1 / 36
Sisällysluettelo Kirjastopalveluiden päällikön katsaus... 4 Tapahtumat... 6 Kirjallisuutta ja esitelmiä pääkirjastossa... 6 Musiikkiesityksiä ja puhetta musiikista... 8 Muita tapahtumia... 8 Näyttelyt... 9 Näyttelyt pääkirjastossa vuonna 2014... 10 Lasten- ja nuorten osasto... 12 Taikatalvi ja Taikureita... 12 Kirjastoauto... 14 Kotipalvelu... 14 Uudenmaan maakuntakirjasto... 15 Maakuntakirjaston järjestämät koulutukset 2014... 16 Maakuntakirjastokokous ja maakuntaryhmän kokoukset... 16 Hankkeet... 17 Kaukopalvelu... 19 Ruotsinkieliset siirtokokoelmat, kirjavinkkaus ruotsiksi ja ruotsinkielisen yhteistyön tiivistäminen... 19 FinELib ja Nelli... 20 Gammelbackan kirjasto... 21 Omatoimikirjasto... 22 Gammelbackan kirjaston tapahtumat ja näyttelyt 2014... 23 Kevätkummun kirjasto... 24 Kevätkummun näyttelyt 2014... 26 2 / 36
Kevätkummun kirjastotilat... 27 Kerkkoon kirjasto... 28 Lehdet ja tietokannat... 28 Rahoitusta uusiin hankkeisiin... 29 Tilastoja... 30 Talous... 30 Kävijät ja aukiolotunnit... 30 Seutuvaraukset... 31 Lainaus... 31 Kokoelma... 33 Hankinta ja poistot... 33 Henkilökunta... 35 Gammelbackan kirjasto... 36 Kevätkummun kirjasto... 36 Kerkkoon kirjasto... 36 Borgå Gymnasiumin kirjasto... 36 3 / 36
Kirjastopalveluiden päällikön katsaus Asko Rossi 4 / 36 Porvoon kaupunkistrategian 2014-2017 toteutus jatkui kaupunginkirjastossa koko kuluneen toimintavuoden ajan. Vuoden aikana kirjaston henkilökunta keskusteli vilkkaasti kirjastoalan nykytilasta, tavoitteista ja tulevaisuuden haasteista. Keskeisin tavoite on ollut kehittää Porvoon kaupunginkirjaston Uudenmaan maakuntakirjaston palvelukonseptia tuleviksi vuosiksi. Myös kaupunkilaisten, kirjastopalveluiden asiakkaiden, näkemyksiä ja odotuksia tullaan kuulemaan kirjastopalveluita kehitettäessä. Yleiset kirjastot ovat tutkitusti taloudellisesti kannattavia instituutioita. Kirjastot tukevat kansalaisten ja yhteisön osaamista, kyvykkyyttä, henkistä kehitystä, ymmärrystä itsestä ja ympäristöstä. Kirjasto vahvistaa kaupunkilaisten tunnetta osallisuudesta ja ehkäisee syrjäytymistä. Kirjastot ovat osa kaupungin ja vaikutusalueensa hyvinvointipalveluita, mukaan lukien verkkomaailmassa aktiivisena kansalaisena turvallisesti toimimisen. Kirjastot tarjoavat kaupungin asukkaille julkisen tilan, jonne kaikilla on oikeus tulla ja jossa kaikilla on lupa olla ja oleskella. Organisaatiorajat ylittävä suunnittelu ja monitoimitalojen palvelukonseptit tuovat lisää tehokkuutta. Eräille ryhmille, kuten lapsiperheille, lähikirjastojen sijainti saattaa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, missä määrin perheet tosiasiassa voivat käyttää kirjastopalveluja. Atk-taitojen opastusta on järjestetty yhdessä sivistyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Porvoon kaupunginkirjasto UudenmaanUudenmaan maakuntakirjasto on toiminut aktiivisesti kuntarajat ylittävän kirjastoyhteistyön puolesta. Uudenmaan kirjastojen yhteistyö -hankkeen avulla on pyritty lisäämään keskustelua hyödyllisistä yhteistyömuodoista kirjastojen välillä. Kuntien välinen kirjastoyhteistyö näyttäisi olevan hyvässä myötätuulessa. Parhaimmillaan voidaan saavuttaa suuriakin säästöjä yhdessä tekemällä ja palveluja yhtenäistämällä. Hyvänä esimerkkinä voi mainita kirjastoille niin tärkeän kirjastojärjestelmän yhtenäistämisen edut. Järjestelmän hankinta voidaan tehdä yhdessä sen sijaan, että jokainen kunta tekisi itse kaiken työn alusta loppuun. Tämä tuo taloudellisia säästöjä. Muita mahdollisia yhteistyömuotoja ovat e-aineistojen yhteiset hankinnat, kuntien rajatkuntien rajat ylittävät lainaustapahtumat ja kokoelmat, yhtenäiset maksukäytännöt sekä kirjastoautojen reittisuunnittelu. Porvoon kaupunginkirjastolla on kokemusta kirjastoyhteistyöstä useiden vuosien ajalta Porsse-kirjastoyhteistyön kautta. Porsse-kirjastokimppaan kuuluvat tällä hetkellä Askola, Pornainen, Porvoo ja Sipoo.
Nykyaikaiselle kirjastolle asetettavia vaatimuksia ja trendejä ovat digitaaliset aineistot, kirjastotilojen monipuolinen käyttö sekä lainaus- ja tietopalvelutoimintojen jatkuva kehittäminen. Kaikkiin näihin Porvoon kaupunginkirjastolla on erinomaiset edellytykset vastata niin henkilöstön kuin tilojenkin puolesta. Erilaisia virtauksia tulee ja menee vuosien kuluessa. Osa jää elämään, osa hylätään. Yksi keskeisimmistä kirjaston tehtävistä on lukemisen edistäminen. Laajenevien digitaalisten palveluiden ulottaminen kaikille ikäryhmille on myös haasteellinen tavoitteemme. Kirjastopalvelut toteutetaan yhteistyössä muiden kaupungin organisaatioiden kanssa tehokkaina verkkopalveluina, osaavana asiakaspalveluna kirjastotiloissa sekä jatkossa myös itsepalveluna aamulla ja illalla ilman henkilökuntaa. Omatoimikirjasto Meröppet bibliotek ulotetaan kattamaan kaikki toimipisteet. 5 / 36
Tapahtumat Porvoon kaupunginkirjasto osallistuu Porvoon seudun kulttuurielämän elävöittämiseen järjestämällä erilaisia tapahtumia ja yleisötilaisuuksia. Tavoitteena on järjestää kiinnostavia tapahtumia joihin osallistuminen on helppoa. Kaikki kirjastossa järjestetyt tapahtumat ovat lähtökohtaisesti yleisölle maksuttomia. Tapahtumien tarkoituksena on tukea kirjaston kokoelmien käyttöä sekä edistää lukemista. Jos kirjaston tapahtumiin vuonna 2014 osallistuneet ovat saaneet niistä huvia ja virkistystä, tietoa ja sivistystä sekä inspiraatiota omaan lukuharrastukseensa, me olemme onnistuneet. Kirjallisuutta ja esitelmiä pääkirjastossa Suurin osa pääkirjastossa järjestetyistä tapahtumista liittyi tänäkin vuonna kirjallisuuteen. Runeberg-kirjallisuuspalkinnon julkistaminen Runebergin päivänä 5.2. on kulttuuritapahtuma, joka huomioidaan ja uutisoidaan myös valtakunnallisesti. Kirjasto on näkyvästi mukana Runebergin päivän esille tuomisessa. Runebergin päivän juhlallisuuksiin kuului palkitun kirjailijan haastattelu pääkirjaston Kirjakujalla. Palkinto myönnettiin vuonna 2014 Hannu Raittilalle teoksesta Terminaali. Yleisölle avoimessa tapahtumassa Yleisradion kulttuuritoimittajat Anu Heikkinen ja Pietari Kylmälä haastattelivat voittajaa tuoreeltaan. Haastattelu lähetettiin suorana lähetyksenä Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa. Tove Janssonin syntymästä tuli vuonna 2014 kuluneeksi sata vuotta. Kirjasto osallistui juhlallisuuksiin monin tavoin. Toukokuussa pääkirjastoon saatiin paikalle todellista asiantuntemusta, kun taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen kävi luennoimassa ja keskustelemassa kirjoittamastaan Tove Janssonin elämäkerrasta Tove Jansson Tee työtä ja rakasta. Keskustelutilaisuus oli yleisömenestys. Tilaisuus toteutettiin yhdessä Porvoon kansalaisopiston kanssa. Helmikuussa pääkirjastossa tarjoutui tilaisuus nähdä ja kokea live-esityksenä Timo Harakan ja Anna Kortelaisen kiertue 10 kirjaa MATKALLA. Parivaljakon käsittelyssä olivat Jules Vernen Maailman ympäri 80 päivässä ja Rosa Liksomin Hytti n:o 6. Harakan ja Kontulaisen isännöimä tv-sarja 10 kirjaa on palkittu kultaisella Venlalla. Marraskuussa sukellettiin Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkojen lähihistoriaan, kun kirjailija Keth Strömdahl vieraili kirjastossa. Strömdahl on kiertänyt alueen rannikoilla ja haastatellut iäkkäitä ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia kieltolain ajalta vuosilta 1919 1932. Hän on kirjoittanut haastattelujen pohjalta kirjan Vilda Östern är ej som förut. Teos on julkaistu suomeksi nimellä Villiä itää enää ole ei. Yleisö osallistui tilaisuuteen innokkaasti, ja monella oli omia tarinoita kerrottavanaan. 6 / 36
