JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA, KAAVOITUS
Julkaisija: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, Yhdyskuntatekniikka. 2011. Teksti ja ulkoasu: Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy / Yrjö Ala-Heikkilä, Pia Kurki, Reeta Pellinen.
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 6 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 6 1.2 Työryhmä 6 1.3 Asukasyhteistyö 7 2. SUUNNITTELUALUE 7 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus 7 2.2 Kaavoitustilanne 8 2.3 Liittyminen muihin hankkeisiin 8 Kehä Vihreä 8 Valon kaupunki 8 Stadionin laajennus 8 Jyväskylän ammattioppilaitos 8 Oikokatu 8 2.4 Harjun kehitysvaiheita 9 2.5 Alueen nykytila 10 Toiminnot Harjulla ja sen ympäristössä 10 Sisääntulot 11 Näkymät 12 Reitistö 13 Kalusteet, varusteet ja valaistus 13 Kasvillisuus 14 Maisema-analyysi 15 3. KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17 3.1 Reitistön ja toimintojen kehittäminen 17 3.2 Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen 20 3.3 Valaistusperiaatteet 23 3.4 Kasvillisuuden kehittäminen ja puuston uudistaminen 25 3.5 Rakenteet, kalusteet, varusteet ja opastus 29 3.6 Pintavesien ohjaus 31 3.7 Osa-aluetarkennukset 33 Stadionin ympäristö 33 Kesäteatterin ympäristö 35 Harjun eteläpää 37 Sisääntulo Yliopistonkadun suunnasta 39 4. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 41 LÄHTÖTIEDOT 43 5
1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Harju on Jyväskylän keskustan tärkeä ja maisemakuvallisesti merkittävä viheraluekokonaisuus ja huomattava maamerkki kaupunkia lähestyttäessä. Harju on osa Keski-Suomen reunamuodostumaa ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (Museovirasto). Harju on osa ns. Kehä Vihreää, joka on Jyväskylän viherpolitiikassa määritelty keskustan viheralueiden muodostama kehämäinen kokonaisuus (kaavio sivulla 8). Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Harju koetaan hieman vaikeapääsyiseksi puistoalueeksi. Matkailunähtävyytenä Harju on taantunut viime vuosikymmenien huippukausista ja sama kehitys on ollut vallalla myös ulkoilukäytössä. Alueelle tarvitaan siis lisää vetovoimaa, jotta se jatkossa houkuttelisi ja palvelisi laajempia käyttäjäryhmiä. Huomiota vaativat myös valaistuksen ja kasvillisuuden kehittäminen sekä erityisesti ikääntyvän metsäpuuston uudistaminen. Tämän työn tavoitteena on ollut laatia Harjun alueelle yleispiirteinen, tulevaa maankäyttöä ja kehittämishankkeita ohjaava maisemasuunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan kevyen liikenteen yhteyksiä sekä ulkoilu- ja virkistystoimintoja. Työssä esitetään kasvillisuuden uudistamis- ja kehittämisperiaatteet, valaistusperiaatteet sekä määritellään kunnostusta kaipaavan kalustuksen ja varustuksen tyyli ja varustustaso. Näiden lisäksi suunnitelmassa on pyritty paneutumaan alueen opastuksen ja turvallisuuden parantamiseen, talvikäytön mahdollisuuksiin, mahdolliseen taidekonseptiin sekä suurtapahtumien järjestelyihin alueella. 1.2 Työryhmä Työ on laadittu vuosien 2010 11 aikana. Suunnittelutyötä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: yleissuunnitteluhortonomi Sirkka-Liisa Sikiö, yhdyskuntatekniikka, pj suunnittelurakennusmestari Matti Kyrönlahti, yhdyskuntatekniikka kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen, yhdyskuntatekniikka maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, kaavoitus kaavasuunnittelija Kalle Räinä, kaavoitus metsäpäällikkö Marko Kemppainen, tonttituotanto/metsätoimi ulkoalueiden esimies Kari Häkkinen, liikuntapalvelukeskus ympäristönsuojelusuunnittelija Heikki Sihvonen, ympäristötoimi viestintäpäällikkö Jari Salomaa, kaupunkirakennepalvelut / hallinto ja kehittäminen kiinteistömanageri Maritta Lahti, Jyväskylän tilapalvelu Valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen, yhdyskuntatekniikka