Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/10/1 Dnro ISAVI/12/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Ilomantsin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Ilomantsi HAKIJA Ilomantsin kunta Soihtulantie 7 82900 Ilomantsi HAKEMUS Hakemus koskee Ilomantsin kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Puhdistamo ja sen toimintaan liittyvä kompostointilaitos sijaitsevat Ilomantsin kunnan Ilomantsin kylässä kiinteistöllä Jätevedenpuhdistamo (146-406-136-0) osoitteessa Iljantie. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 31.10.2008 ja sitä on täydennetty 27.1.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätevedenpuhdistamon toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) nojalla oltava ympäristölupa. Jätteen laitosmainen käsittely kompostoimalla on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) nojalla. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen valtioneuvoston ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta antaman asetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee kaikkien samaan kokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. Jätevesien vesistöön johtamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 57/99/2 (10.11.1999) mukaisesti hakijan on tullut jättää vuonna 2008 lokakuun loppuun mennessä jätevesien vesistöön johtamisluvan lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti hakemus käsitellään koko toimintaa koskevana ympäristölupana.
2 AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET Itä-Suomen vesioikeus on 10.11.1999 antanut päätöksen nro 57/99/2, joka koskee kunnan puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamista Ilomantsinjärveen. Lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen BHK 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l. Orgaanisen aineen vähenemän tulee olla vähintään 92 % ja fosforin vähenemän 93 %. Ilomantsin kunnan ympäristö- ja terveyslautakunta on antanut jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen sekä haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteiden kompostoinnille toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 9.8.1995 ( 29). PUHDISTAMON SIJAINTI JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistö ja sen tila Alueella on voimassa 1970-luvulla hyväksytty rakennuskaava, jossa puhdistamon tontti on merkitty kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten alueeksi (YT). Puhdistamoalue rajautuu länsi- ja itäsivuilta maatalousalueeseen (M) sekä etelässä luonnontilassa säilytettävään puistoalueeseen (PL). Puhdistamoalue sijaitsee Ilomantsin keskustan läheisyydessä sen pohjoispuolella. Ilomantsinjärvi on puhdistamon luoteis- ja länsipuolella. Koillispuolella on Pötönjoki, joka laskee Ilomantsinjärveen. Noin 80 m:n päässä idässä on lähin yksittäinen asuinrakennus, pohjoispuolella 170 m:n päässä on kaksi pientaloa ja rivitaloalue alkaa noin 170 m:n päässä etelässä. Kaakkoispuolella 120 m:n etäisyydellä on hautausmaa. Jätevedenpuhdistamon ja Ilomantsinjärven välissä noin 150 m:n päässä puhdistamosta on kirkko ja pappila. Lounaassa on uimaranta noin 700 m:n päässä ja kuntoutuskeskus noin 800 m:n päässä. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Ilomantsin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Koitajoen valuma-alueella ja siellä tarkemmin Mekrijärven Nuorajärven alueen Ilomantsinjärven valuma-alueella (04.926). Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuojassa noin 400 m jätevedenpuhdistamolta luoteeseen Ilomantsinjärveen. Purkupaikka on noin 150 m:n etäisyydellä Pötönjoen suusta etelään. Vesien purkupaikasta on noin 1,5 km Ilomantsinjoen luusuaan. Ilomantsinjärven pinta-ala on 9,2 km 2, keskisyvyys on 1,57 m ja suurin syvyys 2,3 m. Valuma-alueen pinta-ala on 141,72 km 2 ja järvisyys 6,7 %. Valuma-alueesta 46 % on metsää, 36 % suota ja peltoa 10 %. Ilomantsinjärvestä vedet laskevat Ilomantsinjoessa noin 6 km:n päähän Kätkäjärveen ja siitä Ryökkylänsalmen kautta Mekrijärveen ja edelleen Koitajokeen. Mekrijärven Nuorajärven alueen pinta-ala on 1 015 km 2 ja järvisyys 11,56 %. Koitajoen valuma-alueen pinta-ala Rahkeenveteen ja Jäsysjärveen saakka on 6 630 km 2 ja järvisyys 10,42 %. Ilomantsinjärven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Väriluku on kohonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Järvi on ollut 2000-luvun alussa erittäin rehevä. Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 2000-luvulla ja kuvaa nykyisin rehevää järveä. Levätuotantoa kuvaava klorofylli-a -pitoisuus on ollut yleisesti erittäin rehevän veden tasolla. Kokonaistyppipitoisuus on suovaltaisesta valuma-alueesta johtuen luontaisesti korkea Ilomatsinjärvessä. Happitilanne Ilomantsinjärvessä on ollut pääsääntöisesti kohtalai-
Kalasto ja kalastus sen hyvä. Joinakin talvina pitkä jääpeitteinen aika on huonontanut kevään happitilannetta. Levämääritys on tehty Ilomantsinjärvestä vuosina 2006 ja 2007. Lajisto oli monipuolinen ja runsas, mikä viittaa rehevään veden laatuun. Erot eri havaintoasemien välillä olivat vähäisiä. Kalastus Ilomantsinjärvellä on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalastavia ruokakuntia on enimmillään noin 50 avovesikaudella kesällä. Verkkopyynti on suosituinta ja kesäisin kalastetaan myös katiskoilla ja uistimilla. Talvisin järvellä on pilkkijöitä. Ahven- ja särkikannat ovat runsaita, hauki- ja lahnakannat melko hyviä sekä kuha- ja madekannat kohtalaisia. Siikakanta on taantunut istutusten vähennyttyä. 3 TOIMINNAN KUVAUS Yleistä toiminnasta Viemäriverkko Puhdistamo Ilomantsin kunnan jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1976. Laitosta on laajennettu ja peruskorjattu useaan otteeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kunta omistaa puhdistamokiinteistön. Laitos on mitoitettu 5 000 asukkaan jätevesille ja 2 000 m³/d virtaamalle. Viemäriverkoston piirissä on noin 800 kiinteistöä ja noin 4 400 asukasta. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VELVET) mukaan puhdistamolle tulevan veden määrä on ollut vuosina 2000 2008 keskimäärin 483 000 m³. Vuotovesimäärä on ollut vuosina 2003 2008 keskimäärin 278 000 m³. Vuoden 2007 keskimääräinen orgaaninen tulokuormitus vastasi 3 860 asukkaan ja maksimikuormitus 7 715 asukkaan kuormitusta. Keskimääräinen tulovirtaama on noin 1 150 m³/d. Ennusteen mukaan puhdistamon piirissä oleva asukasmäärä tulee hieman vähenemään. Vuosina 2010 2020 puhdistamolle tulevan jätevesimäärän arvioidaan olevan noin 960 m³/d. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotetaan noin 1 700 m³ vuodessa. Viemäriverkon pituus on 51,8 km, josta 40,7 km on muoviputkea ja 11,1 km betoniputkea. Sekaviemäröintiä ei ole käytössä. Toiminnassa olevista kuudesta pumppaamosta kolme on kaukovalvonnan piirissä ja toiset kolme pumppaamoa käydään tarkistamassa päivittäin. Vanhoja viemäreitä saneerataan vuosittain 750 1 500 m. Huonokuntoisimmat viemärit voidaan kunnostaa 5 10 vuoden ajanjaksolla. Vuosina 1999 2007 on saneerattu sujuttamalla 5 777 m betoniputkea. Samalla aikavälillä on rakennettu 8 200 m uutta viemäriverkkoa, josta suurin osa on paineviemäriä. Suunnitteilla on joidenkin uusien alueiden viemäriverkostojen rakentaminen. Jätevedenpuhdistamo on yksilinjainen, kokonaan sisätiloissa oleva biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Sen prosessin vaiheet ovat välppäys, rasvan- ja hiekanerotus, kemikalointi ferrosulfaatilla, ilmastus ja selkeytys. Ilmastusaltaan tilavuus on 446 m³. Selkeytysaltaan pinta-ala on 180 m² ja tilavuus on 590 m³. Prosessin ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan turpeeseen sekoitettuna ruuvipuristimella ja kompostoidaan. Sako- ja umpikaivoliete otetaan vastaan 60 m³:n säiliöön, josta se pumpataan tuloveden välppäysyksikköön.
