1 LUPAPÄÄTÖS Nro 102/10/1 Dnro PSAVI/124/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2010 ASIA HAKIJA Pikarinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja Vähä-Karsikkolampea koskeva selvitys, Siikalatva ja Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 16 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 17 Hakemuksen täydennykset... 17 Hakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Muistutukset... 19 Hakijan vastine... 21 Katselmus... 23 Hakijan esittämä tiloja Juhola RN:o 5:58, Koskela RN:o 5:66, Väinölä RN:o 16:49 ja Kuusisalo RN:o 21:5 koskeva sopimusluonnos... 23 MERKINNÄT... 24 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 24 Käsittelyratkaisu... 24 Ympäristöluparatkaisu... 24 Lupamääräykset... 25 RATKAISUN PERUSTELUT... 29 Käsittelyratkaisun perustelut... 29 Luvan myöntämisen edellytykset... 29 Vähä-Karsikkolampea koskevan ratkaisun perustelut... 31 Lupamääräysten perustelut... 31 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 33 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 34 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 35 Luvan voimassaolo... 35 Lupamääräysten tarkistaminen... 35 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 35 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 35 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 35 KÄSITTELYMAKSU... 36 Ratkaisu... 36 Perustelut... 36 Oikeusohjeet... 36 MUUTOKSENHAKU... 37
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 31.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pikarinevan 92,4 ha:n suuruisen tuotannossa olevan ja 40,4 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Siikalatvan kunnassa. Lisäksi haetaan ratkaisua turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja tuotannon vaikutuksista Vähä- Karsikkolammen vedenkorkeuteen ja -laatuun. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen vesioikeus on 26.10.1999 antamallaan päätöksellä nro 55/99/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan johtaa noin 95 hehtaarin suuruisen Pikarinevan turvetuotantoalueen vedet metsäojan ja Pesuanojan kautta Siikajokeen. Päätökseen sisältyvät seuraavat lupamääräysten tarkistamista koskevat määräykset: "Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua vesien johtamista vesistöön vuoden 2008 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesioikeus voi haittaa kärsivän tai valvontaviranomaisen hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Lupaehtojen tarkistamishakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen ja ehdotus mahdollisesti tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten vähentämiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen. Luvan saajan on lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelmat alueen kuntoonpanosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli toiminta lopetetaan ennen vuotta 2009, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä vesioikeudelle hakemusasiana suunnitelma sen vaatimista vesiensuojelutoimista sekä esitys niistä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen poistamisesta tai korvaamisesta." Lisäksi päätökseen sisältyy seuraava Vähä-Karsikkolampea koskeva määräys:
"Luvan saajan on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja turvetuotannon vaikutuksia Vähä-Karsikkolammen veden korkeuteen ja laatuun. Sen ratkaisemiseksi, vaikuttaako edellä mainitut toimenpiteet lammen veden korkeuteen tai laatuun, on luvan saajan pantava vesioikeudessa tätä koskeva hakemus vireille kolmen vuoden kuluessa turvetuotantoalueen kunnostamisen päättymisestä lukien. Hakemukseen on liitettävä tarkkailutulokset sekä esitys mahdollisesti tarvittavista vahinkoa estävistä toimenpiteistä ja korvauksista." Pikarinevan nykyisin tuotannossa olevat alueet ja lisäalueet on vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta. Pikarinevan alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Pikarinevan turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan kunnassa tien nro 807 varressa noin kymmenen kilometriä Rantsilan keskustasta länteen Siikajoen vesistöalueella. Nykyinen turvetuotantoalue (6 lohkoa) on noin 92,4 ha ja auma-alueita on noin 4,0 ha. Lisäksi haetaan lupaa uuden alueen (3 lohkoa) kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Sen pinta-ala on noin 40,4 ha ja auma-alueen noin 1,8 ha. Pikarinevan kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 2002 ja alue on ollut turvetuotannossa vuodesta 2006 alkaen. Poistuma-arvion mukaisesti vuoteen 2018 mennessä tuotannosta poistuisi noin 30 ha, joten tuotantoala olisi vuonna 2018 noin 62 ha. Lisäalueen ollessa mukana tuotantoala olisi vuonna 2018 noin 102 ha. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2035 mennessä. Pikarinevalla tuotetaan ensisijaisesti jyrsinpolttoturvetta Hakumenetelmällä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on nykyisellä tuotantopinta-alalla noin 40 000 MWh ja lisäalueen ollessa tuotannossa noin 60 000 MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen. Pikarinevan tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30 40 kesässä. Jyrsinturve toimitetaan Oulussa sijaitseviin käyttökohteisiin. Pikarinevan tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty eri käyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään jälkikäyttöön lupakauden aikana, hakija esittää asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen jälkikäyttöön siirtymistä. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Toimintajärjestelmän mukaisesti hakijan henkilöstön sekä urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon.
