Koulutusvienti Kysely oppimisalan yrityksille 2015
Esipuhe Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmassa (2011-2015) yritykset, tutkijat ja koulut kehittivät yhdessä uusia ratkaisuja oppimisen muuntuviin tarpeisiin. Tekesin fokus on kansainvälisesti skaalattavissa kaupallisissa ratkaisuissa. Näin päämäärämme on ollut yhteinen Team Finlandin koulutusviennin edistämistoimien kanssa. Koska oppimisen markkina on murroksessa monellakin tapaa, halusimme luoda ensikatsauksen tämän uuden toimialan yrityksiin, rakenteeseen ja kasvupotentiaaliin. Uuden toimialan ollessa kyseessä tässä kyselyssä vasta hahmottui alaan kuuluvien yritysten joukko, tuotesegmentit ja kasvun suunnat. Toivomme, että tulevaisuudessa kuva täsmentyy ja täydentyy alan kehittymisen myötä. Kiitämme Finpron Future Learning Finland ohjelmaa yhteistyöstä ja toivotamme yrityksille mitä parhainta menestystä! Helsingissä 18.5.2015, Suvi Sundquist Oppimisratkaisut-ohjelman päällikkö Tekes Kyselyn toteutti ja vastaukset koosti 15/30 Research. Lisätietoja: Heini Karppinen ja Markus Keränen (@1530.fi) 1
Kuusi päähavaintoa kyselyn tuloksista 1. NUORI ALA 41 % vastaajista on nuoria, alle 5v. yrityksiä. Vientiä tekee vain muutama liikevaihdoltaan keskisuuri tai suuri yritys. Yritykset näkevät vientiyhteistyön tärkeänä alaa kehittävänä toimena, mutta eivät koe toimialajärjestöä vielä oleellisena. 2. VIENTIIN VAHVEMPI FOKUS Ottaen huomioon yritysten tyypillinen mikrokoko kansainvälinen liiketoiminta hajaantuu yllättävän laajalle, joka puolelle maailmaa. Digitaalinen liiketoiminta toki mahdollistaa tämän, mutta markkinointiresurssien fokusointi vaatinee uudelleen arviointia. Ilahduttavasti yritysten rekrytointiaikeet painottuvat myyntiin ja markkinointiin. 3. KASVUPOTENTIAALI SUURIN MIKROYRITYKSISSÄ Kasvuhalu on suurin mikrokokoisissa yrityksissä, joita myös vastaajissa oli eniten. Tämän joukon erityispiirteet ja -tarpeet kannattaisi huomioida alaa kehitettäessä mm. edistämällä sijoitusaktiivisuutta. 4. LÄHI-ITÄ JA ITÄ-AASIA KASVAVIA KIINNOSTUKSEN KOHTEITA Kiina on yksittäinen kiinnostavin maa. Eurooppa säilyy tärkeimpänä alueena. 5. YRITYKSET HALUAVAT KEHITTYÄ MYYNNISSÄ JA MARKKINOINNISSA Asiakasymmärrys ja henkilöstön osaaminen nähdään vahvuuksina jo nyt. Lähivuosina yritysten rekrytoinnit keskittyvät suhteellisesti enemmän myyntiin ja markkinointiin kuin tuotantoon. Rekrytoinnit naapurialoilta auttavat kehittämään myös oppimisalaa. 6. VIENNIN TUKI KOTIMAASSA Uusien menetelmien käyttöönottokyky suomalaisissa kouluissa nähdään tärkeimpänä vientiä tukevana kotimaisena toimena. Toiseksi tärkeimpänä vientiä edistävänä kotimaisena toimena nimetään yritystoiminnan yleisten edellytysten, kuten sääntelyn, verotuksen ja työehtojen helpottaminen. 2
Kuusi avainlukua oppimisalalta Vastaajien kokonaisvienti vuonna 2014: 268 M Mikro- ja pk-yritysten osalta: 13 M toteutunut vienti 2014 162 M vientitavoite 2017 Vastaajien henkilöstömäärä 2014, mediaani, koulutusviennin parissa työskentelevät: 4 Ulkopuolisten sijoitusten tarve 2015-2016 26 M Yhteenlaskettu rekrytointitarve 2015-2017 484 hlöä
Sisällys 1. Taustatiedot 2. Vientituotteet 3. Liikevaihdon kehitys 2012-2017 4. Kasvu ja rahoitus 5. Yhteistyö ja tukipalvelut 6. Visio alan tulevaisuudesta 7. Liitteet
1. Taustatiedot Tietoa tutkimuksesta ja tutkittavista
Kyselyyn vastanneet yritykset KOHDERYHMÄ Tekes ja Finpro koostivat 200 yrityksen listan. Lähteinä olivat Tekes, Finnpro, e-oppimiskeskuksen yritysrekisteri sekä Serious Gaming Clusterin jäsenyritykset. Yhteyshenkilöiden tiedot sekä liikevaihtoluvut haimme Asiakastiedolta. TULOSTEN YLEISTETTÄVYYS Koska toimiala on vielä nuori, ei sen määrittely eikä alalla toimivien yritysten rajaaminen ole yksiselitteistä. Tämän kyselyn tulokset antavat kuitenkin suuntaa toimialan nykytilasta ja tulevasta. AJANKOHTA Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2015. LOMAKKEEN LAATIMINEN JA TESTAAMINEN Tekes, Finpro ja 15/30 Research määrittelivät kysymykset ja laativat lomakkeen. 