Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014
Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten jo tavanomaisessa metsänhoidossa tehdään luonnonhoidon toimenpiteitä yli lainsäädännön vähimmäistason esimerkiksi jättämällä säästöpuita. Metsänomistaja päättää itse millaisella painotuksella ja millä tavoin luonnonhoitoa hänen metsissään tehdään. Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa metsien käsittelyä, ja siihen sisältyvät kaikki ne toimet, joilla toteutetaan puuntuotannolle rinnakkaisia tavoitteita metsänkäsittelyssä. Sanna Kotiharju 2
Talousmetsien luonnonhoito Painotuksen eri tasot Luonnonhoidon painotuksen tasot metsänhoidossa. Metsäsertifioinnin vaatimustaso (katkoviiva) riippuu käytettävästä sertifiointijärjestelmästä. 3
Aihe PEFC FSC Metsäsuunnittelu ja energiapuun korjuun edistäminen - Metsäsuunnitelmaa edellytetään osalta metsänomistajista. Suunnitelman noudattamista ei edellytetä. - Metsänomistajalla on metsäsuunnitelma, jota toteutetaan ja joka pidetään ajan tasalla - Metsänomistajan tulee tuntea metsänsä eri tuotantomahdollisuudet, kuten mahdollisuudet aines- ja energiapuun myymiseen. Juurikäävän torjunta - Juurikäävän riskialueella tuhoja torjutaan kantokäsittelyllä (harmaaorvakka tai urealiuos) tai kannonnostolla vähintään 85 prosentilla riskikohteiden pinta-alasta. Vaatimus koskee havupuuvaltaisia nuoria tai sitä varttuneempia kivennäismaiden kasvatusmetsiä. - Ei suoraa vaatimusta juurikäävän torjunnan tekemiselle - Jos torjuntaa tehdään, niin torjunnassa tulee käyttää vain biologisesti hajoavia torjuntaaineita. Korjuujälki - Puuston ja maaston vaurioittamista vältetään puunkorjuussa. Puustovaurioita saa olla korkeintaan 4 prosenttia jääneen puuston kokonaismäärästä. Vastaavasti urapainumia saa syntyä korkeintaan 4 prosentille ajourien kokonaispituudesta kivennäismailla. - Puunkorjuussa ja muissa toimenpiteissä vältetään kasvamaan jätettävän puuston vahingoittumista - Vaurioiden maksimimäärää ei ole kuvattu. Energiapuun korjuun kohdevalinta ja säästettävän biomassan määrä - Energiapuuta korjaavalla organisaatiolla on käytössään ohjeet kestävään energiapuun korjuuseen ja niitä noudatetaan vähintään 90 prosentilla korjuukohteista Ohjeeksi soveltuu Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2010). Hyvän metsänhoidon suositukset sisältävät samat vaatimukset kuin mitä on esitetty FSCmetsäsertifioinnin standardissa (oikealla). - Metsänomistaja saa korjata energiapuuta kuivahkoilta kankailta ja sitä viljavimmilta kasvupaikoilta sekä vastaavilta turvemailta - Energiapuun korjuussa jätetään vähintään 30 prosenttia hakkuutähteistä korjaamatta. Lisäksi kaikki yli 10 cm paksut pysty- ja maalahopuut jätetään korjaamatta ja rikkomatta - Kantoja, jotka ovat halkaisijaltaan yli 15 cm, jätetään korjaamatta vähintään 25 kpl/ha. Savi- ja silttimailla jätetään kantoja vähintään 50 kpl/ha. Halkaisijaltaan alle 15 cm kannot ja vanhat lahot kannot jätetään korjaamatta - Kantojenkorjuussa kasvatettavien puiden ja ojien ympärille jätetään vähintään 3 metriä leveä rikkomaton suojakaista. Vesistöjen ja pienvesien suojakaistat (suojavyöhykkeet) - Vesistöjen ja pienvesien, pois lukien norot, varteen vähintään 5 metriä leveä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova suojakaista - Suojakaistaa ei muokata metsänuudistamista varten, ei lannoiteta, kaistalta ei nosteta kantoja, ei raivata pensaskerroksen kasvillisuutta eikä käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään - Puustoa voidaan korjata suojakaistalta. - Metsänomistaja jättää vesistöjen ja pienvesien, pois lukien norot, ympärille maastomuotojen ja maalajin perusteella määräytyvän suojavyöhykkeen - Suojavyöhykkeitä koskee käsittelykielto. - Suojavyöhykkeen leveys on kohteesta riippuen vähintään 10, 15 tai 30 metriä. Toimiminen pohjavesialueilla - Kantoja ei korjata luokan I pohjavesialueilta - Kantoja ei korjata luokan II pohjavesialueilta (metsänhoitosuositus). - Kantoja ei korjata pohjavesialueilta. Metsien monikäyttö - Ulkoilureitit rajataan maanmuokkauksen ja kantojennoston ulkopuolelle - Reiteille ei jätetä latvusmassaa. - Metsänomistaja huomioi luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeät reitit ja rakenteet kaikissa toimenpiteissä. 4