5 Vesien käsittely Lohkoilta 1 6 vedet johdetaan reittiä laskuoja Pesuanoja Siikajokeen ja lisäalueen lohkoilta 7 9 reittiä laskuoja Savaloja Siikajokeen. Nykyiseltä tuotantoalueelta kuivatusvedet on pumpattu loppukesästä 2004 alkaen tuotantoaikana pintavalutuskentälle 1 ja muuna aikana johdettu laskeutusaltaiden 1 ja 2 ja settipadon kautta pintavalutuskentän ohi vesistöön. Nykyisen tuotantoalueen vesienkäsittelyä on suunniteltu tehostettavaksi muuttamalla laskeutusaltaiden alapuolella oleva settipato virtaamansäätö/settipadoksi. Settipatolevy vaihdetaan talviajaksi virtaamansäätöpatolevyyn. Lisäalueelta vedet on tarkoitus pumpata sulan maan aikana pintavalutuskentälle 2 ja muuna aikana johtaa laskeutusaltaan 3 ja virtaamansäätöpadon kautta pintavalutuskentän ohi vesistöön. Pintavalutuskentän 1 valuma-alue on noin 109 hehtaaria ja sen pinta-ala noin 4,1 hehtaaria (noin 3,8 % valuma-alueesta) ja pintavalutuskentän 2 valuma-alue on noin 46 hehtaaria ja sen pinta-ala noin 2,0 hehtaaria (noin 4,3 % valuma-alueesta). Nykyisten tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu ja lisäalueelle rakennetaan lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vesienkäsittelyrakenteisiin estetään koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mikäli alueella toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesienkäsittelyrakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Nykyisen, pintavalutuskentän 1 yhteydessä olevan avovesiaikaisen pumppaamon muuttaminen ympärivuotiseksi edellyttää mittavaa massojen vaihtoa ja pumppaamon toimivuuden varmistamista muun muassa uudella purkuputkistolla. Talviaikaisen pumppauksen käyttöönotto edellyttäisi myös penkereiden vahvistamista, sillä kenttä on pengerretty tuotantoaluetta selvästi korkeammalle alueelle. Vettyneen kentän uudelleen pengerrys on erittäin haastava tehtävä. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon rakentaminen jo toiminnassa olevalle alueelle edellyttäisi uuden sähkönsiirtolinjan ja liittymän rakentamista pumppaamolle sekä kooltaan ja pumppauskorkeudeltaan tehokkaamman pumpun käyttöä haetulle lisäalueelle sopivaan pumppaamoon verrattuna. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointikustannus olisi noin 130 000 euroa (alv 0%), ja se muodostuu seuraavasti: sähkönsiirtolinja (noin 2,5 km), muuntamo, liittymä 71 500 euroa pumppaamo, sisältäen sähköpumpun, pumppukaivon ja ohjausyksikön 28 000 euroa purkuputkisto 7 500 euroa rakentamisen konetyöt 100 h a 45,00 euroa 4 500 euroa rakentamisen miestyöt 100 h a 22,00 euroa 2 200 euroa
6 massan vaihto pumppaamon perustalle sekä 12 000 euroa huoltotie materiaalien kuljetus 4 500 euroa Päästöt vesistöön Ympärivuotisesti toimivan pumppaamon rakentaminen suunnitellulle lisäalueelle edellyttäisi myöskin uuden 2,5 km:n pituisen sähkönsiirtolinjan rakentamista. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointikustannus olisi noin 100 000 euroa. Yhteenvetona hakija on todennut, että mikäli Pikarinevalle (vanha alue ja lisäalue) vaadittaisiin ympärivuotinen pumppaus, se tarkoittaisi kahden erillisen pumppaamon rakentamista eli kustannuksina vanhalle alueelle noin 130 000 euroa ja uudelle alueelle noin 100 000 euroa. Yhteensä pumppausinvestointi olisi vähintään 230 000 euroa. Alueiden etäisyys huomioiden tarvittaisiin kaksi erillistä sähköliittymää, eikä pumppaamoja voida yhdistää. Talviaikaisen pumppaamon toiminnan jatkuva valvonta aiheuttaa hakijan arvion mukaan vähintään 5 000 euron lisäkustannukset vuosittain (kahden pumppaamon osalta 10 000 euroa vuodessa). Lisäksi pumppukaivon ja pumpputekniikan sekä purkuputkiston sulana pito voi olla mahdotonta Pohjois-Suomen olosuhteissa pidemmän pakkasjakson aikana. Kahden ympärivuotisesti toimivan pumppaamon rakentaminen Pikarinevan alueelle on hakijan käsityksen mukaan kohtuuttoman suuri kustannus. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman 2010 2015 mukaan uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Hakijan käsityksen mukaan tämä ei koske jo olemassa olevia alueita, kuten Pikarinevan tuotannossa olevaa aluetta. Lisäalueen vesien johtamisesta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti hakija on todennut, että kun otetaan huomioon lisäalueen pieni koko ja sen sijainti olemassa olevaan sähkönsiirtolinjastoon nähden, ympäri vuoden toimivan pumppaamon rakentaminen lisäalueelle ei ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailua on toteutettu Pikarinevalla vuosina 2002 2005, jolloin näytteitä on otettu kahden viikon välein marras huhtikuussa ja tulva-aikana viikoittain. Virtaamaa on mitattu jatkuvatoimisella mittauslaitteella kesällä 2002 ja 2003. Tuotantovaiheen tarkkailussa Pikarineva on ollut kesällä 2007 ja 2008, jolloin näytteitä on otettu kahden viikon välein touko syyskuussa ja virtaamaa mitattu jatkuvatoimisella mittauslaitteella kesällä 2007. Kuntoonpanovaiheessa Pikarinevan kesän keskivaluma vuosina 2002 ja 2003 oli 4,3 9,9 l/s km 2. Kaikkien Siikajoen vesistöalueen kuntoonpanovaiheen soiden kesän keskivaluma vastaavina vuosina oli 7,9 l/s km 2. Pikarinevan keskivaluma tuotantovaiheessa kesällä 2007 oli 9,0 l/s km 2. Kaikkien Siikajoen vesistöalueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskivaluma vastaavana aikana oli 6,4 l/s km 2. Pikarinevan valumavesi sisältää melko paljon typpeä ja rautaa, kun taas fosforin ja kiintoaineen pitoisuudet ovat keskimääräistä tasoa. Vuonna