suunnittelija Hillevi Kotiranta, Keski- Suomen luontomuseo amanuenssi Saija Silén, Keski-Suomen museo Pirjo Oksanen, Ravintola Vesilinna Lisäksi työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Markku Kemiläinen, yhdyskuntatekniikka Jari Lohi, yhdyskuntatekniikka Kristiina Pentikäinen, yhdyskuntatekniikka Tuula Smolander, yhdyskuntatekniikka Kari Ström, yhdyskuntatekniikka Ilkka Halinen, kaavoitus Anne Sandelin, hallinto ja kehittäminen Mari Pitkänen, Elävä kaupunkikeskusta ry Ulla Rannanheimo, Jyväskylän Tilapalvelu Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo Pekka Sihvonen, Liikuntapalvelut Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja ohjausryhmä yhden kerran. Lisäksi tarpeen mukaan on järjestetty suunnittelukokouksia koskien mm. valaistuksen, Stadionin laajennuksen sekä Oikokadun suunnittelua. Harjun maisemasuunnitelman on laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikan toimeksiannosta. Työstä ovat vastanneet maisema-arkkitehdit Yrjö Ala-Heikkilä, Pia Kurki ja Reeta Pellinen ja valaistussuunnittelusta arkkitehti Marjut Kauppinen SITO Oy:stä. 6
1.3 Asukasyhteistyö 2 SUUNNITTELUALUE Aikaisemmat asukaskommentit ja mm. Harju-Foorumi ovat olleet pohjatietona suunnittelussa. Työn luonnosvaiheen aikana tammikuussa 2011 järjestettiin yleisötilaisuus, johon osallistui noin sata henkilöä. Sen aikana käytiin vilkasta keskustelua Harjun kehittämisperiaatteista. Yleisökommenttien perusteella Harjua arvostetaan erityisesti luonto- ja ulkoilualueena ja toivotaan, että alueen luonnonmukainen ilme säilyy. Harjun merkitys vapaana tilana korostuu rakentamisen tiivistyessä. Metsän uudistaminen ja puuston harventaminen herättivät keskustelua. Puiden kaatamista vastustettiin. Toisaalta myös ymmärrettiin, että puuston uudistaminen on aloitettava pian, jotta tulevaisuudessa ei jouduta tilanteeseen, missä suuri osa puustoa täytyy kaataa kerralla. Asukastilaisuuden aikana keskusteltiin myös vesiaiheen ja kiskohissin rakentamisesta Harjun laelle. Kiskohissiä pidettiin vahvasti ylimitoitettuna ja Harjun maisemaan sopimattomana ideana. Maastonmuodot ovat haastavat ja kulku Harjulle vaikeaa, mutta todettiin, että hyvät ja kunnossapidetyt reitit parantavat Harjun laen saavutettavuutta. Saavutettavuutta toivottiin parannettavan erityisesti Kilpisenkadun suunnasta. Harjun rinteitä seurailevan kuntoreitin kunnostusta pidettiin hyvänä ja tarpeellisena hankkeena. Samalla toivottiin myös lisää istumapaikkoja ja kunnollista valaistusta reittien varrelle. Maisemasuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2011 puuston uudistuksen periaatteita koskevan raporttiluonnoksen kanssa. Nähtävilläolon yhteydessä pidettiin myös asukastilaisuus. Keskustelussa todettiin puuston uusimisen periaatelinjaukset pääosin oikean suuntaisiksi. Itse maisemasuunnitelman osalta herätti keskustelua kesäteatterin tarpeellisuus Harjulla. 2. 1 S u u n n i t t e l u a l u e e n sijainti ja kuvaus Harjun suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän kaupunkikeskustan ruutukaava-alueen reunamille. Etelässä suunnittelualue ulottuu Oikokadulle ja pohjoisessa Sepänpuistoon. Lännessä alue rajautuu Pitkäkatuun ja idässä Yliopistonkatuun sekä Harjukatuun. Suunnittelualueen koko on noin 19 hehtaaria. Alue on pääosin mäntyvaltaista puistometsää, reuna-alueilla kasvaa myös vanhoja koristekasvi-istutuksia. Mäki- Matin puoleisessa kulmauksessa on lisäksi pieni lehto. Maaston korkeuserot ovat melko suuret, enimmillään noin 35 metriä, ja rinteet ovat paikoitellen hyvin jyrkät. Alueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia. Monet Jyväskylän vanhimmista matkailunähtävyyksistä sijaitsevat Harjulla. Niistä näkyvimmät ovat Gummeruksenkadun päästä Harjun laelle johtavat ns. Neron portaat sekä vuonna 1954 rakennettu