Talousmetsien luonnonhoito - keskeisiä suosituksia Edistetään monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä Elävät säästöpuut, lahopuut, lehtipuusekoitus, riistatiheiköt jne. Luontokohteet tunnistetaan ja otetaan huomioon metsänkäsittelyssä. Lakisääteisesti turvattavat kohteet suositellaan jätettäväksi pääsääntöisesti käsittelyjen ulkopuolelle Luonnonhoitoa painottava metsänomistaja voi lisätä kohteiden luonnonhoidollisia arvoja rajoittamalla metsänkäsittelyä myös niiden lähiympäristössä. 5
Luontokohteiden huomioon ottaminen Pääluokka Alaluokka Lakiperusteinen käytönrajoitus Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia) Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit METSO-ohjelman elinympäristöt kyllä (luonnonsuojelulaki) kyllä (metsälaki) ei ei Muut huomionarvoiset kohteet Muut luontokohteet sekä kohteet, jotka eivät luonnontilaltaan tai ominaisuuksiltaan täytä yllä olevien luokkien edellytyksiä ei Luontokohteisiin kuuluvat metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Osaan metsäluonnon arvokkaista elinympäristöistä kohdistuu lakisääteisiä käytönrajoituksia, joten kohteiden tunnistaminen metsänkäsittelyssä on tärkeää. 6
Luonnonhoidolliset hakkuut talousmetsissä Luonnonhoitoa painottaville metsänomistajille. Suositusten soveltaminen on vapaaehtoista ja riippuu metsänomistajan metsätaloudelleen asettamista tavoitteista. Suositukset koskevat luontokohteita, jotka eivät ole nykytilassaan luonnontilaisia tai sen kaltaisia, ja joihin ei liity lakisääteisiä käytönrajoituksia. Luonnonhoidollisilla hakkuilla tarkoitetaan kaikkia eri hakkuutapoja, joissa tavoitteena lisätä luonnon monimuotoisuutta, edistää riistan elinolosuhteita tai parantaa maisemaa. Hakkuiden toteutuksessa korostuu huolellinen suunnittelu. 7
Luonnonhoidolliset hakkuut talousmetsissä Uusissa suosituksissa kuvattu: Talousmetsälehtojen luonnonhoidollinen käsittely Suon ja metsän välisen vaihettumisvyöhykkeen luonnonhoidollinen käsittely Rantametsien luonnonhoidollinen käsittely Harjujen paahdeympäristöjen luonnonhoidollinen käsittely Korpien luonnonhoidollinen käsittely Vähätuottoisten sekä alun perin avointen tai harvapuustoisten ojitettujen turvemaiden käsittely Sanna Kotiharju 8
Metsämaiseman hoito Talousmetsissä maiseman suunnitteluun on suositeltavaa paneutua niissä kohteissa, jotka näkyvät lähi- tai kaukomaisemassa. Maisemanhoidon suunnittelussa pohditaan seuraavia kysymyksiä: Mikä on maiseman arvo? Millainen on tavoiteltava maisema? Mikä on metsänomistajan tavoite? Millaisilla ratkaisuilla metsänomistajan metsän- ja maisemanhoidolliset tavoitteet parhaiten toteutuvat? Onnistuneet maisemanhoidolliset ratkaisut hyödyttävät monimuotoisuutta ja vesiensuojelua. 9
Metsänhoidon suositukset Metsien monikäyttö Metsänomistajanäkökulma! Virkistyskäyttö jokamiehenoikeudet metsä hyvinvoinnin lähteenä Keruutuotteet muuta kuin puuta yleistä esittelyä Riistanhoito ja metsästys riistanhoidon ja metsästyksen merkitys metsästys- ja riistamatkailu Kalle Vanhatalo 10
Luonnonhoidolliset hakkuut harvennushakkuissa Säilytä puuston ja pensaston kerroksellisuus ja puulajien monipuolisuus Ennakkoraivauksessa poistetaan vain välttämätön hakkuuta haittaava puusto Varotaan jalopuiden ja lehtopensaiden, kuten pähkinäpensaan, lehtokuusaman ja näsiän raivaamista Lehdossa tulee harvennuksen jälkeen olla yhtä monta puulajia kuin ennen harvennusta Harvennuksessa ei tavoitella tasaista harvennusjälkeä, vaan säilytetään puuston luontaista ryhmittäisyyttä ja tiheysvaihteluita 11