Yksi vuoden puhutuimmista julkaisuista oli Maria Romantschukin ja Pirjo Hounin muistelmateos Ei, rouva presidentti. Teoksessa Maria Romantschuk kertoo vuosistaan presidentti Tarja Halosen lehdistöpäällikkönä. Kirjan kirjoittajat vierailivat pääkirjastossa kertomassa kirjoittamisprosessista sekä siitä, millaista oli työskennellä Tarja Halosen alaisena. Vuoden viimeisenä kirjailijavieraana nähtiin Porvoossa asuva Tom Paxal. Tilaisuudessa kirjailija kertoi uusimmasta teoksestaan Jagad sekä keskusteli yleisön kanssa tuotannostaan sekä kirjoittamisesta. Kirjan ja ruusun päivänä Kirjakujalla kuultiin biologian opiskelija ja kotipuutarhuri Elina Hinkkasen esitelmä Villivihannekset ja rikkaruohot soppaan ja salaatiksi sekä puutarhuri Kristina Rokan esitelmä Rönsyilevät ruusut vinkkejä ruusutarhan kasvattamiseen. Runsaasti mediahuomiota ja keskustelua herättänyt Eveliina Lundqvistin teos Salainen päiväkirja eläintiloilta esiteltiin kirjastossa loppukesällä. Kirja perustuu Lundqvistin omiin päiväkirjamerkintöihin hänen opiskellessaan eläintenhoitajaksi. Päiväkirja kuvaa kirjoittajan koettelemuksia, järkytyksiä ja onnistumisia tuotantotilojen suljettujen ovien takana. Lundqvistia haastatteli avoimessa yleisötilaisuudessa Kaisa Leka. Pohjoismaisen kirjastoviikon teemana oli Pohjolan peikot. Viikon tarkoitus on korostaa yhteistä pohjoismaista kulttuuritaustaa ja sen ilmentymistä pohjoismaisessa kirjallisuudessa ja tarinankerrontaperinteessä. Porvoolainen sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka kävi aiemmin keväällä kirjastossa esitelmöimässä sarjakuvasta. Luennossaan Sarjakuva muuttaa maailmaa Leka kertoi Maailman Sarjakuvat ry:n kehitysyhteistyöprojekteista erityisesti Intian Rajasthanissa nuorille aktivisteille järjestetystä sarjakuvatyöpajasta. Kirjastossa järjestettiin ääneenlukuhetki, jossa Margareta ja Benny Ryd lukivat otteita Stefan Spjutin kirjasta Staalo, jonka lisäksi he esittelivät suomeksi ja ruotsiksi muun muassa Mats Strandbergin ja Sara Bergmark Elfgrenin, Johan Theorinin, Inga Borgin, Tommy Tabermannin sekä Tomas Tranströmerin tuotantoa. 7 / 36
Musiikkiesityksiä ja puhetta musiikista Vuoden aikana kirjastossa järjestettiin kaksi varsinaista musiikkitapahtumaa. Konsertit ja muusikkojen ja lauluntekijöiden kirjastovierailut ovatkin olleet suosittuja tapahtumia kirjastossa viime vuosina. Yleisöä tuli mukavasti paikalle Lainan päivänä, suomalaisten yleisten kirjastojen teemapäivänä, kun kaupunginkirjasto toteutti yhteistyössä Porvoon seudun musiikkiopiston kanssa konsertin Laulua pimeässä lauluja L. Onervan runoihin. Muusikot Reija Lampi-Parvela, laulu, Pekka Ristola, piano, ja Kari Kantonen, kontrabasso, esittivät kirjailija L. Onervan runoihin sävellettyjä lauluja. Sävellykset oli tehnyt Pekka Ristola. Konsertin aluksi kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen luennoi runoilija L. Onervasta. Rap-lyriikka -iltaa vietettiin yhdessä tunnettujen rapartistien Tuomas Kauhasen ja Asteen kanssa otsikolla Miten riimit syntyvät? Mistä ideat ja aiheet? Kauhanen ja Aste keskustelivat laululyriikasta. Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun. Vuoden yleisöennätys rikottiin marraskuussa, kun suomalaisranskalainen pop-duo Eva & Manu esiintyi Kirjakujalla. Duon muodostavat laulaja-kosketinsoittaja Eva Louhivuori ja laulajakitaristi Manu Laudic. Eva & Manu on tehnyt lähes 100 keikkaa, joista merkittävän osan Suomen rajojen ulkopuolella. Duo on ollut myös Emma-palkintoehdokkaana Vuoden tulokas -kategoriassa. Suomen eturivin sanoittajiin kuuluva Mariska (Anna Maria Rahikainen) vieraili pääkirjastossa. Mariskaa haastatteli porvoolainen näyttelijä ja juontaja Juha Laitila. Muita tapahtumia Kirjailijapuistossa. Yhden viikon aikana kaupunkilaisilla oli mahdollisuus osallistua näyttelyihin, luentoihin ja työpajoihin. Vuoden aikana järjestettiin kaksi yleisölle avointa elokuvanäytöstä. Runebergin päivän ennakkona esitettiin Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama Runon kuningas ja muuttolintu. Elokuva kertoo J. L. Runebergin ja Emilie Björksténin romanssista. Elokuva Tanssi yli hautojen kertoo Ulla Möllersvärdin ja Venäjän keisarin Aleksanteri I:n romanssista. Elokuvan on ohjannut Toivo Särkkä ja käsikirjoittanut Mika Waltari. Toukokuussa vietettiin jälleen japanilaista teemaviikkoa Sakurakirsikankukanjuhlaa niin sisällä kirjastossa kuin ulkona japanilaistyylisessä Suosittu lukupiiritoiminta jatkui. Keväällä lukupiirejä järjestettiin suomeksi ja englanniksi. Suomenkielisessä lukupiirissä tutustuttiin venäläiseen nykykirjallisuuteen. Englanninkielisessä piirissä luettiin ajankohtaista englanninkielistä kirjallisuutta. Syksyllä käynnistyi suomenkielisen lukupiirin lisäksi ruotsinkielinen lukupiiri. Teemana molemmissa oli Tove Jansson. Lukupiirien yhteiseen blogiin kirjoitettiin lyhyitä kirja-arvioita keskustelujen pohjalta. Blogiin voi tutustua osoitteessa: porvoonkirjastonlukupiiri.wordpress.com. Englanninkielinen lukupiiri jäi syksyllä tauolle. 8 / 36
