Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Asuntokysymys metropolialueella. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Minun tulevaisuuden kuntani

Kaupunkien aluesuunnittelun uudistuvat tuulet meiltä ja muualta. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

ASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät Seinäjoki

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Pirstaloituva kaupunki haastaa liikennejärjestelmän. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen

Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

Elinkeino-ohjelman painoalat

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Talouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

KUUMA-seudun alustavat hallitusohjelmatavoitteet 2019

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru

Asuntotuotantotarve

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua?

Asuntomarkkinakatsaus Ekonomistit

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

Moderni puurakentaminen

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Huippuostajat. 11:20 Lounas

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Hissi esteetön Suomi ARA päivä Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt Kestävä yhdyskunta -seminaari

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto.

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Asuntopolitiikka valtionhallinnon näkökulma. Liisa Linna-Angelvuo


EU:n rakennerahastokausi

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla

Tutkimuksen lähtökohdat

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

VUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Tampere Fiksu kaupunki

Yhteiskuntavastuu asuntomarkkinoilla Mikä on valtion rooli? Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Asuntomarkkinat

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

Valtion ja pääkaupunkiseudun välinen kasvusopimus

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Transkriptio:

Miten asuntomarkkinat toimivat? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Viisi huomiota Seudullisen kehityksen tilanteesta Hallinnon vastauksista Rakennetun ympäristön kehityksestä Julkishallinnon roolista Tulevaisuudesta

Vain muutama kaupunkiseutu kasvaa nopeasti

Helsingin seudun kasvu (Vaattovaara 2011)

Kysymykset optimisijainnista avautuvat monikeskuksistumisen myötä uudelleen (Salonen, M., Toivonen, T. & Vaattovaara, M. 2012)

Toisin kun maakunnalliset suunnitelmat uskovat - noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin 6 Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010) Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikkaalueisiin ja vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010). Uudenmaan maakuntakaava 2012 Sormimalli B2 Pohjoisrata /

Hallinnon vastauksena.. Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi. alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi.

Lisäksi selvityshenkilöiden tulee arvioida ehdotusten vaikutuksia soveltuvin osin mm. seuraavista näkökulmista: Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset kilpailukykyyn ja yritysten toimintaedellytyksiin Vaikutukset maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen Vaikutukset viranomaisten toimintaan sisältäen mm. vaikutukset viranomaisten tehtäviin sekä valtion ja kuntien väliseen tehtävänjakoon Ympäristövaikutukset sisältäen mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastoon Yhteiskunnalliset vaikutukset sisältäen mm. vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan, kuten ruotsinkielisiin, vaikutukset työllisyyteen ja aluekehitykseen Vaikutukset palvelujen järjestämiseen, Hallinnolliset vaikutukset Vaikutukset demokratiaan ja kunnalliseen itsehallintoon

Suunnitelmataloutta? Kunnianhimoiset ylevät ja samalla yleiset tavoitteet, jotka ovat hyvin lähellä niitä, joita annetaan myös yksittäisten asuinalueidenkin suunnittelun lähtökohdiksi Mikä on keino, millä mahdolliseen kehitykseen päästään käsiksi? Kuntien strategioilla tai päätöksillä ei suoraan voida ohjata yksilöiden tai yritysten valintoja tai väestönkehitystä Missä on asuntomarkkinat? Missä on kilpailu? Missä kysynnän jousto?

Rakennetun ympäristön tilasta ja kehityksestä

Pientaloasumisen ja kerrostaloasumisen välinen ero on vain jyrkentymässä (1970-2011) Asuinkerrostalot: 51 54,8 56,3 55,8 55,8 55,8 55,8 55,8 55,9 55,9 55,9 56 56 56 56,1 56,1 56,1 56,2 56,2 56,2 56,2 56,3 56,4 56,4 56,5 56,5 56,5 Pientalot 66 83,6 92,8 93,8 94,9 95,3 96,6 97,1 98 98,7 99,2 99,7 100,1 100,6 101,1 101,9 102,6 103,5 104,1 104,9 105,3 106,5 107,1 107,8 108 108,4 109 (Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970-2011)

