Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten KLASSILLISET KIELET (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) / KLASSISKA SPRÅK (GREKISKA OCH GREKISK LITTERATUR, LATIN OCH ROMERSK LITTERATUR) Valintakoetehtävät 2006 / Urvalsuppgifter 2006 Valintakokeen vaatimukset ja kokeen luonne: / Fordringar och provtyp: 1) Kaimio, M. - Oksala, T. - Riikonen, H.: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Yliopistopaino, 1998 tai myöh. painos / eller senare upplaga. 2) Tammisto, A.: Antiikin maailma (s. 69-173) teoksesta / ur verket Maailmanhistorian Pikkujättiläinen. WSOY. Valintakokeessa on kolme osaa: / Urvalsprovet består av tre delar: a) Luetuista teoksista on kaksi kysymystä, joista vastataan toiseen. Kysymyksillä kontrolloidaan asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. / Två frågor ställs ur de lästa verken, av vilka en skall besvaras. Genom frågorna kontrolleras att sökanden kan behärska det sakliga innehållet på ett analytiskt sätt och självständigt kombinera det. Svaren skall ges i form av en essä. (0-4 p). b) Kielellistä päättelykykyä mittaava tehtävä (ei edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa). / En uppgift som mäter den verbala slutledningsförmågan (förutsätter inte kunskaper i grekiska eller latin) (0-3 p). Tämän osan korvaa vuosina 2003-2005 ylioppilastutkinnossa laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu latinan tai klassisen kreikan koe. Kyseinen koe vastaa 3 pisteen arvoista b-osan suoritusta. / Denna del ersätts av prov i latin eller klassisk grekiska, som skrivits med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur i studentexamen åren 2004-2006. Prestationen motsvarar 3 poäng för del b. c) Aineiston analyysikykyä mittaava tehtävä. Aineisto jaetaan koetilaisuudessa. / En uppgift som mäter förmågan att analysera material. Materialet utdelas vid provet. (0-3 p) Esseetehtävästä a) on saatava vähintään 2 pistettä ja tehtävistä b ja c kummastakin vähintään 1 piste. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 4. / För essäuppgiften (a) måste sökanden få minst 2 poäng och för uppgifterna b och c vardera minst 1 poäng. Det lägsta godkännbara poängtalet för provet är 4.
Merkitse tähän latinaa tai kreikkaa koskevat yo-tutkintosi tiedot: / Ange här studentexamens resultat: Yo-tutkinnon vuosi: / Studentexamen avlagd år: Latina: / Latin: Laudatur: Eximia cum laude: Klassinen kreikka: / Klassisk grekiska: Laudatur: Eximia cum laude: Kaikkiin osiin (A, B ja C) on annettava vastaus. Koe hylätään automaattisesti, jos osan A, B tai C vastaus puuttuu kokonaan. Koe hylätään myös, jos yhdenkin osan suoritus on hylättävä eli alle yllämainittujen pisterajojen. Jos osan A vaihtoehtoisista tehtävistä vastaa molempiin, vain huonompi vastaus otetaan huomioon. Jos ei vastaa jokaiseen osien B ja C osatehtävään, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 1. / Samtliga delar (A, B och C) måste besvaras. Provet underkänns automatiskt, om inte alla delar besvaras. Provet underkänns också, ifall en enda av delarna är underkänd, dvs. under de ovangivna godtagbara poängtalen. Om båda av de alternativa uppgifterna i del A besvaras, beaktas bara det sämre svaret. Om inte alla deluppgifter i B och C besvaras, sänker detta poängtalet, men leder inte till underkännande av hela delen, om delens sammanlagda poängtal är över 1. OSA A: LUETTUIHIN TEOKSIIN PERUSTUVA TEHTÄVÄ / DEL A: UPPGIFT BASERAD PÅ DE LÄSTA BÖCKERNA Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. / De