Näyttelyt Pääkirjaston näyttelytilat olivat vuonna 2014 ahkerassa käytössä. Kirjastossa kävijöille tarjottiin monipuolisesti taidetta pääkirjaston näyttelytiloissa kahdessa kerroksessa. Esillä oli sekä paikallisten että kauempaa tulleiden taiteilijoiden töitä. Näyttelyiden aiheet vaihtelivat lähiseudulta kaukaisempiin maihin, esimerkiksi valokuvanäyttelyissä oli valokuvia Porvoon saaristosta, Kuubasta, Japanista ja Nepalista. Näyttelyt toteutettiin yhteistyössä yksittäisten taiteilijoiden lisäksi järjestöjen, seurojen ja yhdistysten kanssa. Kuluvan vuoden näyttelyissä olivat vahvasti esillä erilaiset juhla- ja teemavuodet. Tove Jansson 100 vuotta -juhlavuotta vietettiin kirjaston omalla, tunnelmallisella näyttelyllä, joka johdatti katsojan mielikuvitusmatkalle Klovharun saarelle Pellingin saaristomaisemiin. Merihenkisyys oli vahvasti läsnä myös Porvoon luontokoulun kanssa yhteistyönä toteutetussa Suomenlahti-vuoden näyttelyssä, joka tarjosi aikuisille ja lapsille moniaistillisia elämyksiä sekä ajankohtaista tietoa Suomenlahden tilasta. Myös Porvoon koulujen oppilaat pääsivät esittelemään töitään. Vuosi alkoi Fredrika-koulun oppilasnäyttelyllä, ja kevään ja kesän aikana esillä oli Porvoon kulttuurikoulun sekä Keskuskoulun, Huhtisen-, Pääskytien-, Linnajoen- ja Albert Edelfeltin koulujen oppilastöitä. Marraskuussa taas Porvoon taidekoulun nuoret taiteilijat loihtivat kirjastoon ilmeikkään peikkonäyttelyn, joka liittyi Pohjoismaisen kirjastoviikon teemaan. Historiallisia teemoja edustivat Kansallisarkiston toteuttama vuoden 1863 valtiopäiviä käsittelevä julistenäyttely, joka tarjosi katsauksen tähän Suomen ja Porvoon historian merkkihetkeen. Puolan suurlähetystön tuottamassa Jan Karski -juhlavuoden julistenäyttelyssä taas esiteltiin tämän Suomessa varsin tuntemattomaksi jääneen merkkihenkilön elämää. Suomi-Unkari seuran Porvoon osaston ja Balassiinstituutin kanssa toteutettiin matemaattisen tarkoista optisista illuusioistaan tunnetun unkarilaisen István Oroszin näyttely. Orosz (s. 1951) on maalari, julistetaiteilija, graafikko ja animaatioelokuvien tekijä. Hän on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia työstään ja hänen töitään on ollut esillä gallerioissa eri puolilla maailmaa Orosz (s. 1951) on maalari, julistetaiteilija, graafikko ja animaatioelokuvien tekijä. Hän on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia työstään ja hänen töitään on ollut esillä gallerioissa eri puolilla maailmaa. Kiitos monipuolisesta näyttelytarjonnasta kuuluukin kaikille näyttelyvieraille ja yhteistyökumppaneille, joiden ansiosta ja avulla kirjasto on voinut tarjota kirjaston käyttäjille sykähdyttäviä ja mieleenpainuvia taide-elämyksiä. 9 / 36
Näyttelyt pääkirjastossa vuonna 2014 Tammikuu Fredrika-koulu framilla / Fredrika-koulun oppilasnäyttely Ihmisenkuvia valokuvia / Esko Turkkila Helmikuu Mikko Flink Itseoppinut Porvoon matkailuoppaat 50 v. Toukokuu NYT! Kuvataidetuntien tuotoksia Pääskytien ja Linnajoen kouluilta Mainoskupla2014 Tarinoita tavaroiden takaa, vastamainoskilpailuun osallistuneiden parhaimmistoa / Eettisen kaupan puolesta ry ja Luonto-Liitto Kirsikankukkien aikaan / Katja Uski Japanin tuliaiset / Anne Räisänen & Riitta Oikawa Maaliskuu Comics Power! Maailman Sarjakuvittajat / Maailman sarjakuvat ry Kirjaston työhuoneiden taidetta / Porvoon kaupungin taidekokoelma Kesäkuu Sinisen liekin rakkaus / Arvidi Baltzar ja Outi Pekuri Heinäkuu Huhtikuu Näkymätön lapsi / Nuorisotila Zentra ja Huhtisen koulun, Keskuskoulun sekä Albert Edelfeltin koulun oppilaat Valokuvia Porvoon saaristosta / Veli-Pekka Keltanen Porvoon kulttuurikoulun kevätnäyttely 10 / 36
Elokuu Suomen luonnonsuojeluliiton perinnemaisemaryhmä /Annika Harlio Tove ja kirjat Tove och böckerna / Kirjaston Tove 100-juhlavuoden näyttely Marraskuu Imetyshetkiä valokuvaprojekti / Jenna Gyllenbögel ja Minna Mäkinen, yhteistyössä Porvoon imetystukiryhmän kanssa Syyskuu The World Knew: Jan Karski s Mission for Humanity / Varsovan historiallinen museo, yhteistyössä Puolan Helsingin suurlähetystön kanssa Ideoita vuosilta 1999 2008 / Mirjam Sylvius Helsinki designerin silmin / Tua Rahikainen Joulukuu Lokakuu Suomen Suuriruhtinanmaan wastaiselle menestykselle Valtiopäivät 1863 1864 / Kansallisarkisto Cuba Siempre Valokuvia Kuubasta / Risto Vuorimies Piirretty aika / István Orosz, toteutettu yhteistyössä Balassi-instituutin ja Suomi-Unkari seuran Porvoon osaston kanssa Suomenlahti-näyttely / Porvoon luontokoulu, toteutuksessa mukana Suomen ympäristöministeriö, Viron ympäristöinvestointikeskus Kik ja Pietarin kaupunki Mero Nepal Minun Nepalini / Leena Kultanen Pohjolan peikot / Porvoon taidekoulu 11 / 36
Lasten- ja nuorten osasto Taikatalvi ja Taikureita Vuonna 2014 vietettiin Tove Janssonin juhlavuotta koko vuoden. Vuoden alussa kävimme kertomassa Tove Janssonista ja kirjaston juhlavuoden suunnitelmistamme opettajien VESO-päivillä. Opettajat innostuivat aiheesta, ja niin kävimme kertomassa Tovesta 36 koululuokalle Porvoossa sekä kuudessa koulussa Porvoon ulkopuolella. Lisäksi olemme kertoneet hänestä aikuisryhmille useissa eri tilaisuuksissa. Kehitimme Tove-kassin. Kasseihin pakattiin kaikki julkaistut muumikirjat ja lisäksi muutamia Muumi-sarjakuvia. Tove-kasseja lainattiin ahkerasti koulujen Tove- ja muumiprojekteihin. Toven itsensä lukemana kirjaa Kuinkas sitten kävikään? ja katselimme kuvia. Tämän jälkeen oppilaat tekivät omia pieniä reikäkirjoja, joissa oli muutama riimitelty tekstirivi. Kirjoista tuli huippuhienoja, ja ne olivat osa Kulttuurikoulun pääkirjastossa pidettyä kevätnäyttelyä. Kevään satuviikolla luettiin otteita Taikatalvikirjasta. Satuhuone muuttui pimeäksi huoneeksi, jossa muumit nukkuivat talviunta, ja Tuutikin kamiinassa paloi lämmin tuli. Kertomus loppui ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukkaan ja sen mukanaan tuomaan kevään ja auringon odotukseen! Toven kunniaksi lastenosaston Irja virkkasi mahtavan kokoelman muumihahmoja, joista sitten tehtiin lastenosaston lasivitriiniin näyttelyitä pitkin vuotta. Muumilaaksossa tietenkin seurattiin vuodenaikojen vaihteluja ja muumihahmot sekä hiihtivät että poimivat kukkia ja keräsivät sieniä. Keväällä saimme ihailla Puistopäiväkodin Muuminäyttelyä ja syyslukukauden lopulla Sannäs skola rakensi näyttelyn kirjalaatikoista, kenkälaatikkoihin tehdyistä taideteoksista, jotka kuvasivat lukuprojektin aikana luettuja kirjoja. Huhtikuussa lastenosasto järjesti Kuinkas sitten kävikään? -pajoja tokaluokkalaisille. Kuuntelimme 12 / 36
Syksyllä muistelimme mennyttä kesää ja vietimme kesäjuhlaa elokuun yössä. Kuningasrubiini loisti yössä ja näytti Taikurille tien juhliin. Ja lopuksi, jokainen sai toteuttaa oman taian. syksyllä keskiviikkoaamuisin. Syksyllä Mannerheimin Lastensuojeluliitoon kylämummi luki satuja suomeksi ja kylävaari ruotsiksi. Keskustan päiväkodit kävivät ahkerasti kirjastossa. Keskustan ulkopuolella sijaitseviin päiväkoteihin kirjastoauto vei kirjakoreja, vuonna 2014 yhteensä yli 550 koria! Päiväkotilapset kävivät kirjastoautossa auttamassa lainaamisessa ja kirjojen kantamisessa. Tove Jansson -vuosi oli täynnä sekä vaarallisuuksia että Muumimamman lämpöistä turvallisuutta. Kaikkihan on, kuten sanottu, hyvin epävarmaa, mutta varmaa on ainakin se, että selvittiin juhlavuodesta kunnialla! Mitä ensi vuonna keksitään, onkin sitten hieman epävarmempaa Muumipeikkojen ja taikureiden lisäksi olemme puuhailleet vaikka mitä vuoden aikana. Olemme käyneet vanhempainilloissa kertomassa lasten kirjoista ja lukemisen merkityksestä. Olemme vinkanneet oppilaille Porvoossa ja muissa kunnissa ja olemme pitäneet oppitunteja kirjaston toiminnasta ja mahdollisuuksista sadoille oppilaille. Pienimmille asiakkaillemme järjestimme ruotsinkielisen vauvaloruiluryhmän, Babypoesin, syksyllä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa, ja siihen osallistui neljästä viiteen lasta äiteineen. Vastaava suomenkielinen ryhmä kokoontuu keväällä 2015. Vähän isommille lapsille pidettiin satutunteja, keväällä lauantaisin ja 13 / 36