vesitorni, Vesilinna, jossa nykyisin toimii Keski-Suomen Luontomuseo sekä ravintola. Harjun stadion sijaitsee hieman Vesilinnasta pohjoiseen. Harjun eteläpuolella on Suomen ensimmäinen perhepuisto, Mäki-Matin perhepuisto sekä Oikokatu ja Oikokadun tori, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia. Harjun länsirinteellä on edelleen toimiva kesäteatteri. Pohjoisessa Harju päättyy Sepänpuistoon, joka muodostuu laajahkosta aukiosta ja istutuksista, mm. mäntylajeja esittelevästä puulajipuistosta. Sepänpuisto on kunnostettu rullalautailijoiden, parkour- ja temppupyöräharrastajien tarpeita ajatellen, mutta siellä on myös esimerkiksi kirpputori kesäisin. Harju sijaitsee Jyväskylän ruutukaavakeskustan kupeessa. 7
Ote asemakaavasta. Kehä Vihreä. 2.2 Kaavoitustilanne Suunnittelualueella on voimassa asemakaavoja vuosilta 1952, 1955, 1987, 1999 sekä 2009. Suurimmalta osin Harju on virkistys- ja puistoaluetta (VL, VP, P ja PL). Vesilinnan alue Harjun laella on ET-aluetta (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa sijoittaa yleistä- ja liiketoimintaa palvelevia tiloja 2200 kerrosalaneliömetriä). Vesilinna on suojeltu sr-kaavamerkinnällä. Harjun lounaisosassa on yksi erillispientalojen korttelialue (AO/s), jolla rakennuskanta ja kasvillisuus tulee säilyttää. Stadionin alue on VU-aluetta (urheilu- ja virkistyspalvelualue). Ihantolantie on katualuetta. Harjun alue on tulossa kaavoituskohteeksi vuosien 2012-14 kaavoitusohjelmaan. Maisemasuunnitelman myötä on noussut esille useita kaavamuutostarpeita, mm. Stadionin kehittämishankkeen seurauksena. Harjun kokonaiskaavan uudistaminen on tarpeen myös nykyisten kaavojen vanhentuneisuuden sekä suojelutavoitteiden turvaamisen vuoksi. 2. 3 L i i t t y m i n e n m u i h i n hankkeisiin Jyväskylän keskustassa ja Harjun ympäristössä on vireillä erilaisia kehityshankkeita, joihin Harjun alue tavalla tai toisella kytkeytyy. Rajapintojen yhteensovittaminen on yksi tämän suunnitelman osatavoitteista. Kehä Vihreä Kehä Vihreällä tarkoitetaan Jyväskylän keskustan tärkeimpien viheralueiden Harju, Viitaniemi, Taulumäki, Tourujoki, Lutakko, Mattilanniemi, Hippos ja Seminaarimäki muodostamaa kehämäistä kokonaisuutta, jonka kehittämisperiaatteet on kirjattu Jyväskylän kaupungin viherpolitiikkaan. Viheryhteyksien parantaminen Harjun ja Kehä Vihreän muiden viheralueiden välillä (yhteydet Harjulta Seminaarimäen ja Sepänpuiston suuntaan) on yksi tämän työn osatavoitteista. Tavoitteena on sujuvat, turvalliset ja hyvin opastetut yhteydet Kehä Vihreän eri osa-alueiden välillä sekä alueiden toiminnallisen kokonaisuuden kehittäminen. Valon kaupunki Valon kaupunki -hanke on kaupungin strateginen kehittämishanke, jolla on pyritty luomaan Jyväskylästä Suomen paras taajamavalaistuksen oivaltaja. Valaistuksella parannetaan myös kaupungin turvallisuutta ja viihtyisyyttä pimeinä vuodenaikoina. Erilaisia erikoisvalaistuskohteita on tällä hetkellä yli 60 eri puolilla kaupunkia. Harjun alueelle järjestettiin Valon kaupunki -hankkeen puitteissa vuonna 2010 valaistuskilpailu, jonka voittajatyö Varjoteatteri on otettu alueen valaistussuunnittelun lähtökohdaksi. Harjulle tavoitellaan turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä luovaa korkeatasoista valaistusta. Harjua on myös suunniteltu vuosittain järjestettävän Valon kaupunki tapahtuman kohteeksi lähivuosina. Stadionin laajennus Harjun stadionin katsomo on jäänyt ahtaaksi eikä stadionin valaistustekniikka täytä nykyisiä tarpeita. Jyväskylän palloseura ja kaupungin liikuntatoimi suunnittelevat stadionin laajentamista ja valaistuksen uusimista kisatapahtumien televisioinnin vaatimukset silmälläpitäen. Nykyistä katsomoa on suunniteltu jatkettavaksi ja kentän pohjoispuolelle on suunniteltu uusi katsomo. Samalla uusitaan huoltoliikenteen ja henkilökunnan pysäköintijärjestelyt. Kentän uusi