15/30 Research testasi lomakkeen toimivuutta viiden yrityksen kanssa etukäteen. Testiyritykset valitsi Tekes. Lomakkeeseen tehtiin joitakin parannuksia. AINEISTONKERUU Kysely toteutettiin ensisijaisesti sähköisenä. Kutsu lähetettiin 200 yrityksen edustajalle sähköpostitse. Noin 60 vastausta saatiin tätä kautta. Noin 15 vastausta saatiin täydennettyä puhelinhaastatteluin. Loput saatiin lähettämällä henkilökohtainen muistutus sähköpostitse. Kutsutut Vastanneet Vastaus -% KAIKKI 2015 200 92 46 % Liikevaihto 2013 Pieni ( 10 M ) 131 77 59 % Keskisuuri ( 50 M ) 10 3 30 % Suuri (> 50 M ) 9 5 56 % ei liikevaihtoa / ei tiedossa 50 7 14 % 7
Taustatiedot RAPORTISSA TARKASTELTAVAT ALARYHMÄT Tulosten tulkinnan kannalta on mielekästä tarkastella mikro- ja pk-yrityksiä erillään suuryrityksistä tiettyjen kysymysten osalta. Luokituksen perustana käytettiin 2014 liikevaihtoa. Lisäksi oppilaitokset eroteltiin omaksi alaryhmäkseen toiminnan erilaisen luonteen vuoksi. 50 % VASTANNEISTA YRITYKSISTÄ ON OLLUT VIENTIÄ NUORET YRITYKSET Vastanneista yrityksistä 38 on perustettu vuonna 2010 tai sen jälkeen kuudelle ei ole ehtinyt kertyä liikevaihtoa 2014 mennessä. Yritysluokitus, Vastanneiden lukumäärä (n=92) 46 vastanneista yrityksistä ei ole ollut ulkomailta tulevaa liikevaihtoa 2014 mennessä. 13 näistä yrityksistä ei ole vientitavoitetta 2017. Neljällä näistä yrityksistä ei ole oppimisalan liikevaihtotavoitetta 2017 tai se on on 0. Mikroyritys (alle 2M) Pieni (2M-10M) Keskisuuri (10M-50M) Suuri (yli 50M) Oppilaitos 73 9 2 2 6 8
2. Vientituotteet Tuotekategoriat, kohderyhmät, tyypillinen maksaja
Kyselyssä käytettyjä määritelmiä Oppimisratkaisulla tarkoitamme tuotetta, jonka pääasiallinen myyntiargumentti on oppimisen edistäminen. Liikevaihdolla ja viennillä tarkoitamme kaupallisen myynnin kautta asiakkailta saatavia tuloja - ei yhteistyöhankkeitten budjetteja. 10
Oppijakohderyhmä ikäluokittain hyvin tasainen Minkä ikäryhmien oppimiseen tuotteenne kohdistuu? Tässä tarkoitamme tuotteita, joiden päämyyntiargumentti on oppiminen. Voit valita useamman (n=92) 3-6 v. (päiväkoti-ikäiset) 22% 7-12 v. (alakouluikäiset) 13-16 v. (yläkouluikäiset) 16-19 v. (lukiolaiset) Yli 16 v. ammattiin opiskelevat (ammattikoulut) Yli 18 v. opiskelijat (korkeakoulut ja yliopistot) Työntekijät ja työnhakijat Aikuiset kuluttajat 42% 46% 38% 42% 45% 38% 34% 11
Ehdotus oppimisalan tuoteluokituksesta ANNOIMME SEURAAVAT VASTAUSVAIHTOEHDOT ESIMERKKEINEEN Fyysiset oppimisympäristöt - suunnittelu, rakentaminen, tilat, kalusteet Fyysinen oppimateriaali - kirjat, pelit, robotiikka, käsityö/kemia/yms materiaalit Multimedia-laitteet - näytöt, projektorit, tabletit, tietokoneet, videoneuvottelulaitteet, printterit, kamerat, audio, oheislaitteet Tietoverkkoinfrastruktuuri - laajakaista, langattomat verkot, serverit, tietoturva Tekniset palvelut - verkkojen suunnittelu, helpdesk ja lähituki, laitteiden ja ohjelmistojen päivitys, ylläpito ja integrointi Digitaaliset oppimisympäristöt - tiedonhallinta, käyttäjien oma materiaalituotanto, julkaisu, jakelu, kommunikaatio, hallinnon ohjelmistot Digitaaliset oppimateriaalit - ohjelmistot, e-kirjat, videot, pelit, sovellukset Muut ohjelmistot - skaalautumisen komponenttina Opetusalan palvelut - konsultointi, täydennyskoulutus, tutkinnon sopimuskoulutus, opettajankoulutus, kurssit, opetussuunnitelmat Yksityiskoulut - koulujen suunnittelu ja operatiivinen toiminta Muu, mikä? 12
Yleisin päätuote digitaaliset oppimateriaalit Mihin tuotekategoriaan päätuotteenne kuuluu? Voit valita 1-2 (n=92) Digitaaliset oppimateriaalit 54% Digitaaliset oppimisympäristöt 41% Opetusalan palvelut 24% Fyysinen oppimateriaali Ohjelmistot Fyysiset oppimisympäristöt Yksityiskoulut Multimedia-laitteet Muu? Tietoverkkoinfrastruktuuri Tekniset palvelut 12% 11% 7% 4% 3% 3% 2% 1% 13