Kirjastoauto Kirjastoautotoiminta jatkui kuluneena vuonna 2014 entiseen malliin. Auto kiersi 219 päivänä kylissä, kouluilla ja päiväkodeilla. Pysäkkejä oli yhteensä 122, joista 29 kouluvuorolla. Kaiken kaikkiaan palveltiin 34 koulua ja päiväkotia. Ajotunteja kertyi 704 tuntia, ja pysäkeillä palveltiin asiakkaita yhteensä 947 tuntia. Aamuvuoroilla kouluilla ja päiväkodeilla lainattiin 50 142 lainaa, joista 13 826 oli valmiiksi kerätty koreihin pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla erilaisia ryhmiä varten. Iltavuoroilla asiakkaat lainasivat yhteensä 25 722 lainaa. Kaiken kaikkiaan kirjastoautossa asioitiin 18 403 kertaa. Keskimäärin asiakkaat lainasivat 3,4 lainaa henkilöä kohden. Toukokuussa kirjastoauto toimi Europarlamenttivaalien ennakkoäänestyspaikkana. Kirjastoauto palveli etenkin lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia äänestäjiä sekä maaseudun iäkkäämpiä äänestäjiä. Vuoden 2014 aikana kirjastoautossa palveli asiakkaita eri reiteillä 26 eri henkilöä. Kotipalvelu Porvoon kaupunginkirjaston kotipalvelu on pääasiassa tarkoitettu liikuntaesteisille ja iäkkäille porvoolaisille, jotka eivät voi itse asioida kirjastosta tai joilla ei muuten ole mahdollisuutta tavoittaa kirjastopalveluja eivätkä he voi itse asioida kirjastossa. Sairaus tai vamma voi myös olla perusteena kotipalveluasiakkaaksi pääsemiseen. Ikä ei ole kuitenkaan ratkaiseva tekijä, jotta henkilö voi päästä kotipalveluasiakkaaksi. Kirjaston kotipalvelua on mahdollista hyödyntää, jos liikkuminen on vaikeaa, eikä ole ketään joka hoitaisi kirjastoasioita. Kirjaston kotipalvelu tuo kirjat kotiin yleensä kerran kuukaudessa. dvd-elokuvia lainataan jonkin verran sekä aikakauslehtiä. Kirjat ja lukeminen ovat kirjaston kotipalvelun asiakkaille tärkeä mieltä virkistävä ja aktivoiva ajanviete. Kirjojen lukemisen edellytyksenä on, että silmät pysyvät lukukunnossa ja käsissä on voimia kirjan kannattelemiseen. Jos näköongelmia ilmenee, voi asiakas turvautua isotekstisiin kirjoihin tai äänikirjoihin, joita on tarjolla kirjaston kokoelmissa. Kirjaston kotipalvelun asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä samaansa maksuttomaan ja joustavaan henkilökohtaiseen kirjastopalveluun. Mieluiten kotipalveluasiakkaat lainaavat perinteisiä kirjoja, mutta myös cd-äänikirjoja ja 14 / 36
Mikäli kirjojen ja lehtien lukeminen käy liian hankalaksi, Celia-kirjastosta löytyy mittava valikoima äänikirjoja. Valikoimassa on sekä kauno- ja tietokirjallisuutta että oppikirjoja. Lainaaminen on maksutonta, eräitä oppikirjoja lukuun ottamatta. Celia-kirjasto on tarkoitettu kaikille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. Kirjaston kotipalvelun asiakkaat voivatkin halutessaan ryhtyä myös Celian asiakkaiksi. Useat kotipalvelun asiakkaat ovat saaneet tietää Celia-kirjaston palveluista kirjaston kotipalvelun kautta. Henkilökunta on lisäksi auttanut kotipalvelun asiakkaita rekisteröitymään Celian asiakkaaksi. Celian asiakkaat saavat lainaksi äänikirjasoittimen. Äänikirjat lähetetään asiakkaalle automaattisesti postitse kotiin. Kotipalvelun henkilökunta on käynyt tarvittaessa auttamassa ja opastamassa kotipalveluasiakkaita äänikirjojen ja äänikirjasoittimen käytössä. Yhteistyö Celian kanssa on toiminut loistavasti. Kirjaston kotipalvelu ja kaupungin kotihoito (sosiaali ja terveystoimi) toimivat yhteistyössä asiakkaan hyväksi. Kirjaston kotipalvelun asiakkaista monet asuvat vanhainkodissa tai palvelutalossa. Kotihoidon työntekijät ottavat tarvittaessa yhteyttä kirjaston kotipalveluun. Yhteistyö on sujunut hyvin ja lukemista kaipaavat asiakkaat saavat kirjoja ja lehtiä kotiin toimitettuna. Kirjojen lukeminen ja kirjallisuudesta nauttiminen voi jatkua, vaikka olosuhteet muuten olisivatkin haastavat. Uudenmaan maakuntakirjasto Suomessa on 19 maakuntakirjastoa. Porvoon kaupunginkirjasto toimii Uudenmaan maakuntakirjastona. Uudenmaan maakuntakirjastoalueeseen kuuluu 25 kuntaa eli kaikki Uudenmaan kunnat Helsinkiä lukuun ottamatta. Helsinki on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Maakuntakirjastoilla on alueellisia tehtäviä, joista säädetään kirjastolaissa ja -asetuksessa. Uudenmaan maakuntakirjaston toiminta-alueella asuu lähes miljoona ihmistä. Porvoon kaupunginkirjasto toimi Itä-Uudenmaan maakuntakirjastona 2001 2010. Koko Uudenmaan maakuntakirjastona Porvoo on toiminut vuodesta 2011. Uudenmaan maakuntakirjaston toiminnan painopisteinä oli vuonna 2014 Uudenmaan kirjastojen yhteistyön tiivistämiseen, yhteistyö valtakunnallisessa kirjastoverkossa sekä Uudenmaan kirjastohenkilöstön osaamisen kehittäminen. 15 / 36
Maakuntakirjaston järjestämät koulutukset 2014 Maakuntakirjasto järjesti vuonna 2014 kahdeksan alueellista koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuudet olivat suosittuja ja niihin osallistuttiin lähes kaikista Uudenmaan kunnista. Lisäksi osallistujia oli yleisistä kirjastoista Uudenmaan ulkopuolelta sekä korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista. Koulutuksiin osallistui yhteensä 290 henkilöä. Koulutusten suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä Aluehallintoviraston, Etelä-Suomen maakuntakirjastojen ja Uudenmaan yleisten kirjastojen kanssa. 14.2.2014 Haasteelliset kohtaamiset kirjastossa Porvoo 20.3.2014 Viesti, markkinoi, osallista some kirjaston käytössä osa 1 Porvoo 8.4.2014 Ideoita kirjastojen seniorityöhön Porvoo 6.5.2014 Kaunoa, tietoa, sarjakuvaa Koulutuspäivä kirjallisuudesta Porvoo 20.5.2014 Uudenmaan kirjastojärjestelmäpäivä Kerava 23.9.2014 Viesti, markkinoi, osallista some kirjaston käytössä osa 2 Porvoo 29.10.2014 Kokoelmatyö 2014 Tuusula 19.11.2014 Kirjasto in action Koulutuspäivä tapahtuman järjestämisestä kirjastossa Porvoo Maakuntakirjastokokous ja maakuntaryhmän kokoukset 17.1.2014 Maakuntaryhmän kokous Helsinki 19.9. 2014 Maakuntaryhmän kokous Helsinki 17.12.2014 Maakuntakirjastokokous: Yhteistyöllä vahvemmaksi Helsinki Maakuntaryhmä kokoontui kahdesti vuoden 2014 aikana. Ryhmässä ideoitiin maakuntakirjaston koulutuksia ja muuta toimintaa. Ryhmässä on edustaja kaikista Uudenmaan kirjastokimpoista ja Aluehallintovirastosta. Maakuntakirjastokokous järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Päivän teemana oli vuoden kärkihankkeisiin liittyen yhteistyö ja tilaisuudessa kuultiinkin yhteistyöhankkeista monelta eri kantilta. Päivän pääpuhuja, Vaasan yliopiston dosentti Annika Tidström, puhui innostavasti yhteistyön mahdollisuuksista haasteitakaan unohtamatta. 16 / 36