valaistus korkeilla mastovalaisimilla on toteutettu syksyllä 2011. Jyväskylän ammattioppilaitos Jyväskylän Ammattioppilaitos on suunnittelemassa piha- ja pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyä samanaikaisesti tämän työn kanssa. Ammattioppilaitoksen tontti aidataan ja sen pysäköintialueen kautta stadionille johtava, nykyisen asemakaavan mukainen pääkäytävä, tulee jäämään aidattavan piha-alueen sisäpuolelle. Oikokatu Kävelykaduksi muutetun Oikokadun katusuunnittelu on käynnissä samaan aikaan Harjun kehittämissuunnitelman kanssa. Oikokadun varrelle on suunniteltu uusia istutusalueita ja kalusteita. Oikokadun itäpäähän on suunniteltu pieni kivetty aukio ja Mäki-Matin perhepuiston käyttäjille suunnattu pysäköintialue. 8
2.4 Harjun kehitysvaiheita Jyväskylän Harju on osa Sisä-Suomen reunamuodostumaa, noin 10000 vuotta sitten syntynyttä moreeniharjua, joka ulottuu Jyväskylän koillispuolelta lounaaseen Satakunnan Hämeenkankaalle. Harju säilyi pitkälti luonnontilaisena aina Jyväskylän kaupungin perustamiseen saakka (v. 1837). Heti kaupungin perustamisen jälkeen Harjuun ei vielä kohdistunut taloudellisia intressejä, sillä alue ei soveltunut viljelykseen tai kaskimaaksi. Kaupungin kasvaessa ja Keski-Suomen ratahankkeiden myötä Harjun soravarat tulivat yhä suurempaan tarpeeseen. Soraa ja hiekkaa otettiin jopa siinä määrin, että huolestuneet kaupunkilaiset tekivät ensimmäiset esitykset soranoton kieltämisestä ja Harjun suojelemisesta jo 1880-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin voimistui myös Harjun käyttö puistona ja virkistysalueena. Alueelle hankittiin puistonpenkkejä, puustoa harvennettiin ja soranoton jälkiä maisemoitiin kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlia varten. Vuonna 1887 Harjun laelle rakennettiin Jyväskylän kaupungin ensimmäinen todellinen matkailunähtävyys Ihantola ; huvilarakennus, jonka yhteydessä oli näkötorni ja ravintola. 1890-luvulta lähtien Harju oli myös kaupungin tunnetuin vapunviettopaikka. Soranotto jatkui pienimuotoisena aina 1910-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen maistraatti kielsi sen kokonaan. Vaikka maasto on sadassa vuodessa kasvittunut, ovat soranoton jäljet yhä paikoitellen nähtävissä painaumina, kumpareina ja ja kiviröykkiöiden muodossa. Harjun puuston kunto on jo pitkään ollut kaupunkilaisten kiinnostuksen kohteena. Ensimmäiset kommentit puuston ja aluskasvillisuuden huonosta kunnosta kuultiin jo 1900-luvun alkuvuosina, kun luontainen aluskasvillisuus alkoi käytön ja puuston harventumisen myötä hävitä. Puuston todettiin suorastaan kituvan ja erillaisia vaihtoehtoja kasvillisuuden elvyttämiseksi mitetiittiin. Vuonna 1910 Harjulle rakennettiin ensimmäinen vesilinna, kaupungin teräsbetonirakenteinen vesisäiliö. Helppokulkuisempi yhteys kaupungista Harjun laelle oli ollut kaupunkilaisten toiveissa jo pitkään ja vuonna 1925 Gummeruksenkadun päätteeksi rakennettiin 162 askelmaiset kiviportaat, ns. Neron portaat (silloisen kaupungininsinööri Oskar Aleksander Neron mukaan). Portaat olivat aikanaan huomattava rakennushanke ja jo itsessään nähtävyys, jota tultiin ihailemaan kauempaakin. 1920-luvulla Harjun ympäristössä tapahtui muitakin merkittäviä muutoksia, kun urheilukenttä, Oikokatu ja Normaalikoulun jykevä päärakennus rakennettiin. Talvisodan aikana Harjun laelle sijoitettiin ilmatorjuntapatteristo. Samassa yhteydessä alkuperäinen näkötorni purettiin ja Harjun laki hakattiin paljaaksi. 1930-luvun loppupuolella alkuperäisen vesisäiliön kapasiteetti ei enää riittänyt laajentuneen kaupungin tarpeisiin. Myös sotien aikana puretulle näkötornille kaivattiin seuraajaa sekä kaupunkilaisten toiveissa että yleisesti vilkastuneen matkailun myötä. Harjulle valmistuikin vuonna 1953 nykyinen Vesilinna, jonka on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Samoihin aikoihin rakennettiin myös Harjukadun reunassa sijaitseva kivimuuri ja uudet kiviportaat. Vesilinnan rakentaminen toi Harjun alueelle uutta näkyvyyttä ja vetovoimaa. Kävijämäärät kasvoivat ja 1950-luvulta lähtien alueen historiaa sävyttävät erilaiset musiikkijuhlat ja festivaalityyppiset tapahtumat. 