Toissijainen tuotekategoria opetusalan palvelut Missä muissa kategorioissa tarjoatte ratkaisuja? Voit valita useamman (n=92) Opetusalan palvelut Digitaaliset oppimisympäristöt Ei muita/ei mikään edellisistä Digitaaliset oppimateriaalit Ohjelmistot 34% 28% 25% 24% 22% Muu? Yksityiskoulut Multimedia-laitteet Fyysiset oppimisympäristöt Tekniset palvelut 9% 5% 4% 3% 3% 14
Tuotteen tyypillinen maksaja julkinen oppilaitos Kuka tyypillisesti toimii tuotteenne maksajana? Voit valita useamman (n=92) Julkinen oppilaitos 60% Kunta tai kaupunki 48% Yritys 42% Yksityinen oppilaitos 41% Yksityishenkilö (käyttäjä tai käyttäjän vanhempi) Valtio, ministeriö 27% 25% Muu, mikä? 2% 15
3. Liikevaihdon kehitys 2012-2017
Oppimisalan vienti 268 M vuonna 2014 Liiketoiminta - vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto (n=92) Yrityksen kokonaisliikevaihto Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta 474 000 000 462 000 000 456 000 000 263 000 000 264 000 000 268 000 000 Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) 2012 2013 2014 17
*Koska vastaajista alle viisi luokitellaan liikevaihdon perusteella suuryrityksiksi, ei tätä joukkoa analysoida. Raportissa keskitytään tästä eteenpäin pääasiassa mikroja pk-yritysten joukkoon (n=81) ja oppilaitoksiin (n=9) 18
Liiketoiminta / mikro- ja pk-yritykset Mikro- ja pk-yritysten liiketoiminta, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (n=81) 130 000 000 2014-2017: + 260 % + 1100 % 109 000 000 107 000 000 255 000 000 162 000 000 Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta 64 000 000 66 000 000 71 000 000 10 000 000 11 000 000 13 000 000 Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) 2012 2013 2014 2017 tavoite 19
Liiketoiminta / mikro- ja pk-yritykset Mikroyritys (alle 2M, n=73): 2012 2013 2014 2017 tavoite Liikevaihto 45 000 000 23 000 000 24 000 000 Oppimisratkaisujen osuus 12 000 000 14 000 000 17 000 000 185 000 000 Viennin osuus 1 400 000 2 200 000 3 200 000 144 000 000 Pk-yritys (2M-50M, n=8): Liikevaihto 84 000 000 85 000 000 83 000 000 Oppimisratkaisujen osuus 52 000 000 52 000 000 54 000 000 70 000 000 Viennin osuus 9 020 000 8 390 000 10 090 000 18 000 000 20
Liiketoiminta / Oppilaitokset Oppilaitosten liiketoiminta, vastanneiden yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (n=9) 80 000 000 77 000 000 76 000 000 2014-2017: - 40 % + 130% 47 000 000 1 000 000 1 000 000 3 000 000 7 000 000 Oppilaitoksen kokonaisliikevaihto euroina Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) 2012 2013 2014 2017 tavoite 21
Tärkeimmät vientimaat
Vientimaat 2014 Mistä maista oppimisratkaisujen liikevaihtonne tuli v. 2014? (valitse). Luvussa on yritysten valinnat laskettu yhteen. Maanosa yhteensä luvussa kaikki valinnat on laskettu yhteen. Suomi oli mainittu 59 kertaa. EUROOPPA YHTEENSÄ 109 Eurooppa 18 Ruotsi 13 Hollanti 9 Iso-Britannia / UK 9 Saksa 7 Muu* 7 Tanska 6 Venäjä 6 Norja 4 Belgia 3 EU-alue 3 Liettua 3 Puola 3 Sveitsi 3 Baltian maat 2 Italia 2 Latvia 2 Ranska 2 Slovakia 2 Viro 2 Espanja 1 Tsekki 1 Turkki 1 * MUU: Kazakstan (5), Irlanti, Itävalta, Kosovo, Luxemburg POHJOIS-AMERIKKA YHTEENSÄ 18 Pohjois-Amerikka 8 Yhdysvallat 7 Kanada 3 LATINALAINEN AMERIKKA YHTEENSÄ 14 Muu * 4 Latinalainen Amerikka 3 Brasilia 3 Meksiko 2 Chile 2 * MUU: Uruguay (2), Argentiina, Bolivia, Peru LÄHI-ITÄ YHTEENSÄ 14 Arabiemiraatit 4 Lähi-itä 3 Saudi-Arabia 3 Qatar 2 Kuwait 1 Oman 1 ETELÄ-AASIA YHTEENSÄ 4 Intia 2 Etelä-Aasia 2 KAAKKOIS-AASIA YHTEENSÄ 11 Kaakkois-Aasia 4 Indonesia 2 Thaimaa 2 Singapore 1 Vietnam 1 Australia 1 ITÄ-AASIA YHTEENSÄ 18 Kiina 8 Itä-Aasia 4 Japani 3 Muu? 2 Hong Kong 1 AFRIKKA YHTEENSÄ 4 Afrikka 2 Egypti 1 Etelä-Afrikka 1 23
Vientimaat 2014 yhteenlasketut maininnat maanosittain EUROOPPA:109 POHJOIS-AMERIKKA: 18 LATINALAINEN AMERIKKA: 14 AFRIKKA: 4 LÄHI-ITÄ: 14 ITÄ-AASIA: 18 KAAKKOIS-AASIA: 11 ETELÄ-AASIA: 4
Kiinnostavimmat vientimaat 2015-2017 Mille markkinoille oppimisen alalla yrityksenne panostaa erityisesti seuraavan kolmen vuoden aikana (valitse)? Vaihtoehtoina yksittäisten maiden lisäksi oli myös maanosa tai laajempi alue. EUROOPPA:109 170 POHJOIS-AMERIKKA: 18 37 LÄHI-ITÄ: 14 52 ITÄ-AASIA: 18 57 KAAKKOIS-AASIA: 11 38 LATINALAINEN AMERIKKA: 14 31 AFRIKKA: 4 11 ETELÄ-AASIA: 4 12 Vientimaa 2014 kiinnostavin vientimaa 2015-2017