Hankkeet Porvoota, Itä-Uuttamaata ja Uuttamaata käsittelevän artikkelikokoelman luettelointi Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu laaja lehtileikekokoelma. Lehtileikekokoelman luettelointi aloitettiin vuonna 2013 ELYkeskuksen myöntämän 15 000 hankeavustuksen turvin. Hanke saatiin päätökseen vuonna 2014. Hankkeen aikana Porssekirjastojen (Porvoo, Sipoo, Pornainen ja Askola) yhteiseen kirjastotietokantaan luetteloitiin kaikki Porvoon kotiseutuhenkilöitä ja musiikkia käsittelevät lehtiartikkelit. Tämän lisäksi luetteloitiin kartanoita käsittelevät artikkelit, osa urheilua käsittelevistä artikkeleista sekä yksittäisiä artikkeleita eri aihealueilta. Hankkeen aikana kirjaston tietokantaan luetteloitiin kaiken kaikkiaan 2 620 lehtiartikkelia. Luetteloidut artikkelit löytyvät nyt kirjastotietokantaan tehdyn tiedonhaun tuloksista muun kirjastoaineiston tavoin. Tämä onkin jo tehostanut artikkelikokoelman käyttöä. Kirjasto on kerännyt artikkeleita 1960-luvun puolivälistä lähtien aina näihin päiviin saakka. Vuodesta 2001 lähtien artikkeleita on kerätty systemaattisesti Borgåbladetista, Uusimaasta ja paikallisista ilmaislehdistä. Artikkeleita on kerätty satunnaisesti myös Helsingin Sanomista ja muista sanoma- ja aikakauslehdistä. Kokoelma käsittää kaiken kaikkiaan kymmeniä tuhansia artikkeleita ja hankkeen aikana artikkelien luettelointi saatiin vasta alulle. Kerätyt artikkelit käsittelevät pääosin Porvoota ja entistä Porvoon maalaiskuntaa. Poikkeuksen muodostavat kartanoita käsittelevät artikkelit, joita on kerätty koko Itä-Uudenmaan alueelta. Artikkelikokoelmasta löytyy paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta paikallistietoa, jota muista painetuista lähteistä ei löydy. Projektityöntekijä Helena Backman-Karvosen mukaan erityisen antoisaa oli luetteloida artikkeleita Tove 100 -juhlavuoden sankarista Tove Janssonista. Porvoo sai juhlavuoteen sopivasti Jyväskylän yliopistonkirjastolta lahjoituksena parisen kymmentä Tove Janssonia käsittelevää artikkelikopiota, jotka puuttuivat Porvoon artikkelikokoelmasta ennestään. Artikkelit olivat tapahtumarikkailta 1950 60-luvuilta. Lehtileikekokoelma sijaitsee pääkirjaston toisen kerroksen lukusalissa ja se on järjestetty arkistokaappeihin aihepiireittäin kirjaston luokitusjärjestelmää mukaillen 17 / 36
Uudenmaan kirjastojen yhteistyö Uudenmaan kirjastojen yhteistyö -hanke oli Uudenmaan maakuntakirjaston kärkihanke vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena on kehittää Uudenmaan yleisten kirjastojen yhteistyötä. Uudenmaan kirjastokenttä on varsin kirjava. Maakunnan 26 kunnan alueella toimii kuusi kirjastojen yhteistyöaluetta eli kimppaa, yksi löyhä verkkokirjaston ympärille muodostunut yhteenliittymä sekä kaksi kimppayhteistyön ulkopuolella olevaa kirjastoa. Maakunnan kirjastoissa ja kimpoissa on käytössä neljä eri kirjastojärjestelmää. Hankkeen valmistelutyötä on tehty useamman vuoden ajan. Vuonna 2013 järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta Uudenmaan kirjastojen yhteistyön mahdollisuuksista. Keskustelutilaisuuksissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuuden kirjastoyhteistyön muotoja Uudellamaalla on syytä selvittää ja pohtia ennakkoluulottomasti. Kirjastojärjestelmäkysym ykset ja yhteistyö kirjastojärjestelmähankinnan tiimoilta nousivat keskusteluissa esiin tärkeinä kehittämiskohteina. Hanke sai 45 000 Aluehallintoviraston hankeavustusta. Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä ja projektityöntekijä aloitti tehtävässä syksyllä 2014. Syksyn aikana kartoitettiin alueen kirjastojen nykytilaa. Nykytilan selvityksen ja kirjastojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat kirjastojärjestelmäyhteistyö, kilpailutus-, hankinta- ja hallintayhteistyö erityisesti e-aineistojen osalta sekä yhteiset käytännöt ja logistiikkaratkaisut. Hanke päättyy kesällä 2015. Tällöin ovat selvillä Uudenmaan kirjastojen yhteiset jatkokehityskohteet. Uudenmaan kirjastojen yhteistyö -hankkeen projektisuunnittelija Maarit Tuomisto on ollut positiivisesti yllättynyt kirjastojen yhteistyömyönteisyydestä. Maarit on tuntenut itsensä kirjastoissa tärkeäksi ja odotetuksi vieraaksi. Yhteisten kehittämiskohteiden lisäksi hankkeen tapaamisissa on keskusteltu innokkaasti kirjastotyön haasteista erikokoisissa kirjastoissa sekä opittu uutta puolin ja toisin. Ajatusten jakaminen kollegoiden kanssa on koettu erityisen tärkeäksi pienissä kirjastoissa, mutta myös isommissa kirjastoissa on ehditty arkisen aherruksen keskellä pysähtyä miettimään kirjastojen tulevaisuutta koko maakunnan asiakkaiden kannalta. (Maarit Tuomisto) 18 / 36
Itä-Uudenmaan kirjailijat -verkkosivuston kirjailijatiedot Kirjasampoon Porvoon kaupunginkirjasto - Uudenmaan maakuntakirjasto sai 16 000 Aluehallintoviraston hankeavusta Itä-Uudenmaan kirjailijat -verkkosivun kirjailijatietojen siirtämiseksi Kirjasampoon. Itä-Uudenmaan kirjailijat -verkkosivusta luovutaan tietojen siirron jälkeen ja jatkossa keskitytään kartuttamaan valtakunnallisen Kirjasammon sisältöjä. Kirjasampo (Boksampo) on kaksikielinen kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, jonka sisältöjä kirjastot yhdessä kartuttavat. Kirjasammosta löytyy kattavasti tietoja niin kirjailijoista kuin heidän teoksistaankin. Kirjasammossa voi myös jakaa lukukokemuksiaan. Kirjasammossa teokset on kuvailtu kattavammin kuin yksittäisten kirjastojen tietokannoissa. Projektityöntekijä aloitti hankkeessa syksyllä 2014, ja hanke päättyy vuonna 2015. Kaukopalvelu Maakuntakirjastot toimivat alueellisina kaukopalvelukeskuksina. Kirjastoille lähetettiin kaukolainoja vuonna 2014 yhteensä 3 226 kpl (luku sisältää lainat ja uusinnat). Vuonna 2013 kaukolainoja lähetettiin kaiken kaikkiaan 3 763 kpl (luku sisältää lainat ja uusinnat). Kaukolainoja lähetettiin kirjastoille noin 14 % edellisvuotta vähemmän. Ruotsinkieliset siirtokokoelmat, kirjavinkkaus ruotsiksi ja ruotsinkielisen yhteistyön tiivistäminen Uudenmaan maakuntakirjaston toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kaksikielisen palvelukulttuurin toteutumiseen Uudellamaalla. Ruotsinkielisiä siirtokokoelmia lähetetään resurssien mukaan suomenkielisten kuntien kirjastoihin, joissa on ruotsinkielinen koulu, kieliyhteisö (språkö) tai muuten kiinnostusta ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Näiden kuntien kirjastoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös ruotsinkielistä kirjavinkkausta, jos kuntien omalla kirjastohenkilöstöllä ei ole riittävää kielitaitoa. Vuonna 2014 lähettiin Klaukkalan kirjastoon Nurmijärvelle kolme siirtokokoelmaa, yhteensä noin 300 teosta. Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston osastonjohtaja Catharina Latvala kävi vuoden 2014 aikana vinkkaamassa ruotsiksi Kungsvägens skolassa Sipoossa. Marraskuussa Catharina vinkkasi puolestaan Vihdin pääkirjastossa ruotsinkielisille koululuokille ja päiväkotiryhmille sekä Loviisan ruotsinkielisellä yläasteella. Vihdissä vinkkaus kuultiin tuubamusiikin säestämänä. Tuubaa soitti Patrik Latvala. Catharina Latvala kävi lisäksi Tove 100 - juhlavuoden kunniaksi esitelmöimässä Tove Janssonista niin suomeksi kuin ruotsiksikin Borgby skolassa Sipoossa, Pornaisten kirjastossa, Lahden kaupunginkirjastossa sekä Lahden kouluilla Svenska skolan i Lahtis ja Lotilan koulu. Porvoon kaupunginkirjasto-uudenmaan maakuntakirjasto kutsui syyskuussa koolle kaksikieliset maakuntakirjastot, Biblioteken.fitoimituksen ja Aluehallintoviraston ruotsinkielisen sivistystoimentarkastajan keskustelemaan ruotsinkielisen kirjastoyhteistyön tiivistämisestä valtakunnallisesti. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2015. 19 / 36
FinELib ja Nelli Kirjastonhoitaja Tove Selkälä toimii Uudenmaan Nelli- ja FinELib-koordinaattorina ja huolehtii mm. maakunnan kirjastojen tietokantatilauksista ja tiedonhakuportaali Nellin ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedottamisesta maakunnan kirjastoille. Maakuntakirjaston edustaja osallistuu säännöllisesti myös FinELibasiantuntijaseminaareihin ja - aineistokoulutuksiin. FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, joka hankkii keskitetysti elektronisia aineistoja jäsenorganisaatioilleen. Konsortion palveluyksikkö toimii Kansalliskirjastossa. Uudenmaan Nelli on monihakupalvelu, johon on koottu alueen yleisten kirjastojen käytössä olevia tietokantoja ja muita verkkoaineistoja. Uudenmaan kirjastoissa on FinELibin kautta käytössä noin 20 eri maksullista lisenssitietokantaa. Esimerkiksi pääosin ulkomaisia elektronisia sanomalehtiä tarjoava PressDisplay on käytössä 11 ja artikkelitietokanta Aleksi kuuden kunnan kirjastoissa. Tämän lisäksi Kansalliskirjaston Linnea-yhteistietokannat ja englanninkielisiä klassikoita sisältävät Early English Books Online ja Eighteenth Centry Collection Online ovat maksutta käytössä kaikissa kirjastoissa. Kirjastoissa on käytössä myös muita e-aineistoja, jotka eivät ole FinELibin hallinnoimia (esimerkiksi musiikkipalvelu Naxos, kotimaisten elektronisten sanomalehtien palvelu epress ja erilaisia e-kirjapalveluita). Maakuntakirjasto hankki vuoden 2013 alusta lähtien Mediearkivet-artikkeliviitetietokannan koko Uudenmaan maakunnan yleisten kirjastojen käyttöön kahdeksi vuodeksi (2013 2014). Mediearkivet uusitaan myös seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2015 2016. Muuta toimintaa Maakuntakirjastonhoitaja Katja Jokiniemi osallistui kirjastokimppojen kokouksiin Uudellamaalla. Lisäksi maakuntakirjastonhoitaja vieraili vuoden 2014 aikana Klaukkalan ja Myrskylän kirjastoissa sekä Tuusulan pääkirjastossa. Uudenmaan kirjastoihin lähetettiin vuoden aikana kolme maakuntakirjaston tiedotetta sekä pitkin vuotta koulutustiedotteita ja lyhyempiä sähköpostitiedotteita. Maakuntakirjastohoitaja ja kirjastonhoitaja Tove Selkälä ovat mukana Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin - työryhmässä. 20 / 36
Gammelbackan kirjasto Gammelbackan lähikirjasto palvelee lähiön kaikkia asukkaita ja myös Gammelbackaa ympäröivien alueiden asukkaita. Se tarjoaa kirjastopalveluja yksittäisten kaupunkilaisten lisäksi myös kouluille ja- päiväkodeille sekä tekee yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. kohdennetaan erityisesti niille asukasryhmille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Lähiöiden kehittäminen on päätetty aloittaa Gammelbackasta, yhteistyössä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kirjasto on mukana Gammelbackan aluekehityshankkeessa, ja se osallistui kuluvana vuonna aluekehittämisen ohjausryhmän järjestämiin työpajoihin. Peipon, Hamarin, Pääskytien ja Amiston opiskelijaryhmät ovat vierailleet kirjastossa 113 kertaa saamassa opastusta ja lainaamassa kirjoja. Amistosta kävi vierailulla kirjastossa ict-alaa ja logistiikkaa opiskelevat ryhmät. Pääskytieltä pienluokat ja elämäntaitoryhmät olivat aktiivisia kävijöitä vuoden aikana. Edupolista tulivat suomea opiskelevat maahanmuuttajat tutustumaan kirjastoon ja saivat opastusta kirjaston käyttöön. Monikulttuuriselle Peipon koululle kirjasto hankki Helsingin monikielisestä kirjastosta kirjakokoelmia albanian, arabian, kiinan, thain, turkin, urdun ja viron kielillä. Kirjasto järjesti yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja Peipon koulun kanssa maahanmuuttajataustaisille koululaisille Läksy-helpin. Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeen pohjalta kirjastoon saatiin koulunkäyntiavustaja Peipon koulusta. Gammelbackan erityispiirteenä on, että siellä asuu huomattava osa Porvoon vieraskielisestä väestöstä. Erityisen paljon on lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Väestöstä myös iäkkäiden ja yksinhuoltajien osuus on korkea. Työttömyysprosentti oli vuonna 2014 Gammelbackassa 22 prosenttia, kun koko Porvoon alueella työttömiä oli 9,7 prosenttia. Porvoon kaupunkistrategian 2013 2017 mukaisesti Porvoon kaupunki pyrkii kaventamaan asukkaiden hyvinvointieroja. Palveluita Gammelbackan kirjasto osallistui kartanoseutuyhdistyksen järjestämään tapahtumaan Suomalaisia vaikuttajia Gammelbackassa. Yhdessä Pääskytien koulun arkkitehtuuriryhmän ja Titta Suvannon kanssa järjestettiin valokuvanäyttely Näkymätön Gammelbacka Pääskytien koulun oppilaat citynomadeina. Luetaan yhdessä-ryhmän suomen kielen opiskelijoita Gammelbackan kirjastossa 21 / 36