1960- luvun alussa alueelle rakennettiin kesäteatteri, jonka toiminta jatkuu edelleen. 1950 70-luvuilla Harjun tulevaisuutta varjostivat erilaiset maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat, kuten suunnitelmat Harjukadun leventämisestä keskustan uudeksi sisääntuloreitiksi ja suunnitelma Harjun eteläreunan loiventamiseksi. 1970-luvulla matkailijoiden Vesilinnaa kohden osoittama kiinnostus alkoi taantua. Kävijämääriä vähensi myös Jyväskylän suurajojen lähtöpaikan siirtyminen Harjulta Laajavuorelle, vaikkakin Harjulla ajettiin erikoiskokeita aina vuoteen 1996 saakka. Vaihtelevien yleisötapahtumien ohella Harju on palvellut vuosikymmenet kaupunkilaisten ulkoilu-, lähivirkistys- ja piknikalueena. Harjun komeat kiviportaat valmistuivat 1925. Näkymän päätteenä siintää Jyväsjärvi ja Kuokkalan rakentamaton ranta. KSM. Harjun portaat kuvattuna Torikadulta (nyk. Gummeruksenkatu) 1920-luvun loppupuolella. KSM. Harjun näkötorni valmistui vuoden 1887 laulujuhlille. Alakerrassa toimi kesäisin kahvila. KSM. Kävelyllä Harjun laella. Kuva 1920-luvun loppupuolelta. KSM. Kaupungin ensimmäinen vesisäiliö rakennettiin Harjulle 1910. KSM. 9
2.5 Alueen nykytila Harjun nykytilaa on kartoitettu nykyisten toimintojen, kasvillisuuden, näkymien, reitistön ja sisääntulojen osalta, ja nämä osatekijät esitellään teemakarttoina. Yhteenvetona ja synteesinä tarkasteluista on maisema-analyysi, joka havainnollistaa alueen tunnistettavimpia piirteitä, positiivisia elementtejä ja ongelmakohtia. Toiminnot Harjulla ja sen ympäristössä Sepänpuisto sijaitsee Harjun läheisyydessä. Harju on luonteeltaan metsäinen ulkoilualue, eikä siellä ole pienimuotoisten oleskelupaikkojen lisäksi rakennettuja puistotoimintoja kuten esimerkiksi leikkipaikkoja. Ulkoiluun ja oleskeluun liittyvät nykyiset toiminnot sijoittuvat jyrkkien maastonmuotojen vuoksi Harjun laelle tai rinteen loivempiin alaosiin. Harjulla toimii nykyisin Jyväskylän kansannäyttämön kesäteatteri, Harjun Stadion sekä Vesilinnassa Keski-Suomen luontomuseo ja Ravintola Vesilinna. Harjun lähistöllä on mm. leikkipuistoja, joista tärkein on Mäki-Matin perhepuisto. Läheiset koulut ja päiväkodit käyttävät Harjua ulkoilu- ja liikuntaalueena. Mäki-Matin perhepuistoa. Nykyiset toiminnot Harjulla ja sen ympäristössä. Liikunnan iloja Harjun maastossa. 10
Sisääntulot Pääsaapumissuunnat Harjulle ovat Neron portaiden ja Ihantolantien suunnasta. Näiden lisäksi alueelle johtaa useita puistokäytäviä ja epävirallisia oikopolkuja Oikokadun, Yliopistonkadun, Harjukadun, Sepänkadun ja Pitkäkadun suunnasta. Useiden sisääntulokohtien ympäristössä reitistö on epämääräinen ja maasto on sen vuoksi pahoin kulunutta. Neron portaiden monumentaalisen porttiaiheeseen verrattuna suuri osa muista saapumissuunnista on varsin vaatimattomia. Pääreitti Yliopistonkadulta Harjun laelle. Mäki-Matin perhepuiston suunnasta on vain kapeita polkuja ylös Harjulle. Neron portaat ovat tärkeä sisäänkäynti Harjulle. Ammattiopiston sivuitse on paljon kulkua puistoon, mutta varsinainen pääreitti puuttuu. Saapuminen ja sisääntulot Harjulle. 11
