Peruspalveluministeri Paula Risikko Suomalaisen Yrittäjän Päivä Helsinki, Narinkkatori, 5.9.2009 Puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät kuulijat, Tätä Suomalaisen Yrittäjän Päivää vietetään nyt huolestuneissa, odottavissa ja apeissakin, mutta ehkä jo myös toiveikkuutta sisältävissä tunnelmissa. Jokseenkin vuosi sitten yhdysvaltalainen Lehman Brothers investointipankki hakeutui yrityssaneeraukseen, ja erityisesti sen uutisen jälkeen on maailmantalous ja Suomi siinä vanavedessä joutunut tähän asti koko ajan syvenevään taantumaan. Alkuvaiheessa meillä elettiin vielä siinä uskossa, että selviämme tästä pikku säikähdyksellä. Totuus on nyt valjennut. Suomi ei viennistä suuresti riippuvaisena pienenä kansantaloutena pärjää, jos suomalaisten yritysten tuotteille ja hyödykkeille, eli suomalaisten tekemälle työlle, ei ole tarpeeksi kysyntää maailmalla. Tilanteen muutos voidaan lukea monista tilastoista. Työllisyyden hyvä kehitys on ollut paljolti nimenomaan pk-sektorin yritysten ansiota. Hyvä kehitys työllisyydessä on nyt tullut vauhdilla alas työttömyysasteen lähennellessä ja todennäköisesti ylittäessä 10 prosenttia.
2 (5) Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrien osalta tilanne on nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan muuttunut siten, että lopettaneiden yritysten määrä ylittää aloittaneiden yritysten määrän. Myös konkurssihakemusten määrä on kasvanut v. 2009 alkupuoliskolla kolmanneksella verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Kun konkurssihakemuksia on ollut noin 10 viimeisen vuoden aikana noin 2.000 3.000 hakemusta/vuosi, Nyt näyttää siltä, että vuonna 2009 konkurssihakemuksia saattaa tulla liki 4.000. Hyvä on kuitenkin muistaa, että 1990-luvun lamassa konkurssihakemuksia tuli suurimmillaan v. 1992 yli 7.000. En millään usko, että sellaiseen tilanteeseen ollaan nyt päätymässä. Arvoisat Yrittäjät Yrittäjyyteen kuuluu ilman muuta toiveikas, eteenpäin katsova mieli. Ja tiettyä perustetta toiveikkuudelle onkin ollut luettavissa mm. joidenkin Euroopan suurten talouksien myönteisistä kasvu-uutisista. Varmaa on, että aika taas muuttuu ja lähdemme kulkemaan kohti parempaa. Maan hallituksen puolella suunnaksi otettiin taantuman syvyyden selvittyä hyvin nopeasti se, että toimivat yritykset on koetettava kaikin keinoin pitää pystyssä ja siinä pitää käyttää hyväksi myös Suomen hyvää luottokelpoisuutta maailmalla. Ja näin on tehtykin. On koetettu rakentaa siltaa
3 (5) yli huonon ajan niin, että olisimme mahdollisimman hyvässä iskussa kun talouden pyörät maailmalla alkavat taas pyöriä. Tämän päivän talouskriisissä Suomella on, toisin kuin vajaat parikymmentä vuotta sitten, sopeutujan rooli. Emme voi vaikuttaa ongelmien syihin ja niiden ratkeamiseen maailmantaloudessa. Mutta sen sijaan voimme koettaa pitää yrityksemme elinkelpoisina ja iskukykyisinä ja kehittää huononakin aikana osaamistamme. Taloudellisten satsausten lisäksi myös muut yrittäjyyttä tukevat toimet ja lainsäädäntöhankkeet ovat tärkeitä. Esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä on erityinen työryhmä. Sen tehtävänä on arvioida yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistarpeita koskien muun muassa yrittäjien eläkelain soveltamisalaa, yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa, toiminimiyritysten muista poikkeavaa kohtelua verotuksessa sekä yrittäjän sairausajan turvaa sekä yrittäjäperheen lastenhoitoon liittyviä ongelmia. Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma ykköstavoitteena on ollut yritysten, erityisesti innovatiivisten yritysten kasvuhalukkuuden vahvistaminen, mihin onkin pitkällä tähtäimellä löydettävä keinoja.
4 (5) Kasvuyrittäjyyskysymysten lisäksi menossa on yritysten hallinnollisten velvoitteiden keventämiseen tähtäävä työ. Budjetti 2010 Finnveran suhdannelainojen ja takausten käyttöönoton osalta rahoitusmahdollisuus halutaan pitää käyttökelpoisena myös ensi vuoden budjetissa. Finnveran korkotukiin ja tappiokorvauksiin suunnattuja määrärahoja nostetaan noin 50 miljoonaan euroon. Myös elvytysrahat varsinkin rakennusalalle ovat aivan ilmeisesti ainakin loiventaneet alan muuten jyrkkää alamäkeä. Budjettiriihessä päätettiin 58,5 miljoonan määrärahasta, jota voidaan käyttää homekoulujen, vanhain- ja päiväkotien lisäksi myös terveyskeskusten peruskorjauksiin. Tulevaisuuteen varautumisessa on tärkeää huolehtia myös innovaatiotoiminnan voimavaroista. Tänäkään aikana näistä resursseista ei ole tarkoitus tinkiä vaan edelleen kasvattaa budjetissa erityisesti Tekesin myöntämisvaltuuksia. Starttirahaa uusien yritysten perustamiseen on haettu vilkkaasti ja ensi vuoden budjetissa myös tähän ollaan satsaamassa jonkin verran lisää.
5 (5) Hyvät yrittäjät, toivotan teille antoisaa yrittäjänpäivää ja voimia tärkeässä työssänne. Tästäkin notkosta noustaan sillä työllä, joka tehdään suomalaisissa yrityksissä. Yrittäjyys kantaa Suomea.