2008 Pikarinevan vedenlaatu oli edellisvuotista huonompi. Kesällä 2007 vedenlaatu on ollut suunnilleen samaa tasoa kuin Siikajoen vesistöalueen pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla keskimäärin lukuun ottamatta epäorgaanisia ravinteita, joiden pitoisuudet olivat Pikarinevalla korkeammat kuin Siikajoen vesistöalueen soilla keskimäärin. Pikarinevalta lähteneen veden laatu oli kuntoonpanovaiheessa kesinä 2002 2005 sekä tuotantoaikana kesinä 2007 ja 2008 keskimäärin seuraava: 7 Kesät 2002 2005 Kuntoonpano Kesä 2007 Tuotanto Kesä 2008 Tuotanto ph 6,4 6,1 COD Mn mg/l 41 35 45 Kok. P μg/l 72 49 60 PO 4 -P μg/l 13 10 Kok. N μg/l 1 540 1 560 2 170 NO 2 +NO 3 -N μg/l 40 230 NH 4 -N μg/l 460 340 820 Fe μg/l 3 900 3 300 Kiintoaine mg/l 11 8 11 Pikarinevan ominaispäästöt olivat kesällä 2007 suurempia kuin vastaavalla vesienkäsittelyllä varustettujen Siikajoen vesistöalueen ja koko Pohjois- Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden ominaispäästöt keskimäärin. Pikarinevan päästöt on talven, kevään ja syksyn osalta laskettu Pohjois- Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästöjen avulla. Nettopäästöjen laskennassa on käytetty taustahuuhtouman arvioimiseen seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kok.p 20 μg/l ja kok.n 500 μg/l. Pikarinevan bruttopäästöt vesistöön vuosina 2004 2007 ovat olleet seuraavat: 2004 Kuntoonp. 95 ha 2005 Kuntoonp. 95 ha 2006 Tuotanto/ kuntoonp. 92 ha 2007 Tuotanto 91 ha Keskiarvo COD Mn kg/v 9 800 13 400 9 300 10 800 10 800 Kok.P kg/v 18 26 29 28 25 Kok.N kg/v 520 840 580 760 680 Kiintoaine kg/v 3 400 3 600 2 800 3 500 3 300 Pikarinevan nettopäästöt vesistöön vuosina 2004 2007 ovat olleet seuraavat: 2004 Kuntoonp. 95 ha 2005 Kuntoonp. 95 ha 2006 Tuotanto/ kuntoonp. 92 ha 2007 Tuotanto 91 ha Keskiarvo Kok.P kg/v 12 17 21 20 17 Kok.N kg/v 370 610 360 560 470 Kiintoaine kg/v 2 800 2 700 1 900 2 700 2 500
Kesäaikana Pikarinevan bruttopäästöt vuosina 2002 2007 ovat olleet seuraavat: 8 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Keskiarvo Pinta-ala ha 10 95 95 95 92 91 COD Mn kg/vrk 1,3 36 45 44 20 25 29 Kok.P kg/vrk 0,004 0,042 0,08 0,05 0,02 0,03 0,04 Kok.N kg/vrk 0,04 1,1 2,3 1,5 0,5 1,2 1,1 Kiintoaine kg/vrk 0,5 7,2 18 6 3,3 6,1 6,9 Kesäaikana Pikarinevan nettopäästöt vuosina 2002 2007 ovat olleet seuraavat: 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Keskiarvo Pinta-ala ha 10 95 95 95 92 91 Kok.P kg/vrk 0,003 0,01 0,05 0,04 0,00 0,02 0,02 Kok.N kg/vrk 0,03 0,59 1,6 1,1 0,2 0,8 0,7 Kiintoaine kg/vrk 0,4 0 15 4,4 1,9 4,7 4,4 Pikarinevan tulevien päästöjen arvioinnissa on käytetty nykyisten tuotantolohkojen pinta-alana 92,4 ha ja niiden auma-alueiden pinta-alana 4,0 ha sekä lisäalueen pinta-alana 40,4 ha ja sen auma-alueen pinta-alana 1,8 ha. Kuntoonpanovaiheen päästöt kesällä on laskettu käyttämällä Pikarinevalla kuntoonpanovaiheessa mitattuja keskimääräisiä valuma- ja vedenlaatuarvoja sekä muuna aikana Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailusoiden keskimääräisiä valumia ja Pikarinevan kuntoonpanovaiheen aikaisia vedenlaatuarvoja. Tuotantovaiheen tulevien päästöjen arvioinnissa on käytetty kesäajalle Pikarinevalla vuonna 2007 mitattuja ominaispäästöjä. Syksylle, talvelle ja keväälle on käytetty Pohjois-Pohjanmaan alueen vastaavalla vesienkäsittelyllä varustettujen tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaispäästöjä. Tilanteessa, jossa lisäalue on kuntoonpanossa ja nykyinen tuotantoalue edelleen tuotannossa, Pikarinevan arvioidut bruttopäästöt ovat seuraavat: Pinta-ala ha COD Mn kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Savaloja 42,2 5 600 11 280 2 250 Pesuanoja 96,4 11 200 33 740 4 410 Yhteensä 138,6 16 800 44 1 020 6 660 Pikarinevan arvioidut nettopäästöt ovat edellä mainitussa tilanteessa seuraavat: Pinta-ala ha Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Savaloja 42,2 5,4 200 1 120 Pesuanoja 96,4 24 520 3 590 Yhteensä 138,6 29 720 4 710
Tilanteessa, jossa lisäalue ja nykyinen tuotantoalue ovat tuotannossa, Pikarinevan arvioidut bruttopäästöt ovat seuraavat: 9 Pinta-ala ha COD Mn kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Pesuanoja 96,4 11 200 33 740 4 410 Savaloja 42,2 4 900 14 320 1 930 Yhteensä 138,6 16 100 47 1 060 6 340 Pikarinevan arvioidut nettopäästöt ovat edellä mainitussa tilanteessa seuraavat: Pinta-ala ha Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Pesuanoja 96,4 24 520 3 590 Savaloja 42,2 10 220 1 570 Yhteensä 138,6 34 740 5 160 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät, lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotantopäiviä Pikarinevalla on kesäisin 30 40. Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Jyrsinturpeen tuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa melko vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat vähäisemmät kuin kääntelyn aikana. Turpeen keräilymenetelmistä hakumenetelmä, joka on käytössä Pikarinevalla, aiheuttaa hieman imuvaunua ja kokoojavaunua suuremmat pölypäästöt. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä. Ilmassa oleva pöly kuvataan usein kokonaisleijumana, hengitettävinä hiukkasina (hiukkaskoko alle 10 μm) tai pienhiukkasina (hiukkaskoko alle 2,5 μm). Turvetuotannon eri työvaiheiden kokonaisleijumasta keskimäärin 47 % on hengitettäviä hiukkasia ja 33 % pienhiukkasia. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Melua turvetuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Pikarinevan turvetuotantoalueella ei ole mitattu turvetuotannon aiheuttamaa melua. Melupäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeat meluarvot ja pitkät, lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Turpeen kuljetusajankohtana melu keskittyy lyhytaikaisesti kuormauksen ajankohtaan.
