Koulutustarve- ja kasvuyritysselvitys 2007

Koulutustarve- ja kasvuyritysselvitys 2007 Kari Ventola Mikko Kesä 1.10.2007

Koulutustarve- ja kasvuyritysselvitys 2007 Sisällysluettelo: Koulutustarve- ja kasvuyritysselvitys 2007...2 1. Johdanto...2 2. Tulokset...3 2.1. Yrityksen kehittämiskohteet...3 2.2. Koulutustarpeet...4 2.2.1. Johdon koulutustarpeet...4 2.2.2. Toimihenkilöiden koulutustarpeet...5 2.2.3. Työntekijöiden koulutustarpeet...5 2.2.4. Tulevaisuuden työntekijöiden koulutustarpeet...6 2.3. Osallistuminen kehittämisohjelmaan...6 2.4. Kasvu...7 2.4.1.Yritysten kasvuhalu...7 2.4.2. Kasvusuunnitelmat liikevaihdon mukaan...7 2.4.3. Kasvusuunnitelmat henkilökunnan mukaan...8 2.4.5. Arvio kasvunedellytyksistä...9 2.4.6. Miten taloudelliset resurssit turvataan...10 2.4.7. Toivomukset yrityskehittäjille kasvun tukemiseksi... 10 2.4.8. Tarve toimitilojen laajennukselle...11 2.5. Eläkkeelle jäävien määrä... 11 2.6.1. Kansainvälistymissuunnitelmat...11 2.6.2. Minkälaisille kansainvälistymispalveluille yrityksellänne on tarvetta? 12 2.7. Omistajanvaihdos, lopettaminen...13 2.8. InnoDiileri-palvelu...13 2.9. Oppilaitosten palvelutarjonnan kehittäminen... 14 2.10. Toiveita Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:lle.... 15 3. Yhteenveto ja johtopäätökset... 16 4. Suositukset...17 Liitteet... 18 Liite 1. Tulevaisuuden työntekijöiden koulutustarpeet... 18 Liite 2. Miten oppilaitosten nykyistä palvelutarjontaa tulisi kehittää, jotta se paremmin vastaisi yrityksenne työvoimatarpeita?... 20

2 Koulutustarve- ja kasvuyritysselvitys 2007 1. Johdanto Forssan seudulla on käynnistetty klusteriohjelma, joka osaltaan linjaa ja ohjaa seudun yritystoiminnan kehittämistä vuosina 2007-2013. Hankkeen eri vaiheissa kartoitettiin elintarvike-, elektroniikka-, ympäristö-, metalli- ja rakennustuoteteollisuuden toimialat. Tämän hankkeen tavoitteena oli kartoittaa potentiaalisia kasvuyrityksiä sekä kerätä tietoa niiden tavoitteista, kehittämistarpeista ja toimenpiteistä, joilla yritysten ja toimialojen kasvua voidaan edistää. Samalla kerätään myös tietoa henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeita, jotta koulutustoimintaa voidaan kehittää yritysten tarpeiden mukaan. Koulutustarve- ja kasvuyritysselvityksen on laatinut BN Consulting Oy:n ja Innolink Research Oy:n yhteenliittymä. Käytännön työstä ovat vastanneet Kari Ventola BN Consulting Oy:stä ja Mikko Kesä Innolink Research Oy:stä. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Katja Rantakeisu ja Mejiu Mäkelä Innolink Research Oy:stä. Forssan seudun kehittämiskeskuksen puolesta työtä ovat ohjanneet Timo Lindvall, Kirsi Sippola, Esa Sairanen ja Ossi Stenholm. Kysymysten suunnittelussa hyödynnettiin aikaisemmassa klusteriselvityksessä saatuja kokemuksia (Ventola & al. 2007). Koska osa kysymyksistä oli samoja kuin metalli- ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvityksessä, siihen kyselyyn vastanneille laadittiin oma lyhennetty vastauslomake. Tutkimukseen valittiin FSKK:n toimesta n. 220 yritystä, joista ensisijaisiksi kohteiksi, joilta toivottiin vastausta, nimettiin 96 yritystä. Haastattelut tehtiin puhelimitse ja suunnattiin toimitusjohtajille tai yksikönvetäjille. Kysely tehtiin elosyyskuussa 2007. Vastauksia saatiin 100 kpl. Vastanneitten yritysten toimialajakautuma on esitetty taulukossa 1. Pääosa vastanneista yrityksistä on metalli- ja rakennustuoteteollisuudesta. Elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristöalan yritysten lukumäärä on alhainen, mutta se on suhteessa alan yritysten kokonaismäärään. Otos vastaa siten hyvin Forssan seudun yritysten toimialajakautumaa. Muut-ryhmässä on eri toimialojen, mm. erilaisia rakennusalan ja puutuotealan yrityksiä.