Kiinnostavimmat vientimaat 2015-2017 Mille markkinoille oppimisen alalla yrityksenne panostaa erityisesti seuraavan kolmen vuoden aikana? (valitse) Luvussa on yritysten valinnat laskettu yhteen. Maanosa yhteensä luvussa kaikki valinnat on laskettu yhteen. Suomi oli mainittu 44 kertaa. EUROOPPA YHTEENSÄ 170 Eurooppa 33 Ruotsi 20 Saksa 18 Iso-Britannia / UK 16 Norja 10 Tanska 10 Baltian maat 9 EU-alue 9 Hollanti 8 Espanja 7 Venäjä 6 Puola 5 Belgia 3 Ranska 3 Turkki 3 Viro 3 Italia 2 Sveitsi 2 Muu* 2 Liettua 1 * MUU: Kazakstan (2), Azerbaidzan POHJOIS-AMERIKKA YHTEENSÄ 37 Yhdysvallat 16 Pohjois-Amerikka 14 Kanada 7 LATINALAINEN AMERIKKA YHTEENSÄ 31 Latinalainen Amerikka 10 Brasilia 7 Chile 6 Meksiko 5 Muu* 3 * MUU: Peru (2), Bolivia, Costa Rica, Ecuador LÄHI-ITÄ YHTEENSÄ 52 Lähi-itä 14 Saudi-Arabia 12 Arabiemiraatit 11 Qatar 8 Oman 4 Kuwait 2 Muu? 1 * MUU: Abu Dhabi, Dubai ETELÄ-AASIA YHTEENSÄ 12 Intia 5 Etelä-Aasia 4 Bangladesh 2 Muu? 1 * MUU: Nepal KAAKKOIS-AASIA YHTEENSÄ 38 Kaakkois-Aasia 10 Singapore 9 Thaimaa 6 Vietnam 6 Indonesia 5 Malesia 2 AFRIKKA YHTEENSÄ 11 Etelä-Afrikka 3 Muu? 2 Afrikka 5 Egypti 1 *MUU: Libya, Kenia ITÄ-AASIA YHTEENSÄ 57 Kiina 23 Itä-Aasia 11 Japani 9 Etelä-Korea 7 Hong Kong 4 Taiwan 3 LISÄKSI: Australia (3) 26
Kolme kiinnostavinta vientimarkkinaa, katsaus Jotkut vastaajista hakevat kasvua kahdelta tai kolmelta alueelta, minkä vuoksi lukuja ei seuraavassa tarkastelussa ole mielekästä laskea yhteen. LÄHI-ITÄ ITÄ-AASIA KAAKKOIS-AASIA
Lähi-idästä kasvua tavoittelee 17 mikro- tai pk-yritystä Lähi-idästä kiinnostuneiden yritysten liiketoiminta kokonaisuudessaan, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (mikro- ja pk-yrityksiä 17) Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 2014-2017: + 200 % + 440 % 71 700 000 58 400 000 Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) 27 200 000 28 800 000 25 100 000 23 500 000 21 100 000 20 100 000 9 400 000 8 900 000 10 900 000 2012 2013 2014 2017 tavoite NÄISTÄ YRITYKSISTÄ 100 %:lla on kansainvälinen kasvustrategia 52 % tavoittelee kansainvälistä sijoittajaa tarve pääomasijoituksille 6,4 M vuosina 2015 2016 rekrytointiaikeet koulutusvientiin yhteensä 191 hlö kahden vuoden sisällä 28
Itä-Aasiasta kasvua tavoittelee 24 mikro- tai pk-yritystä Itä-Aasiasta kiinnostuneiden yritysten liiketoiminta kokonaisuudessaan, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (mikro- ja pk-yrityksiä 24) Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 2014-2017: + 500 % + 740 % 95 100 000 87 100 000 Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) 18 100 000 16 400 000 19 000 000 14 300 000 13 600 000 15 500 000 9 100 000 8 500 000 10 400 000 2012 2013 2014 2017 tavoite NÄISTÄ YRITYKSISTÄ 96 %:lla on kansainvälinen kasvustrategia 68 % tavoittelee kansainvälistä sijoittajaa tarve pääomasijoituksille 15,5 M vuosina 2015 2016 rekrytointiaikeet koulutusvientiin yhteensä 295 hlö kahden vuoden sisällä 29
Kaakkois-Aasiasta kasvua tavoittelee 15 mikro- tai pk-yritystä Kaakkois-Aasiasta kiinnostuneiden yritysten liiketoiminta kokonaisuudessaan, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (mikro- ja pk-yrityksiä 15) Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 2014-2017: + 1000 % + 1100 % 72 200 000 66 200 000 Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) 9 400 000 8 500 000 9 200 000 6 600 000 6 200 000 6 400 000 5 800 000 5 300 000 5 600 000 2012 2013 2014 2017 tavoite NÄISTÄ YRITYKSISTÄ 89 %:lla on kansainvälinen kasvustrategia 72 % tavoittelee kansainvälistä sijoittajaa tarve pääomasijoituksille 8,5 M vuosina 2015 2016 rekrytointiaikeet koulutusvientiin yhteensä 148 hlö kahden vuoden sisällä 30
