyselyn 15.11.2011 poikkileikkaustilanteeseen. Yksityiskohtaisemman tarkastelun perusteella voidaan todeta, että monissa kaupungeissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia asunnottomuusluvuissa puoleen ja toiseen, mikä saattaa olla joidenkin kaupunkien kohdalla tilastoinnin tarkentumisesta aiempiin vuosiin nähden. Kyselyssä ei kartoitettu asunnottomuuden taustalla olevia tekijöitä, joilla on ollut merkitystä asunnottomuuden syntymiseen tai pitkittymiseen, joten kuntakohtaisia asunnottomuustietoja arvioidaan oheisten taulukoiden numeeristen tietojen perusteella. 7
Taulukko 4. Helsingin asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 HELSINKI ensisuojissa yms. sairaaloissa tai muissa laitoksissa 105 80 100 80 5 0 460 230 620 360-160 -130 300 200 300 200 0 0 Vapautuvat vangit (ei as.) 35 30 35 30 0 0 sukulaisten luona 2 500 700 2 300 730 200-30 Helsinki yhteensä 3 400 1 240 3 355 1 400 45-160 Asunnottomia naisia 850 420 670 345 180 75 nuoria alle 25-v 570 220 535 205 35 15 maahanmuuttajia 750 300 420 120 330 180 Asunnottomat perheet 220 192 28 perheissä lapsia 176 150 26 maahanmuuttajaperheitä 140 115 25 niissä lapsia 160 135 25 yksin. asunnottomat 906 380 867 93 39 287 perheet 292 284 8 perheissä lapsia 320 313 7 Helsingissä yksinäisten asunnottomien määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta. Pitkäaikaisasunnottomuus kuitenkin väheni 160 henkilöllä. Asuntoloissa majailevien määrä väheni 160 henkilöllä, mutta tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvien määrä kasvoi 200 henkilöllä. Erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvien ja vapautuvien vankien asuntotilanne pysyi entisellään vuoteen 2010 verrattuna. Naisten asunnottomuus lisääntyi selvästi, samoin naisten pitkäaikaisasunnottomuus. Nuortenkin asunnottomuus kasvoi myös hieman. Eniten heikentyi yksinäisten maahanmuuttajien asuntotilanne vuoden aikana, 330 henkilöllä. Myös asunnottomien perheiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2011 kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi järjesti asunnon 292 perheelle ja 906 yksinäiselle asunnottomalle. Heistä pitkäaikais oli 380. 8
Taulukko 5. Vantaan asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 VANTAA ensisuojissa yms. 37 16 25 8 12 8 35 14 44 14-9 0 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 25 7 9 2 16 5 Vapautuvat vangit (ei as.) 25 14 14 6 11 8 sukulaisten luona 423 97 451 87-28 10 Vantaa yhteensä 545 148 543 117 2 31 Asunnottomia naisia 140 30 27 113 30 nuoria alle 25-v 100 21 23 77 21 maahanmuuttajia 0 0 40-40 0 Asunnottomat perheet 65.... perheissä lapsia 130.... maahanmuuttajaperheitä 0 0.... niissä lapsia...... yksin. asunnottomat 142 50 240 88-98 -38 perheet 0.... perheissä lapsia 0.... Vantaalla yksinäisten asunnottomien määrä pysyi lähes ennallaan vuoden aikana, mutta pitkäaikaisasunnottomien määrä kääntyi kasvuun. Heitä oli 31 henkilöä enemmän edellisvuoteen verrattuna. Ulkona ja ensisuojissa majailevien sekä erilaisissa laitoksissa ja huoltokotityyppisissä asumispalveluissa asuvien osuus lisääntyi edellisvuodesta. Myös vapautuvien vankien asunnonsaanti vaikeutui. Suurimman asunnottomien ryhmän Helsingin tapaan muodostivat sukulaisten ja tuttavien luona asuvat. Heidän määränsä kuitenkin vähentyi edellisvuoteen nähden 28 henkilöllä. Asunnottomien naisten ja alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus lisääntyi reilusti. Naisia oli 113 enemmän asunnottomana ja nuoria 77 kuin vuonna 2010. Heistä joka viides oli pitkäaikaisasunnoton. Yllättävää on, ettei Vantaalla selvityksen mukaan esiintynyt maahanmuuttajien asunnottomuutta lainkaan, kun vielä vuosi sitten heitä oli asunnottomana 40. Vantaan asunto- ja sosiaalitoimen kautta asunnon sai 142 henkilöä. Heistä 50 oli pitkäaikaisasunnotonta. 9