3 Yritykset toimialoittain N = 100 kpl 35 30 25 20 15 10 5 0 Elintarviketeollisuus Elektro niikkateollisuus Ra kennustuo teteo ll. Metalliteollisuus Taulukko 1. Vastanneet yritykset toimialoittain 2. Tulokset 2.1. Yrityksen kehittämiskohteet Kehittämiskohteita mainitsi 37 vastaaja eli vajaat 40 % yrityksistä. Kiinnostus ja tarve yritystoiminnan kehittämiseen on siten korkea. Kehittämiskohde Kpl tuotanto 16 myynti 15 markkinointi 13 taloushallinto 9 henkilöstöhallinto 8 vienti 8 viestintä 8 johtaminen 6 tuotekehitys 6 muut 5 toimitusketjun hallinta 5 projektihallinta 4 asiakaspalvelu 2 strategia 2 tutkimus 2

4 Kehittämistarpeet 18 16 14 12 Kpl 10 8 6 4 2 0 tuotanto myynti markkinointi taloushallinto vienti johtaminen tuotekehitys muut toimitusketjun projektihallinta asiakaspalvelu strate gia tutkimus Kehittämiskohteet voidaan ryhmittää eri toimintoihin, jolloin huomataan, että suurimmat kehittämistarpeet koetaan olevan asiakasrajapinnassa. Tuotantotoiminnan ja yleisjohtamisen kehitystarpeet ovat samaa suuruusluokkaa. Kehittämiskohde Kpl Kehittämiskohde Kpl vienti 8 tuotanto 16 myynti 15 toimitusketjun hallinta 5 markkinointi 13 projektihallinta 4 viestintä 8 Tuotanto yht. 25 asiakaspalvelu 2 Asiakastyö yht. 46 taloushallinto 9 henkilöstöhallinto 8 tutkimus 2 johtaminen 6 tuotekehitys 6 strategia 2 Kehitys yht. 8 Yleisjohtaminen yht. 25 Muut 5 2.2. Koulutustarpeet 2.2.1. Johdon koulutustarpeet Avoimessa kysymyksessä vastaajat saattoivat mainita erilaisia koulutustarpeita: - ATK opetusta. - Johtamiskoulutusta. - Kansainvälisestä liiketoiminnasta puuttuu tietoa.

- Kielikoulutuksia. - Projektipäällikölle projektijohtamisen koulutus. Työnjohtajalle koulutusta. - Talouspuolen koulutusta. - Turvallisuuskoulutus. - Yrittäjille enemmän ajankohtaista täsmäkoulutusta, esimerkiksi jos muutoksia muun muassa verotuksessa, kirjanpidossa, yhtiömuodoissa, yritysjuridiikassa, työsuhdekuvioissa. 5 2.2.2. Toimihenkilöiden koulutustarpeet Vastaajat luettelivat erilaisia koulutustarpeita: - Kielikoulutuksia. - Markkinointi, myynti, kielitaito. - Sähkösuunnittelujärjestelmät, 3D-suunnittelua. - Taloushallinnon ohjelmien koulutuspalveluita hankitaan ohjelman toimittajalta. - Tietotekniikan sovellusohjelmien koulutus. Liikunnan ohjausta erimuodoissa, jotta saataisiin ihmiset liikkumaan enemmän. Yleisen hyvinvoinnin kehittämistä ja elämäntapahallintaa. - Tuotannonohjausta ja työelämänkehitys TYKES koulutusta ollaan ostamassa täsmäkoulutuksena. - Turvallisuuskoulutus, englannin kielen koulutusta. - Työsopimusasiat, myynti. - Työturvallisuus, palokoulutus, trukkikoulutus, taloushallinto 2.2.3. Työntekijöiden koulutustarpeet Usea haastateltava mainitsi, että koulutus on jo menossa. Esimerkkeinä koulutustarpeista mainittiin: - Asennuksiin liittyvää koulutusta. - Työntekijöille eli asentajapareille voisi olla vastuun kantajana toimimiskoulutusta. - CNS-ohjemointia. - Esimieskoulutus - Hitsausluokkien ajo. - Höyläyskurssi. - Koko ajan koulutetaan, mm. tuoteturvallisuus, ympäristöasiat ja laatu. - Tietotekniikan sovellusohjelmien koulutus. - Liikunnan ohjausta erimuodoissa, jotta saataisiin ihmiset liikkumaan enemmän. Yleisen hyvinvoinnin kehittämistä ja elämäntapahallintaa. - Tulityökortti. - Turvallisuuskoulutus. - Työstökoneiden käyttökoulutusta hankitaan koneen toimittajalta. - Työturvallisuus, palokoulutus, trukkikoulutus

6 2.2.4. Tulevaisuuden työntekijöiden koulutustarpeet Vastaajat saivat mainita tulevaisuuden työntekijöiden koulutustarpeita. Kovin tarkasti ei vaatimuksia pystytty määrittelemään. Kun huomattava osa haastatelluista yrityksistä oli metallialalta, metallialan peruskoulutus mainittiin 13 vastauksessa. Yhdeksässä yrityksessä vaatimuksena oli joku rakennusalan tutkinto. Tehtävien mukaan koulutustasovaatimus vaihteli ammattikoulun tutkinnosta ammattikorkeakoulun tutkintoon. Muina valmiuksina mainittiin työkokemus ja aktiivisuus, kuorma-autokortti, kielitaito, ja kyky lukea piirustuksia. Avoimet vastaukset on esitetty liitteessä 1. 2.3. Osallistuminen kehittämisohjelmaan Osallistuminen kehittämisohjelmaan 50 45 40 35 30 Kpl 25 20 15 10 5 0 Kyllä Ei Yrityksistä 44 eli lähes puolet ilmoitti kiinnostuksensa osallistua kehittämisohjelmaan. Yritykset eivät kuitenkaan osanneet arvioida summaa tai työpanosta, jolla ne osallistuisivat kehittämisohjelmaan.