Varastointi ja jätteet Hakumenetelmässä eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat 100 105 db(a). Ympäristömelun ohjearvo päiväajalle on asuinalueilla 55 db(a) ja yöajalle 50 db(a). Hakumenetelmässä päiväajan ohjearvo ei missään työvaiheessa ylity 100 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilö- ja pakettiautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30 40) aikaisen henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 3 5 autoa vuorokaudessa. Reitti kulkee työmaatieltä tielle nro 807 ja edelleen tielle nro 4 tai 86. Pikarinevan jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Auman 1 ja mahdollisen lisäalueen auman 4 turve voidaan kuljettaa vain jäätyneen maan aikana. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Työmaalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Ouluun, missä jyrsinpolttoturvetta käyttävät Oulun Energian Toppilan voimalaitokset sekä Laanilan Voima Oy:n ja Stora Enso Oyj:n voimalaitokset. Vuorokautinen täysperävaunuliikenteen määrä on enimmillään 40 yhdistelmäkuormaa vuorokaudessa. Jos työmaan tarpeet toimitetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakson kesto 40 000 MWh:n varastomäärälle on noin 1,5 viikkoa. Satunnaisesti liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit. Vuotuisen jyrsinturvetuotannon 60 000 MWh:n tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 53 000 litraa. Määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen 2 000 5 000 litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliö on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja rakennettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve ja kulutus voivat vaihdella merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimääristä riippuen. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15 20 kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavien voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa. Pikarinevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyjä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuas- 10
tiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Siikalatvan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Pikarinevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Työmaalle on laadittu jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma, joka on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Suolla voidaan tilapäisesti varastoida auma-alueiden yhteydessä vähäisiä määriä, enintään 5 000 tonnia vuodessa, puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineet toimitetaan sellaisenaan tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Pikarinevalle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (päivätty 10.12.2008). Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan maapohjana. Kannot ja muu puuaines käytetään biopolttoaineena. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan Pikarinevan vesienkäsittelyssä on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa ja tuotantotoiminnassa hakija on ilmoittanut noudattavansa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. 11 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu lisäalue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista oligotrofista nevaa ja sen reuna-alueet neva- ja rämemuuttumaa. Alueella esiintyy Suomen vastuulajeihin kuuluvaa vaaleasaraa (Carex livida). Muita uhanalaisia, rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja tai metsä- tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä ei alueella ole havaittu. Lisäalueella tehdyssä linnustolaskennassa alueella havaittiin Euroopan Unionin direktiivilajeista laulujoutsen ja teeri sekä Suomen vastuulajeista tavi, leppälintu ja valkoviklo. Alueen ulkopuolella havaittiin suoympäristön direktiivilajeista lisäksi kurki, kapustarinta ja liro. Alueella ei ole havaittu luonnonsuojelulain 47 :n erityisesti suojeltavia tai 46 :n uhanalaisia lajeja. Pikarinevan tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa metsätalousvaltaista aluetta. Tuotantoalueen koillis-, etelä- ja lounaispuolella sijaitsee peltoja. Pikarinevan länsipuoliseen asutukseen on matkaa noin 600 metriä ja koillispuoliseen noin 900 metriä. Asutut tilat toimivat vapaa-ajan asuntoina. Muut rakennetut tilat sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä tai kauempana tuotantoalueesta.
Pikarinevan turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyhaittaa tuotantoalueen länsipuolella sijaitsevalla kiinteistöllä. Pölyämisen vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi pitkähkön etäisyyden vuoksi. Tuotantoalueen ja kiinteistön välillä on peltojen lisäksi metsää, mikä vähentää pölyhaitan esiintymistä. Pölyhaitta keskittyy kesän tuotantopäiviin, erityisesti aumauksen ajankohtaan sekä kuormauksen yhteyteen turpeen kuljetusajankohtana. Riittävän etäisyyden sekä pölyhaittaa vähentävän metsän takia pölyämisen ei arvioida aiheuttavan haittaa tuotantoalueen koillispuolella sijaitseville kiinteistöille. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lähinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Maantiellä pöly karisee nopeasti renkaista pois. Pikarinevan turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa lähimmällä kiinteistöllä. Meluhaittaa voi esiintyä lähinnä toimittaessa lohkoilla 4,5 ja 6 ja käytettäessä aumaa 3. Myös turvekuljetukset aumalta 3 voivat aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa lähimmälle kiinteistölle. