Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215

Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Johdanto NHG on päivittänyt aiemmin tehtyjen Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon selvityksen keskeiset laskelmat vastaamaan muuttunutta ympäristöä ja nykytilaa. Laskelmia varten ei ole tehty uusia tietopoimintoja, vaan käytetty hyväksi edellisiä selvityksiä varten kerättyjä tietoja. Selvityksellä oli kaksi tavoitetta: Perustettavan kuntayhtymän budjetin suurusluokan hahmottelu aiemmin kerätyn datan pohjalta perustuen asiakkaan määrittelemään työnjakoon Päivittää NHG:n aiemmin tekemät laskelmat ja analyysit uusilla rajauksilla. Laskelmista on poistettu ne kunnat jotka eivät ole mukana yhteistyön valmistelussa (Kerava ja Sipoo) Laskelmat on päivitetty aiempia selvityksiä varten kerätyn tietovarannon perusteella. Aiempiin tuottavuuslaskelmiin on lisätty päihde- ja mielenterveys (ml. Psykiatria), suun terveydenhuolto ja lastensuojelu

Jos Keski-Uudenmaan kunnat muodostaisivat sairaanhoitopiirin* ovat sote-kustannukset laskennallisesti 14 % muita korkeammat Euromääräisesti kustannukset alhaiset, mutta suhteellisesti tehostamispotentiaalia Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden sairaanhoitopiireittäin 212, euroa Nettokustannukset asukasta kohden, euroa 5 4 5 4 Nettokustannukset asukasta kohden Laskennalliset nettokustannukset suhteessa sairastavuuteen Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen K6:n sote-kustannusten pitäisi olla 14 % (44 euroa / asukas) vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Todellisuudessa kustannusero on pienempi, koska sairastavuudella ei ole vaikutusta kaikkiin kustannuksiin. Lisäksi sairastavuusindeksi ei ole suoraan verrannollinen sote-kustannusten kanssa. 3 5 3 2 5 2 1 5 4 91 3 945 3 739 3 726 3 634 3 624 3 593 3 573 3 513 3 487 3 484 3 441 3 42 3 393 3 387 3 377 3 345 3 344 3 328 3 169 3 453 1 5 * Keski-Uudenmaan kuntien muodostamaa kokonaisuutta on verrattu sairaanhoitopiiriin. K6 vastaa väestöpohjaltaan sairaanhoitopiiriä, lisäksi kaikista sote-alueista ei ole vertailudataa saatavilla Lähteet: Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 4

Historiallinen kustannusten kasvu on ollut maan keskitasoa, mutta HUS-aluetta suurempaa Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vuosittainen kasvu asukasta kohden (%) 25 26 27 28 29 21 211 212 Keskimääräinen kasvu 24-212 Sote-meno 212 ( /asukas) Hyvinkää 4.9 % 5. % 7.6 % 8.3 % 4.8 %.3 % 5.9 % 5.4 % 5.3 % 3 422 Järvenpää 6.9 % 6.8 % 5.4 % 6. % 1.5 %.7 % 6.7 % 6. % 5. % 3 137 Mäntsälä 7.4 % 6.8 % 3.4 % 8.9 % 4.3 % -2.5 % 9. % 4. % 5.1 % 3 125 Nurmijärvi 8.5 % 4. % 6.3 % 7.7 % 2.2 %.3 % 5.6 % 4.7 % 4.9 % 3 112 Pornainen 8. % 2.4 % 3.9 % 12.2 % 9.7 % 4.6 % 7.2 % 6.1 % 6.7 % 2 764 Tuusula 8.5 % 1.1 % 3.3 % 11.1 % 5.3 % -5.1 % 8. % 4.9 % 4.5 % 3 38 K6 yhteensä 7.1 % 4.5 % 5.5 % 8.3 % 3.7 % -.9 % 6.7 % 5.1 % 5. % 3 169 HUS 6.3 % 4.1 % 4.5 % 7.2 % 3.7 % -.6 % 3.7 % 4.3 % 4.1 % 3 344 Manner-Suomi pl. Kainuu Julkisten menojen hintaindeksi (sos.- ja terveys) 5,9 % 5,2 % 5,4 % 8,2 % 4,5 % 1,3 % 5,4 % 5,5 % 5,2 % 3 453 2,7 % 3,4 % 3,3 % 5,2 % 1,5 % 2,5 % 3,5 % 3,5 % 3,3 % Huom: Jokaisen vuoden kasvuprosenttien alin 25% on merkitty vihreällä ja korkein 25% punaisella., Lähteet: Kuntaliitto; Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden 5