Näkymät Stadionin julkisivu erottuu hyvin Pitkäkadun suuntaan. Tiheä puusto, hoitamaton vesakko ja ylikasvaneet pensasistutukset sulkevat Harjulta aukeavia näkymiä. Harjun laelta, rinteiltä ja Vesilinnan suunnasta on kuitenkin mahdollista avata kiinnostavia näkymäyhteyksiä kaupunkiin, Jyväsjärvelle ja Mäki-Matin perhepuiston suuntaan. Keskustan suunnasta Harju muodostaa tärkeän näkymälinjojen päätteen Väinön-, Kilpisen-, Gummeruksen- ja Cygnaeuksenkaduille. Kaukomaisemassa Harju ja sen laella kohoava Vesilinnan torni muodostavat yhden koko seudun maamerkeistä. Ne erottuvat erityisen hyvin saavuttaessa kaupunkiin Vaajakosken suunnasta tai Kuokkalan sillalta. Neron portaiden näkymäakseli ulottuu aina Jyväsjärvelle saakka. Näkymät Vesilinnalta kaupungin suuntaan ovat tukossa. Harjun eteläpäädystä on kiinnostava näkymäsuunta kohti Mäki-Matin puistoa. Stadionin nykyinen aita on umpinainen ja massiivinen ja saa stadionin kääntämään selkänsä muulle puistolle. Näkymät. 12
Reitistö Harjulla risteilee nykyisellään paljon erityyppisiä kulkureittejä, puistokäytäviä ja polkuja. Epävirallisia oikopolkuja on runsaasti, erityisesti Stadionin sisäänkäynnin ja kesäteatterin lähiympäristössä. Puistokäytävät ja ulkoilureitit ovat sorapintaisia. Harjun laelle johtava Ihantolantie on kestopäällystetty. Sorapintaiset käytävät sopivat hyvin alueen yleisilmeeseen, mutta jyrkistä maastonmuodoista johtuen rankkasateet aiheuttavat käytävien pinnan syöpymistä. Oikopolut, puutteellinen kulun ohjaaminen ja opastuksen puute ovat aiheuttaneet maaston ja pohjakasvillisuuden kulumista. Kapea puistokäytävä rinteen yläosassa. Harjukadulta johtaa puistoon hyväkuntoiset ja edustavat graniittiportaat. Niiden ja Neron portaiden lisäksi alueella on kolme puurakenteista portaikkoa, joiden kunto on tyydyttävä. Vesilinnalle johtavat kivetyt maastoaskelmat ovat peruskunnostuksen tarpeessa. Mäki-Matin torilta Harjun laelle johtavalla polulla on huonokuntoisia puupölliaskelmia. Länsirinteen pitkät puuportaat ovat aktiivisessa kuntoilu- ja harjoittelukäytössä. Kalusteet, varusteet ja valaistus Ulkoilureittien ja puistokäytävien varrella olevat penkit ja roskakorit sekä kesäteatterin läheisyydessä sijaitsevat kuntoiluvälineet ovat huonokuntoisia. Käytävien varsille sijoitetut oleskelupaikat ovat melko varjoisia ja niiltä avautuvat näkymät ovat voimakkaasti puuston peittämiä. Ihantolantien varteen on sijoitettu rivi kookkaita maakiviä estämään luvatonta pysäköintiä massatapahtumien aikana. Järjestely on tilapäisen tuntuinen eikä sovi ilmeeltään Harjun maisemaan. Kesäteatterin alue on kokonaisuudessaan ränsistynyt ja maasto teatterin ympäristössä on erittäin kulunut. Reittien valaistus on nykyisellään puutteellinen, minkä vuoksi osa käyttäjistä kokee alueen turvattomana. Harjun kuntoreitti on lenkkeilijöiden suosiossa. Kalustus on nykyisellään puutteelinen, mm. penkkejä toivotaan lisää reittien varsille. Nykyinen reitistö. 13
Kasvillisuus Puusto on pääosin varttunutta männikköä, jonka keski-ikä lähentelee 150 vuotta. Lakialueen puusto on nuorinta. Se hakattiin talvisodan aikana ja on uudelleenistutettu 1950-luvulla. Mäki-Matin puoleisessa kulmauksessa on pieni lehto. Harjun reunan ylikasvaneet istutukset antavat vaikutelman epäsiististä alueesta eivätkä houkuttele poikkeamaan puistoon. Harjun rinteillä on paikoin säilynyt luontaista metsänpohjaa. Keskustan puoleiset rinteet on nurmetettu ja niitä hoidetaan leikkaamalla. Vaikeasti hoidettavilla jyrkillä rinteillä ovat heinäkasvit, vadelma ja vesakot vallannet tilaa. Pitkäkadun puoleisilla rinteillä ja Stadionin ympäristössä on säilynyt luontaista metsänpohjakasvillisuutta. Varvikko kestää huonosti kulutusta ja on paikoin kärsinyt pahoin kovasta käytöstä. Etelä- ja itärinteillä on koriste-istutuksia, joista monet ovat vanhoja, ylikasvaneita ja huonokuntoisia. Alueelta on laadittu kasvistokartoitus vuonna 2002 ja luontoselvitys 2010. Vuoden 2010 selvityksessä todetaan, että alueen kasvillisuus on intensiivisen hoidon myötä suurelta osin muuntunutta. Erityisesti kaupunginpuoleinen reuna on puistomaista eikä alkuperäisen kasvillisuustyypin määrittäminen ole mahdollista. Luonnontilaisimmat kasvillisuusalueet sijaitsevat Harjun länsi- ja lounaisosassa, missä vallitseva