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Pesuanojan latvaosalla on peltoja ja metsäaluetta. Pesuanojan varrella asutusta on vain alajuoksulla. Lisäalueen laskuojan varrella ei ole asutusta. Savalojan alaosan varrella on kaksi kiinteistöä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Pikarinevan pohjoispuolella sijaitsee Matkusnevan Ukonvaajannevan Natura 2000 -alue. Natura-alue sijaitsee lähimmillään noin 1 km:n etäisyydellä vanhasta tuotantoalueesta ja noin 400 metrin etäisyydellä lisäalueesta pääosan sijaitessa yli kilometrin etäisyydellä. Hakemuksessa esitettyjen laskelmien mukaan suunnitellulla tavalla toteutettu turvetuotanto ei aiheuta pohjavedenpinnan alenemista sen pohjoispuolisella Natura-alueella. Suotaantumista tuotantoalueen suuntaan voi tapahtua sen reunan tuntumasta erittäin kuivan vuoden jälkeen. Tästä ei kuitenkaan aiheudu pysyvää muutosta Natura-alueen pohjavedenkorkeuteen. Pikarinevan nykyinen tuotantoalue ja suunniteltu lisäalue sijaitsevat soidensuojeluohjelmaan kuuluvalla Pikarinevan Siltanevan Matkusnevan alueella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saadun tiedon mukaan soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen eteläosaa ei ole tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain nojalla, vaan Natura-rajauksella alue on rajattu niin, että luonnontilainen kokonaisuus on parempi kuin soidensuojeluohjelmassa. Lisäalueen pohjoispuolella noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsee alle hehtaarin kokoinen Paulasenjärvi, jonka välitöntä lähiympäristöä voidaan pitää metsälain tarkoittamana erityisen tärkeänä elinympäristönä. Hakemuksen mukaan lisäalueen kuivattava vaikutus voi ulottua 250 350 metrin etäisyydelle, joten lisäalueen tuotantoon ottaminen voi aiheuttaa muutoksia alueella. Pikarinevan tuotantoalueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä. 12
13 Vesistöt Vesistöt ja vedenlaatu Pikarinevan vedet johdetaan Siikajoen vesistöalueeseen kuuluvaan Pesuanojaan ja siitä edelleen Siikajokeen. Lisäalueen vedet johdetaan laskuojaa myöten Savalojaan ja Siikajokeen. Pesuanojan valuma-alue (57.018) on 28 km 2 ja Savalojan alaosan valuma-alue (57.071) 75 km 2. Virtaamat (m 3 /s) Pesuanojassa, Savalojan suulla, Savalojaan laskevan ojan suulla sekä Siikajoessa Pesuanojan alapuolella vuosina 1990 2007 ovat seuraavat (Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä): Pesuanoja Savalojan suu laskuoja Savalojaan Siikajoki Harjunniva MQ 0.28 2,3 0,1 30 MQ joulu maaliskuu 0,20 1,2 0,04 23 MQ kesä syyskuu 0,17 1,5 0,1 21 MNQ 0,04 0,16 0,01 5,4 MHQ 0,9 9,6 0,50 88 Hakijalla on Savalojan valuma-alueella Huhannevan, Savalonevan ja Vesiläisennevan turvetuotantoalueet, joiden pinta-ala on yhteensä 222 ha. Lisäksi hakijalla on samalla valuma-alueella lupa turvetuotantoon Peuranevan 123 ha:n tuotantoalueella. Hakijan arvion mukaan mainittujen alueiden tuotantopinta-ala on vuonna 2015 yhteensä 293 ha. Suurin osa vuoden 2015 jälkeen tuotannossa olevista alueista tulee olemaan pintavalutuskentällä varustettuja. Vedenlaatua on tarkasteltu Pesuanojassa Pikarinevan ylä- ja alapuolisilla havaintopaikoilla sekä lisäalueen laskuojassa ja Savalojassa lähellä Siikajoen laskukohtaa olevilla havaintopaikoilla. Vedenlaatutiedot perustuvat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta saatuun aineistoon ja hakijan omiin analyysituloksiin. Pesuanojassa Pikarinevan yläpuolisella havaintopaikalla happitilanne on ollut välttävä. Veden ph on ollut 5,0 6,4. Vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Fosforipitoisuus on ollut 43 140 μg/l ja typpipitoisuus 630 2 600 μg/l. Pesuanoja voidaan luokitella fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella reheväksi. Pikarinevan alapuolisilla Pesuanojan havaintopaikoilla veden happitilanne on ollut välttävä. Veden ph on ollut 5,0 6,7. Vesi on ollut tummaa, humusja rautapitoista ja erittäin ravinteikasta. Fosforipitoisuus on ollut 40 670 μg/l ja typpipitoisuus 680 3 100 μg/l. Pikarinevan alapuolinen Pesuanoja voidaan luokitella fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella reheväksi tai erittäin reheväksi. Pikarinevan alapuolisilla havaintopaikoilla fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi suurempia kuin yläpuolisella Pesuanojalla. Lisäalueen laskuojassa veden ph on ollut 5,3 6,6. Vesi on ollut tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinteikasta. Fosforipitoisuus on ollut 52 210 μg/l ja typpipitoisuus 950 2 500 μg/l. Laskuoja voidaan luokitella fosforipitoisuuksien perusteella erittäin reheväksi ja typpipitoisuuksien perusteella reheväksi.
Savalojan happitilanne on ollut välttävä. Veden ph on ollut 6,0 6,9. Vesi on ollut tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinteikasta. Fosforipitoisuus on ollut 66 155 μg/l ja typpipitoisuus 600 2 900 μg/l. Savaloja voidaan luokitella fosforipitoisuuksien perusteella erittäin reheväksi ja typpipitoisuuksien perusteella reheväksi. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siikajoki on luokiteltu välttäväksi. Ekologisen luokittelun mukaan Siikajoen tila on tyydyttävä. Pikarinevan lohkon 6 itäpuolella sijaitsevassa Vähä-Karsikkolammessa on esiintynyt hapettomuutta kevättalvisin. Vesi on ollut humuspitoista ja melko ravinteikasta. Fosforipitoisuus on ollut 13 31 μg/l ja typpipitoisuus 370 1 500 μg/l. Lampi voidaan luokitella fosforipitoisuuksien perusteella lievästi reheväksi ja typpipitoisuuksien perusteella reheväksi. Vähä-Karsikkolammen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 28 senttimetriä tarkkailujakson aikana. Korkeimmillaan lammen vedenkorkeus on ollut keväällä 2000 ja matalimmillaan joulukuussa 2003. Vedenkorkeuden vaihteluita selittävät vuodenajat sekä vuotuinen sadanta ja haihdunta. Ojitustoiminnalla ei todennäköisesti ole ollut suurta vaikutusta, sillä keväällä 2006 lammen vedenkorkeus oli hyvin lähellä kevään 2000 korkeutta. Lammen vedenlaadun seurannassa ei ole havaittu muutoksia, jotka johtuisivat Pikarinevan kuntoonpanotoimista. Pikarinevan turvetuotantoalueelta ei ole johdettu eikä tulla jatkossakaan johtamaan kuivatusvesiä Vähä-Karsikkolampeen. 14 Kalasto ja kalastus Kalastus Siikajoella Mankilan ja Pehkolan osakaskuntien alueella on vähäistä. Luvanvaraista kalastusta harjoitti vuonna 2005 Pehkolan osakaskunnan alueella neljä kalastajaa ja Mankilan osakaskunnan alueella 34 kalastajaa. Kalastus tapahtuu pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Kokonaissaalis vuonna 2005 oli 1500 kg, josta haukea oli 28 %, ahventa 24 %, lahnaa 20 % ja särkeä 19 %. Lisäksi saatiin vähän kirjolohta, madetta ja harjusta. Kalastusta haittaavat muun muassa vedenkorkeuden vaihtelu, pyydysten likaantuminen, pohjan liettyminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. Siikajokeen on Mankilan ja Pehkolan osakaskuntien alueelle istutettu viime vuosina vuosittain pyyntikokoista kirjolohta. Joessa esiintyy satunnaisesti myös rapua, mutta kanta ei ole pyyntivahva. Pesuanoja on kaivettu kanava, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Savalojalla harjoitetaan pienimuotoista kalastusta lähinnä katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Vuonna 2005 Savalojalla kalasti 9 taloutta. Kokonaissaalis oli 82 kg, josta haukea oli 73 %, särkeä 16 % ja ahventa 10 %. Lisäksi saatiin hiukan lahnaa. Arvio vesistövaikutuksista Pikarinevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Siikajoessa ja Pesuanojan suulla laskussa Siikajokeen sekä lisäalueen päästöjen vaikutuksia laskuojan suulla sen laskiessa Savalojaan sekä Savalojan suulla sen laskiessa Siikajokeen. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa, kesän ali- ja ylivirtaamatilanteessa sekä talven keskivirtaamatilanteessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu
siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Pesuanojassa Pikarinevan kuormituksen vaikutukset näkyvät selvästi erityisesti typen osalta. Pesuanojan fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 100 μg/l, mihin verrattuna pitoisuuslisäykset kaikissa virtaamatilanteissa ovat pieniä. Suurimmillaan laskennalliset vaikutukset ovat kesän alivirtaamatilanteessa ja talvella. Turvetuotannolla ei ole juurikaan vaikutusta humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin Pesuanojassa. Vuosien 2007 ja 2008 tarkkailutulosten mukaan fosforipitoisuus on ollut Pikarinevan turvetuotantoalueen mittapadolla selvästi pienempi kuin tuotantoalueen ylä- ja alapuolisilla Pesuanojan havaintopaikoilla. Typpipitoisuus on ollut mittapadolla hieman suurempi tai samaa suuruusluokkaa kuin Pesuanojassa. Kiintoaine- ja humuspitoisuus ovat olleet mittapadolla hieman pienempiä tai samaa suuruusluokkaa kuin tuotantoalueen ylä- ja alapuolisessa ojassa. Pikarinevan turvetuotannon päästöjen vaikutukset Siikajoen vedenlaatuun jäävät vähäisiksi. Fosfori- ja typpipitoisuuksien lisäys on kaikissa tarkastelluissa tilanteissa alle 1 μg/l. Pikarinevan turvetuotannolla ei ole vaikutusta humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin Siikajoessa. Pikarinevan lisäalueen laskuojassa lisäalueen kuormituksen laskennalliset vaikutukset ovat selvät erityisesti typen osalta. Suurimmillaan laskennalliset vaikutukset ovat kesän alivirtaamatilanteessa ja talvella. Kuormituksen vaikutukset voivat näkyä veden tummumisena, liettymisenä sekä pinnoille kiinnittyvien levien (perifyton) kasvun lisääntymisenä. Pikarinevan lisäalueen päästöjen vaikutukset Savalojan vedenlaatuun jäävät melko vähäisiksi. Fosforipitoisuuden lisäys on kaikissa tarkastelluissa tilanteissa alle 1 μg/l. Savalojan typpipitoisuus on ollut noin 1 000 μg/l, mihin verrattuna pitoisuuslisäykset kaikissa virtaamatilanteissa ovat pieniä. Selvimmin pitoisuuslisäykset ovat havaittavissa alivirtaamakautena. Pikarinevan turvetuotantoalueella ei ole vaikutusta humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin Savalojassa. Pikarinevan lisäalueen vaikutukset ovat kaikkiaan Savalojan luontaista vedenlaadun vaihtelua pienemmät. 15 Arvio vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen Siikajoen ja Savalojan kevätkutuisten kalalajien kuten hauen, ahvenen, lahnan ja särjen kantoihin Pikarinevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Pesuanojalla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa, mutta oja voi edelleen toimia jossain määrin kevätkutuisten kalalajien lisääntymis- ja pienpoikasalueena. Pikarinevan turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vähäiseltä osaltaan sekä Siikajoen että Savalojan alaosan vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät Siikajoella selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Siikajoella jo kauan ja niitä esiintyisi myös ilman Pikarinevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Pikarinevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä maa- ja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen kuormituksen vaikutuksista.