7 2.4. Kasvu 2.4.1.Yritysten kasvuhalu Kasvuhalu 60 50 40 Kpl 30 20 10 0 Kyllä Ei Yrityksistä 44 kpl ilmoitti kasvuhalustaan. Kasvuhalu on erittäin suuri, sillä normaalisti kasvuhaluisia on vain muutaman prosentin verran. Korkeaan lukuun on osin ehkä vaikuttanut otannan suuntaaminen potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Kasvuhalukkuuspotentiaali on niin korea, että se tarjoaa hyvän mahdollisuuden rakentaa hanketoimintaa kasvuyritysten ympärille. Kasvun realistisuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Kasvu mielletään ehkä vastaajien keskuudessa eri tavalla, sillä vastaajista suurin osa ilmoittaa liikevaihdon ja henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Kasvu on ehkä vain inflaation mukanaan tuomaa kasvua, ei reaalista. 2.4.2. Kasvusuunnitelmat liikevaihdon mukaan Liikevaihdon muutos (kpl) v. 2010 v. 2013 Kasvaa 18 17 Ennallaan 39 36 Vähenee 3 3

8 Liikavaihdon muutos Kpl 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kasvaa Ennallaan Vähenee v. 2010 v. 2013 2.4.3. Kasvusuunnitelmat henkilökunnan mukaan Henkilökunnan muutos (kpl) v. 2010 v. 2013 Kasvaa 15 14 Ennallaan 40 37 Vähenee 6 6

9 Henkilökunnan muutos 45 40 Kpl 35 30 25 20 15 10 5 0 Kasvaa Ennallaan Vähenee v. 2010 v. 2013 2.4.5. Arvio kasvunedellytyksistä Arvio kasvun edellytyksistä Markkinamahdollisuuksia Sitoutuminen Riskinottokyky Taloudelliset resurssit Osaaminen Henkilöstöresurssit 0 10 20 30 40 50 Kpl kyllä ei Heikoimmaksi yritykset arvioivat hyödyntämättömät markkinointimahdollisuudet (27 kpl) eli näiden kasvuyritysten on etsittävä uusia markkinointimahdollisuuksia. Osaamisen ja henkilöresurssit (32 / 31 kpl) yritykset arvioivat hieman paremmiksi. Taloudelliset resurssit, riskinottokyvyn ja sitoutumisen (39 /

39 / 40 kpl) yritykset arvioivat useimmiten riittäväksi. Haastatelluista 16 vastaisi kaikkiin kysymyksiin resurssien riittävyydestä myönteisesti. 10 2.4.6. Miten taloudelliset resurssit turvataan Kasvun vaatiman liikepääoman kasvuun on varauduttu, joskaan suunnitelmat eivät ole kovin selvät vapaiden kommenttien mukaan. - Ei investoida liikoja. - Ei ole vielä suunnitelmaa. - En ole tähän vielä ehtinyt perehtyä. Tämä on toiminut oman rahoitukseni varassa. Alkaa vaan rahkeet loppumaan kohta. Tietysti verkostoitumisesta olisi varmasti hyötyä tai jos ottaa tähän osakkaita. - En ole valmis kertomaan tarkemmista suunnitelmista. - Olemme melko vakavarainen yritys. Meidän on kuitenkin turvattava riittävä kasvu ja kate koviin kasvupyrkimyksiimme päästäksemme. Meillä on hyvin tiukasti ohjatut hankintaresurssit. - Olemme suuri kansainvälinen pörssiyhtiö. - Teemme parempia ostosopimuksia sekä pankit on saatu mukaan ja sitä kautta on myös rahoitusvaihtoehdot kunnossa. - Tämähän se ongelma on ollutkin, yritämme kokoajan neuvotella näistä asioista monella eri taholla, mitä kannattaisi tehdä. 2.4.7. Toivomukset yrityskehittäjille kasvun tukemiseksi Esimerkkejä toiveista yrityskehittäjille: - Apua Forssan seudun yrittäjien EU-määräraha tukihakemusten hakuun ja täyttämiseen. - Kanssakäyminen on ollut melko vähäistä. Aktiivisesti sieltä on toimintaa tarjottu, eikä heitä voi ainakaan moittia mistään. Ei ole mitään konkreettista tarvetta, mutta uskallan sanoa, että tuotannon puoli on se, missä kehitystä eniten kaivataan. - Hyötyisimme kaikille yrityksille järjestettävistä yleishyödyllisistä koulutuksista ja kursseista. Kiinnostavia aiheita ovat muun muassa liike-elämää yleisesti koskettavat aiheet, kunto ja terveys. Apua kaipaamme myös kausiluonteisen henkilöstön löytymiseen. Kesällä oli vaikea löytää opiskelijoita kesätöihin. - Maakaasuputki Forssaan. - Mahdollisimman auttavaista toimintaa, neuvoa mitä ja miten kannattaa tehdä. - Markkinointipuoleen ei itsellä resursseja ole. - Minua kiinnostaa verkostoituminen. Olisi hienoa saada asiakkaat saman pöydän ääreen. - Tuntuisi siltä, että suunniteltu metallialan klusteri olisi hyvä juttu. Saisi astetta syvällisemmin paikallista alihankinta toimintaa ja verkostoitumista ajettua. - Yhteistyö verkostoitumisen ja alihankinta verkoston parantamiseksi.