Lietteen käsittely Laitos on liitetty kunnan vesijohtoverkkoon ja laitoksen jätevedet johdetaan suoraan puhdistamon puhdistusprosessiin. Prosessissa käytetään huuhtelu- ja pesuvetenä pääosin teknistä vettä. Verkostoveden kulutus on vähäistä. Jätevedenpuhdistamon mitoitustietoja vuodelle 2020 ja tulevan kuormituksen keskiarvo vuosilta 2005 2008: Mitoitus Keskiarvo vuosilta 2005 2008 Q kesk m 3 /d 2 000 1 150 Q max m 3 /d 2 325 q kesk m 3 /h 120 BHK 7ATU kg/d 400 256 kokonaisfosfori kg/d 15 kokonaistyppi kg/d 56 kiintoaine kg/d 626 Laitokselle tuleva kuormitus on pääosin mitoitusarvojen alapuolella. Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla käsitellään omassa puhdistamoprosessissa syntyvä jätevesiliete. Lietteen käsittelyn vaiheet ovat sekoittaminen turpeeseen, flokkaus, koneellinen kuivaus ja kompostointi. Vuonna 2007 syntyi kompostoitavaa kuivattua lietettä 1 440 tonnia. Lietteeseen sekoitetaan turvetta kahdessa sekoitussäiliössä. Liete turvesekoitussuhde on 1000/180. Seos lasketaan flokkaussäiliöön, johon lisätään polymeeriliuosta veden erottumista parantamaan. Tämän jälkeen seos kuivataan ruuvipuristimella 30 35 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Osa kuivatusta lietteestä (10 %) siirretään 50 m 3 :n rumpukompostoriin ja 90 % suoraan kompostointikentälle. Rumpukompostorin käyttö on nykyisin vähäistä siitä aiheutuvien hajuhaittojen, käsiteltävän lietteen määrän ja turpeen laatuvaihteluiden takia. Kompostoitumisen optimaalinen lämpötila on 50 60 ºC ja kompostorin läpimenoaika on 5 7 vrk. Kompostorin läpi mennyt seos siirretään kuljettimella kuljetuslavalle ja siitä edelleen kompostointikentälle aumaan jälkikypsytykseen 2 3 kuukaudeksi. Asfaltoidun kompostointikentän koko on noin 1 500 m 2. Kentän suoto-, valuma- ja sulamisvedet johdetaan kallistuksin alueen keskellä olevaan kaivoon ja edelleen puhdistamoprosessiin. Raakakompostia kuljetetaan 2 4 kertaa vuodessa jälkikompostoitavaksi Varissuon maankaatopaikalle, jolla on ympäristölupa kyseessä olevaan toimintaan. Kemikaalit ja niiden varastointi Energian käyttö Saostuskemikaalina käytetään vuodessa noin 80 t ferrosulfaattia. Kemikaali tulee laitokselle kuorma-autolla kiinteässä muodossa ja se liuotetaan veteen 50 m³:n varastoeli liuotusaltaassa. Sähköenergiaa kuluu lämmitykseen, lietteen kuivaukseen, kompressoreiden ja laitteiden käyttämiseen, pumppauksiin ja ilmanvaihdon ylläpitämiseen. Puhdistamon sähkön kulutus on noin 267 MWh/a, mikä on 2,4 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti. Sähkölämmityksestä johtuen sähkönkulutuksen vertaaminen muihin vastaaviin laitoksiin on mahdotonta. 4
5 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt vesiin ja puhdistamon puhdistusteho Ilomantsin kunnan jätevedenpuhdistamolta johdetaan puhdistettua jätevettä Ilomantsinjärveen 450 000 550 000 m³ vuodessa. Vuosina 2005 2007 vesistöön purkuvesien mukana tullut fosforikuormitus oli noin 7 % ja typpikuormitus 23 % Ilomantsinjärveen tulevasta kokonaiskuormituksesta. Jätevedenpuhdistamon typpikuormituksesta 80 % oli ammoniumtyppeä. Puhdistamon vesistökuormitus ja puhdistustehot vuosina 2000 2008 ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan olivat seuraavat: kg/d % BHK 7ATU 6,2 13,0 94 97 fosfori 0,26 0,52 95 98 typpi 34,5 62,6 14 39 kiintoaine 3,3 15,8 91 99 Käsitellyn veden BHK- ja fosforipitoisuudet ja vastaavat reduktiot ovat vastanneet puhdistusvaatimuksia koko lupajakson ajan. Pitoisuustasot ovat säilyneet ennallaan pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Myöskään kokonaistyppikuormassa tai -pitoisuudessa ei ole selkeää muutossuuntaa. Ammoniumtypen pitoisuus ja kuorma pienenivät nitrifikaatiokoeajon lopulla syksyllä 2007. Vaikutukset vesistöön ja kalastoon Vesistötarkkailutulosten mukaan jätevedenpuhdistamon purkuvesillä on ollut vähäisiä vaikutuksia Ilomantsinjärven veden laatuun. Päästöt eivät tule muuttumaan, joten vaikutukset pysyvät samana. Tarkkailutuloksissa vuosina 2003 ja 2008 lopputalven havaintokerroilla on näkynyt lievä kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuden kohoaminen. Happitilanne on heikentynyt ja sähkönjohtavuus on ollut hieman koholla. Ammoniumtypen hapenkulutusvaikutus kulkeutuu Ilomantsinjärvestä Kaunislahden ja Muikunlahden kautta Ilomantsinjokeen ja sieltä Mekrijärveen. Loppukesän vesistönäytteiden tuloksissa ei ole ollut yleensä havaittavissa selvää puhdistamon jätevesien vaikutusta. Vuonna 2008 vaikutukset näkyivät jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla. Kesien nitraatti- ja nitriittityppipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Veden hygieeninen laatu on ollut pääsääntöisesti hyvä, paitsi kesällä 2003, jolloin tulokset viittasivat jätevedenpuhdistamon vaikutuksiin. Puhdistamon purkuvesistä aiheutuvia selviä kalataloudellisia haittoja ei ole haastattelutietojen mukaan esiintynyt. Verkot likaantuvat ajoittain, mutta likaantuminen ei ole ollut erityisen voimakasta. Kaloissa ei ole todettu makuhaittoja. Jätteet ja niiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä (jätetunnus 190805G) syntyy 1 440 t vuodessa. Määrässä on mukana lietteeseen sekoitussuhteessa 100/18 lisättävä turve. Lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat alle valtioneuvoston päätöksessä lietteen käytöstä maanviljelyksessä annettujen raja-arvojen. Valmista kompostia on käytetty kunnan omiin viherrakennuskohteisiin ja osittain myyty kuntalaisille. VAHTI-tietojen mukaan vuonna 2007 syntyi välpejätettä noin 40 tonnia (jätetunnus 190801) ja hiekkajätettä (jätetunnus 190802) 78 tonnia. Välpejäte kuljetetaan kaatopaikalle ja hiekkajäte kompostoidaan puhdistamoalueella. Vuosittain syntyy vähäinen määrä öljyjätteitä (jätetunnus 130208), jotka toimitetaan ongelmajätekeräykseen.