Kustannusten jakautuminen eri tuottajien välille Hypoteettisen K6-kuntayhtymän budjetti Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten lähtötaso 215*, miljoonaa euroa 8 ARVIO 731,3 372,7 7 6 5 4 3 2 1 Muut*** 78.8 Muut lasten ja perheiden palvelut 22,6 Lasten päivähoito 133,2 Lastensuojelu 31, Päihde- ja mt 11,9 Psykiatria 34,6 Vammaispalvelut 41,2 Vanhustenpalvelut 99,5 Suun th 16,8 Pth 71,6 Esh** 19,2 11 % 26 % 6 % 6 % 14 % 38 % Lastensuojelu 31, Päihde- ja mt 11,9 Psykiatria 34,2 Vammaispalvelut 41,2 Vanhustenpalvelut 99,5 Suun th 16,8 Pth 71,6 Esh** 66,6 51 % 234,6 Muut*** 78.8 Muut lasten ja perheiden palvelut 22,6 Lasten päivähoito 133,2 32 % 124, Esh** 123,6 Muut Lapset Päihde- ja mt Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Vanhustenpalvelut Terveyspalvelut Oikeuspsykiatria****.3 17% Kustannukset yhteensä 215 Kuntayhtymä Kunnat Sairaanhoitopiiri *Arvio perustuen vuoteen 212 ja vuosien 27-212 historialliseen kasvuun **Erikoissairaanhoidosta oletettu 35 % kuntayhtymän omaksi tuotannoksi ilman psykiatriaa ***Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset, joita ei voida sijoittaa palvelukategorioihin: esim. toimeentulotuki, ympäristöterveydenhuolto ja vyöryttämättömän hallinto ****Koko sairaanhoitopiirin käyntitietojen perusteella oikeuspsykiatrian osuus n. 1 % Lähde: Toimitetut tilinpäätöstiedot; NHG analyysi; Kuntaliitto; THL 6