Kolmen kiinnostavimman markkinan erityispiirteitä Kyseisistä alueista kiinnostuneiden mikro-ja pk-yritysten vastauksissa korostuvat asiat: KAIKILLE YHTEISTÄ Koulutusvientiyhteistyö muiden suomalais-yritysten kanssa koetaan keskimääräistä tärkeämpänä kasvun mahdollistajana. Kuntien hankinnat ja niistä saatavat referenssit koetaan keskimääräistä vähemmän tärkeinä. LÄHI-ITÄ Tutkintomyynnin mahdollistaminen nähdään tärkeänä. Kasvun rahoituksena pääomasijoittaja on ollut keskimääräistä tärkeämpi. Käyttäjätestit suomalaisissa kouluissa nähdään keskimääräistä vähemmän tärkeinä. ITÄ-AASIA Yhteinen brändi yhteistyössä muiden suomalaisten yritysten kanssa ja vaikuttaminen toimialajärjestönä koetaan tärkeinä Vuosina 2015-2016 kasvu aiotaan rahoittaa erityisesti Tekesin ja pääomasijoittajan avulla. KAAKKOIS-AASIA Innovatiivisen kouluratkaisun toteuttaminen ulkomaille nähdään keskimääräistä tärkeämpänä yritysyhteistyön muotona. Tutkimuspalveluista uuden tuotteen pedagogisten vaikutusten arviointi, teknologian tutkimus ja kehitys, käyttäjäpalautteen kerääminen living lab ympäristöissä sekä kansainvälisten tutkimusryhmien osaaminen ja verkostot koetaan keskimääräistä tärkeämpänä. Vuosina 2015-2016 kasvu aiotaan rahoittaa Tekesin ja Pääomasijoittajan avulla. 31
4. Kasvu ja rahoitus Yrityksen kilpailukyvyn ydintekijät, tärkeimmät kehityskohteet sekä rekrytointiaikeet
Koulutusviennin strategiset tavoitteet Onko strategiassanne määritelty kansainvälisen liiketoiminnan tavoitteet? (n=92) KYLLÄ 76 % mikro- tai pk-yritys 77 % suuryritys 100 % oppilaitos 67 % 33
Rekrytointiaikeet koulutusviennin parissa Koulutusviennin parissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä v. 2014 ja rekrytointiaikeet v. 2015-2016 (n=81) REKRYTOINTIAIKOMUKSET 81 yritystä on aikomus rekrytoida 563 uutta työntekijää koulutusviennin tehtäviin tulevan kahden vuoden sisällä. 563 1 229 henkilöä yhteensä rekrytointiaikeet v. 2015-2016 työntekijämäärä v. 2014 MIKRO- JA PK-YRITYSTEN REKRYTOINTIAIKEET YHTEENSÄ 484 HENKILÖÄ Koulutusviennin parissa työskenteli v. 2014 539 henkilöä yrityskohtainen keskiarvo = 7 hlö mediaani = 4 hlö Yrityksillä on aikomus vuosien 2015-2016 aikana rekrytoida 484 henkilöä lisää yrityskohtainen keskiarvo = 6 hlö mediaani = 3 hlö 34
Rekrytointiaikeet tuotannossa ja myynnissä Koulutusviennin parissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä v. 2014 ja rekrytointiaikeet v. 2015-2016 (n=81) TULEVINA VUOSINA MYYNNILLINEN ETUNOJA Uudet työtehtävät ovat lähivuosina suhteellisesti enemmänkin myyntipainotteisia (+ 84 %, eli 200 henkilöä). Henkilömäärällisesti tuotanto vetää enemmän (+ 37 %, 363 henkilöä). 363 991 tuotannossa eli toteutuksessa 200 238 vientityön parissa eli "myynnin eturintamassa" rekrytointiaikeet v. 2015-2016 työntekijämäärä v. 2014 MIKRO- JA PK-YRITYSTEN REKRYTOINTIAIKEET V. 2015-2016 Viennin eturintamaan, myynnillisiin tehtäviin yhteensä 179 henkilöä keskiarvo = 2 hlö mediaani = 1 hlö Tuotantoon yhteensä 305 tuotantoon keskiarvo = 4 hlö mediaani = 2 hlö 35
Yrityksen kilpailukyvyn ydin tällä hetkellä Mihin yrityksenne nykyinen kilpailukyky perustuu? Voit valita useamman (n=92) Asiakasymmärrys ja -kontaktit Henkilöstön osaaminen Konseptointi, tuotteistus Yhteistyökumppanit ja - Teknologia Brändi Palveluliiketoiminta Myynti, sis. jakelukanavat Liiketoimintamalli Johdon osaaminen Markkinointi Muu? 4% 58% 55% 49% 40% 36% 32% 30% 28% 27% 24% 75% TAUSTAOLETUS: Vaikuttavuus oppimistuloksiin on kaikkia toimialalla yhdistävä tekijä, mikä mainittiin kysymyksen asettelussa. Yritysten nykyisen kilpailukyvyn ytimessä ovat: Asiakasymmärrys ja asiakaskontaktit Henkilöstön osaaminen Konseptointi ja tuotteistus Muu -vastauksen takaa löytyvät maininnat: Sisältö (2) Vikkelyys ja innovatiivisuus Tuotteen laatu 36