Uusiin kansainvälisiin ja kotimaisiin osaajiin paneutunut tutkimuksemme kiinnitti huomiota samaan seikkaan Työnantaja itse asiassa hankki asunnon minulle, mutta se oli 18 m2 suuruinen asunto, ja vaikka tulen Tokiosta, se oli silti niinkuin [ ] Mitä? Oletatteko minun tosiaan asuvan täällä? Kansainvälinen osaaja, markkinointi, 2008

, ja osoitti kuinka asukkaat pitävät kerrostalorakentamista varsin monotonisena Voisi sanoa, ettei (uusissa taloissa) ole luonnetta, ne ovat kaikki saman näköisiä ja myös pohjaratkaisut ovat samoja. Ne näyttävät aivan päällekkäin kasatuilta legopalikoilta. Sarah, marketing and business consultancy

Myös Annika Airaksen tekeillä oleva väitöstutkimus historiallisten sisävesisatamien rakentumisesta, kiinnittää huomiota samaan seikkaan

Lahti Jyväskyl ä

Jyväskylä Lahti

Tampere Lappeenranta Jyväskylä

Entäpä sitten Kauniainen? Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää puutarhakaupunkia. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää yllä mainittujen arvojen säilyttämiseen

?...

Tästä näkökulmasta ei ehkä ole edes yllättävää, että 47 % kerrostaloasukkaista pitää kerrostaloa toivetalotyyppinään ( YM Asukasbarometri 2012)

Samalla pientaloteollisuus tuntuu unohtaneen kaupungistumisen haasteen ja keskittyy lähinnä omien erillisten talomallistojen kehittelyyn

Tuotekehityksellä tai asiakaslähtöisyydellä ei ainakaan toistaiseksi erityisesti kilvoitella Kun joillakin kansainvälisesti menestyvillä teollisuudenaloilla Euroopan suurimmat T&K investoijat löytyvät Suomesta, katsaus tuotekehityksen rooliin rakennusteollisuudessa ei vuosikertomusten ja tilinpäätöstietojen perusteella häikäise sitä ei tosiasiassa tahdo edes löytää.

, jotain kuitenkin löytyi Yksi 2011 alussa julkaistuista viidestä kehitysohjelmasta, Innovatiiviset People Flow -ratkaisut, on kohdennettu innovatiivisten tuotteiden kehittämiseen yhä kaupungistuvampaan maailmaan, painopisteinään ekotehokkuus, käyttömukavuus ja visuaalinen ilme., mutta

Julkisen sektorin roolista

Julkinen sektori on ottanut aloitteen paitsi yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin osin myös tuotekehityksen haasteisiin vastaamisessa Keskeinen toimija suomalaisen rakentamisen historiassa. Vasta määräyksiä ja rajoitteita asetettaessa esimerkiksi ekotehokkuuteen on lähdetty hakemaan ratkaisuja. Etummainen toimija myös kaupunkipientalojen kehittelyssä Liekö kyseessä kaupungistumisen kiire vai puutteellisesti toimiva markkina?

Julkisen sektorin interventioilla on myös haittansa Rakennusteollisuus on ainoa teollisuudenala Ruotsissa missä tuottavuus on jäänyt alamaihin. Samalla asumisen, toimistorakentamisen ja teollisuuden kustannukset nousevat merkittävästi (McKinsey) Rigid zoning laws, a bureaucratic planning process, and over-detailed construction codes continue to limit innovation in the industry and make it inefficient. OECD luokitteleekin Suomen maihin, joissa sääntelyn määrä on selkeästi haitallista

Lopuksi, Tarvitsemme kunnianhimoisempaa kaupungistumista!

Löytyisikö 1960-luvun klassikolta ohjeita myös kunnianhimoisempaan kaupungistumiseen

, tai Michael Porterin neuvoissa (2004, 16) To succeed in the new economy. The competitive advantage lies increasingly in local things knowledge, relationship and motivation that distant rivals cannot replicate