Tarkasteltujen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden osalta K6:n säästöpotentiaali jopa 22-49 m Terveyspalvelut** 6 17 m * K6 212: 5-14 m K8: 1-15 m Terveyspalveluissa ensisijaisena tavoitteena on pienentää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelukäyttöä ja kustannuksia kokonaisuutena Alhaisempi kustannustaso voidaan saavuttaa häivyttämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita Integroitu toimintamalli mahdollistaa kevyempirakenteisen kokonaishoitoketjun, koska tarkoituksenmukaista ohjautuvuutta hoitoketjun eri vaiheissa pystytään parantamaan yhteensä 22-49 m * vuodessa eli ~3-7 % Säästöpotentiaali kokonaiskustannuksista K6 212: 18-41 m K8: 35 58 m Vanhustenpalvelut 12 17 m * K6 212: 1-14 m K8: 1-2 m Päihde- ja mielenterveyspalvelut*** 1 4 m * K6 212: 1-4 m K8: 12-18 m Lastensuojelu 3 11 m * K6 212: 2-9 m K8: 3-5 m Vanhustenpalveluissa saavutetaan säästöjä keventämällä palvelurakennetta. Säästöpotentiaalissa on huomioitu laitoshoidon vähentämisen vaatima lisäpanostus kotipalveluihin ja palveluasumiseen. Kehitetään keskitetty palveluneuvonta- ja ohjausjärjestelmä: yhteisen arviointiyksikön ja yhdenmukaisen palvelukriteeristön avulla pystytään palveluita ohjaamaan tehokkaammin Lääkäripalvelukonseptin kehittäminen, terveyskeskusvuodeosastoa integroidaan eri profiileilla lääkäripalveluihin ja kotihoitoon, läpileikkaavat kuntoutuspalvelut ja omaisten osallistaminen Päihde- ja mielenterveyspalveluissa suositellaan toteutettavaksi integraatio erikoissairaanhoidon psykiatrisen hoidon ja perustason palveluiden välillä, jolloin päällekkäisyydet vähenevät. Yhden oven asiakaslähtöinen kokonaisuus mahdollistaa nykyisten puuttuvien palvelujen kehittämisen toimintoja ja resursseja yhdistämällä. Lisäksi keskitytään avopalveluihin ja kevyempiin asumispalveluratkaisuihin Lastensuojelussa ensisijainen tähtäin on vähentää laitospalveluja ja sijoitusten määriä panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toimintaan sekä lisäämällä perhehoitoa. Myös lastensuojelun asiakkuuden alkuvaihe ja tukeva avohuoltotoiminta on kriittistä. Yhteistyö mahdollistaa yksiköiden paremman erikoistumisen ja pitkäaikaissijoituksia saadaan vähennettyä. Yhteisesti järjestetyt lastensuojelupalvelut tasoittavat laatueroja ja tuovat vakautta sekä pienentää yksittäisille kunnille aiheutuvia järjestämisriskejä *Vuoden 215 arvioidulla kustannustasolla. Vertailulukuina vuoden 212 kustannukset ja K8-selvityksen säästötavoite **Somaattinen erikoissairaanhoito; perusterveydenhuollon avopalvelut; suun terveydenhuolto ***Sis. psykiatrisen erikoissairaanhoidon

Esitetyillä kehitystoimilla voidaan saavuttaa 13-275 m :n kumulatiivinen kustannussäästö vuoteen 22 mennessä Ennuste kustannusten kasvusta 216-22 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset 212-22, m 13 ARVIO 98 93 88 83 Vuonna 216 toteutettu maltillinen 22 m :n kokonaissäästöt olisivat vuoteen 22 mennessä kumulatiivisesti 132 m * Sote-kustannukset ilman sopeuttamistoimia Matala säästötavoite Korkea säästötavoite 78 73 68 63 Sote-palveluiden yhteenlasketut nettokustannukset historiallisella kehityksellä Aggressiivisemmalla 49 m :n säästöohjelmalla vuonna 216 saavutettaisiin 275 m kumulatiivinen säästö vuoteen 22 mennessä* Hallituksen asettama 3 miljardin euron säästötavoite vuoteen 219 mennessä vastaa 1-12 miljoonaa euroa K6-kuntien väestölle suhteutettuna 58 212 213E 214F 215F 216F 217F 218F 219F 22F Hallituksen 3 mrd euron säästötavoite *Kustannusten 5,9 % kasvulla; historiallinen vuosikasvu 27-212

Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

K6:n asukaskohtaiset sote-kustannukset kokonaisuutena maan keskitasoa alhaisemmat lasten ja nuorten palveluihin panostetaan Perinteinen kustannusten jako Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset asukasta kohden 213, euroa 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 3241 3279 Muu sote ja hallinto 17 Muu sote ja hallinto 184 Päihdehuolto 24 Päihdehuolto 27 Lasten päivähoito Lasten päivähoito 492 537 Lastensuojelu 237 Vammaispalvelut 44 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 397 Kotipalvelut 95 Pth vuodeos. ja laitoshoito 253 Suun terveydenhuolto 82 Suun terveydenhuolto 73 Peruterveydenhuollon avohoito 368 842 eur/as 745 eur/as Lastensuojelu 192 Vammaispalvelut 52 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 426 Kotipalvelut 119 Pth vuodeos. ja laitoshoito 289 Peruterveydenhuollon avohoito 371 763 eur/as 834 eur/as 3534 Muu sote ja hallinto 195 Päihdehuolto 17 Lasten päivähoito 44 Lastensuojelu 154 Vammaispalvelut 79 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 562 Kotipalvelut 185 Pth vuodeos. ja laitoshoito 41 Suun terveydenhuolto 8 Peruterveydenhuollon avohoito 417 654 eur/as 1 148 eur/as Muu sote ja hallinto Sosiaalipalvelut Vanhustenpalvelut Terveyspalvelut 5 Erikoissairaanhoito 1 35 1 484 eur/as 1 498 eur/as 1 537 eur/as Erikoissairaanhoito 1 54 Erikoissairaanhoito 1 4 K6 2-5 asukkaan kunnat Koko maa Lähde: Kuntaliitto 1