följande essäuppgifterna är alternativa. VAIHTOEHTO I: / ALTERNATIV I: Hellenismillä ymmärretään sitä kreikkalaisen maailmanhistorian ja kulttuurin vaihetta, joka kukoisti vuosina 323-31 ekr. Aleksanteri Suuren valtakuntaan kuuluneilla alueilla eli Kreikassa, Makedoniassa, Etu-Aasiassa ja Egyptissä. Hellenismi muodosti yhtenäisen korkeakulttuurin, jonka yhteinen kieli oli kreikka. Hellenistisen ajan kirjallisuudelle on tyypillistä perinteen uudistaminen ja uusien muotojen etsiminen. Kirjoita essee (enintään 300-350 sanaa) aiheesta Hellenismin runous ja sen vaikutus Rooman kirjallisuuteen. / Med hellenism förstås den period av den grekiska världshistorien och kulturen som blomstrade under åren 323-31 f.kr. i områden som hade tillhört Alexander den Stores rike, dvs. i Grekland, Makedonien, Främre Asien och Egypten. Hellenismen utgjorde en enhetlig högkultur, vars gemensamma språk var grekiskan. Typiskt för den hellenistiska tidens litteratur är förnyandet av traditionen och sökandet av nya former. Skriv en essä (högst 300-350 ord) på temat Hellenismens diktning och dess inverkan på den romerska litteraturen. VAIHTOEHTO II: / ALTERNATIV II: Nykyisen Italian alueella asuneet etruskit kuuluvat historian arvoituksellisimpiin ja mielenkiintoisimpiin kansoihin. Etruskit sulautuivat myöhemmin roomalaisiin, mutta heistä on muistona mm. heidän merkittävimmän asuma-alueensa nimi Toscana (vrt. lat. Tuscia = etruskien maa) ja etruskien kreikankieliseen nimimuotoon perustuva Tyrrhenanmeri. Kirjoita essee (enintään 300-350 sanaa) aiheesta Etruskit ja heidän vaikutuksensa Rooman kehitykseen.
/ Etruskerna som bodde inom det nuvarande Italien hör till historiens gåtfullaste och intressantaste folk. De sammansmälte senare med romarna, men deras minne lever bl. a. i namnet Toscana (jf. lat. Tuscia = etruskernas land) som var deras viktigaste bosättningsområde, och i namnet Tyrrhenska havet som baserar sig på etruskernas grekiska namnform. Skriv en essä (högst 300-350 ord) på temat Etruskerna och deras inverkan på Roms utveckling. OSA B: KIELELLISTÄ PÄÄTTELYKYKYÄ MITTAAVAT TEHTÄVÄT / DEL B: UPPGIFTER SOM TESTAR DEN SPRÅKLIGA SLUTLEDNINGS- FÖRMÅGAN TEHTÄVÄ I / UPPGIFT I Antiikin kreikkalaisen ja latinalaisen runouden rytmi perustuu tavujen laajuuteen eli pitkien ja lyhyiden tavujen vaihteluun. Lyhyttä tavua kuvataan merkillä, pitkää tavua merkillä. Erilaiset runomitat syntyvät säkeiden pienimpien rakenneosien eli metronien erilaisista yhdistelmistä. / Rytmen i grekisk och latinsk vers är baserad på stavelsernas kvantitet, dvs. på växlandet av långa och korta stavelser. En kort stavelse betecknas med tecknet och en lång stavelse med tecknet. Versens minsta element kallas för meter, av vilkas olika kombinationer diverse versmått består. Seuraavassa on kaksi Alkaioksen mittaan kuuluvaa säettä (Horatius, carm. 1,9,13.20) ja niiden suomennos (Teivas Oksala). Tahti-iskut on merkitty aksentilla ( ), ja mukaan on liitetty myös latinankielisen säeparin metrinen analyysi: / Nedan ges två exempel på alkaiska verser (Horatius, carm.1,9,13.20) och deras översättning (S.L.Sjöblom). Taktslagen betecknas med en accent ( ), och de latinska verserna åtföljes också av en metrisk analys: quid sít futúrum crás, fuge quáerer ét cómpositá repetántur hóra huomísta päivää éi tule tútkiá kóhta kun hémpeä ílta sáapuu / vad mórgondág kan brínga, du fråge éj / nu med din flicka förtroligt viska Merkitse yllä olevien esimerkkien tapaan aksentilla tahti-iskut seuraaviin säkeisiin (Horatius, carm.1,17,13.24) ja niiden suomennokseen (T. Oksala): / Observera de ovangivna exemplen och förse på motsvarande sätt taktslagen med accenttecken i följande verser (Horatius, carm.1,17,13.24) och deras översättning (I. Harrie). di me tuentur, dis pietas mea proelia nec metues protervum mua taivas suojaa, henkeni, muusani / i gudomskydd jag lever; en gud har kär riitoja et sinä täällä pelkää / här får du vila från heta gossars