11 2.4.8. Tarve toimitilojen laajennukselle Vastaajista seitsemän ilmoitti toimitilojen laajennuksen tarpeelliseksi vuonna 2010. Laajennustarpeen arveltiin ajoittuvan vuoteen 2013 kuudessa yrityksessä. Runsaat 10 % yrityksistä on investoimassa ja pääosa investoinneista tulee nopealla aikataululla. 2.5. Eläkkeelle jäävien määrä Yrityksistä noin kolmannes osasi ottaa kantaa eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrään ja uuden henkilökunnan tarpeeseen. Eläkkeelle 2013 Uutta henkilöstöä 2013 Yht. henkilöä N Yht. henkilöä N Työntekijöitä 26 9 48 10 Toimihenkilöitä 92 22 107 23 Yhteensä 118 155 Lukuja ei voida suhteuttaa yritysten nykyiseen henkilöstömäärään, kun sitä ei kysytty tässä selvityksessä. 2.6.1. Kansainvälistymissuunnitelmat Yhdeksän yritystä halusi laajentaa vientiään. Neljä halusi käynnistää viennin ja kaksi yritystä valmisti alihankkijoina tuotteita vientimarkkinoille. Puolet yrityksistä toimii kahdella tai kolmella markkina-alueella. Maa Kpl Pietari 5 muu Venäjä 6 Viro 4 Latvia 3 Liettua 3 Iso-Britannia 2 Eurooppa 2 Kiina 1 Saksa 1 USA 1 Espanja. 1 Kanada 1 Pohjoismaat 1

12 Vientialueet muu Venäjä Pietari Viro Liettua Latvia Iso-Britannia Eurooppa USA Saksa Pohjoismaat Kiina Kanada Espanja 0 1 2 3 4 5 6 7 Kpl Pääosa vientiponnistuksista suunnataan luonnollisesti lähimarkkina-alueille, mutta osa kohdemaista on etäämmälläkin. 2.6.2. Minkälaisille kansainvälistymispalveluille yrityksellänne on tarvetta? Kymmenen yritystä vastasi tähän kohtaan. Konkreettisina asioina nousi esille syvällisemmän tiedon saanti markkinoista (3 kpl): - 50 % tuotannostamme menee jo vientiin ja näin on toimittu jo 25 vuotta. Jotain tukea kai asiaan olisi hyvä saada, muttei välttämättä koulutusta. - Kansainvälisellä puolella homma on melko hyvin hanskassa. Ainoa, että varahenkilöitä kaivataan siihen puoleen välillä. - Ongelma on, ettei tavara riitä. - Messuilla ja muilla tutustumiskäynneillä on ainakin tarpeeksi jo käyty. - On saatukin palveluja ja apua, messuilta esimerkiksi. Lähinnä kaipaisin rekistereitä eri maista, eri jälleenmyyjistä ja muista. - Tuntuu, että tarjolla on vain pintatietoa. Kaivattaisiin syvällisempää palvelua ja keskittymistä asiaan.

13 2.7. Omistajanvaihdos, lopettaminen Omistajanvaihdos 100 90 80 70 60 Kpl 50 40 30 20 10 0 yrityksen lopettaminen yrityksen myyminen sukupolvenvaihdos kyllä ei Yrittäjät kaavailevat lopettavansa toiminnan kolmen vuoden sisällä. Myyntiä kaavailevat suunnittelevat toimenpidettä kolmen vuoden sisällä ja vain pari yritystä tähtää 4-7 vuoden päähän. Sukupolven vaihdosta suunnittelee kahdeksan yrittäjää, joista puolet arvelee sen tapahtuvan kolmen vuoden sisällä. Omistajanvaihdos tulee suunnitella hyvissä ajoin, jotta toimenpide on hallittu ja veroseuraamukset voidaan minimoida. Suunnittelutoimenpiteiden käynnistämisellä on siten kiire. 2.8. InnoDiileri-palvelu Innovaatiosetelin käyttö N Ostaa patentteja / tuoteideoita 16 Toimii rahoittajana 2 Myy patentteja / tuoteideoita 6

14 Innovaatioseteli 18 16 14 12 10 Kpl 8 6 4 2 0 Ostaa patentteja / tuoteideoita Toimii rahoittajana Myy patentteja / tuoteideoita 2.9. Oppilaitosten palvelutarjonnan kehittäminen Vastaajat saivat avoimissa vastauksissa antaa palautetta. Vastaukset luokiteltiin eräiden avainsanojen mukaan: Aihe Kpl Työmoraali, vastuunkanto, työelämän pelisäännöt 7 Metallimiehet, hitsarit, peltiseppä 7 Ammattitaito, piirustusten luku 6 Oppilaitos-yritys-yhteistyö 4 Työelämän tarpeet 2 Työlainsäädäntö 1 Asiakaspalvelu 1 Täydennyskoulutus 1 ATK 1 Hitsarit 1 Peltiseppä 1 Piirustusten luku 1 Maalaus. ruiskumaalaus 1 Koneteknikko 1 Trukkikuski 1 Elintarvikesiivooja 1 Automaation, konetekniikan ja prosessitekniikan opetusohjelmat 1 Tietotekniikan osaajia, logistiikkainsinöörejä liikaa 1 Rakennuspuoli 1