Hypoteettisen K6-kuntayhtymän budjetti Itsenäisille kunnille ei määritetty säästötavoitteita Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset tuottajan mukaan, miljoonaa euroa 8 7 6 5 4 3 731 Sairaanhoitopiiri 124 Kuntayhtymä 23 Sairaanhoitopiiri 11 Kuntayhtymä 16 682 Sairaanhoitopiiri 113 Kunnat 235 Kunnat 235 Sairaanhoitopiiri Kunnat Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset palveluiden mukaan, miljoonaa euroa 8 7 6 5 4 3 731 23 79 187 46 41 99 27 682 79 176 42 41 82 ARVIO Muu sote - m Lapset 3,-11, m ~2-6 % Päihde- ja mt Kokonaissäästötavoite Vammaispalvelut 1,1-4,2 m ~2-9 % - m 2 1 Kuntayhtymä 373 Kuntayhtymä 334 Kuntayhtymä 2 1 279 261 Vanhustenpalvelut Terveyspalvelut 12,1-17, m ~12-17 % 6,4-17,2 m ~2-6 % Kustannukset 215* Maltillinen säästö Aggressiivinen säästö Kustannukset säästöjen jälkeen Kustannukset 215* Maltillinen säästö Aggressiivinen säästö Kustannukset säästöjen jälkeen *Arvio perustuen vuoteen 212 ja vuosien 27-212 historialliseen kasvuun Lähde: Toimitetut tilinpäätöstiedot; NHG analyysi; Kuntaliitto; THL 11

Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tuotanto saattaa rajoittaa terveydenhuoltopalveluiden integraatiota ja säästöjä Erikoissairaanhoidon*** ja perusterveydenhuollon kustannukset, m 3 25 2 278,6-6.4 16,8 71,6-1.8 Lisäsäästö, joka voidaan saavuttaa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. 261,9 16,8 71,6 Terveyspalveluiden kustannukset suhteessa Eksoteen olivat vuonna 21 ~3 % edullisemmat. Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset K6-kunnissa ovat nousseet ~15 % vuosina 21-213. Eksotessa vastaanottopalveluiden kustannus on noussut ~ 6 %. Integraation avulla säästöpotentiaali vastaanottopalveluissa siis yhteensä ~7 % (- 3 % + 15 % - 6 %) ARVIO 15 66,6 6,8 Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon vastaanotto Erikoissairaanhoito***, kuntayhtymä 1 5 123,6 Kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon säästöpotentiaali 5,8 m ( 7 %)**. Lisäksi suun terveydenhuollossa voidaan saavuttaa säästöjä tuottavuustoimilla sekä vähentämällä palvelukäyttöä valtakunnalliselle tasolle. 112,8 Erikoissairaanhoito***, sairaanhoitopiiri Uusi palvelutuotantomalli häivyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan. Nykymallista poiketen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ja tuotanto käsitellään kokonaisuutena. Ehjillä palveluketjuilla saavutetaan kustannustehokkaampi erikoissairaanhoidon käyttö. Lähtötilanne 215* Kuntayhtymän oma toiminta Sairaanhoitopiirin toiminta Tavoite Uusi tuotantotapa parantaa tuottavuutta ensisijaisesti: 1) Pienentämällä kysyntää ja palvelukäyttöä 2) Tarkoituksenmukaisemmalla hoidolla: Potilaat hoidetaan tarkoituksenmukaisesti oikeassa paikassa *Perustuu vuoden arvioituun kustannustasoon vuonna 215 vuoden 212 toteutuneella kustannustasolla **Perustuu 35 %:n tuotanto-osuuteen nykyisestä erikoissairaanhoidosta ***Ei sisällä psykiatriaa 12