Muut päästöt ja liikenne Syntyvän jätevesilietteen ja välppeen määrä ja laatu riippuvat laitokselle tulevan jäteveden koostumuksesta, mihin ei asumajäteveden kyseessä ollessa pystytä juurikaan vaikuttamaan. Mitä tehokkaampi jätevedenpuhdistusprosessi on, sitä suurempi määrä jätteitä syntyy laitoksella. Merkittävin osa jätteistä kompostoidaan ja saadaan siten hyötykäyttöön. Lietteen kertyminen läjitysalueelle on ollut ongelma. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu hiukkaspäästöjä eikä normaalitilanteessa tontin ulkopuolelle yltäviä hajupäästöjä. Sakokaivolietteen purkutilanteessa voi syntyä hetkellistä hajuhaittaa. Myös kompostorin ylikuormittumistilanteessa voi syntyä hajua. Kompostorin hajuhaittoja vähennetään estämällä ylikuormitustilanteet johtamalla osa lietteestä kompostorin ohi suoraan aumakompostointiin. Tällöin kompostointiaikaa aumoissa pidennetään. Eloperäisen aineen hajotessa ilmastusaltaissa ja kompostin palaessa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Toiminnasta ei tule päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Sillä ei ole vaikutusta Natura 2000 -alueisiin. Haittaavaa tärinää ei synny eikä joudu ympäristöön jätevedenpuhdistamon toiminnoista. 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Puhdistamon tarkkailu toteutetaan 7.3.2000 laaditun jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaan. Puhdistamolla täytetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin tiedot puhdistamon toiminnasta, jäteveden määrä, ohitukset, häiriöt, kemikaalikulutus ym. Kuukausittaiset tiedot kootaan käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeelle. Lomake sekä viikkovirtaamat ja tiedot ohituksista lähetetään laskentajakson päätyttyä tarkkailua hoitavalle konsultille ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Laitoksella on käytössä atkpohjainen valvonta- ja raportointijärjestelmä. Tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa automaattisesti virtaaman suhteessa 24 tunnin kokoomanäytteinä laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Jokaisella tarkkailukerralla otetaan kertanäytteet molemmista ilmastusaltaista sekä palautuslietteestä. Lietettä ei kuivata näytteenoton aikana. Jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kirjataan: tulevan veden määrä käsitellyn veden määrä ohituksen määrä ferrosulfaatin määrä palautuslietteen määrä ylijäämälietteen määrä pois kuljetetun lietteen määrä ilmastusaltaiden happipitoisuudet ilmastusaltaiden ½ h laskeumat selkeytysaltaan näkösyvyys
Poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi jos vedet johdetaan puhdistamon ohi lammikkoalueelle, käynnistetään ylimääräinen näytteenotto Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Eri näytteistä määritetään seuraavat parametrit: Määritys tuleva vesi lähtevä vesi ilmastusallas palautusliete ph x x sähkönjohtavuus x x kiintoaine x x x x BHK 7ATU x x COD Cr x x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x alkaliniteetti x x rauta x Puhdistamolietteen tarkkailu Vesistötarkkailu Puhdistamon kuivatusta lietteestä kerätään näytteet kaksi kertaa vuodessa kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä. Näyte on mahdollisuuksien mukaan kolmen vuorokauden kokoomanäyte. Lietenäytteestä määritetään: kuiva-aine ja hehkutushäviö ph kokonaistyppi kokonaisfosfori kadmium (Cd) kromi (Cr) kupari (Cu) nikkeli (Ni) lyijy (Pb) sinkki (Zn) elohopea (Hg). Tarvittaessa kerätään näytteet sakeutetusta ja kuivatusta lietteestä sekä kuivaimen rejektivesistä lietteenkäsittelyn toiminnan seuraamiseksi. Vesinäytteitä otetaan yhteensä neljästä pisteestä, joista kolme on Ilomantsinjärvessä ja yksi Ilomantsinjoessa. Näytteet otetaan maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa. Näytesyvyys on 1 m. Kesällä otetaan kokoomanäytteenä a-klorofyllinäyte 0 1 metristä. Siitä tehdään myös kasviplanktonin valtalajimääritys mikroskooppisesti. Näytteistä tai näytepisteestä määritetään seuraavat parametrit: 7
8 maalis-huhtikuu heinä-elokuu lämpötila x x näkösyvyys x x happi x x ph x x sähkönjohtavuus x x väri x x COD Mn x x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori x kokonaistyppi x x nitraatti ja nitriittityppi x ammoniumtyppi x x fekaaliset kolibakteerit x klorofylli-a x kasviplanktonin valtalajit x Kaikki määritykset tehdään SFS standardien mukaisesti tai muilla viranomaisen hyväksymillä menetelmillä. Raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan kuukauden kuluessa Ilomantsin kunnan tekniseen toimistoon, Ilomantsin terveys- ja ympäristölautakunnalle sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Kaikista tarkkailuista koottu vuosiyhteenveto toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Ilomantsin kunnalle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Vuosiyhteenveto sisältää myös tiedot viemäriverkossa tehdyistä saneerauksista ja viemärien uusimisesta. Vesistökuormitus lasketaan voimassa olevien laskentaohjeiden mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamoprosessissa on käytössä hälytysjärjestelmä, joka tavoittaa päivystäjän puhelimitse ympäri vuorokauden. Järjestelmä valvoo muun muassa virtaamia, laitteiden toimintaa ja pinnankorkeuksia. Poikkeustilanteissa on mahdollista johtaa tuleva vesi suoraan puhdistamon vierellä olevalle allasalueelle. Sen koko on noin 17 000 m² ja tilavuus noin 23 000 m³. Altaiden kunto tarkistetaan useamman kerran vuodessa. Vesakon raivaus ja muuta puuston poistoa tehdään tarpeen mukaan. Puhdistettu jätevesi johdetaan lyhytaikaisesti allasalueen kautta, jos purkuoja sortuu tai muuten vaurioituu. Häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan välittömästi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Perinteinen hyvin toimiva aktiivilietelaitos on parasta käyttökelpoista tekniikkaa puhdistustuloksen ja kokonaistaloudellisuuden osalta. Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla
käytetyillä tekniikoilla haitalliset ympäristövaikutukset pystytään minimoimaan ja puhdistusvaatimukset täyttämään laitoksen taloudellisen käyttöiän ajan. 9 PUHDISTUKSEN TEHOSTAMINEN Vesistön kannalta ammoniumtyppi on ongelma talvella, kun vesistö on muutenkin vähähappinen. Tilannetta parantaisi ympärivuotinen nitrifikaatio Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla. Kesällä 2007 tehtiin Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla nitrifikaatiokoeajo. Nitrifikaatio ei kuitenkaan toiminut koeajossa suunnitellusti. Jatkuvatoiminen nitrifikaatio vaatisi lisää allastilavuutta, jatkuvatoimisen kalkinsyötön ja ammoniumtypen mittauksen. Puhdistamolla ei ole tällä hetkellä riittävästi kapasiteettia hapettaa ammoniumtyppeä järkevällä tavalla ympärivuotisesti. Typen tehokas poisto aiheuttaa yleensä ongelmia puhdistamon muussa toiminnassa. Aktiiviliete muuttuu siten, että sen laskeutuminen jälkiselkeyttimessä voi olla heikompaa. Pieneen lietekuormaan pyrkiminen voi aiheuttaa lietteen karkaamista, mikä heikentää kokonaisfosforin ja orgaanisen aineksen poistotehoa. Prosessin ohjattavuus ja hallittavuus saattaa kärsiä tehostetusta typenpoistosta. Hyödyt tehostamisesta voivat jäädä vesistön kannalta vähäisiksi, koska fosfori on pääasiallinen minimiravinne Suomen sisävesissä. Hakemukseen on liitetty vuonna 2005 laadittu nitrifikaation prosessitekninen tehostamisselvitys, jossa on tarkasteltu aktiivilieteprosessiin perustuvaa vaihtoehtoa (=alkalointi nykyisissä allastiloissa) ja kantoaineprosessivaihtoehtoa (=kantoaine, allasjärjestelyt ja tertiäärikäsittely). Selvityksen mukaan aktiivilieteprosessiin perustuvan nitrifikaation investointikustannukset olisivat 162 000 euroa nykyisellä allastilavuudella. Kantoaineprosessin kustannukset olisivat 564 000 euroa. Nitrifikaation tehostamiseksi tulisi ensisijaisesti kunnostaa viemäriverkko, jotta vuotovesien joutuminen laitokselle estettäisiin. Vuotovedet aiheuttavat nitrifikaatiota häiritsevää jäteveden ja prosessin kylmenemistä sekä virtaaman ja kuormituksen vaihtelua. KORVAUKSET Puhdistamon purkuvesien vaikutukset ovat hakijan arvion mukaan vähäisiä. Niistä ei aiheudu vesialueiden tai rantakiinteistöjen omistajille korvattavaa haittaa. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuva haitta kompensoidaan Ilomantsin kunnan ja Ilomantsin kalastuskunnan välillä lokakuussa 2008 uusitulla istutussopimuksella. Sen mukaan kunta istuttaa vuosittain 1 300 euron arvosta kalastuskunnan hyväksymiä kalanpoikasia Ilomantsinjärveen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ilomantsin kunnassa 16.2. 18.3.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pogostan Sanomat -nimisessä lehdessä 16.2.2009.
10 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois-Karjalan TE-keskukselta sekä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Puhdistamon toimintaa on tehostettu saneeraamalla lietteenkäsittelyosa vuosina 1995 1996. Vuosina 1999 2000 on kunnostettu rakenteita ja koneita. Laitoksella on käytössä atk-pohjainen valvonta- ja raportointijärjestelmä, johon kirjataan automaattisesti vuorokausivirtaamat, mahdolliset ohijuoksutukset, laitoksen tärkeimmät sisäiset pumppaukset ja kiinteiden mittareiden mittaustulokset, mm. lämpötilat, ph, happipitoisuudet. Laitoksen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina yksivuorotyönä, jonka lisäksi on kiertävä viikkovarallaolo. Hälytykset ohjautuvat tekstiviestinä puhelimiin. Ilomantsin jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on ollut ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän mukaan vuosina 2000 2008 keskimäärin 5 695 ja se on vaihdellut välillä 1 759 10 725. Asukasvastineluku on ollut vuosina 2005 2008 keskimäärin 6 806 ja vaihteluväli on ollut 4 770 8 983. Asukasvastineluvun ns. 90 % - persentiiliarvojen perusteella Ilomantsin jätevedenpuhdistamon vuoden 2008 asukasvastineluku oli 5 800. Ekologisen tilan määrittelyssä Ilomantsinjärvi on asiantuntija-arviona luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi lähinnä veden laadun perusteella. Tietoja biologisista laatutekijöistä ei ole ollut käytettävissä. Ilomantsinjärven uimarannalla todetaan toistuvasti sinileväesiintymiä. Happitilanne on matalassa järvessä sekä Ilomantsinjoessa ajoittain talvisin heikko. Purkuvesistön typpipitoisuudet ovat korkeat. Ilomantsinjoki on arvioitu tilaltaan hyväksi, vaikka typpipitoisuuden perusteella joki luokittuu tyydyttäväksi. Kätkäjärven ja Mekrijärven tilaa ei ole voitu määritellä mm. vedenlaatutietojen vähäisyyden vuoksi. Ilomantsinjärven tilan parantuminen edellyttää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentämistä. Järven fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi on arvioitu Pohjois- Karjalan vesienhoidon toimenpidesuunnitelmassa noin 10 % nykyiseen verrattuna. Jätevedenpuhdistamolla on saavutettu puolivuosikeskiarvoina asetetut lupavaatimukset hyvin. Vuosina 2005 2008 BHK 7ATU -puolivuosikeskiarvo on ollut 6,9 mg/l (vaihteluväli 5,4 9,2 mg/l) ja poistoteho 96 % (vaihteluväli 96 98 %) sekä kokonaisfosforipitoisuus 0,26 mg/l (vaihteluväli 0,22 0,31 mg/l) ja poistoteho 97 % (vaihteluväli 96 98 %). Puhdistamolta lähtevän veden BHK 7ATU - ja fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeää nousevaa tai laskevaa suuntausta. Kuormitustarkkailua on tehty vain neljä kertaa vuodessa. Ympäristökeskus on liittänyt hakemuksesta puuttuneet selvitykset jätevedenpuhdistamon jätevesien nitrifioinnin tarpeesta sekä lausuntonsa edellä mainituista selvityksistä liitteeksi. Nitrifioinnin toteuttaminen Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla parantaisi purkuvesistön happitilannetta talviaikana. Nitrifioinnin tehostaminen edellyttäisi vähintään kalkin annostelulaitteen hankkimista ja ympärivuotinen nitrifiointi edellyttäisi lisäyksiköiden rakentamista jätevedenpuhdistamolle. Järkevää olisi tehostaa jätevedenpuhdistamon toimintaa fosforin ja BHK 7ATU :n suhteen. Samalla todennäköisesti saavutettaisiin myös hieman parempi nitrifikaatio. Mahdollisia tehostustoimenpiteitä voisivat olla mm. kemikaloinnin ja ilmastuksen tehostaminen, allastilavuuden lisääminen, vuotovesien vähentäminen sekä nitrifioinnin
tehostaminen. Jätevedenpuhdistamon tehostamismahdollisuuksia koskeva selvitysvelvoite on ollut jo voimassa olevassa lupapäätöksessä. Ympäristökeskus ei hyväksy enää selvitysvelvoitteen siirtämistä nyt annettavaan lupapäätökseen. Minimiravinnetta voidaan arvioida suuntaa antavasti purkuvesistöstä mitattujen ravinnesuhteiden perusteella. Kokonaisravinnesuhde (Ntot/Ptot) kuvaa tilannetta karkeasti. Mineraaliravinnesuhde ja ravinteiden tasapainosuhde ovat tarkempia, mutta tuloksia on ollut käytettävissä niukemmin. Kokonaisravinnesuhteen mukaan typestä saattaa tulla rajoittava ravinne loppukesäisin. Mineraaliravinnesuhteen ja ravinteiden tasapainosuhteen perusteella fosfori on Ilomantsinjärvessä selvästi tuotantoa rajoittava tekijä. Ravinnesuhteiden antamiin tuloksiin tulee suhteutua varauksella, sillä ne voivat antaa runsashumuksisissa järvissä virheellisen kuvan minimiravinnetilanteesta. Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen (1999) mukaan typpirajoitteiset järvet olivat tyypillisesti runsashumuksisia. Asia vaatisi Ilomantsinjärvessä tarkempia selvityksiä. Ympäristölupahakemusta on täydennettävä lupakäsittelyn aikana nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisella selvityksellä jätevesien käsittelyn tehostamismahdollisuuksista kustannusarvioineen ja toteuttamisaikatauluineen. Lupapäätöksessä tulee selvityksen perusteella edellyttää jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamista vesistöön johdettavan kuormituksen vähentämiseksi ja purkuvesistön tilan parantamiseksi. Jätevedenpuhdistamon voimassa olevia lupaehtoja tulee tiukentaa vähintään siten, että jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU - arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. BHK 7ATU :n poistotehon tulee olla vähintään 94 % ja kokonaisfosforin poistotehon vähintään 96 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on lisäksi edellä mainittujen parametrien sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Puhdistustuloksen laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ylivuodot. Puhdistamoa on edellä mainittuja puhdistusvaatimuksia vaarantamatta käytettävä ja hoidettava niin, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa myöskään sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Hakemuksessa ei mainita mahdollisia jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon sopimuksella liittyneitä viemäriverkostoja. Jätevedenpuhdistamo ja sen piirissä oleva viemäriverkosto muodostavat selkeän toiminnallisen kokonaisuuden. Ympäristölupa tulee antaa Ilomantsin kirjonkylän jätevedenpuhdistamoa ja koko sen piirissä olevaa viemäriverkkoa koskien. Luvan saajan tulee huolehtia mm. asianmukaisin sopimuksin, että myös jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon sopimuksella liittyneiden viemäriverkostojen alueella toimitaan lupavelvoitteiden mukaisesti. Jätevedenpuhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on hoidettava ja käytettävä niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan paras mahdollinen puhdistusteho. 11
Jätevedenpuhdistamoa ja viemäriverkkoa tulee ylläpitää ja saneerata suunnitelmallisesti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemäriverkoston kapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Tarkkailun vuosiyhteenvetojen 2005 2008 mukaan jätevedenpuhdistamolla ei ole tapahtunut ohijuoksutuksia eikä verkostossa ole tapahtunut ylivuotoja. Hakemuksessa ei ole tietoa viemäriverkoston ylivuotokohdista eikä ylivuotojen seurannan järjestämisestä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot lisäävät vesistökuormitusta. Niiden määrän seuraaminen luotettavin menetelmin on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Se on tarpeen myös toiminnan luvanmukaisuuden valvonnan kannalta. Jätevedenpumppaamot tulee määrätä liitettäväksi kaukovalvontaan. Viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat tulee varustaa viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä laitteilla, jotka rekisteröivät ohijuoksutus- ja ylivuodon keston. Vuoden 2008 tarkkailun vuosiyhteenvedon mukaan jätevedenpuhdistamolle tulee vuotovesiä jatkuvasti jopa 40 % kokonaisvirtaamasta. Huhtikuussa 2008 vuotovesien osuus kokonaisjätevesimäärästä oli arviolta 65 %. Puhdistamon mitoitusvirtaama ylitettiin vuonna 2008 hetkellisesti kaikkina muina kuukausina paitsi helmi-, maalis- ja syyskuussa. Vuoden maksimivuorokausivirtaama 4 736 m³/d oli huhtikuussa. Hakemuksessa ei esitetä tarkempaa selvitystä vuoto- ja hulevesien määristä, tehtävästä seurannasta, tehdyistä vuotovesiselvityksistä tai viemäriverkostoa koskevista toimenpideohjelmista. Verkoston vuotovesitilanne on ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan huonontunut 2000-luvulla. Vuotovesikerroin (n v ) on ollut keskimäärin 1,9 ja maksimivuotovesikerroin (n max ) on ollut keskimäärin 3,3. Vuotovesikertoimien tulisi olla alle 1,7 (n v ) ja alle 2,5 (n max ). Viemäriverkoston kunnolla on keskeinen vaikutus jätevedenpuhdistamon toimintaan ja sen aiheuttaman vesistökuormituksen suuruuteen. Puhdistamolle tulevan virtaaman tulisi olla mahdollisimman tasainen. Puhdistusteho heikkenee, kun hydraulinen kuorma kasvaa liikaa. Liete voi huuhtoutua yli tai pahimmillaan viemärivesiä ohjautuu puhdistamon ohi. Ilomantsin jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkon kunnosta tulee laatia selvitys ja sen perusteella kunnostusohjelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Maksimivuotovesikertoimen (n max ) tulisi olla pysyvästi alle 2,5. Kunto- ja toimenpideselvitys tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 31.12.2011 mennessä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon kunnostustoimenpiteistä sekä vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien määristä. Hakemuksessa ei ole mainintaa puhdistamolle johdettavista yhdyskuntajätevesistä poikkeavista vesistä. Siinä ei myöskään esitetä käytäntöjä edellä mainittujen vesien selvittämiseksi ja erityisten liittymissopimusten laatimiseksi. Teollisuusjätevesien johtaminen voi aiheuttaa haittaa viemäriverkon rakenteille tai laitteille, puhdistamon toiminnalle tai laitteille tai puhdistamon työntekijöiden terveydelle. Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä vastaanottamasta jätevesiä, jos edellä mainittuja haittoja voi aiheutua. Myös valvontaviranomaisen tulee olla selvillä puhdistamolle johdettavista vesistä. 12
Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että luvan saaja on riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä koko jätevedenpuhdistamoon liitetyn viemäriverkon alueella. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuuden jätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisilla esikäsittely-, tasaus- tai muilla toimenpiteillä sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Viemäriverkkoon ei saa päästä öljyjä, rasvoja tai muita haitallisia aineita. Talousjätevesistä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisesta viemäriverkostoon ja niiden toimittamisesta suoraan jätevedenpuhdistamolle tulee olla vesihuoltolain mukainen liittymissopimus, jonka sisältö vastaa ympäristönsuojelusasetuksen (muutettu 889/2006) 3 ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vaatimuksia jäteveden esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta. Jäljennökset uusista liittymissopimuksista on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viipymättä. Hakemus ei sisällä riittävää selvitystä riskienhallinnasta sekä varautumisesta häiriöja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin puhdistamolla ja viemäriverkossa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristöriskeistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaan yhdyskuntajätevesiin liittyvät häiriötilanteet estetään ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja vahinkotilanteisiin varaudutaan ennakolta riittävän hyvin. Jätevedenpuhdistamon ja koko puhdistamoon liitetyn viemäriverkoston toimintaa koskevat riskit ja toimintavalmius on kartoitettava ja poikkeustilanteita koskien laadittava toimintasuunnitelma. Luvan