kasvillisuustyyppi on kuivahko puolukkatyypin kangasmetsä. Myös luontoselvityksen yhteydessä todetaan, että kenttäkerros on kärsinyt kulutuksesta, pensaskerroksen voimakas kasvu aiheuttaa pusikoitumista ja että istutukset ovat hoitamattomia. Arvokkaiksi luontokohteiksi selvityksessä on määritelty kyläkellukan kasvupaikka, Neron portaiden sammalet ja Mäki-Matin kulmauksen lehto. Vuoden 2002 kartoituksessa löydettiin vielä valtakunnallisesti uhanalaista keltamataraa, maakunnallisesti uhanalaista ketokaunokkia sekä silmällä pidettäviin lajeihin kuuluvaa ketoneilikkaa, joita 2010 ei enää havaittu. Vesakoitunutta ja vähitellen umpeenkasvavaa pensaskerrosta. Luontoselvityksessä suositellaan mm. monimuotoisuuden turvaamista huomioimalla arvokkaat luontokohteet sekä ylläpitämällä niittykasvillisuutta. Kasvillisuus. (Luontoselvitys 2010 ja maastokäynnit) 14
Maisema-analyysi Maisema-analyysiin on koottu suunnittelualueen keskeiset piirteet, osa-alueiden luonne, tunnistettavat kohteet ja ongelmaalueet. Harju jakautuu karkeasti kahteen osaan: kaupungin keskustan puoleinen rinne on puistomainen ja lakialue sekä länsirinne luonteeltaan selvästi metsäisempi. Stadionin ympäristö ja ammattiopiston kulmaus ovat jokseenkin jäsentymätöntä aluetta. Vesilinna on Harjun ja koko kaupungin maamerkki numero yksi, vaikka sen esteetöntä erottumista kaupungin keskustaan rajoittaa tiheä puusto. Muita selkeitä maamerkkejä tai tunnistettavia elementtejä suunnittelualueella ovat Neron portaat, Stadion ja Harjukadun komea kivimuuri. Maisemallisia ongelma-alueita ovat ränsistynyt kesäteatterin ympäristö, kuluneet ja epämääräiset sisääntuloalueet, sekä Stadionin umpinainen lauta-aita, joka katkaisee näkymien jatkuvuuden Harjun pohjoispään ja lakialueen sekä Vesilinnan välillä. Harjun reunojen epäsiisti ja ylikasvanut kasvillisuus antaa vaikutelman hoitamattomasta ja epämääräisestä puistoalueesta, jonne ei tee mieli poiketa. Kuitenkin Harjun laelta ja aurinkoisilta rinteiltä löytyy kiinnostavia paikkoja, joissa on kehittämismahdollisuuksia. Neron portaat ovat tärkeä maamerkki ja muodostavat näkymäakselin Harjun ja keskustan välillä. Harjukadun komea kivimuuri on yksi alueen tunnistettavista elementeistä. Harjun itärinteeltä on mahdollista avata näkymiä kaupunkiin ja Jyväsjärvelle. Harjun itäreuna Yliopistonkadun varressa muodostaa puiston pääjulkisivun. Maisema-analyysi. 15
Kehittämissuunnitelma 16
3 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3.1 Reitistön ja toimintojen kehittäminen Harjun alueeseen on aikojen kuluessa kohdistunut monenlaisia intohimoja. Toimintojen ja saavutettavuuden suureellinen kehittäminen, uudet ideat turistien houkuttelemiseksi ja erisuuntaiset maankäytölliset paineet ovat usein ristiriidassa Harjun nykyisten arvojen kanssa. Paikan tarjoamat luontokokemukset, rauhallisuus, hiljaisuus ja vapaus sekä vehreä ympäristö kaupunkikeskustan läheisyydessä koetaan Harjun vahvuuksiksi ja vetovoimatekijöiksi. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on parantaa Harjun vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta sekä monipuolistaa keskustan kyljessä olevan merkittävän viheralueen käyttömahdollisuuksia. Harju säilyy edelleen luonnonmukaisena ulkoilualueena ja puistometsänä. Alueen vetovoimaisuutta pyritään parantamaan hienovaraisin keinoin, mm. kehittämällä keskeisiä sisääntuloalueita, parantamalla käytäväverkostoa, opastusta ja kalustusta sekä lisäämällä turvallisuudentunnetta valaistuksen ja kasvillisuuden käsittelyn keinoin. Lakialuetta pyritään kehittämään mm. hienovaraisesti näkymiä avaamalla ja uusien oleskelupaikkojen sekä tunnelmapolun avulla. Aurinkoiselle kaakkoisrinteelle kehitetään oleskelu- ja piknik-paikkoja. Harjun länsipuolisten rinteiden luonnonmukainen ilme pyritään säilyttämään ja luonnonmukaista pohjakasvillisuutta pyritään