Suun terveydenhuollossa euromääräinen säästö jää parhaimmillaankin melko pieneksi Suun terveydenhuollon kustannukset, m ARVIO 2 18 16,8 16 14 2,3,7 13,7 18 % eli 3 m, mikä on,4 % koko sote-kustannuksista 12 1 8 16,8 Tuottavuutta voidaan parantaa esim. nykyistä paremmalla resursoinnilla monihuonemallin avulla Tavoitetasona kunnat, joiden suun terveydenhuollon kustannustaso kuuluu edullisimman kymmenyksen joukkoon. 6 4 Yli 18-vuotiaiden suun terveydenhuollon käyttö K6-kunnissa on 14 % koko maan keskimääräistä tasoa suurempi 13,7 2 Lähtötilanne 215* Palvelukäyttö Tuottavuus Tavoite *Perustuu vuoden arvioituun kustannustasoon vuonna 215 vuoden 212 toteutuneella kustannustasolla **Perustuu 35 %:n tuotanto-osuuteen nykyisestä erikoissairaanhoidosta 13

Vanhustenpalveluissa jopa 15 %:n säästöpotentiaali alhaisemman vuodeosastohoidon avulla Vanhustenpalveluiden laskennalliset kustannukset 215*, miljoonaa euroa 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 99,5 12,6 14, 24,1 22,7 26,1 Nykyinen palvelurakenne vuonna 215* 87,4 12,6 14,2 82,5 12,6 7,3 26, 28, 34,6 34,6 Maltillinen laitoshoidon vähentäminen Aggressiivinen laitoshoidon vähentäminen Vanhuksen kokonaisvaltainen huomioiminen lääkäripalvelukonseptin avulla vähentää terveyskeskusten pitkäaikaista ja erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa (Case Vaasa) Muut Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Laitoshoito Palveluasuminen Kotihoito Vanhustenpalveluiden palvelurakenne, % yli 75-vuotiaista palveluiden piirissä 3% 25% 2% 15% 1% 5% % 25, % 2,5 % 1,8 % 5,7 % 15,1 % Palvelurakenne vuonna 213 29, % 28,3 % 2,5 % 1,3 % 6,5 % 7, % 2, % 2, % Maltillinen laitoshoidon vähentäminen Aggressiivinen laitoshoidon vähentäminen Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Laitoshoito Palveluasuminen ARVIO Tehostettu palveluasuminen sisältää myös keskitettyihin kodinomaisiin asumiskeskuksiin tarjottuja asumispalveluita (senioriasuminen) Säännöllinen kotihoito ja omaishoito *Vuoden 213 toteutuneilla kustannuksilla arvioitu kustannustaso vuonna 215 Laskelmat eivät sisällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa, koska vaikutusmahdollisuudet sairaanhoitopiirin toimintaan ovat rajalliset ja osa erikoissairaanhoidon säästöistä sisältyy terveyspalveluiden säästöihin Lähteet: THL; Toimitetut tiedot; NHG analyysi