saaja tulee velvoittaa 31.12.2011 mennessä toimittamaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan riskinhallintaa kokonaisuudessaan koskeva ja poikkeuksellisissa häiriötilanteissa vesistöön johdettavien jätevesien käsittelyä sekä kuormitus- ja vaikutusten tarkkailua koskeva suunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja olennaisista muutoksista on ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. Puhdistamolla sijaitsevan lammikkoaltaan käyttöä koskeva lupamääräys tulee sisällyttää myös uuteen ympäristölupaan. Ympäristön tilaa uhkaavista tai vaarantavista puhdistamo- tai viemäröintitoiminnan häiriöistä on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriöiden syyt on selvitettävä välittömästi ja viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Häiriö- ja poikkeustilanteet on kirjattava laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Hakemuksen mukaan kompostoinnista on tehty lannoitelain mukainen ilmoitus Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira). Eviran internet-sivujen perusteella laitoksella ei ole, eikä sille ole haettu Eviran hyväksyntää. Orgaanisia lannoitevalmisteita tai niiden raaka-aineita valmistavan tai teknisesti käsittelevän toiminnanharjoittajan on haettava Eviralta hyväksyntä toiminnalleen. Hyväksynnästä määrätään lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja sivutuoteasetuksessa (EY 1774/2002). Hakemus ei sisällä selvitystä aumakompostoinnin tukiaineista, aumojen kääntämisestä, kypsytysajasta ja tarkkailusta. Rumpukompostoria on käytetty vähän. Ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, kuinka kauan liete on käsitelty aumassa kompostoimalla. Rumpukompostoria tulisi käyttää 13
lietteen mahdollisimman hyvän kompostoinnin järjestämiseksi. Liete on tarpeen kompostoida tai stabiloida muulla tavoin ennen jatkokäsittelyyn toimittamista terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Varissuon maankaatopaikalla jälkikompostoitavat lietteet ovat aiheuttaneet hajuhaittaa. Aumakompostointi puhdistamon kompostointikentällä ei ole ollut riittävän tehokasta. Varissuon maankaatopaikan ympäristöluvan (Dnro 0799Y0083-121, 9.12.1999) mukaan alueella varastoidaan ja käsitellään ruokamultaa ja kompostoitua lietettä enintään 5 000 m³/a. Sinne saa siis viedä ainoastaan hyötykäyttökelpoista kompostoitua lietettä. Kaatopaikalla ei ole tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteita. Sinne ei saa loppusijoittaa esimerkiksi jätevesilietettä tai siitä tehtyä kompostia. Mikäli Varissuolle viedään kompostia varastoitavaksi, tulee sen olla hyötykäyttökelpoista. Varastointiaika ei saa olla yli kolme vuotta. Tarvittaessa puhdistamoliete tulee toimittaa esimerkiksi lähimmälle toiminnassa olevalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai muuhun asianmukaisen luvan omaavaan käsittelyyn. Luvassa tulee antaa tarpeelliset lietteen käsittelyä koskevat määräykset. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haju- ja terveyshaittojen ehkäisyyn. Ilomantsin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on laadittu 7.3.2000. Hakija esittää tarkkailua jatkettavan sen mukaisesti. Ympäristökeskus on esittänyt kuormitustarkkailun ja vesistötarkkailun täydentämistä aiemmin lausunnoissaan 8.1.2004 ja 2.3.2006, mutta tarkkailuja ei ole täydennetty esitysten mukaisesti. Tarkkailujen päivittäminen on tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :ään. Tarkkailua tulee tarkistaa seuraavasti: Luvan hakija tulee velvoittaa seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä ja hankkimaan tarvittaessa riittävän luotettavia käyttötarkkailuun liittyviä uusia laitteita ja mittavälineitä sekä päivittämään prosessiautomaatiota tarvittaessa. Koko puhdistamon piiriin liitetyn viemäriverkon viemärivedenpumppaamot tulee liittää kaukovalvontaan vuoto- ja hulevesien määrän ja mahdollisten ylivuotojen seuraamiseksi edellä lausunnossa esitetyn mukaisesti. Käyttötarkkailua koskevaa osaa on täydennettävä/päivitettävä selostuksella puhdistamolla käytettävistä mittaus- ja kalibrointimenetelmistä, puhdistamolle vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden, puhdistamolla syntyvien jätteiden ja lietteiden kirjanpidosta sekä mahdollisten melu-, haju- tai muista haitoista tehtyjen havaintojen ja ilmoitusten sekä näiden päästöjen syiden ja korjaustoimenpiteiden seurannalla sekä raportoinnilla. Kompostoitavasta lietteestä, kompostin tukiaineista sekä valmiista kompostituotteesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenevat niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Kuormitus- ja käyttötarkkailusuunnitelmaan on lisäksi sisällytettävä selostus puhdistamolla tapahtuvien ohitusten ja viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportoinnista. Ohijuoksutukset ja ylivuodot on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Kuormitustarkkailua tulee tehdä vähintään 6 kertaa vuodessa. 14
Kuormitustarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BHK 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vuosiraportissa tulee esittää havaitut puhdistamon tulevan jäteveden mitoitusparametrien, biologisen hapenkulutuksen (BHK 7ATU ) ja kokonaisfosforin, maksimiarvot (kg/d) sekä virtaaman maksimiarvo (m 3 /d). Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Muun muassa metallien tarkkailu puhdistamolta lähtevästä jätevedestä voitaneen toteuttaa esim. joka toinen vuosi tehtävin kertaluonteisin tarkkailuin. Puhdistamolta johdetun jäteveden mahdollisesti sisältämien, ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun esitetyn mukaisesti on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä tulee raportoida edellä lausunnossa esitetyn mukaisesti vuosittain. Ko. raporttiin tulee liittää myös tiedot viikkovirtaamista tai vaihtoehtoisesti viikkovirtaamat voidaan raportoida sähköisesti Tyvi-operaattorin kautta. Vesistötarkkailua tulee tehdä maalis huhtikuun havaintokerralla myös asemilta Ilomantsinjoki 103 (laskukohta Kätkäjärveen,) ja Ryökkylänsalmi 104 (Kätkäjärvi Mekrjjärvi). Vesistötarkkailun näytteistä tulee määrittää maalis huhtikuussa ohjelman mukaisen analyysivalikoiman lisäksi fosfaattifosfori ja nitraatti-nitriittityppi, kuten elokuun näytteenottokerrallakin. Vesistötarkkailua tulee täydentää valtioneuvoston vesienhoidon järjestämisestä antaman asetuksen mukaisen seurannan järjestämiseksi biologisten tekijöiden, ainakin kasviplanktonin tarkkailulla (lajikoostumus ja biomassa, Ilomantsinjoessa pohjalevästö) ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Nykyinen purkuvesistön kasviplanktonin suppea valtalajiston tarkkailu ei ole vesien tilan ja siinä tapahtuvien muutosten arviointiin riittävä eikä vesienhoidosta annetun asetuksen mukainen. Täydennetty käyttö- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa luvan tultua lainvoimaiseksi. Ympäristökeskukselle tulee antaa oikeus muuttaa tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Pohjois-Karjalan TE-keskus 15 Hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Puhdistamolta tuleva jätevesikuormitus kuitenkin heikentää omalta osaltaan jo ennestään rehevän Ilomantsinjärven fysikaalis-kemiallista ja biologiasta tilaa ja vaikuttaa kielteisesti alueen kalastoon ja kalastusoloihin. Jätevesistä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon korvaamiseksi Ilomantsin kunta on tehnyt sopimuksen Ilomantsin kalastuskunnan/koitajoen kalastusalueen kanssa. Yk-