Vastauksissa korostui työmoraalin ja työelämän pelisääntöjen tuntemisen merkitys. Parempaa ammattitaitoa kaivattiin. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tärkeyttä korostettiin. Toisaalta Hamkin toimintaa ja erikoistöiden tekemistä kiitettiin parissa vastauksessa. Etenkin ammattitaitoisten metallimiesten saannista oltiin huolissaan, mutta myös muilta ammattialoilta ilmoitettiin koulutustarpeita. Vastaukset on esitetty liitteessä 2. Esimerkkejä avoimista vastauksista: -. Tärkeää olisi oppilaitoksissa opettaa työelämän pelisääntöjä myös niitä kirjoittamattomia asioita. Työlainsäädännön perusteet pitäisi olla selvillä, samoin joka päiväinen töihin saapuminen, vastuun kanto ja ilmoittamisasiat.. - Asiakaspalvelua tulisi opettaa nuorille ihmisille lisää. Tärkeää olisi myös saada nuoret ymmärtämään, että palkka ei ole mikään etuoikeus eli se ei riitä, että työpaikalle vaan tullaan; työt täytyy myös tehdä! - Ei ole nykyisillä kuljettajilla ammattitaitoa. Työmoraali myös heikko, ei olla selvin päin. Kalliit koneet eivät voi vaan seistä ja odottaa, koska kuljettajat selviävät humalastaan. - Meillä on ollut ammattikoululaisia työharjoittelussa ja heillä on kyllä aika huonot eväät ohutlevypuolelle. Koulutus on keskittynyt enemmän järeämpään metalliin. - Oppilaitosten pitäisi tarkemmin seurata tulevaisuuden työelämän tarpeita. Poistumaa on tietyillä aloilla, mutta koulutusvaihtoehdot eivät välttämättä aina seuraa tarpeita ennakoivasti. - Oppilasaineksesta seulonta on nykyään tärkeämpää. Varteenotettavien hakijoiden määrä pienenee. Syynä on metallialan likainen imago ja nuorten mielikuvat alasta vähän houkuttelevana. Se on pitkän linjan prosessi sitä parantaa. 15 2.10. Toiveita Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:lle. Poimintoja avoimista vastauksista: - Forssan Seudun Yrittäjien hallituksessa olemme asiaa pohtineet ja on koettu, että koulutus on jäänyt vähemmälle. Kaivataan juuri ajankohtaista täsmäkoulutusta, eikä pintapuolista asiaa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus on vähän kaikessa mukana, joten tieto ja osaaminen jää melko pintapuoliseksi. Pitäisi hankkia syvällisempää tietoa ja keskittyä asiaan. Määrä ei korvaa laatua. Yleensä osallistumme mielellämme toiminnan kehittämiseen ja toimintaan, mutta en tiedä on syksy meille oikea ajankohta. Talven aikana palaset vasta loksahtelevat kohdillensa. - Kaikki on aina mahdollista. Raha ratkaisee monta projektia. Monella yrityksellä voi olla pelko siitä, että homma on itseltä pois, jos asioita aletaan yhdessä kehittelemään. - Kunhan tästä päästään ensin jaloilleen, voi alkaa miettiä muutakin toimintaa, esimerkiksi tuotekehitystä. - Materiaalia palvelutarjonnasta saa lähettää. Kiinnostuminen riippuu ihan tarjonnasta. - Otamme kyllä itse yhteyttä, jos tarvitsemme apua/neuvoa. Emme halua osallistua tällaisiin kyselyihin nimellä. - Otan itse yhteyttä, jos näen tarvetta palveluille tai neuvonnalle.