Taulukko 6. Espoon asunnottomuuden vertailutiedot 2010-2011 ESPOO ensisuojissa yms. 37 30 31 30 6 0 109 53 98 63 11-10 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 35 29 25 25 10 4 Vapautuvat vangit (ei as.) 16 11 5 4 11 7 sukulaisten luona 427 213 366 207 61 6 Espoo yhteensä 624 336 525 329 99 7 Asunnottomia naisia 120 49 90 51 30-2 nuoria alle 25-v 116 21 86 24 30-3 maahanmuuttajia 167 47 137 47 30 0 Asunnottomat perheet 17 22-5 perheissä lapsia 18 20-2 maahanmuuttajaperheitä 12 12 0 niissä lapsia 15 14 1 yksin. asunnottomat 171 67 213 83-42 -16 perheet 52 59-7 perheissä lapsia 72 64 8 Espoossa asunnottomuus kasvoi. Asunnottomia oli 99 enemmän kuin vuonna 2010. Asunnottomuus lisääntyi melko tasaisesti eri kohderyhmissä. Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvien määrä on suuri kuten myös Vantaalla ja Helsingissä. Espoossa tässä kohderyhmässä on 427 asuntoa vailla olevaa henkilöä, joista pitkäaikais on puolet. Naisten, alle 25-vuotiaiden nuorten sekä yksinäisten maahanmuuttajien asuntotilanne heikentyi oleellisesti edellisvuoteen verrattuna. Asunnottomien perheiden määrä laski hieman. Asunnottomuuden lisääntyminen ei juuri vaikuttanut pitkäaikaisasunnottomuuden kasvuun. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimen kautta vuonna 2011 asunnon sai 52 perhettä ja 171 yksi asunnotonta, joista 67 oli pitkäaikaisasunnotonta. 10
Taulukko 7. Tampereen asunnottomuuden vertailutiedot 2010-2011 TAMPERE ensisuojissa yms. 17 12 9 5 8 7 23 12 34 18-11 -6 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 89 35 115 53-26 -18 Vapautuvat vangit (ei as.) 19 12 8 2 11 10 sukulaisten luona 203 25 251 46-48 -21 Tampere yhteensä 351 96 417 124-66 -28 Asunnottomia naisia 96 26 95 14 1 12 nuoria alle 25-v 66 10 91 7-25 3 maahanmuuttajia 30 1 23 2 7-1 Asunnottomat perheet 17 26-9 perheissä lapsia 16 11 5 maahanmuuttajaperheitä 2 1 1 niissä lapsia 2 0 2 yksin. asunnottomat 173 27 205 52-32 -25 perheet 19 18 1 perheissä lapsia 30 21 9 Tampereen asunnottomuus vähentyi edelleen tasaisesti. Edellisvuoteen verrattuna oli 66 vähemmän. Eniten pieneni erilaisissa laitoksissa sekä tilapäisesti tuttavien luona asuvien määrä. Sen sijaan vapautuvien vankien ja ulkona asuvien asuntotilanne heikentyi jonkin verran, muuttuen samalla pitkäaikaisasunnottomuudeksi. Asunnottomien naisten määrä pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Heitä oli asunnottomana 99, joista 26 oli pitkäaikaisasunnoton. Sen sijaan nuorten asunnottomuus vähentyi 25 henkilöllä vuoden aikana. Myös asunnottomien perheiden osuus pieneni selvästi. Maahanmuuttajien asunnottomuus lisääntyi hieman. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimen kautta 173 yksi asunnotonta ja 19 perhettä sai asunnon vuonna 2011. Heistä 27 oli pitkäaikaisasunnotonta. Kaupungin järjestämien asuntojen määrä väheni 32 edellisvuoteen verrattuna. 11
Taulukko 8. Turun asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 TURKU ensisuojissa yms. 31 18 13 0 0 2-2 0 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 151 151 230 222-79 -71 Vapautuvat vangit (ei as.) 1 0 5 0-4 0 sukulaisten luona 149 131 18 0 Turku yhteensä 332 151 386 222-54 -71 Asunnottomia naisia 36 0 33 0 3 0 nuoria alle 25-v 28 0 38 0-10 0 maahanmuuttajia 9 0 10 0-1 0 Asunnottomat perheet 0 3-3 perheissä lapsia 0 3-3 maahanmuuttajaperheitä 0 1-1 niissä lapsia 0 0 0 yksin. asunnottomat 130 0 116 0 14 0 perheet 43 41 2 perheissä lapsia 40 37 3 Turun asunnottomuus kääntyi vuoden 2011 aikana reippaaseen laskuun, ensimmäistä kertaa Paavo I ohjelman aikana. Turku on saanut vähennettyä huomattavasti erilaisissa laitoksissa asuvien asunto-ongelmaa, mikä näkyy myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentymisenä 71 hengellä vuoteen 2010 verrattuna. Naisten ja yksinäisten maahanmuuttajien tilanne pysyi lähes ennallaan. Alle 25- vuotiaiden asunnottomien nuorten määrä vähentyi 10 henkilöllä. Asunnottomia perheitä ei Turussa ollut yhtään tarkasteluajankohtana. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi järjesti vuoden aikana asunnon 130 yksinäisille asunnottomalle ja 43 perheelle. Kyselyn mukaan heistä yksikään ei ollut pitkäaikaisasunnoton. 12
Taulukko 9. Kuopion asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 KUOPIO ensisuojissa yms. 3 1 22 7-19 -6 10 3 21 10-11 -7 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 81 20 62 15 19 5 Vapautuvat vangit (ei as.) 12 0 10 0 2 0 sukulaisten luona 114 31 161 10-47 21 Kuopio yhteensä 220 55 276 42-56 13 Asunnottomia naisia 44 0 97 7-53 -7 nuoria alle 25-v 47 0 111 7-64 -7 maahanmuuttajia 8 0 13 3-5 -3 Asunnottomat perheet 2 0 2 perheissä lapsia 0 0 0 maahanmuuttajaperheitä 0 0 0 niissä lapsia 0 0 0 yksin. asunnottomat 131 14 254 27-123 -13 perheet 8 0 8 perheissä lapsia 5 0 5 Kuopiossa asunnottomuus kääntyi laskuun edellisvuodesta, mutta pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi hiukan. Vuoteen 2010 verrattuna oli 56 vähemmän kuin vuonna 2010. Ulkosalla, asuntoloissa ja tilapäisesti tuttavien luona asuvien määrä vähentyi 77 henkilöllä, mutta laitoksissa asuvien määrä kasvoi 19 henkilöllä vuoden aikana. Eniten asunnottomuus väheni vuoden aikana naisten ja nuorten kohdalla, edellinen 53 ja jälkimmäinen 64 henkilöä. Asunnottomia maahanmuuttajia oli 8, viisi vähemmän kuin 2010. Asunnottomia perheitä oli tarkasteluajankohtana 2, lapsiperheitä ei yhtään. 131 yksi asunnotonta ja 8 perhettä sai asunnon viime vuonna kaupungin asunto- ja sosiaalitoimen kautta. Pitkäaikaisasunnottomista 14 sai asunnon vuonna 2011. Kaupungin järjestämien asuntojen määrä oli lähes puolta pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 13
Taulukko 10. Oulun asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 OULU ensisuojissa yms. 40 31 106 55-66 -24 0 0 37 12-37 -12 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 0 0 4 0-4 0 Vapautuvat vangit (ei as.) 0 0 6 2-6 -2 sukulaisten luona 0 0 46 19-46 -19 Oulu yhteensä 40 31 199 88-159 -57 Asunnottomia naisia 4 1 26 8-22 -7 nuoria alle 25-v 2 2 62 19-60 -17 maahanmuuttajia 0 0 4 1-4 -1 Asunnottomat perheet 0 4-4 perheissä lapsia 0 3-3 maahanmuuttajaperheitä 0 0 0 niissä lapsia 0 0 0 yksin. asunnottomat 50 50 116 69-66 -19 perheet 5 4 1 perheissä lapsia 6 3 3 Oulussa asunnottomuus on poistunut lähes kokonaan. Tilastointimenetelmillä saattaa olla merkitys näin suureen yhden vuoden aikana tapahtuvaan muutokseen. Asunnottomia oli vain 40, joista 31 oli pitkäaikais. Asuntoloissa ja laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvien asunnottomuus on poistunut Oulussa kokonaan. Myöskään tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvien asunnottomuutta ei esiintynyt. Oulu on kohdentanut asunnottomuusohjelman alle 30-vuotiaille pitkäaikaisasunnottomille. Nuorten asunnottomuus on käytännössä poistettu. Asunnottomia naisia oli 4, mutta maahanmuuttajia tai perheitä ei yhtään. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimen järjesti asunnon 66 yksinäiselle asunnottomalle vuoden 2011 aikana. 14