sityisen tahon kanssa tehty kalaistutussopimus ei kuitenkaan välttämättä täytä yleisen kalatalousedun valvontavaatimuksia. Tarkoituksenmukainen kalaveden hoito voi vaatia kuitenkin muitakin toimenpiteitä kuin istutuksia. Kalatalousviranomaisen näkökulmasta olemassa oleva sopimusjärjestely on epäkäytännöllinen. Yleisen kalatalousedun turvaamiseksi luvan saajalle tulee asettaa Pohjois-Karjalan TE-keskukselle osoitettava vuosittainen 1 300 euron kalatalousmaksu käytettäväksi jätevesien johtamisesta purkuvesistössä aiheutuvan kalataloudellisen haitan ja vahingon estämistoimenpiteiden kustantamiseen. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen. Jätevesien puhdistus tulee tehdä parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä noudattaen. Hyvä puhdistustulos tulee varmistaa huolellisella laitoshoidolla. Ilomantsin ympäristölautakunta 1. Viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman pieneksi. Viemäriverkon kunnosta on laadittava selvitys ja sen perusteella verkoston vuotovesien vähentämiseen tähtäävä ohjelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen. 2. Ympäristölupahakemusta on täydennettävä lupakäsittelyn aikana nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisella selvityksellä jätevesien käsittelyn tehostamismahdollisuuksista kustannusarvioineen sekä typen poiston tehostamisen tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia koskeva tarkastelu kustannusarvioineen ja toteuttamisaikatauluineen. 16 3. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Ilomantsinjärven fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi on arvioitu noin 10 % nykyiseen kuormitukseen verrattuna. Jätevesipäästöjen luparajoja tulee tiukentaa ainakin biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta. Puhdistustuloksia laskettaessa tulee ottaa huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ylijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ylivuodot. 4. Pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Luokittelussa verrataan planktonlevien, vesikasvien, pohjalevien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa kuvaavien muuttujien arvoja oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Mikäli tiedot biologisista laatutekijöistä ovat vähäisiä, on vesien tilasta tehty asiantuntija-arvio, jossa otetaan huomioon fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät sekä kuormitus ja muu muuttava toiminta. Jatkossa näistä vesistöistä pyritään keräämään biologista aineistoa varsinaisen ekologisen tilan määrittämiseksi. Vesistötarkkailua tulee täydentää valtioneuvoston vesienhoidon järjestämisestä antaman asetuksen mukaisen seurannan järjestämiseksi biologisten tekijöiden, ainakin kasviplanktonin, tarkkailulla. 5. Jätevedenpuhdistamon yhteydessä oleva kenttä on mitoitettu rumpukompostoinnin tarpeisiin eikä aumakompostointiin. Kompostoinnin ympäristöluvan mukaan rumpukompostoriin laitettavaan lietteeseen lisätään kasvuturvetta tai haketta. Ainoastaan jälkikompostointi tapahtuu aumoissa sille varatulla asfaltoidulla kentällä. Onnistuneessa prosessissa taudinaiheuttajat häviävät. Hygienisoituminen saavutetaan huomattavasti luotettavammin rumpukompostorissa. Kompostointiprosessi on herkkä häi-
riintymään ja vaatii jatkuvaa tarkkailua. Suljetussa prosessissa ilmapäästöt, kuten hajuyhdisteet ja ammoniakki, on helpompi hallita. Aumakompostit houkuttelevat rottia ja lokkeja. Kompostoitavaksi toimitettujen viemärilaitoslietteiden sekä käytettyjen tukiaineiden määristä, aumojen perustamis- ja jälkikypsytysaumojen muodostamisen ajankohdista ja käännöistä on pidettävä kirjaa. Lupapäätökseen tulee sisällyttää myös lietteiden käsittelyä koskevia määräyksiä: - Rumpukompostointilaitoksen käyttöastetta tulee lisätä puhdistamolietteen mahdollisimman hyvän kompostoitumisen ja hygienisoitumisen onnistumiseksi. Luvan saajan tulee laatia selvitys rumpukompostorin käyttöasteen nostamisesta. - Muun muassa kompostin tukiaineista, aumojen kääntämisistä, kypsytysajoista ja tarkkailuista mahdollisen aumakompostoinnin käyttöönotossa. 6. Kompostoinnille tulee hakea laitoshyväksyntä Elintarviketurvallisuusvirastolta. 17 Muistutus Hakijan selitys AA Puhdistamon yhteydessä oleva kenttä (5 6 aaria) ja sillä olevat jätteet näkyvät 30 40 metrin päähän muistuttajien kotitalon pihaan. Näköesteeksi on ollut tarkoitus rakentaa tai istuttaa näkösuoja. Luvan hakija ei ole sitä kuitenkaan rakentanut. Muistuttajat vaativat, että näkösuoja tulee rakentaa. Kentän rakentamisen yhteydessä ei ole kuultu naapureita riittävästi. Sementistä valetulta tasaiselta reunattomalta kentältä pääsee esteettömästi sateiden liuottamia aineita luontoon. Aineet kulkeutuvat vesistöön esteettömästi. Puhdistamon lähialueelle nousee tulva helposti. Vuonna 2008 koko syksyn ajan rankat sateet nostivat veden pinnan yli puoli metriä normaalin yläpuolelle. Jätevedenpuhdistamon avoaltaat ovat noin 100 m:n päässä kompostointikentästä ja rajoittuvat Pötönjoen rantaan. Ilomantsinjärven ranta, johon jätevedet johdetaan, on liettynyt ja mutautunut pahoin. Vesikasvillisuus on runsasta ja pinnalla kelluu kesäisin keltavihreää limaa. Ennen jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamista ranta on ollut kirkasvetinen, hienohiekkainen ja lapsille sopivan matala. Puhdistamo on rakennettu liian lähelle kirkkoa, kalmistoja ja ihmisten asumuksia. Puhdistamon hajut häiritsevät kesäisin kirkolla olevia juhlia. Muistuttajat vaativat, että kaikki edellä mainitut epäkohdat poistetaan ja korjataan. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ilomantsin kunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan parantamaan ja tehostamaan jätevedenpuhdistamon toimintaa, viemäriverkkoa, tarkkailua, automaatiota ja pumppaamojen valvontaa. Ilomantsin kunta toivoo, että annetut velvoitteet eivät kustannusten osalta nousisi kohtuuttomiksi. Jätevedenpuhdistamo on kuitenkin saavuttanut sille annetut lupaehdot muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta edellisellä lupakaudella.