- Verkostoitumista on jo lähinnä sanattomina sopimuksina, joista molemmat hyötyvät. Verkostoituminen on hyvä idea, mutta käytännössä hankalaa, koska raha ratkaisee niin paljon. - Yrittäjille rahallista tukea henkilöstön koulutuksiin 16 3. Yhteenveto ja johtopäätökset 1. Yritykset ovat tiedostaneet tarpeen kehittää liiketoimintaansa. Keittämistarve ja halu on suuri. 2. Kehittämistarpeita on kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla, mutta eniten niitä on asiakasrajapinnassa. 3. Osallistumishalukkuus kehittämishankkeisiin on suuri, 44 yritystä. 4. Kasvuhalukkaiksi ilmoittautuu 44 % kaikista yrityksistä. Reaalinen kasvu on kuitenkin pienempää sillä vain vajaat 20 % yrityksistä ilmoittaa liikevaihtonsa ja noin 15 % henkilöstömääränsä kasvavan. 5. Markkinointimahdollisuudet on hyödynnetty melko hyvin. Osaaminen ja henkilöresurssit koetaan melko hyviksi. Taloudelliset resurssit ja sitoutuminen kasvuun koettiin vahvimmiksi. Yritysjoukosta on löydettävissä 20-30 yrityksen kasvuyritysjoukko. 6. Kasvun vaatima pääomatarve on tiedostettu. Rahoitusvaihtoehdot ovat kuitenkin avoinna. 7. Yrityksistä noin 10 % tarvitsee toimitilalaajennuksia, jotka tulevat lyhyellä aikaviiveellä. 8. Henkilöstön rekrytointitarve on arvioitu n. 150 henkilöksi vuoteen 2013 mennessä, mikä sisältää eläkkeelle siirtyvän henkilöstön ja yrityskasvun vaatiman tarpeen. 9. Yhdeksän yritystä haluaa laajentaa vientiään ja neljä yritystä aloittaa viennin. Vienti suuntautuu pääasiassa lähialueille. Viennin edistämiseksi kaivataan konkreettista markkina ym. tietoa. 10.Omistajanvaihdoksia on tulossa n. 10 % yrityksistä, pääosin kolmen vuoden sisällä. 11. InnoDiileri-palvelu kiinnostaa yrityksiä. Valmiuksia on sekä ostaa että myydä patentteja tai tuoteideoita. 12.Oppilaitosten palvelutarjonnan kehittämiseksi nostettiin ammattinimikkeiden osalta erityisesti metallialan osaajat. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tiivistämistä korostettiin. Erittäin voimakkaasti vastauksissa nousi esille työmoraali, vastuunkanto ja työelämän pelisääntöjen tuntemus.

17 4. Suositukset 1. Suuri kiinnostunut liiketoimintansa kehittämisestä klusteriohjelmalla tarjoaa hyvän pohjan kehittämishankkeiden rakentamiseen. 2. Yrityskannasta joukosta on määritettävissä 20-30 yrityksen kasvuyritysten ydinjoukko, joilla on halu kasvaa ja resurssit kunnossa. 3. Klusteripohjalta liiketoiminnan kehittäminen tukee hyvin kasvuyritystoimintaa. Kehittämistarpeita on kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla, mutta erityisesti asiakasrajapinnassa. 4. FSKK selvittää kyselyn tulosten perusteella yrityskohtaisesti onko yrityksillä erityistarpeita toimitilalaajennusten kohdalla. 5. FSKK selvittää kyselyn tulosten perusteella yrityskohtaisesti ovatko omistajan- tai sukupolvenvaihdosta suunnitelleet yritykset erityisneuvonnan tarpeessa. 6. Kansainvälistyvien yritysten kanssa kannattaa laatia konkreettinen kansainvälistymissuunnitelma, jossa kartoitetaan yrityksen resurssien riittävyys, osaaminen, tuotteen sopivuus markkinoille, asiakaskohderyhmä, jakelukanavat yms.. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen kehittämisessä kannattaa arvioida liittymistä maakunnallisen kansainvälistymisohjelmaan. Yritykset kaipaavat konkreettisia räätälöityjä kansainvälistymispalveluita. 7. Yrityksillä oli kiinnostusta ostaa tuoteideoita. Monet yritykset ilmoittivat olevansa valmiit myymään ideansa tai patenttinsa. Jotkut yritykset olivat valmiit toimiaan rahoittajina. Useiden yritysten kiinnostus luo hyvän pojan Innodiileri-toiminnan kehittämiseen. 8. Koulu- ja oppilaitosten kanssa järjestetään neuvottelu, miten oppilaitosten koulutusohjelmat saadaan paremmin vastaamaan yrityselämän tarpeita. Erityisesti on tarvetta parantaa työmoraaliin ja motivaatioon liittyviä valmiuksia. 9. Luodaan käytäntö, jolla oppilaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta tiivistetään sekä luodaan tapaamisista pysyvä käytäntö.