Erikoissairaanhoidon psykiatrinen hoito sekä nykyiset päihde- ja mielenterveyspalvelut integroidaan mahdollisuuksien mukaan Päihde- ja mielenterveyspalveluiden uusi jaottelu ARVIO 1 % 9 % Päihdepalvelut 5 Päihde- ja mielenterveyspalvelut hajautuvat nykytilanteessa useaan eri palvelusegmenttiin, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % Asumispalvelut 7 Psykiatria avohoito 15 Avohoito 2 Asumispalvelut 7 Integroimalla erikoissairaanhoidon psykiatrinen hoito sekä nykyiset päihde- ja mielenterveyspalvelut voidaan vähentää päihde ja mielenterveyspalveluiden päällekkäisyyksiä Yhden oven asiakaslähtöinen kokonaisuus mahdollistaa nykyisten puuttuvien palvelujen kehittämisen toimintoja ja resursseja yhdistämällä matalan kynnyksen asiakasohjausyksikkö, akuuttityöryhmä mielenterveys- ja/tai päihdehoidon, -kuntoutuksen tai palvelun tarpeen arviointiyksikkö koordinoitu palveluohjaus, case manager 3 % 2 % 1 % Psykiatria laitoshoito 2 Laitoshoito 2 ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden koordinointi kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoito paljon mielenterveys- ja päihdepalveluja käyttävien asiakkaiden haltuunotto riittävät avokuntoutuspalvelut: kotiin vietävät palvelut, päivätoiminta, injektiopoliklinikka % Nykytilanne Integraatio Huom: sisältää sekä aikuisten että lasten- ja nuorten psykiatrian palvelut toimintamallin uudistus vaatii kaksi organisaatiotasoa 15

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatio parantaa kustannustehokkuutta merkittävästi Yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa vaikuttaa integraation toteutukseen Selvityspiirin nettokustannusten kasvu 21 212 verrattuna Eksoten päihde- ja mielenterveyspalveluihin ARVIO Indeksipistettä 116 114 112 Sosiaalipalveluiden nettokustannukset SOTE Nettokustannukset Peruspalveluindeksi Eksoten toteutuneet kustannukset 21-212 Kuviossa on arvioitu K6-kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämispotentiaalia kokonaisuutena, jos päihde ja mielenterveyspalveluiden palvelujärjestelmän integraatiolla saavutettaisiin vastaavat hyödyt kuin Eksotessa 11 18 16 14 12 1 98 96 21 211 212 9 %-yksikön tuottavuuspotentiaali (1,1-4,2 m *) suhteessa Eksoten integraation palvelujärjestelmään, jos verrattaan suhteessa yleiseen hintakehitykseen Oranssi viiva kuvaa yleistä hintakehitystä koko valtakunnassa. Vihreä viiva kuvaa Eksoten kustannuskehitystä. Suhteessa Eksoten päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroituun palvelujärjestelmää kehityspotentiaali on noin 9 %-yksikköä Arvioitu säästö ei välttämättä toteudu täysimääräisenä, koska vaikutusmahdollisuudet sairaanhoitopiirin psykiatriapalveluiden tuotantoon ovat rajalliset eikä integraatio täten toteudu täydellisenä *Vuoden 215 arvioitu kustannustaso perustuen mielenterveys ja päihdepalveluiden sekä psykiatrian kokonaiskustannuksiin

Lastensuojellussa säästöt toteutetaan sijoitusten rakennemuutoksella Säästömahdollisuus 11 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 212, osuus sijoituspaikoista 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 212, henkilöä 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 1% 12% 42% 38% 19% 28% K6 Nykytila 6 68 247 221 112 164 K6 Nykytila Perhehoito 47 % 15% 35% Koko maa Nykytila 88 26 K6 Tavoite Perhehoito koko maassa 5 % Muu sijoitus Laitoshuolto Ammatillinen perhekotihoito Perhehoito Muu sijoitus Laitoshuolto Ammatillinen perhekotihoito Perhehoito Laitoshuollon ja muita sijoituksia korvataan perhehoidolla Lastensuojelun sijoitusten kustannukset ja saavutettavat säästöt* 3 25 2 15 1 5 26,7 K6 Nykytila 3, Sijoituskohtaiset kustannukset verrattuna koko maahan 11 % suuremmat. Korvaamalla laitoshuoltoa perhehoidon sijoituksilla sekä tehostamalla toimintaa toimintaa saavutetaan 3, m :n säästö*. K6 Säästätavoite - 11%** ARVIO 23,7 K6 Tavoitetila *Vuoden 215 arvioidulla kustannustasolla **Palvelurakennemuutoksen lisäksi 8, m :n lisäoptimointipotentiaali, jos sijoitusten osuus (K6 1,1 %.17 v) saadaan vähennettyä pienemmän jäsenkunnan,7 % tasolle. Laskelmat eivät huomioi lisäpanostuksia avopalveluihin eikä kuntien yhteistyön avulla saavutettuja synergiaetuja. Lähde: THL; toimitetut tiedot; NHG analyysi