16 Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen ja mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma (Pikarinevan pelastussuunnitelma). Turvallisuussuunnitelmassa on esitetty muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet ja avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, jos tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto ja estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle ja kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua tehdään hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu tehdään vuosiksi 2006 2011 laaditun Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaeläintarkkailu tehdään vuosiksi 2008 2012 laaditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osan III "Pohjaeläintarkkailuohjelma" mukaisesti. Kalataloustarkkailu tehdään yhteistarkkailuohjelman osan II "Kalataloustarkkailuohjelma" mukaisesti. Lisäksi hakija on esittänyt Vähä-Karsikkolammen vedenkorkeuden ja vedenlaadun tarkkailua hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hakija ei ole esittänyt erillistä pöly- ja melutarkkailua, koska lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hakija on esittänyt, että käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kesken. Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen kesken. Tarkkailuohjelmat uusitaan lupakauden aikana. Vahinkoja estävät toimenpiteet Voimassa olevassa lupapäätöksessä (Pohjois-Suomen vesioikeus nro 55/99/2) hakija on määrätty maksamaan Pikarinevan kuormituksesta kalatalousmaksua 193,42 euroa eli 2,04 euroa/ha vuodessa käytettäväksi Siikajoen kalaston hoitoon hankkeen vaikutusalueella. Hakija on arvioinut, et-
tä kalatalousmaksun suuruus olisi elinkustannusindeksin muutoksen mukaan vuoden 1999 tasosta heinäkuun 2008 rahanarvoon korjattuna (pisteluku 1452>>1734) ja koko tuotantoaluetta (133 ha) kohden laskettuna 320 euroa vuodessa. 17 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.3.2009 käyttötarkkailun vuosiyhteenvedoilla sekä vuoden 2008 päästötarkkailutiedoilla, ympärivuotista pintavalutusta koskevalla arvioinnilla, happamuuskuormituksen riskinarviolla ja kiinteistön yhteystiedoilla, 18.5.2009 raportilla Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusta vuodelta 2008, 17.9.2009 Pikari- ym. nevojen kuivatusyhtiön ja hakijan välisellä sopimuksella, 6.10.2009 Vähä- Karsikkolammen tarkkailutuloksilla, 2.12.2009 Erkki ja Seppo Koskelan omistamia tiloja koskevalla sopimusluonnoksella sekä 5.10.2010 Pikarinevan nykyisen turvetuotantoalueen ja lisäalueen ympärivuotista pumppausta koskevalla tarkennetulla kustannusarviolla ja tuotanto- ja auma-alueiden tarkennetuilla pinta-alatiedoilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa 8.4. 8.5.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 9.4.2009 Siikajokilaakso-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Siikalatvan kunnalta sekä Siikalatvan kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Pikarinevan toiminnasta ei ole tullut huomautuksia ympäristökeskukseen. Ympäristökeskuksen luonnonsuojelu- ja alueidenkäyttöviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Muutoin ympäristökeskus on todennut, että pääosin ojittamaton lisäalue ei täytä valtioneuvoston vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 antaman periaatepäätöksen eikä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uusia turvesoita koskevia sijoittumistavoitteita. Ympäristölupa voidaan kuitenkin myöntää, koska lisäalue liittyy olemassa olevaan hankkeeseen. Lisäalueen kunnostus on aloitettava vesienkäsittelyrakenteista ja pintavalutuskenttä pumppaamoineen on otettava käyttöön jo kuntoonpanovaiheessa. Lupamääräykset tulee tarkistaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lupahakemukseen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteista. Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi on ollut kuultavana ja se jätetään valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Suunnitelmassa Siikajoen alaosa (Lamujoen haarasta Perämereen) on luokiteltu
ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Ongelmina alueella ovat happamuus, rehevyys ja morfologinen muuttuneisuus. Happamuutta/ekotoksisuutta ei voida riittävästi vähentää vuoteen 2015 mennessä, joten tavoitteiden saavuttamiselle esitetään jatkoaikaa vuoteen 2021. Savalojan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisesti, mutta vedenkorkeutta on seurattava myös Paulasenjärvessä yhtä tiheästi kuin Vähä-Karsikkolammessa. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Pikarinevan tuotantoalueen vedet johdetaan Siikajokeen, jossa ilmenee tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten seisovien pyydysten limoittumista ja kalojen makuvirheitä. Haittoja ilmenisi ilman Pikarinevalta tulevaa kuormitustakin, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa ja ylläpitää niitä. Aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Siikajoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, jossa Pikarineva on jo nyt mukana. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen 320 euron suuruinen kalatalousmaksu. 3. Siikalatvan kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä Pikarinevan nykyiselle tuotantoalueelle ja lisäalueelle. Lisäalueen kuntoonpanossa ja turvetuotannossa on käytettävä parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa. 4. Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että Pikarinevan tuotantoalue sijaitsee soidensuojeluohjelman alueella, mitä ei voida pitää hyvänä ratkaisuna. Vaikka suota ei olekaan sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, lienee suolla ollut luontoarvoja, kun se on nimetty soidensuojeluohjelmaan. Turvetuotannon jatkoa ja laajennusta varten tulisi tehdä riittävät suoluontoselvitykset ja laatia perustelut suon käyttämiselle turvetuotantoon. Turvetuotantoalueelle on esitetty yleisesti käytössä olevat vesiensuojelutoimet. Lupaviranomaisen tulee ratkaista, ovatko ne edelleen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden toimintaa tulee tarkkailla riittävän usein, jotta niiden kunnossapitoon voidaan ryhtyä ajoissa. Laskeutusaltaiden puutteellinen seuranta ja kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa yhden suurimmista riskeistä alapuoliselle vesistölle. Pikarinevan laskeutusaltaiden lietetilan täyttymistä tulee seurata ja liete tulee tarvittaessa tyhjentää myös tuotantokauden aikana. Tarkastukset ja lietekertymän mittaustiedot tulee kirjata työmaapäiväkirjaan. 18