Tärkeimmät kehitysalueet lähivuosina Mitä osa-aluetta aiotte seuraavaksi kehittää? Voit valita useamman (n=92) Myynti, sis. jakelukanavat Markkinointi Konseptointi, tuotteistus Yrityksen kansainvälistyminen Yhteistyökumppanit ja - sopimukset Liiketoimintamalli Teknologia Henkilöstön osaaminen Asiakasymmärrys ja -kontaktit Johdon osaaminen Brändi Palveluliiketoiminta Muu? 46% 38% 35% 30% 26% 23% 23% 16% 13% 12% 10% 5% 57% Yritykset näkevät tärkeimpinä kehitysalueinaan: Myynnin, sisältäen jakelukanavat Markkinoinnin Konseptoinnin ja tuotteistuksen Muu -vastauksessa mainitaan: Lisää tuotteita Sähköiset ympäristöt Sisältö Vaikuttavuuden mittaaminen ja sen todistaminen Yrityksen kansainvälistyminen ei ollut vaihtoehtona nykyistä kilpailukykyä arvioitaessa. 37
Kuilu yrityksen ydinkilpailukyvyn ja kehitysalueiden välillä Mihin yrityksenne nykyinen kilpailukyky perustuu? Mitä osa-aluetta aiotte seuraavaksi kehittää? Asiakasymmärrys ja -kontaktit Henkilöstön osaaminen Konseptointi, tuotteistus Yhteistyökumppanit ja - sopimukset Teknologia Brändi Palveluliiketoiminta Myynti, sis. jakelukanavat Liiketoimintamalli Johdon osaaminen Markkinointi Yrityksen kansainvälistyminen 75% 16% 58% 23% 55% 38% 49% 30% 40% 23% 36% 12% 32% 10% 30% 57% 28% 26% 27% 13% 24% 46% 35% Lähivuosina yritykset haluavat kehittyä kansainvälistymisen lisäksi erityisesti Myynnissä ja jakelukanavissa (30 % 57 %) Markkinoinnissa (24 % 46 %) Kehitystyötä ei unohdeta myöskään Liiketoimintamallin kehittämisessä Johdon osaamisessa Teknologian kehittämisessä Konseptoinnissa ja tuotteistuksessa Vähiten erityshuomiota seuraavaksi kaipaavat Asiakasymmärrys ja kontaktit (75 % 16 %) Henkilöstön osaaminen (58 % 23 %) Brändi (36 % 10 %) 38
Käytetyt rahoitusinstrumentit Mitä rahoitusinstrumentteja yrityksenne on käyttänyt tähän mennessä kasvun mahdollistamiseksi? (n=92) Yrityksen tulorahoitus Tekes Perustajan sijoitus ELY-keskus Finnvera Pankkilaina Perhe ja tuttavat sijoittajina Pääomasijoittaja Bisnesenkeli EU Muu? Joukkorahoitus Teollisuussijoitus 32% 24% 15% 14% 13% 7% 7% 3% 1% 42% 53% 78% 64% Muina mainittu seuraavat: Forum Virium Opetusministeriö Vaihtovelkakirja Keksintösäätiö AVEK Apurahat Vain 23 yritystä kertoi rahoituksen euromäärän, minkä vuoksi sitä ei tässä eritellä. 39
Suunnitellut rahoituslähteet 2015-2016 Mitä rahoitusinstrumentteja aiotte hyödyntää kansainvälisen kasvun rahoittamiseksi vuosien 2015-2016 aikana? (n=92) Emme tarvitse Tekes Pääomasijoittaja ELY-keskus Bisnesenkeli EU Finnvera Muu, mikä? Perustajan sijoitus Pankki Joukkorahoitus Teollisuussijoitus Perhe ja tuttavat 23% 21% 20% 18% 14% 14% 12% 11% 7% 5% 3% 33% 58% Muina mainittu seuraavat: Yrityksen tulorahoitus (5) Finnpartnership (2) Partnerirahoitus Kohdemarkkinoillamme toimivat rahoittajat VTT Juuri mikään instrumentti ei ole oppilaitoksen käytössä 40
Aikeet kansainvälisen sijoittajan hankkimiseksi Onko tavoitteenne hankkia yritykseenne kansainvälinen sijoittaja? (n=92) Kansainvälisen sijoittajan hankkimisen tarve kasvaa koulutusviennin liikevaihto-tavoitteiden myötä (n=92, vientitavoiteluokka 2017) KYLLÄ 43 % 56% 67% mikro- tai pk-yritys (n=81) 48 % oppilaitos (n=9) 11 % 18% 31% 0 tai ei vastausta alle 500 000 500 000-3 M yli 3 M 41
Tarve kerätä pääomaa sijoittajilta Paljonko edellisestä aiotte kerätä yksityisenä pääomana sijoittajilta vuosien 2015-2016 aikana? (luokiteltu, n=92) 48 9 24 11 44 yritystä vastasi euromääräiseen kysymykseen. Joukossa on vain mikroyrityksiä. Yksityisenä pääomana sijoittajilta vastanneet mikroyritykset aikovat kerätä Yhteensä noin 26 miljoonaa euroa Mediaani eli keskimmäinen mainittu summa on 300 000 Keskiarvo on 580 000 48 yritystä ei halunnut vastata tai niillä ei ollut tarvetta kerätä pääomaa sijoittajilta. 0 / ei vastausta alle 100 000 100 000-999 999 1 000 000-4 000 000 42
Mikroyritysten tarve pääomasijoituksille 2015-2016 26 000 000 44 yrityksen yhteenlaskettu tarve 43
Mikro- ja pk-yritysten sekä oppilaitosten rahoitustarpeet 2015-2016 Mitä suuruusluokkaa rahoitustarpeenne ovat vuosina 2015-2016? (n=81, mikro- ja pk-yritykset) Noin puolelle yrityksistä ja 80 % oppilaitoksista rahoitustarve on luokkaa 100 000 1 000 000. 31% 47% alle 100 000 100 000 1 000 000 78% 19% 4% 0% 1 Miljoonaa 10 Miljoonaa 100 + Miljoonaa (n=9, oppilaitokset) Vastausvaihtoehdot olivat: alle 100 000 100 000 1 000 000 1 Miljoonaa (esim. liiketoiminnan kärkihanke) 10 Miljoonaa (esim. liiketoiminta-alueen kehittäminen itsenäisesti) 100 + Miljoonaa (esim. liiketoiminnan kehittäminen yritysostojen kautta) 11% 11% 0% 0% alle 100 000 100 000 1 000 000 1 Miljoonaa 10 Miljoonaa 100 + Miljoonaa 44