Liitteet 18

Kuntien välillä kustannukset eivät korreloi sairastavuuden kanssa Erikoissairaanhoidon läheisyys ja helppo saatavuus lisää palvelukäyttöä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ja sairastavuus* kunnittain 212 Nettokustannukset asukasta kohden, euroa 4 Sairastavuus- ja CHESS-indeksillä painotetut kustannukset eroavat toisistaan merkittävästi vain Pornaisissa 3 5 3 3 46 941 3 127 3 11 3 14 3 27 2 742 3 157 3 334 2 5 2 1 5 1 678 1 95 1 88 554 999 947 57 983 1 168 1 23 85 446 512 45 935 959 931 1 35 544 997 1 212 383 1 72 Muut sosiaalipalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto CHESS** Sairastavuusindeksi* 5 692 485 673 554 534 51 58 667 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Pornainen K6 Manner-Suomi pl. Kainuu Alhaisista euromääräisistä kustannuksista huolimatta Pornaisten kasvuvauhti on ollut suurin viime vuosina *Kelan ikävakioitu Terveyspuntari-sairastavuusindeksi **Tavoitekustannustaso suhteutettuna CHESS-tarvevakioituun indeksiin (211) Lähteet: Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 19

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio hidastaa kustannusten kasvua Ilman PTH-vuodeosastoa Eksoten ja Manner-Suomen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asukaskohtaisen kustannusten* muutos (26=1) 16 14 12 Kustannusindeksi 1 8 6 Eksote Manner-Suomi 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 Eksoten perustamisen jälkeen 29 terveydenhuollon kustannusten kasvu on tasaantunut, kun Manner-Suomessa kasvu on jatkunut lähes 5 % vuosivauhtia Taustalla monen tason synergiat: Synergiat terveyspalveluiden hallinnossa Resurssien joustava käyttö yli kuntarajojen ESH:n ja PTH:n työnjaon määrittäminen uudelleen *Sisältää: ESH-kustannus per asukas, PTH-avo kustannus per asukas sekä suun terveydenhuolto per asukas. Lähde: Tilastokeskus.

Työikäiset hyödyntävät terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluita verrattuna koko maahan Suun terveydenhuollon potilaat terveyskeskuksissa 212 Potilasta 1 vastaavainikäistä kohden 8 % väestöstä 25 7 6 2 5 15 4 3 728 725 678 636 613 555 635 573 623 1 2 1 327 32 286 441 316 295 29 47 29 284 253 392 294 297 38 383 294 282 242 35 244 24 22 37 286 279 251 365 225 221 26 293 251 24 23 316 5 Pornainen Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Hyvinkää Järvenpää K6 HUS Koko maa - 17-vuotiaat 18-64-vuotiaat 18 vuotta täyttäneet 65 vuotta täyttäneet Kaikki Hammaslääkäripalveluja yksityissektorilla käyttäneet* * Lähteet: THL; NHG analyysi 21