Luonnonhoidolliset hakkuut harvennushakkuissa Lehtipuuston suosiminen Yleisesti sekapuuksi Erityisesti raitoja, haapoja, tervaleppiä, pihlajia ja jaloja lehtipuita Arvokkaita, järeitä puuyksilöitä (esim. edellisen puusukupolven puut, jätetään yksittäispuina) Muutoin pyritään muodostamaan/säilyttämään läpi kiertoajan säilyviä säästöpuuryhmiä, jotka pyritään muodostamaan esim. soistumiin, kalliokumpareille, kallioiden alle tms. Muita mahdollisuuksia Haapojen latvuksia ja oksia voi jättää Olemassa olevaa lahopuuta tulisi varoa ja säästää Haluttaessa voidaan tehdä tekopökkelöitä l. eurokantoja samaan tapaan kuin päätehakkuualueilla 12
Arvokkaat elinympäristöt Suositellaan lähtökohtaisesti rajattavaksi kaiken energiapuunkorjuun ulkopuolelle Kantojen korjuussa vähintään 3 m vyöhyke Ei käytetä varastoimiseen Lisäksi vältetään nisäkkäiden lintujen ja kekomuurahaisten pesien vahingoittamista 13
Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Työn huolellinen suunnittelu on merkittävä tekijä laadukkaassa korjuujäljessä. Korjuun toteutus tulee ottaa huomioon jo leimikon ostovaiheessa. Koska korjuu tulisi toteuttaa? korjuukelpoisuus ja erityisesti kohteen kantavuus korjuun haittatekijöiden tunnistaminen Ennakkoraivaustarpeen määrittäminen Jos tarvitaan, niin missä osissa leimikkoa? Miten varastopaikat sijoitetaan, jotta ne tukisivat parhaiten korjuuta? Metsänomistajan toiveet miten saadaan vietyä puunkorjaajalle asti? Yhteispelin toimivuus parantaa korjuun laatua. Jos yhdessä tahossa tai korjuun vaiheessa homma ei toimi, niin se vaikuttaa heti eteenpäin! Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen 14
Tärkein laadun tekijä istuu hytissä Hyvä laatu on paras käyntikortti työmaasta. 15
Hakkuutavan ja korjuukaluston valinta Puuston ominaisuudet: kehitysluokka tilavuus ja runkoluku puuston keskijäreys puulajisuhteet Maapohjan kantavuus ja korjuun ajankohta kangas / turvemaa maa sula / jäässä maa paljas / luminen maan märkyys Metsänomistajan tavoitteet ja erityistoiveet Kantokäsittelyn tarve Kertymän rakenne: ainespuu / energiapuu vai molemmat Energiapuun korjuutapa: karsittu ranka / kokopuu yksinpuin / joukkokäsittely Korjuun mahdolliset haittatekijät: maaston vaikeus heikko näkyvyys 16
Korjuun toteutus 1/2 Pohjana leimikkokartta aloitus varastopaikalta (1) kokoojaura kuvion halki (2) läpiajattavat keruu-urat pitkiä lenkkejä, paljon suoria, vähän risteyksiä (3) hakkuu-/peruutusurat rinne, pehmeä maa (4) kierrettävä kohde elinympäristö, pehmeikkö rinteet kohtisuoraan Ensiharvennuksessa luodaan ajourasto myös seuraavaa harvennusta varten. Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen 17
Korjuun toteutus 2/2 Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turvemailla 4,0 5,0 m) Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen Kuva: Juha Varhi 18
Nuoren kasvatusmetsän harvennus - milloin korjuu metsurityönä? On tärkeää osata tunnistaa suunnitteluvaiheessa kohteet, jotka on järkevintä toteuttaa metsurityönä. Metsurityö sopii parhaiten koneelliseen korjuuseen vaikeille tai taloudellisesti kannattamattomille kohteille, joita ovat esim. Hoitamattomat nuoret puustot (taimikonhoito jäänyt tekemättä), joita ei ole taloudellisesti perusteltua hoitaa koneellisesti pienen poistuman takia Lisäksi erityisen huonosti kantavat maat, maaston kaltevuudesta tai kivisyydestä johtuen hankalat kohteet sekä hankalanmuotoiset metsikkökuviot Myös erityiskohteet, esim. maisemallisesti tärkeät tai lähellä erityiskohteita olevat alat, joissa hakkuukonetta ei voida käyttää. Hoidettujen puustojen korjuu onnistuu pääsääntöisesti koneellisesti. Hoitamattomilla kohteilla, joudutaan arvioimaan kustannustehokkain toimintaketju: Vaihtoehtoiset toimintaketjut: Jos nuoren kasvatusmetsän puusto on hoitamaton 1. Ennakkoraivaus heti + Koneellinen korjuu 1-5 vuoden kuluttua 2. Metsurityönä tehty ensiharvennus, jossa korjataan pienpuuta 3. Metsurityönä voimakas taimikonhoito heti ja ensiharvennus normaalisti metsänhoitosuosituksen mukaisessa valtapituudessa Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen 19