Laskeutusaltaiden vieressä tulee olla läjityspaikat altaista poistettavaa lietettä varten. Puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu päästöjä vesiin. Myös ojien ja uomien reunojen kaltevuuteen tulee kiinnittää huomiota, jottei tarpeettomia sortumia tapahdu. Monelta turvetuotantoalueelta saadut kokemukset osoittavat, että vesistöihin tulee huomattavan paljon kiintoainelaskeumaa myös tuotantoalueen viereisiä lähiojia pitkin. Näillä ojilla ei yleensä ole lainkaan laskeutusaltaita tai muitakaan vesienkäsittelyrakenteita. Tuotantoalueelta pölynnyt hienoaines voi esteettä kulkeutua lähiojiin ja niistä Siikajokeen. Ympäristöluvassa on esitettävä, miten torjutaan kiintoaineen kulku tuotantoalueen pohjoisja itäpuolella olevien avo-ojien kautta vesistöön. Toiminnassa on pidettävä pölyn määrä kurissa kaikin mahdollisin keinoin. Pölyä voi määrätä vähennettäväksi esimerkiksi käyttämällä pölynerottimella varustettuja imuvaunuja. Luvassa on määrättävä varautumisesta vesiensuojelutoimiin happaman kuormituksen estämiseksi tuotannon aikana ja sen jälkeen. Hakemuksessa olevan selvityksen mukaan happamuuskuormituksen riski on tuotannon loppuvaiheessa suuri. Siikajoella todetut kalakuolemat ovat aiheutuneet tiettävästi lyhytkestoisista happamien vesien pulsseista. Pikarinevan valuma-alueen vedenlaadun seurannassa tulee tarkkailla myös laskuojien ph:ta. Erityisen hankala tilanne näyttää syntyvän pidemmän kuivan jakson jälkeen tulevien rankkasateiden myötä. Ympäristöluvassa tulee olla määräykset toimista ja tarkkailusta niiden varalta. Luvan saajan tulee osallistua Siikajoen vesistön kalatalouden edistämiseen kalatalousmaksulla kuormitusosuutensa suhteessa. Maksu tulee käyttää kalataloudellisten hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, hoitokalastukseen sekä hoitotoimien tulosten seurantaan. Häiriötilanteista ja poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Siikalatvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomaisen tulisi pitää tuotantoalueella vuosittain tarkastus tai katselmus, jossa todettaisiin paikan päällä vesienkäsittelyn toimivuus. Myös Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee varata mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. Tuotantoalueen vedet on johdettava myös tuotannon lopettamisen jälkeen siten, että päästöt ovat mahdollisimman vähäiset eivätkä ne ylitä tuotannon aikaisia päästöjä. Vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, alueet on siirretty muuhun käyttöön tai se ei ole enää tarpeen. 5. Siikajoen kunnanhallitus Kunnanhallitus on antanut pääosin samansisältöisen lausunnon kuin Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 19 Muistutukset 6.AA (Kotasaari RN:o 80:4, Siikajoki, Pehkola) Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Pikarineva kuuluu Pikarinevan Siltanevan Matkusnevan soidensuojelualueeseen. Muistuttajan mukaan on käsittämätöntä, että turvetuotanto on sallittu suolla, joka olisi pitänyt jo vuonna 1979 vahvistetun soidensuojelun perusohjelman
mukaan suojella. Suolla pesi aikoinaan muun muassa muuttohaukka. Ojituksista ja vuonna 2006 alkaneesta turvetuotannosta huolimatta suo on edelleen palautettavissa luonnontilaan. Lisäalueen keskiosa on luonnontilaista nevaa. Lisäalueen ottaminen turvetuotantoon on räikeässä ristiriidassa valtioneuvoston vahvistamien, 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, joiden mukaan turvetuotantoon varataan ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita tai käytöstä poistettuja suopeltoja. Muistuttajan omistama tila Kotasaari RN:o 80:4 sijaitsee Pesuanojan varrella ja samaan vesistöön kuuluvan Laurinjärven rannalla. Turvetuotantoalueen vesien johtaminen Pesuanojaan huonontaa vedenlaatua ja vaikuttaa kalojen nousemiseen Laurinjärveen. Turvetuotanto vaikuttaa siten suoraan tilan arvoon ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. 7. Pikari- ym. nevojen kuivatusyhtiö Yhtiö on huomauttanut, että hakijalla ei ole vielä sopimusta lisäalueen vesien johtamisesta yhtiön kanavassa Savalojaan. Mainitun kanavan vedenjohtokyky on äärirajoilla jo nykyiselläkin hyötyalueella eikä kanavaan haluta lisää vesiä ilman kanavan parannustoimenpiteitä. Vesien johtaminen huonontaa kuivatusalueen K2 latvaosien kuivatusta merkittävästi. K2:n kanavasta on yhdysoja kuivatusalueen K1 kanavaan, joten haitat näkyvät sielläkin. Turvetuotannosta kulkeutuu myös kiintoainetta veden mukana, mikä huonontaa kanavan vedenjohtokykyä. Haitat ovat minimoitavissa säännöllisellä perkauksella. 8. BB ja CC (Kuusisalo RN:o 21:5, Siikalatva, Savaloja; Koskela RN:o 5:66, Siikalatva, Mankila) Muistuttajat ovat ilmoittaneet ostaneensa tilan Kuusisalo RN:o 21:5 vuonna 1994. Tilaa rasitti turvesuon vuokrasopimus. Muistuttajat perkasivat Pesuanojan latvaosan. Vuosituhannen vaihteessa ojitusyhtiö perkasi Pesuanojan salaojitussyvyyteen. Kuusisalon tila kuuluu kuivatusalueeseen 4 sen ainoana maksavana osakkaana. Kanavaa perattiin vielä seuraavana vuonna. Perkausten jälkeen kanavan vedenjohtokyky oli hyvä. Välittömästi kanavan kunnostuksen jälkeen alkoivat turvetuotantoalueen kuntoonpanotyöt. Hakija esikuivatti ojanpaikat kevättalvella 2002 jyrsimellä noin 100 hehtaarin alalta ja ojitti samana vuonna noin 10 hehtaaria tuotantoaluetta. Keväällä vedessä kelluvaa turvetta joutui Pesuanojaan ilman minkäänlaista puhdistusjärjestelmää. Vesinäytteiden otto aloitettiin vasta kevättulvien jälkeen. Ympäristölupaviraston tulee tutkia, onko suon peruskuivatus tapahtunut hyväksyttävällä tavalla, onko hakija vähätellyt turvetuotannon vaikutusta Siikajoen vedenlaatuun ja onko hakija huolimattomalla menettelyllä edesauttanut kanavan tukkeutumista. Turvetuotantoalueen kuivanapito lisää Pesuanojan veden määrää veden seisoessa turvetuotantoalueen vesien laskukohdan yläpuolisessa Pesuanojassa. Turvetuotantoalueen kunnostuksen jälkeen Kuusisalon tilalla noin 26 hehtaarin suuruiselta peltoalalta, josta salaojitettua on noin 8 hehtaaria, ei ole saatu yhtään satoa märkyyden takia. Kuivatushyöty menetettiin jo ensimmäisen vuoden aikana. Pelloille ei kannata kylvää, koska märkyys vie sa- 20