18 Liitteet Liite 1. Tulevaisuuden työntekijöiden koulutustarpeet - Meillä on hyvin järjestetty yhtiön sisäinen koulutus. Muovialan osaajat ovat etusijalla. Päätoimipaikassa teemme paljon yhteistyötä alan oppilaitoksen kanssa. Lvi-alan koulutus on hyödyksi, putkia kun teemme. - Ruiskumaalari. - Kädentaitaja. - Seuraajaa kaivataan jossain vaiheessa itseni tilalle. Pieni yrityshän tämä on, isä ja poika. Pojanpoikaa yritetään kovasti tähän houkutella ja kouluttaa. Metallipuolen osaajia konepajapuolelle tarvitaan. CAD- ohjelma on meillä käytössä. - Koulutuksella ei ole niin suurta väliä. Täytyisi osata paria vierasta kieltä ja olla jonkin asteista korkeampaa puualan koulutusta kuten metsäteknikon koulutusta. Tytäryhtiöstä löytyy kyllä tarpeen tullen enemmän oppia. - Hitsareita ja muita tekniikan alan osaajia tarvitaan. Toimihenkilöillä, joilla on viennin kanssa tekemistä tarvitaan kielitaitoa. - Autokoulu täytyy olla käytynä ja kuorma-autokortti. - Puupuolen koulutus. - Kielitaitoa tulee olla. - Tärkeintä on työkokemus ja aktiivisuus. - Tuotannon puolella ei ole juuri vaatimuksia. Tekninen koulutus, esimerkiksi rakennusinsinööri on hyödyksi tuotannon johdossa ja myynnissä. Laboratorio puolella laboratorioteknikon koulutuksesta on etua. - Insinööristä ylöspäin. - Suunnitteluohjelman hallinta. - Vankka pohja hitsareille ja koneistajille. - Automaation, konetekniikan ja prosessitekniikan osaajia kaivataan. - Ei ole vielä ollut ajankohtaista pohtia asiaa. - Teoriassa toiveena on rakennusalan ammattitutkinto. - Insinööri. - Toimihenkilöille ammattikorkeakoulututkinto tai vähintään teknikon koulutus. Työntekijöillä arvostetaan ammatillista koulutusta, vaikkei se välttämättömyys olekaan. - Oppisopimusoppilaita meillä on paljon. - Metallialan koulutus, hitsari. - Ammattikorkea koulusta ylöspäin, insinööritason osaamista toimihenkilöille. - Metallialan koulutus. - Meillä on yli 250 työntekijää, joten vaatimukset riippuvat aivan työtehtävästä. Jokaiseen tehtävään on omat kriteerinsä. Alaan sopivasta pohjakoulutuksesta on apua. - Ei ole mitään erityisvaatimuksia. Itse olemme työntekijöitä kouluttaneet. - Metallimies. - LVI-suunnittelija, insinööri, projektipäällikkö. - Metallin peruskoulutus. - Metallialan koulutus. - Tekniskaupallisen koulutuksen saanutta väkeä aiomme tulevaisuudessa palkata, seuraavan vuoden sisällä. - Meillä ei ole mitään pohjakoulutusvaatimusta, kunhan osaa työnsä ja myös tekee sen. - Jonkuntyyppinen metallialan tuntemus olisi hyvä olla. - Asentajakoulutus, myynti- ja markkinointipuolen koulutusta ja osaamista.

- Auton-ja koneasentajan ammattitutkinto - Leikkaajat ja teurastajat. - Elintarvike osaaminen, ammattikoulupohjainen, sekä elintarvikeinsinööri. - Katsotaan aina tilanteen mukaan. - Tietotekniikka mekaanikko. - Tekninen koulu. - Että osaisi lukea piirustuksia! Oppilaitoksista valmistuvat eivät osaa. - Tämä on niin spesiaali ala, ettei ole valmista koulutusta. Pitää tietää kunnossapidossa ja tietokoneista samaan aikaan. - Metalliala. - Metallialan koulutus. - Insinööri. - Panostajan pätevyys. - Metallipuoli ammattikoulussa. - Sähköasentaja. - Ei löydy osaavia henkilöitä lainkaan. - Katsotaan aina tilanne kohtalaisesti. - Riippuu niin ihmisestä, pitää kohdata henkilökemiat. - Höyläystaito. - Putkimies. - Rakennuspuoli ammattikoulussa. - Raskaan kaluston ajokortti. - Tietokonehuolto ja ammattikoulun metallipuoli. - Ammattikoulun rakennuspuoli - Vaihtelee niin paljon, kun on monta eri työtehtävää. - Ammattikoulun sähköasentaja puoli. - Rakennus-, metalli- ja puuteollisuus puolet ammattikoulussa. 19