Metsälain uudistus Vastuu kasvaa Jos hakkuusopimukseen on liitetty leimikkosuunnitelma, jossa on tiedot hakkuutavoista ja erityisen tärkeät elinympäristöt on merkattu kartalle, niin suunnitelman tekijä vastaa, että leimikkosuunnitelma on metsälain mukainen Lisää lakikohteita 10-pykälään mukaan lisää korpia ja letot myös Lapissa Pienet lammet enintään 0,5 ha Rotkoilla, kuruilla ja jyrkänteillä korkeutta väh 10 m Puron uoman ylitys sallitaan metsäkoneella myös lumettomana ja roudattomana aikana (luontoarvoja ei saa tärvellä) 20
Metsätuhojen torjuntalain (1087/2013) soveltaminen energiapuun varastointiin Laki koskee tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa puutavaralajeiksi valmistettua kuorellista raakapuuta puutavaran käyttötarkoituksesta riippumatta Ei sovelleta, jos yksittäisen pinon tilavuus on alle 20 m3 Ei sovelleta puutavarapinoon, jonka tilavuudesta enintään puolet on tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa mänty- tai kuusipuutavaraa Toimenpiteet puutavaravarastoja koskien A. Poiskuljetus (ensisijainen) B. Vaihtoehdot: peittäminen, kastelu, pintaosan poiskuljetus, kuorinta, käsittely kasvinsuojeluaineella, peittäminen lehtipuukerroksella tai mäntypuulla, jonka tyviläpimitta alle 10 cm:ä eikä se ole kaarnoittunut tai muulla tavoin. 21
Puutavaran poistaminen hakkuupaikalta tai välivarastosta 1) 1.9. 31.5. kaadettu kuusipuutavara ja kaarnoittunut mäntypuutavara tulee kuljettaa pois metsästä tai välivarastosta viimeistään: alueella A, mänty 1.7. ja kuusi 15.7. alueella B, mänty 1.7. ja kuusi 24.7. alueella C, mänty 15.7. ja kuusi 15.8. 2) 1.6. 31.8. kaadettu kuusipuutavara tulee alueella A kuljettaa pois metsästä tai välivarastosta 30 päivän kuluessa hakkuuhetkestä. Laki velvoittaa metsänomistajaa korjaamaan metsästä tuoreet vahingoittuneet havupuut siltä osin, kun niiden määrä ylittää kuusella 10 kuutiometriä ja männyllä 20 kuutiometriä hehtaarilla. Alle hehtaarin metsiköissä rajoja sovelletaan riippumatta metsikön pintaalasta. Metsätuholakia sovelletaan samoilla alueilla kuin metsälakia. Metsälain tärkeisiin elinympäristöihin vahingoittuneita puita voi jättää metsänomistajan vastuulla, mutta siitä on ilmoitettava Suomen metsäkeskukselle. 25.4.2014 22
Hyvä ammattitaito varmistetaan aktiivisella kouluttautumisella Osaamisen ylläpitäminen edellyttää kouluttautumista. Näitä on tehty jo kymmeniä vuosia, en tarvitse koulutusta asenne kostautuu helposti. Hyvän laadun saavuttaminen edellyttää palautteen saamista ja laadun mittaamista Omavalvonta + ulkoinen palaute Metsäala ei ole jämähtänyt paikoilleen. Uudet asiat edellyttävät aktiivista otetta kouluttautumiseen. Uutta asiaa käytännön metsätalouteen tuovat mm. uudistunut metsälaki, uudistuneet metsänhoitosuositukset, sertifiointikriteerit sekä metsänomistajien monipuolistuvat tavoitteet Yrittäjän vastuulla on varmistaa työntekijöidensä osaaminen (kuljettajat/metsurit, urakoitsijat, toimihenkilöt). Oikein kohdennettuna ja määriteltynä, työhön liittyvän tiedon lisäys on tuottoa ja laatua lisäävä investointi! Työnantajan tulee tarjota työntekijälle mahdollisuus uuden oppimiseen. Muista, että osa tekijöistä tarvitsee opastusta enemmän kuin toiset. 23
Kiitos! Lisätietoa Jukka Pekka Luiro Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio Puh: 050 5660635 Email: jukka-pekka.luiro@tapio.fi 25.4.2014 24