Kirjaston valaistus uusittiin joulukuussa. Samassa yhteydessä tehtiin muitakin muutoksia, joiden avulla kyetään vastaamaan entistä paremmin kirjaston käyttäjien tarpeisiin. Hyllyjärjestystä muutettiin samalla aiempaa toimivammaksi. Musiikkiaineisto siirrettiin laareista hyllyihin. Käsikirjastona toiminut huone muutettiin musiikki- ja taidehuoneeksi. Tilaa voi muutostöiden jälkeen käyttää esimerkiksi pienryhmien kokoontumispaikkana. Kirjastoon hankittiin uusia asiakastietokoneita sekä avoin langaton verkko. Langattoman verkon avulla asiakkaat voivat käyttää mobiililaitteita kirjastossa. Kevätkarnevaalit 13.5.2014 Omatoimikirjasto Vuoden aikana aloitettiin suunnittelutyöt Gammelbackan kirjaston itsepalvelumahdollisuuksien lisäämiseksi. Omatoimikirjaston, eli itsepalvelukirjaston, ajatuksena on vastata nyky-yhteiskunnan palvelutarpeisiin. Palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta lisätään siten, että kirjastoa voi käyttää myös silloin, kun kirjaston henkilökunta ei ole paikalla tai kun paikalla on vain vähän henkilökuntaa. Lisäämällä aukioloaikoja potentiaalisten kirjaston käyttäjien määrä kasvaa ja kirjaston tiloille voidaan saada suurempia käyttöasteita, ja kaupunkilaisten palvelut paranevat. Omatoimikirjastossa kirjaston asiakkaat voivat tehdä monia samoja asioita kuin henkilökunnan ollessa paikalla, esimerkiksi lukea kirjoja ja lehtiä sekä käyttää kirjaston tietokoneita ja laitteita. Lainaus ja aineiston palautus hoidetaan omatoimisesti automaateilla. Kirjaston tilat ovat kirjaston asiakkaiden käytössä niiltä osin kuin katsotaan tarpeelliseksi. Niin haluttaessa tilat voivat olla asiakkaiden käytettävissä vaikka aina. Gammelbackaan suunnitellussa mallissa kirjaston aukioloaika yli kaksinkertaistuisi nykyisestä. Omatoimikirjastojärjestelmän avulla monitoimitalon aula voitaisiin pitää avoinna kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella, mikä tarjoaisi yhdistyksille ja järjestöille mahdollisuuden kokoontua myös iltaisin ja viikonloppuisin. Paikalliset järjestöt ovat toivoneet nykyistä joustavampia kokoontumistiloja. Kirjasto on kysynyt kirjaston käyttäjien mielipiteitä omatoimikirjastosta. Kyselyn perusteella alueen asukkaat suhtautuvat pääosin myönteisesti suunnitelmiin Gammelbackan omatoimikirjastosta. Kyselyn perusteella kirjasto, jossa henkilökunta ei ole aina paikalla kirjaston ollessa auki, herättää myös kysymyksiä ja pelkoja. Huolenaiheita ovat mahdollinen ilkivalta, mahdolliset varkaudet sekä järjestyshäiriöt. Itsepalveluperiaatteella toimivia yleisiä kirjastoja on lukuisia eri puolilla maailmaa. Tyypillisin omatoimikirjasto on kirjasto, jonka aukioloaikoja on laajennettu automaation ja teknologian avulla, mutta on kirjastoja jotka toimivat täysin itsepalveluperiaatteella. Suomessa miehittämätön itsepalvelukirjasto on Mynämäen Mietoisten kirjasto. Omatoimikirjastojen edelläkävijä maailmassa on Tanska, jossa vuonna 2014 oli yli 170 itsepalvelukirjastoa. Suomessa omatoimikirjastoja on muun muassa Hämeenlinnassa, Keravalla Mynämäellä, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Monet kunnat suunnittelevat omatoimikirjastojen perustamista, esimerkiksi Porvoon naapurikunta Sipoo. 22 / 36
Gammelbackan kirjaston tapahtumat ja näyttelyt 2014 Tammikuu Vuonojen Norja -näyttely Helmikuu Lokakuu Pääskytien koulun järjestämä valokuvanäyttely (Citynomadi) Luento Peipon koululla: Suomalaisia vaikuttajia Gammelbackassa Hiihtoloma-näyttely Käsityötapahtumaan liittyvä näyttely Lukuviikko-näyttely Tove Jansson-näyttely Pääsiäistietokilpailu 8 osallistujaa 23 / 36
Kevätkummun kirjasto Kevätkummun palvelukeskuksen julkisivu saneerattiin kuluvana vuonna. Korjaustyöt kestivät yli puoli vuotta, mikä oli haasteellista kirjaston toiminnalle. Kirjasto pidettiin kuitenkin auki keskeytyksettä läpi vuoden. Kävijöiden määrä ja lainausluvut laskivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikuttivat varmasti julkisivun saneeraustyöt, Kevätkummun koulun muutto väliaikaistiloihin sekä ennätyksellisen lämmin kesä. Kesän aikana kirjaston sisälämpötilat nousivat usein 28 32 asteeseen. Kumppanuusyhteistyötä lähiössä Kevätkummun kirjasto käynnisti yhdessä Suomen Punaisen Ristin Porvoon osaston miesten juttutuvan kanssa Kirjoille jalat -palvelun. Se on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät itse pääse käymään kirjastossa. Kirjaston henkilökunta lainaa asiakkaalle tämän haluamat kirjat, lehdet, dvd- tai cd-levyt. SPR:n Porvoon osaston miesten juttutuvan miehet vievät lainat asiakkaalle kotiin ja noutavat lainat takaisin kirjastoon laina-ajan päätyttyä. Kirjaston henkilökunta huolehtii lainoista ja lainojen uusimisesta. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Kirjoille jalat -palvelun kautta tehtiin yhteensä 48 asiakaskäyntiä. Kumppanina toimi SPR:n ystäväpalvelu. Uusi palvelumuoto koettiin erittäin myönteisenä. Asiakkaat kiittelivät palvelua ja toivoivat, että hanke jatkuisi. Miesten juttutupa kokoontui kerran kuukaudessa kirjaston tiloissa. Kirjasto toimi yhteistyössä Eteva kuntayhtymän kanssa toimittamalla erityisryhmille räätälöityjä aineistopaketteja. Aineistoja toimitettiin sekä työyksiköihin että ryhmäkoteihin. Eteva kuntayhtymä on suomalainen vammaispalvelujen tuottaja. Eteva tuottaa palveluja vuosittain noin 1 600 vammaiselle ja kehitysvammaiselle henkilölle. Palveluja on myös mielenterveyskuntoutujille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. 24 / 36
Kevätkummun kirjastossa otettiin vuoden aikana käyttöön Tuo ja vie -vaihtohylly kirjaston asiakkaille sekä poistopiste, josta aineistoa voi ottaa maksutta mukaansa. Kirjasto teki yhteistyötä myös Trafiklounasravintolan Tuo vie -hyllyn täydentämisessä. Kirjasto järjesti yhteistyössä Posintra Oy:n kanssa energiaillan Ekotehokas sisustaminen ja tilankäyttö. Tilaisuudessa oli 22 kuulijaa. Tuttuun tapaan kirjastossa on pysyvä energianeuvonta- ja Skaftkärrin aluetiedotuspiste. Uusien kaava-alueiden kartat ovat nähtävillä kirjastossa, ja niin sanotut viralliset kaavaillat pidetään kevätkummun kirjastossa. Yhteistyö Aktia-pankin kanssa jatkui aiempien vuosien tapaan senioreille tarjottavalla opastuksella ja pankkipalvelukoulutuksella. Senioreille järjestettiin opastuksia ja pankkipalvelukoulutusta kaksi kertaa vuoden aikana. Lähikirjastoon saatiin myös avoin langaton verkko asiakkaiden käyttöön. Palvelu on tavoittanut varsinkin opiskelijoita. Juhlavuottaan viettävä kirjailija, opettaja Maijaliisa Dieckmann järjesti Kevätkummun koululaisille kolme kirjailijavierailua, jossa hän esitteli omaa tuotantoaan. Dieckmannin teoksia, luetaan yhä ahkerasti. Kirjastossa järjestetyt Dieckmann-esitykset kokosivat yhteensä 91 oppilasta kirjojen äärelle. Hannele Heiskanen-Nyström järjesti kansainvälisenä Nallepäivänä 27.10. hunajaisen nalleillan, johon osallistui 24 lasta vanhempineen. 25 / 36
Kevätkummun näyttelyt 2014 Tammikuu Astutaan arkeen / Kevätkummun kirjasto Helmikuu Läpileikkaus elämästäni/ kirjailija Maijaliisa Dieckmann 80 v. / Kevätkummun kirjasto Maaliskuu Lasten piirustukset ommeltuina / Marjatta Laasonen-Häggkvist Huhtikuu Jos metsään haluat takuulla yllätyt / Esko Porala Kesäkuu-heinäkuu Elokuu Muusinuijissa löytyy / yksityiskokoelma, Tarja Voittonen Marraskuu Muotokuvia julkkiksista ja muista tutuista / Kati Lindkvist Lokakuu Valokuvanäyttely, Omanin sulttaani / Lauri Dammert Joulukuu Troll om vintern - Peikot talvella / Tove Heinonen, Vårberga skola Photo Exhibition/ Adam Monaghan 26 / 36