Ikäihmisten palvelurakenne yli 5 asukkaan kunnat Ikäihmisten palvelurakenne, yli 5 asukkaan kunnat: Osuus yli 75-v väestöstä (%) 35% 3% 25% 2% 15% 1% 29,3 %,6 % 1,9 % 2,2 % 3, % 4,8 % 1,4 % 1,8 % 31,4 %,6 % 1,5 % 2,1 % 2,7 % 4,7 % 1,5 % 13,6 % 32,6 %,6 % 31,7 % 1,6 %,5 % 1,7 % 1,7 % 1, % 2, % 1,5 % 4,9 % 4,5 % 2,2 % 2,1 % 14,1 % 14,4 % 29,2 % 29,8 %,7 %,7 % 28,9 % 28,2 % 1,4 % 1,3 %,6 % 1,5 % 1,3 % 1,3 %,6 % 26,3 % 26,8 % 1,3 % 1,2 %,6 %,6 % 25,8 % 25,6 %,9 % 1,7 % 1,7 %,6 %,6 % 3,3 % 2,8 % 3,6 % 2,4 % 1,5 % 1,4 % 1,7 % 1,6 % 1,3 %,9 % 2,7 % 2,8 % 2,2 % 1,8 % 6, % 6, % 6,2 % 5,6 % 3,6 % 4,2 % 4,8 % 4,6 % 1,9 % 1, %,9 %,9 % 1,3 % 1,1 % 1,3 % 1,1 % 11,1 % 11,4 % 11,1 % 11,4 % 11,2 % 12, % 11,5 % 11,5 % 25,1 %,6 % 1,1 %,3 2, % 6,1 %,8 % 1,2 % 26,5 %,6 % 1,2 %,3 % 1,3 % 7,1 % 1,1 % 1,6 % 29, %,6 % 1,4 % 2, % 6, % 13, % 33, %,6 % 1,4 % 3, %, % 7, % 14, % ESH vuodeosastohoito TK-lyhytaikaishoito TK-pitkäaikaishoito Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen 5% 4,6 % 4,6 % 5,6 % 5,9 % 3,2 % 3,5 % 3,4 % 3,6 % 4, % 4,2 % 4,2 % 4,3 % 4, % 4,1 % 6, % 7, % Säännöllinen kotihoito Omaishoito % Lähde: Sotkanet, yli 75-vuotias väestö vuosina 21-213, STM:n laatusuositus, lyhytaikaishoidon osalta kaikkien kuntien keskiarvo, painotettu 75+ väestöllä * Matalat kustannukset/vähäinen laitoshoito kunnat: joissa matalin laskutus/laitoshoidon peittävyys ja jotka yhteensä muodostavat 25 % tarkastelukuntien 75+ väestöstä

Keski-Uudellamaalla mielenterveyden laitoshoitojaksoja ja laitoshoitopäiviä enemmän kuin koko maassa keskimäärin Mielenterveyspalveluiden laitoshoitojaksot ja laitoshoitopäivät, kpl 1 asukasta kohden Hoitopäivät 4 35 Hyvinkää 3 Järvenpää 25 Nurmijärvi Tuusula K6 HUS Koko maa Mäntsälä 2 Pornainen 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Hoitojaksot Lähde: THL; kerätyt tiedot; NHG analyysi 23

Raporttiin liittyviä rajauksia, menetelmiä ja selittäviä tekijöitä Selvitys perustuu kuntien itse ilmoittamiin tietoihin sekä julkisista lähteistä saataviin tietoihin. Jokaisen sivun alalaidassa on mainittu käytetyt lähteet Käytettyä lähdettä valittaessa ensisijaisena tavoitteena on ollut saada mahdollisimman vertailukelpoinen kuvaus tilanteesta. Lisäksi on huomioitu tiedon oikeellisuusaste Rajallisesti käytettävissä olevasta ajasta johtuen kaikkien yksittäisten tietojen oikeellisuutta ei ole pystytty varmistamaan, joten yksittäiset raportissa esitetyt luvut saattavat poiketa toteutuneesta. Tietojen yksityiskohtaista taustaa ei ole voitu tarkistaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistetty vertailuluku on selvityksen kuntien väkilukuun perustuva painotettu keskiarvo: huomioitava, että tällöin Mäntsälän ja Pornaisten vaikutus kokonaisuuteen eroaa merkittävästi johtuen niiden väkiluvun pienuudesta muihin selvityskuntiin verrattuna. Ohessa taulukko yksittäisen kunnan painosta väkilukuun Kunta Paino Hyvinkää 24 % Nurmijärvi 21% Järvenpää 21% Tuusula 2 % Mäntsälä 11 % Pornainen 3 % 24