Mikroyritysten viisi tärkeintä rahoituslähdettä vientitavoitteen suuruuden mukaan Vientitavoite 2017 < 500 000 (mikroyritykset, n=22) Vientitavoite 2017 300 000-3M (mikroyritykset, n=20) Vientitavoite 2017 > 3M (mikroyritykset, n=16) Tekes 64% Tekes 80% Tekes 75% Pääomasijoittaja 27% Pääomasijoittaja 50% Pääomasijoittaja 75% ELY-keskus 27% ELY-keskus 30% Bisnesenkeli 56% EU 23% Perustajan sijoitus 30% Joukkorahoitus 25% Finnvera 18% EU 25% ELY-keskus 19% 45
5. Yhteistyö ja tukipalvelut Merkittävimmät tukitoimet ja tarpeellisimmat tutkimuspalvelut
Yhteistyö muiden suomalaisyritysten kanssa Miten aiotte tehdä yhteistyötä muiden suomalaisyritysten kanssa? (n=92) Kokemusten vaihto, tiedonjako Koulutusvientiyhteistyö Kokonaiskonseptit Innovatiivisen kouluratkaisun toteuttaminen ulkomaille Innovatiivisen kouluratkaisun toteuttaminen Suomeen Omistusjärjestelyt Yhteinen brändi Vaikuttaminen toimialajärjestönä Muu, mikä? 61% 57% 41% 40% 32% 22% 18% 17% 10% Muina mainittu seuraavat: Osana seriuos gaming clusteria Ratkaisujen integrointi Tuotekehitystä, yhteismarkkinointia kokonaiskonsepteina ja markkinan konsolidointia Sisällöntuotanto, tekijöiden kontaktointi Palvelujen integrointi Alihankintaverkosto Laajempaa verkostoa kvkoulutusorganisaatioiden kanssa Ihan mikä vaan olisi parannusta nykytilanteeseen, jossa firmat lähinnä puuhastelevat itsekseen 47
Vientiä tukevat tärkeimmät julkiset toimet Mitkä kotimaiset toimet edistäisivät parhaiten kansainvälisen liiketoimintanne kehittymistä? Valitse max viisi. (n=92) Opettajien ammatillinen kehittäminen ja uusien menetelmien käyttöönottokyky Yritystoiminnan yleiset edellytykset (verotus, sääntely, työehtosopimukset) Team Finland vienninedistämispalvelut Kuntien hankinnat ja niistä saatavat referenssit Oppimisalan tutkimus- ja kehitysympäristön vahvistaminen Kansallisen koulutuspilven käyttöönotto ja konseptointi Muun infrastruktuurin kehitys esim. laajakaistayhteydet tai 1:1 laitepolitiikka Tutkintomyynnin mahdollistaminen Yrityskiihdyttämön perustaminen alalle Muu, mikä? 57% 48% 41% 34% 34% 23% 23% 23% 21% 10% Muina mainittu seuraavat: Clusterille paukkuja tehdä yhteistyötä yliopistojen (tutkimus) ja oppilaitosten (kokeilukouluverkostot) kanssa FLF:n toimiminen aktiivisena tarjousaparaattina eikä vain syötteiden antajana Tukea markkinointiin Oppilaitosten hankinnat Vientitoiminnan järkevät tukitoimet; nyt vientihankkeet tehty suuryritysten ja koulujen lähtökohdista, ei startupien lähtökohdista. Pitkäaikainen riskinottokyky rahoituksen kautta Yliopistoyhteistyö 48
Tarpeellisimmat tutkimuspalvelut Minkälaisia tutkimuspalveluita yrityksenne haluaisi ostaa? (n=92) Uuden tuotteen pedagogisten vaikutusten arviointi Käyttäjätestit ulkomaisissa kouluissa Pedagogian tutkimus ja kehitys Suomessa hyväksytty' sertifiointi Käyttäjätestit suomalaisissa kouluissa Käyttäjäpalautteen kerääminen living lab ympäristöissä Kansainvälisten tutkimusryhmien osaaminen ja verkostot Teknologian tutkimus ja kehitys Liiketoiminnan tutkimus ja kehitys Mahdollisuus tutkimustulosten hyödyntämiseen ensimmäisten Muu, mikä? 48% 38% 33% 28% 26% 22% 21% 17% 17% 13% 10% Muina mainittu seuraavat: Tuki ja tutkimus uusien markkinoiden avaamiseksi Markkinatutkimus eli mikä taho ja kuka henkilö on valmis ostamaan ja mitä / Kiinan Intian markkinatutkimus / Markkinatutkimus potentiaaliseen kohdemaahan Maakohtainen sertifiointi Myyntityötä tukevat tutkimukset, esim liidikartoitukset Digitaalisten oppimisratkaisujen käytön oppimistulokset vs. perinteiset menetelmät / Mittaaminen 49
6. Visio alan tulevaisuudesta Mitkä trendit vaikuttavat voimakkaimmin? Minkälainen toimiala palvelee oppimisen tarpeita vuonna 2020?
Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat teknologiatrendit Minkä trendien arvioitte vaikuttavan voimakkaimmin oppimisalan liiketoimintanne kehittymiseen? (n=92) Digitaalinen oppimateriaali Mobiilisuus Online kurssituotannot Adaptiivisuus ja personointi Digitaalinen liiketoiminta yleisesti Pelit Sosiaalinen media Muu, mikä? Tietoturva 55% 49% 35% 34% 32% 29% 18% 3% 2% Muina mainittu seuraavat: e-portfoliot ja Open Badges-standardi Etäoppiminen verkon välityksellä lukio-opetuksessa Digitaalinen ympäristö simuloinnissa 51
Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat yhteiskunnalliset trendit Minkä trendien arvioitte vaikuttavan voimakkaimmin oppimisalan liiketoimintanne kehittymiseen? (n=92) Valtioiden investoinnit koulutukseen Koulujen tietoteknologiavalmius kokonaisuutena Tulevaisuuden koulun kehittäminen Uudet pedagogiset menetelmät, mainitse Työnantajien investoinnit koulutukseen Kuluttajien älylaitteiden yleistyminen Opettajien tietoteknologiset valmiudet Kuluttajien investoinnit koulutukseen Koulujen päätelaitehankinnat Muu, mikä? Laajakaistainfrastruktuurin kattavuus Julkisten hankintojen uudet mallit 42% 34% 34% 30% 28% 27% 22% 14% 13% 13% 10% 8% Muina mainittu seuraavat: Kansainvälinen talouskriisi Lisääntyvä kustannustehokkuustarve / Yhteiskunnan digitalisoituminen / Digitaalistuminen kustannussyistä Kuluttajien valistuneisuus digioppimisen mahdollisuuksista / Digitaalisten sisältöjen kasvu ja saatavuus / Digitaalisen oppimisen arkipäiväistyminen Tutkintojen maksullisuus Tarve tasa-arvoisiin oppimisratkaisuihin kunnissa EU-tuki asiakkaille Oppimistiedon analysointi Oppilaiden valmiudet käyttää laitteita Lasten hyvinvointiin panostaminen 52
Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat uudet pedagogiset menetelmät Minkä trendien arvioitte vaikuttavan voimakkaimmin oppimisalan liiketoimintanne kehittymiseen? (n=92) Valtioiden investoinnit koulutukseen Koulujen tietoteknologiavalmius kokonaisuutena Tulevaisuuden koulun kehittäminen Uudet pedagogiset menetelmät, mainitse Työnantajien investoinnit koulutukseen Kuluttajien älylaitteiden yleistyminen Opettajien tietoteknologiset valmiudet Kuluttajien investoinnit koulutukseen Koulujen päätelaitehankinnat Muu, mikä? Laajakaistainfrastruktuurin kattavuus Julkisten hankintojen uudet mallit 14% 13% 13% 10% 8% 22% 34% 34% 30% 28% 27% 42% Mainitut uudet pedagogiset menetelmät: Blended learning / Hajautettu oppiminen: opitaan, missä satutaan olemaan, ei fyysistä tapahtumaa, monimuotoisuus / Open classroom / Flipped classroom Problem based learning / Tutkiva oppiminen / Tekemällä oppiminen / Design learning Verkko-oppiminen / Etäopetus / Etäopetuksen tehostuminen / Pelioppiminen / Pelillistäminen / Game based learning / Simulaatiot / Informaali oppiminen Yhteisöllinen oppiminen / Vertaisoppiminen / Kaikki osallistuvuutta lisäävät ja ryhmätyöskentelyn sallivat metodit / Eri organisaation välistä yhteistyön tiedonkulkua / Yhteistyötä Mooc / Massive Open Online Course Viktoriaanisen ajan koulun mureneminen / Uudenlaisen oppimisen ymmärtäminen ja sen huomioiminen pedagogiikassa (esim. uudenlaisen matematiikan oppimisen ymmärtäminen) / Parannusta opetussisältöön Oppimisen iloa tukeva menetelmä / Keskittyminen osaamisen palkitsemiseen, henkilökohtaisuus 53