Kevätkummun kirjastotilat Vuonna 2015 Kevätkummun kirjasto täyttää 35 vuotta. Kirjastoa on sanottu valoisaksi, värikkääksi ja kodikkaaksi. Lähikirjaston sijainti ei kuitenkaan valitettavasti ole optimaalinen. Etenkin lapset, lapsiperheet ja vanhukset hyötyvät siitä, että kirjaston palvelut löytyvät läheltä kotia. Itä-Porvoossa asuu suhteellisesti paljon alle 19-vuotiaita sekä yli 60-vuotiaita. Kevätkummun kirjaston toimintasäde on laaja. Kirjaston käyttäjiä löytyy Kevätkummun alueen lisäksi, laajenevan Skaftkärrin, Pihlajatien sekä niin sanotuilta saaristoalueilta. Laskutavasta riippuen Kevätkummun kirjaston palvelukartta kattaa nykyisellään 6 000 10 000 asukasta ja Skaftkärrin rakennussuunnitelmien toteuduttua jopa yli 15 000 asukasta. Kevätkummun lähikirjastossa tehdään jatkuvaa työtä palvelun parantamiseksi. Tarkastelun alla ovat palvelujen laatu, määrä, saatavuus, kohderyhmät, verkostot sekä yhteiskumppanuudet. Asiakaspalaute on pääsääntöisesti myönteistä ja kannustavaa; kirjasto koetaan lähiön virkistäväksi keitaaksi. 27 / 36
Kerkkoon kirjasto Kerkkoon kirjasto toimii samoissa tiloissa Kerkkoon koulun kanssa. Vuonna 2014 kirjasto oli avoinna oppilaille yhteensä kaksi tuntia viikossa ja muille käyttäjille neljä tuntia viikossa. Koulun opettajat huolehtivat kirjastosta kouluaikoina ja ilta-aukioloista vastaa kerran viikossa kirjastovirkailija Katri Vuori. Kerkkoon kyläyhdistys kokoontui kirjastossa ja tarjosi kirjastossa kävijöille jouluglögit. Myös lukupiiri ja pelikerho kokoontuivat kirjastossa. Kerkkoon koulussa painotetaan lukutaidon ja luetun ymmärtämisen taitojen oppimista. Koulu on mukana Oulun yliopiston ja opetus ja kulttuuriministeriön Lukuinto-projektissa. Oppilaat suorittavat Opetushallituksen lukudiplomeja ja oppilaat ovat saaneet valita itse kirjastoon tilattavat lehdet. Kerkkoon kirjaston käsikirjastokokoelmassa on jokaiselle luokalle 20 kappaletta samaa kirjaa, joihin liittyy opetusvinkkejä. Näitä kirjasarjoja voivat lainata myös muut koulut. Lehdet ja tietokannat Kirjastoon tilattiin vuonna 2014 yhteensä 49 sanomalehden vuosikertaa ja 457 aikakauslehtinimikettä. Tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. epress PressDisplay Sähköisessä sanomalehtipalvelussa epressissä oli luettavana 176 eri sanomalehteä. Palvelua käytettiin kirjastossa vuoden aikana 6 162 kertaa, eli keskimäärin 513 kertaa kuukaudessa. Vuoden aikana käytiin yhteensä 75 581 sanomalehden sivulla. Viisi luetuinta lehteä olivat Uusimaa, Borgåbladet, Hufvudstadsbladet, Lapin Kansa ja Aamulehti. Library PressDisplay -palvelu kattaa 2 200 lehteä 100 eri maasta 60 kielellä. Vuonna 2014 palvelua käytettiin 3 342 kertaa eli 279 käyntiä kuukaudessa. Kirjaston asiakkaat voivat lukea lehtiä kotona tai missä tahansa, mistä on pääsy internetiin, esimerkiksi tietokoneella, älypuhelimella tai muulla mobiililaitteella. Palvelun luetuimmat lehdet Porvoossa olivat Hufvudstadsbladet, Borgåbladet, Västra Nyland, Östra Nyland ja Metro (Helsinki). Luetuimmat ulkomaiset lehdet olivat Boston Herald, USA Today Sports Weekly, Daily Star, The Football League Paper, Dagens nyheter ja Svenska dagbladet. 28 / 36
Rahoitusta uusiin hankkeisiin Aluehallintovirasto (AVI) myönsi vuonna 2014 Porvoon kaupunginkirjastolle ja Uudenmaan maakuntakirjastolle avustuksia neljään hankkeeseen yhteensä 122 808 euroa. Useimmat hankeavustuksista haettiin yhdessä muiden kirjastojen kanssa. Kone kädestä pitäen opetusmateriaalit verkko- ja laiteopastuksiin Yhteisten opetusmateriaalien tuottamiseksi verkko- ja laiteopastuksiin sekä laitehankintoihin. Porvoon kaupunginkirjasto, Sipoon kunnankirjasto, Pornaisten kunnankirjasto ja Askolan kunnankirjasto. Itä-Uudenmaan kirjailijat -verkkosivuston kirjailijatiedot Kirjasampoon Itä-Uudenmaan kirjailijat -verkkosivuston kirjailijatietojen siirtämiseksi Kirjasampoon. Askolan kunnankirjasto, Lapinjärven kunnankirjasto, Loviisan kaupunginkirjasto, Myrskylän kunnankirjasto, Pukkilan kunnankirjasto, Sipoon kunnankirjasto. Uudenmaan kirjastojen yhteistyö Projektityöntekijän palkkaamiseksi selvittämään Uudenmaan maakunnan yleisten kirjastojen yhteistyön kehittämistä. Askolan kunnankirjasto, Hyvinkään kaupunginkirjasto, Karkkilan kaupunginkirjasto, Lohjan kaupunginkirjasto, Loviisan kaupunginkirjasto, Myrskylän kunnankirjasto, Mäntsälän kunnankirjasto, Nurmijärven kunnankirjasto, Pornaisten kunnankirjasto, Pukkilan kunnankirjasto, Raaseporin kaupunginkirjasto, Sipoon kunnankirjasto, Vantaan kaupunginkirjasto, Vihdin kunnankirjasto. Borgå Gymnasiumin museokirjaston käsikirjoitusten digitoinnin jatko Borgå Gymnasiumin museokirjaston aineiston digitointi. Porvoon kaupunginkirjasto. Kirjastoautojen uudet kujeet Kirjastoautopalveluiden kehittäminen Sipoossa ja Porvoossa. Sipoon kunnankirjasto ja Porvoon kaupunginkirjasto. 29 / 36
Tilastoja Talous Tulot 314 146 Bruttomenot 2 812 855 Nettomenot 2 498 709 Aineistomenot 292 673 Kävijät ja aukiolotunnit Kirjaston kaikissa toimipisteissä oli yhteensä 363 187 kävijää. Kävijöiden määrä väheni 2,0 % edellisvuodesta. Aukiolotunteja kirjaston kaikissa toimipisteissä oli yhteensä 6 871 tuntia. Kerkkoo 1 % KÄVIJÄT TOIMIPISTEITTÄIN YHT. 363 187 Kirjastoauto 8 % Kevätkumpu 9 % Pääkirjasto 69 % Gammelbaka 13 % kävijämäärän muutos vuoteen 2013 verrattuna Kerkkoo Kirjastoauto Kevätkumpu Gammelbaka Pääkirjasto -8% -6% -4% -2% 0% 2% 4% Pääkirjasto Gammelbaka Kevätkumpu Kirjastoauto Kerkkoo Sarja1 0% -6% -7% -7% 3% 30 / 36
Seutuvaraukset Porsse-yhteistyökirjastoissa Askolassa, Pornaisissa, Sipoossa ja Porvoossa tehtiin yhteensä 9 281 seutuvarausta vuonna 2014. Seutuvarausten määrä kasvoi 7,9 % edellisvuodesta. Yhteistyökirjastojen välillä kuljetetaan aineistoa kaksi kertaa viikossa. Lainaus Kirjaston kokonaislainaus oli 808 765. Kokonaislainaus laski 0,9 % edellisvuodesta. Lainaajia oli yhteensä 16 024. Lainaajien määrä väheni 0,6 % edellisvuodesta. Uusia lainaajia rekisteröitiin vuoden aikana 1 676. Uusia lainaajia rekisteröitiin 2 % edellisvuotta enemmän. Kerkkoo 1 % LAINAUS TOIMIPISTEITTÄIN YHT. 808 765 Kirjastoauto 9 % Kevätkumpu 6 % Pääkirjasto 73 % Gammelbaka 11 % LAINAUSMÄÄRÄN MUUTOS VUOTEEN 2013 VERRATTUNA -20% -15% -10% -5% 0% 5% Kerkkoo Kirjastoauto Kevätkumpu Pääkirjasto Gammelbaka Kevätkumpu Kirjastoauto Kerkkoo Gammelbaka Pääkirjasto Sarja1-19% -1% -18% -2% 1% 31 / 36