Taulukko 11. Jyväskylän asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 JYVÄSKYLÄ ensisuojissa yms. 12 5 11 6 1-1 1 0 5 2-4 -2 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 2 0 2 1 0-1 Vapautuvat vangit (ei as.) 2 0 7 5-5 -5 sukulaisten luona 165 33 168 30-3 3 Jyväskylä yhteensä 182 38 193 44-11 -6 Asunnottomia naisia 27 5 35 5-8 0 nuoria alle 25-v 63 15 61 10 2 5 maahanmuuttajia 5 0 5 0 0 0 Asunnottomat perheet 2 8-6 perheissä lapsia 0 0 0 maahanmuuttajaperheitä 1 0 1 niissä lapsia 1 0 1 yksin. asunnottomat 65 14 49 16 16-2 perheet 7 5 2 perheissä lapsia 11 8 3 Jyväskylässä yksinäisten asunnottomien määrä vähentyi 11 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Pitkäaikais oli 38, mikä on 6 henkilöä vähemmän kuin 2010. Ylivoimaisesti suurin ryhmä, 165 henkilöä, on tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat asunnottomat. Heidän määränsä pysyi lähes ennallaan. Asunnottomia naisia oli 27, heidän määränsä pieneni 8 henkilöllä. Nuoria asunnottomana oli 63 ja maahanmuuttajia 5, heidän määränsä pysyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi järjesti asunnon 65 yksinäiselle henkilölle ja 7 perheelle. 15
Taulukko 12. Lahden asunnottomuuden vertailutiedot 2010-2011 LAHTI ensisuojissa yms. 16 16 23 0-7 16 17 17 0 0 17 17 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 2 2 2 1 0 1 Vapautuvat vangit (ei as.) 0 0 5 2-5 -2 sukulaisten luona 179 148 123 99 56 49 Lahti yhteensä 214 183 153 102 61 81 Asunnottomia naisia 44 44 18 10 26 34 nuoria alle 25-v 5 5 0 0 5 5 maahanmuuttajia 0 0 12 5-12 -5 Asunnottomat perheet 20 32-12 perheissä lapsia 5 5 0 maahanmuuttajaperheitä 5 5 0 niissä lapsia 5 5 0 yksin. asunnottomat 70 50 94 86-24 -36 perheet 1 1 0 perheissä lapsia 1 1 0 Lahdessa sekä asunnottomien että pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi vuoteen 2010 verrattuna. Asunnottomia oli 61 ja pitkäaikais 81 enemmän kuin edellisvuonna. Asuntoloissa oli 17 henkilöä, kun edellisvuonna heitä ei ollut lainkaan. Tilapäisesti tuttavien luona asuvien määrä lisääntyi oleellisesti ja yhä useamman kohdalla asunnottomuus pitkittyi pitkäaikaisasunnottomuudeksi. Myös naisten asunnottomuus kasvoi. Vuonna 2010 naisia oli 18, kun heitä oli 44 vuonna 2011. Kaikki olivat myös pitkäaikais. Asunnottomia perheitä oli 20, mikä on 12 perhettä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimen kautta järjestyi asunto 70 henkilölle, joista 50 oli pitkäaikaisasunnotonta. 16
Taulukko 13. Joensuun asunnottomuuden vertailutiedot 2010 2011 JOENSUU ensisuojissa yms. 0 0 5-5 0 1 0 9 8-8 -8 sairaaloissa tai muissa laitoksissa 16 9 5 1 11 8 Vapautuvat vangit (ei as.) 10 0 3 0 7 0 sukulaisten luona 73 8 83 21-10 -13 Joensuu yhteensä 100 17 105 30-5 -13 Asunnottomia naisia 19 2 14 4 5-2 nuoria alle 25-v 26 1 35 5-9 -4 maahanmuuttajia 4 0 2 0 2 0 Asunnottomat perheet 3 4-1 perheissä lapsia 5 1 4 maahanmuuttajaperheitä 0 1-1 niissä lapsia 0 1-1 yksin. asunnottomat 103 0 96 24 7-24 perheet 33 21 12 perheissä lapsia 40 27 13 Joensuussa pitkäaikaisasunnottomuus vähentyi vuoden 2011 aikana 13 henkilöllä. Pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni tilapäisesti tuttavien luona asuvien ja asuntoloissa asunnon puutteen vuoksi olevien henkilöiden kohdalla. Vaikka asunnottomuus on suhteellisen tasaisesti vähentynyt eri kohderyhmissä, oli laitoksissa olevien asunnottomien määrä lisääntynyt. Myös vapautuvien vankien asuntotilanne oli heikentynyt edellisvuodesta. Naisten asunnottomuus on pysynyt lähes samana. Asunnottomien nuorten määrä on hiukan laskenut, myös pitkäaikaisasunnottomien kohdalla. Maahanmuuttajien ja asunnottomien perheiden määrä oli vähäinen. Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimi järjesti asunnon vuoden aikana 103 yksinäiselle asunnottomalle ja 33 perheelle. 17