vähitellen palauttamaan myös alueen puistomaisemmille etelä- ja itäsivuille. Kuntoreitin varrelle tehdään lisäksi 3-4 pienempää kuntopistettä: kuntoreitistä muodostuu Harjua kiertävä iso kuntopiiri erilaisine välineineen ja suorituspaikkoineen. Uusiin välineisiin on mahdollista sijoittaa leikkivälinevalmistajien kehittelemiä seurantalaitteita, jolloin kuntoilija voi seurata esim. matkapuhelimensa avulla urheilusuorituksiaan. Harjun pohjoispäätyyn muodostuu urheiluja liikunta-aktiviteettien alue, jonka toiminnot voivat liittyä myös mahdolliseen Stadionin uuteen katsomorakennukseen. Pienimuotoinen frisbee-golf-rata voidaan sijoittaa Harjun pohjoisosan nurmija metsäalueille. Frisbee-kiekkojen ja muiden välineiden sekä jopa piknik-korien vuokraus voisi toimia Stadionin uuden katsomon yhteydessä. Katsomoon mahdollisesti sijoittuvat yleisöpalvelut, kahvila ja wc-tilat olisi hyvä saada avoimeksi myös puiston käyttäjille. Nykyinen kesäteatterin ympäristö kunnostetaan, ja sen läheisyyteen muodostetaan kuntoilupaikkoja. Katsomo ja esiintymislava uusitaan ja toimintojen laajentamiseksi ja tarjonnan lisäämiseksi niitä voidaan vuokrata Jyväskylän kansannäyttämön kesäteatterin lisäksi myös muuhun toimintaan. Teatterin ympäristöön muodostetaan avointa tilaa yleisölle ja muuhun oleskeluun sekä sijoitetaan kuntoilupaikkoja ja yksittäisiä leikkivälineitä. Harjun keskeisimmät kehittämiskohteet. 17
18
Kehittämissuunnitelman reitistö pohjautuu pitkälti nykyisiin reitteihin. Tavoitteena on parantaa reitistön hierarkiaa mm. kunnossapidon, opastuksen ja valaistuksen keinoin: pääreitit ovat leveimpiä, valaistuja ja talvikunnossapidettäviä, sivureitit täydentävät pääreitistöä, mutta niitä ei valaista eikä aurata. Reittien varrelle sijoitetaan penkkejä ja roska-astioita. Huonokuntoiset portaat kunnostetaan ja jyrkkiin paikkoihin tehdään uusia portaita. Noin 1,6 kilometrin mittainen kuntoreitti kulkee pääreittejä pitkin. Lisäksi pysyvien ja väliaikaisten taideteosten sekä erityyppisen valaistuksen avulla Harjulle muodostetaan uusi elämyksiä tarjoava reitti, tunnelmapolku. Myös tunnelmapolku muodostuu olemassa olevista, kunnostettavista reiteistä. Harjun ja mm. kuntoreitin opastusta parannetaan sijoittamalla pääopastetauluja ja opasteviittoja sisääntuloihin ja tärkeisiin risteyspaikkoihin. Kuntoreitin varressa voi myös olla oma opastuksena ja esimerkiksi välimatkamerkkejä, joissa toistuu opaskartoissa merkitty reitin väritunnus. Reittien esteettömyyttä kohennetaan mm. pintamateriaaleilla, käsijohteilla, levähdyspaikoilla ja valaistuksella. Harjun pääreitit, erityisesti yhteys Oikokadulta Stadionin lähettyville länsirinnettä myötäillen, muodostavat Seminaarinmäen (sekä suunnitellun Voionmaankadun ylittävän sillan) ja Sepänpuiston välisen osuuden Kehä Vihreän reitistöä. Kehä Vihreän reittiä kehitetään omana kokonaisuutenaan, tavoitteena on parantaa mm. opastusta. Harjun stadionilla oli pitkään luistinkenttä, mutta nurmipinnan jäädyttäminen lopetettiin 1970-luvun lopussa. Runsaslumisina talvina Harjun rinteillä riittää omatoimisia laskettelu- ja lumilautailuharrastajia. Pulkkamäkeä lasketaan paljon Mäki-Matin kulmauksessa. Runsaan puuston ja vilkkaasti liikennöityjen katujen vuoksi Harjulle ei tässä työssä ole osoitettu mäenlaskua tai laskettelupaikkaa ainoastaan Mäki-Matin kulmauksessa tälle mieluisalle talvitoiminnalle on paikka, mikäli tori säilyy autottomana. Harjulla on aika ajoin ollut myös hiihtolatuja, mutta kaupungin liikuntatoimi on todennut keskustassa sijaitsevien latujen ylläpidon vaikeaksi. Vesilinnan ja tunnelmapolun yhteydessä voisi olla lumi- ja jääveistoksia ja niiden merkeissä voisi jopa järjestää uusia talvitapahtumia. Tunnelmapolun taideteoksissa voisi yhtenä aiheena muutenkin olla vesi, onhan Harjulla pitkä historia vedenottopaikkana. kuva: Mari Pitkänen 19