18 Pohjois-Karjalan TE-keskus Ilomantsin kunta on jatkossakin valmis osallistumaan kalataloudellisen haitan ja vahingon estämiseen liittyvien toimenpiteiden kustantamiseen 1 300 eurolla (alv 0 %) vuosittain. Ilomantsin ympäristölautakunta Viemäriverkoston saneerauksia on tehty viimeisten vuosien ajan säännöllisesti. Sillä on pyritty vähentämään vuotovesien määrää. Vuosi 2008 oli poikkeuksellisen sateinen ja sulamisvesiä oli avo-ojissa vielä joulukuun alkupuolella. Puhdistamo toimi kuitenkin lupaehtojen mukaisesti, eikä ohituksia tarvittu. Lietteen rumpukompostointia ei ole saatu toimimaan. Syynä ovat turpeen laadun vaihtelut ja ilmastus. Liete ei kompostoidu rummussa vaan aiheuttaa hajuhaittoja ympäristöön, vaikka syntyvät hajukaasut käsitellään biosuotimessa pesemällä hajut typpihapolla. Hajuhaittoja ei synny, kun kuivattu liete ajetaan ohi kompostorin ja kuljetetaan kompostointikentälle. Tämä on ollut hajuhaittojen kannalta parempi ratkaisu ja hajusta ei ole tullut valituksia. Muistuttajat Kompostoitava materiaali ajetaan kompostikentälle siten, että matkaa muistuttajien pihapiiriin on 70 80 metriä. Näkösuojaksi on istutettu pihlajia. Kunta on valmis tarvittaessa lisäämään puita näkösuojaksi. Kompostituotteelle varattu kenttä on asfaltoitu. Kentän reunoilta on kallistukset kentän keskiosassa olevaan sadevesikaivoon. Kaikki sadevedet johdetaan kentältä jätevedenpuhdistamoon. Tulvavesi ei ole noussut niin korkealle, että se tulisi jätevedenpuhdistamon kentälle. Vanhat puhdistamon altaat eivät ole käytössä kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi remontin aikana. Altaisiin on viimeksi johdettu vettä vuonna 1995 jätevedenpuhdistamon peruskorjauksen yhteydessä. Silloin toimenpiteelle oli haettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lupa. Ilomantsinjärvi on matala ja vesi humuspitoista. Jätevedenpuhdistamon vaikutukset eivät aiheuta kaikkea rantojen rehevöitymistä tai sinilevien esiintymisiä. Lämmin sää lisännee myös sinilevien esiintymistä. Ilomantsin kunta on aikoinaan saanut luvan jätevedenpuhdistamon rakentamiseen nykyiselle paikalle. Toiminnan sijoittumista ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella tämän lupahakemuksen yhteydessä. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 57/99/2 (10.11.1999) perusteena olleet asiakirjat.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 19 Aluehallintovirasto myöntää Ilomantsin kunnalle ympäristöluvan, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen toimintaa kiinteistöllä Jätevedenpuhdistamo (146-406-136-0) Ilomantsin kunnassa. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 57/99/2 (10.11.1999) mukaisesti avo-ojaa pitkin Ilomantsinjärveen. Toiminnasta aiheutuvien kalatalousvahinkojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. LUPAMÄÄRÄYKSET Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1. Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU -arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. Molempien parametrien poistotehon tulee olla vähintään 94 %. Vuoden 2013 alusta alkaen fosforin poistotehon tulee olla vähintään 96 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelyvaatimuksia vaarantamatta niin, että lisäksi saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho ja kokonaistypen poisto. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehojen prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 2. Jätevedenpuhdistukseen käytettävää tekniikkaa on parannettava 31.12.2012 mennessä siten, että puhdistamolla saavutetaan lupamääräyksessä 1 edellytetty käsittelytulos. Tehostamistoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava ottaen huomioon ammoniumtypen hapetustehon parantaminen. Suunnitelma toimenpiteistä on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2010 mennessä. Puhdistamon ja viemäriverkon hoito ja käyttö 3. Puhdistamoa ja viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että ympäristöpäästöt ja aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Jätevesistä ei saa aiheutua terveyshaittaa. Puhdistamon hoidosta ja kompostointilaitoksesta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä koulutus ja pätevyys. Luvan saajan on huolehdittava, että puhdistamon hoidosta ja kompostoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot ovat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa.
4. Luvan saajan on huolehdittava viemäriverkon suunnitelmallisesta kunnostamisesta niin, että vuoto- ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Viemärit pumppaamoineen on sijoitettava ja rakennettava siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa, häiritsevää melua tai muuta vältettävissä olevaa haittaa. Jäteveden pumppaamot on liitettävä kaukovalvontaan ja viemäriverkon ohijuoksutus- ja ylivuotokohdat on varustettava laitteilla, jotka rekisteröivät ohijuoksutusten kestoajan. Ylivuodot on rajoitettava mahdollisimman tehokkaasti. Jäteveden pumppaamot on liitettävä kaukovalvontaan ja ohijuoksutusten rekisteröinti on toteutettava 31.12.2014 mennessä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportoinnin yhteydessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tehdyistä viemäriverkon rakentamis- ja kunnostustoimista ja niiden vaikutuksesta. Selvitys viemäriverkoston kunnosta ja tämän perusteella tehty vuotovesien vähentämiseen tähtäävä suunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely Jätteet Kompostointi 5. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimukset. Luvan saajan on oltava selvillä teollisuusjätevesien ja muiden poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Vesiä koskevat tiedot ja tehdyt liittymissopimukset on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi sopimuksen tekemisen jälkeen. 6. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava vähintään kerran vuodessa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Ylijäämäliete, jota ei voida käsitellä puhdistamon omassa kompostointilaitoksessa, tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä ko. jätettä. 7. Viemärilaitoksella on otettava vastaan ja käsiteltävä haja-asutusalueiden saostuskaivo- ja umpisäiliöjätevedet nykyistä järjestelmää tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta vastaavan tehoista järjestelmää käyttäen. 8. Laitoksella saa kompostoida jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä, hiekkajätettä ja puhdistamolle vastaanotettuja sako- ja umpikaivolietteitä. Lietteet tulee kompostoida ensisijaisesti rumpukompostorissa. Kompostointilaitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuvat haju- ja muut haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Kompostointiprosessista tulevat poistokaasut on puhdistettava. Tukiainetta on käytettävä riittävästi. 20