20 Liite 2. Miten oppilaitosten nykyistä palvelutarjontaa tulisi kehittää, jotta se paremmin vastaisi yrityksenne työvoimatarpeita? - Forssan seudulla on vaikea löytää henkilökuntaa. Asia tulee ajankohtaiseksi ajan mittaan, kun henkilöstö vanhenee. Olisi hyvä hyödyntää oppilaitosten pitkiä harjoittelujaksoja työelämässä. Yhteistyötä olisi hyvä lisätä tässä suhteessa. Osaavalle porukalle löytyisi tulevaisuudessa helpommin töitä. - Oppilaat ovat niin nuoria ja kokemattomia, ettei siinä vaiheessa koulu ja työelämän tarpeet välttämättä kohtaa. Täytyy muistaa, että mahtaako sellaista opiskelemaansa työtä edes valmistumisen jälkeen olla tarjolla. Uskon, että työ tekijänsä opettaa. Harjoittelijoiden käyttö ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on joskus mielessä käynyt. - Suurin puute on, ettei Forssan alueella ole eikä järjestetä maalaus- eikä ruiskumaalauskoulutusta eikä -kursseja. - En ole huomannut sellaisia puutteita, joihin osaisin ottaa kantaa. - Paljonhan siellä oppia saa. Niin paljon riippuu oppilaasta itsestään ja kyvystä omaksua asioita. - Tämä on niin uniikki ala, etten osaa sanoa. - Jokamiehen ATK-taidot korostuvat nykypäivänä. - Kyllä työ opettaa. Paljon meillä on ollut harjoittelijoita käsityöoppilaitoksesta. - Ammatillisiin valmiuksiin tulee panostaa. - Nykynuoriso on liian laiskaa. Pitäisi kannustaa aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen. Laittaa nuoret itse asialle. Vaikea mainostaa hyviä työntekijöitä, kun nuoret vaan itse odottaa passausta ja polttelee tupakkaa. - Teknistä koulutusta kaivataan rakennuspuolelle. Esimerkiksi rakennusmestarikoulutus olisi meille hyödyksi. Koneteknikon ja trukkikuskin koulutusta saaneita kaivattaisiin myös. Ylipäänsä olisi hyvä, jos ymmärrettäisiin koneiden päälle, eikä heti tarvitsisi soittaa erikoismiestä paikalle. - Itse olen insinööriksi valmistunut ja aikaisemmin on voinut luottaa, että koulu on huolehtinut osaamisesta. Nyt tuntuu, että sen porukan osaamiseen, joka on juttusilla käynyt, ei voi enää ollenkaan luottaa. Mietityttää miten ja miksi opiskellaan. Onko oppilaat oikeasti kiinnostuneita. Töitä olisi. Eihän sitä koulusta valmista odotakaan, mutta kun valmiuksia ei ole lainkaan. - Oppilasaineksesta seulonta on nykyään tärkeämpää. Varteenotettavien hakijoiden määrä pienenee. Syynä on metallialan likainen imago ja nuorten mielikuvat alasta vähän houkuttelevana. Se on pitkän linjan prosessi sitä parantaa. - Forssan seudun koulutuspalveluista on häipynyt vallan automaation, konetekniikan ja prosessitekniikan opetusohjelmat. Sen sijaan tietotekniikan osaajia on Forssan seudulla enemmän kuin töitä tarjolla. Ja logistiikkainsinöörejä on aivan muissa töissä. Lopputyöntekijöitä meillä käy paljon ja se toimii hyvin. - Ylipäätään täytyy sanoa, että tieto tarpeista ja tarjonnasta liikkuu huonosti koulujen ja työnantajien välillä. - Ei ole toiveita siihen suuntaan. - Ammatilliset asiat kyllä oppii täälläkin. Paljon kuitenkin palkkaamme nuoria työntekijöitä ja tämä on monille ensimmäinen työpaikka. Tärkeää olisi oppilaitoksissa opettaa työelämän pelisääntöjä myös niitä kirjoittamattomia asioita. Työlainsäädännön perusteet pitäisi olla selvillä, samoin joka päiväinen töihin saapuminen, vastuun kanto ja ilmoittamisasiat. Ne eivät nuorilla ole ihan hanskassa. - Ei ole mitään erityistä mielessä. - Kyllä Forssan seudulla varmasti ollaan tietoisia, että hitsareista ja metallimiehistä on pulaa.

- Meidän alalle ei ole mitään erityistä koulutusta, kun on niin speciaaliala. - Kyllä sieltä peruskoulutuksen saa. Innokkuus onkin sitten aivan eri asia. - En tunne oppilaitosten tarjontaa tarpeeksi vastatakseni kysymykseen. - Parhaansa he varmasti yrittävät tehdä. Ei ole mitään yhtä selkeää tarvetta. - Metallimiehiä saisi kouluttaa enemmän. Niistä on pulaa tällä alueella ja koko Etelä- Suomessakin. - Teemme jo tiiviisti yhteistyötä Forssan ammattikoulun kanssa. Harjoittelijoita tulee paljon. Tärkeintä olisi saada nuorisoa kiinnostumaan metallialasta. - Oppilaitosten pitäisi tarkemmin seurata tulevaisuuden työelämän tarpeita. Poistumaa on tietyillä aloilla, mutta koulutusvaihtoehdot eivät välttämättä aina seuraa tarpeita ennakoivasti. - Paljonkin on kehittämistä, etenkin Forssan metallipuolella. Muualla asiat ovat paremmin. - Meillä on ollut ammattikoululaisia työharjoittelussa ja heillä on kyllä aika huonot eväät ohutlevypuolelle. Koulutus on keskittynyt enemmän järeämpään metalliin. Peltisepän koulutus olisi hyvä. - Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa teemme yhteistyötä ja mielestäni resursseihin nähden palvelutarjonta on aika hyvä. - Asiakaspalvelua tulisi opettaa nuorille ihmisille lisää. Tärkeää olisi myös saada nuoret ymmärtämään, että palkka ei ole mikään etuoikeus eli se ei riitä, että työpaikalle vaan tullaan; työt täytyy myös tehdä! - Mielestäni on ihan riittävät nämä nykyiset, pitkällä aikavälillä ainakin. Aikuiskoulutuksen kanssa jotain yhteistyötä ollutkin. - Kunhan kouluttavat myös aloille, joille oikeasti on tarvetta, eikä vain "seksikkäille" aloille. - Jo valmiille työntekijöille enemmän koulutusmahdollisuuksia. - Elintarvikesiivoojille ei löydy koulutusta Forssan seudulla. Tämä on kuitenkin ala, jossa on tiukat vaatimukset. Itse käytämme ulkopuolisia elintarvikesiivoojia, mutta ongelma on se, ettei löydy ammattitaitoisia ihmisiä. - Tällä seudulla ei oikein ole tämän alan oppilaitoksia. Jos olisi esimerkiksi oppisopimus opiskelijan ottaminen kiinnostaisi. - Opetettaisiin piirrustusten luku. - Ei ole nykyisillä kuljettajilla ammattitaitoa. Työmoraali myös heikko, ei olla selvinpäin. Kalliit koneet eivät voi vaan seistä ja odottaa, koska kuljettajat selviävät humalastaan. - Vääristynyt käsitys arjesta. Ajatukset eivät koossa nykyihmisillä. 21