OSA B: TEHTÄVÄ II. 1 / DEL B: UPPGIFT II. 1 Erilaisilla sanojen äännemuutoksilla on omat tekniset terminsä: anaptyksis = konsonanttienvälisen lisävokaalin synty; apokope = äänteen tai tavun katoaminen sanan lopusta; elisio = sanan loppuvokaalin kato vokaalilla alkavan sanan edellä; kontraktio = kahden sanansisäisen vokaalin sulautuminen toisiinsa; monoftongiutuminen = diftongin muuttuminen monoftongiksi; rotasismi = vokaalienvälisen s-äänteen muuttuminen r-äänteeksi. / Ordens ljudsmässiga utveckling kan undergå olika förändringar, som alla har sina egna tekniska termer: anaptyksis = uppkomst av en tilläggsvokal mellan konsonanter; apokope = bortfall av ljud eller stavelse i utljud; elisio = bortfall av vokal i slutstavelse framför ord, som börjar med vokal; kontraktio = sammandragning av två inljudande vokaler till en vokal; monoftongering = övergång av diftong till monoftong; rhotasism = övergång av s mellan vokaler till r. Seuraavassa on yksi sanapari ja kolme sanaa sekä niiden variantti. Mainitse, minkä niminen äännemuutos on kulloinkin kyseessä. / Nedan anförs ett ordpar och tre ord samt deras variant. Ange vilken av ovangivna ljudförändringar som förekommer i varje enskilt fall. a) (kr) alla ego > all ego: b) (lat) Claudius > Clodius: c) (kr) drachma > drachuma: d) (lat) coopia > copia: OSA B: TEHTÄVÄ II. 2 / DEL B: UPPGIFT II. 2 Kreikan substantiiveista johdetuissa adjektiiveissa pääte -eis ilmaisi varustettuna olemista, kun taas päätteellä -inos ilmaistiin ainetta ja päätteellä -inós aikaa. Suffiksi -ios merkitsi kuulumista johonkin. Verbeistä johdettujen adjektiivien päätteellä -lós oli aktiivinen merkitys, päätteellä -nós yleensä passiivinen merkitys. / Suffixet -eis hos den antika grekiskans adjektiv avledda från substantiv betecknade ett ägandeförhållande (försedd med), medan ändelsen -inos betecknade ämne och ändelsen -inós tid. Suffixet -ios betecknade tillhörighet. Av de ändelser som användes hos adjektiv avledda av verb, hade -lós aktiv betydelse, medan -nós i allmänhet hade passiv betydelse. Seuraavassa on neljä suomenkielistä sanaa. Mainitse, mitä edellä mainituista suffikseista niiden kreikankielisissä vastineissa käytetään. a) vaitelias: b) kuninkaallinen: c) kalaisa: d) kunnioitettava: Nedan finns fyra ord på svenska. Ange vilket av ovangivna suffix som används i deras grekiska motsvarigheter i varje enskilt fall. a) tigande: b) kunglig: c) fiskrik: d) ärad:
OSA B: TEHTÄVÄ II. 3 / DEL B: UPPGIFT II. 3 Latinan 2. deklinaation -us-loppuisilla henkilöä tarkoittavilla sanoilla on yksikössä erityinen puhuttelusija eli vokatiivi. Sitä käytettäessä pääte -us korvautuu päätteellä -e. Jos kyseessä on -ius-loppuinen erisnimi, vokatiivin loppu on -i. / De latinska ord på -us av 2. deklinationen, som betecknar en person, har i singular en tilltalskasus eller vokativ. Vid dess användning ersättes ändelsen -us med ändelsen -e. Om det är frågan om ett egennamn på -ius, slutar vokativ på -i. Tarkkaile yllä olevia vokatiivin käyttösääntöjä ja käännä latinaksi seuraavien ilmaisujen alleviivattu osa. Jos vokatiivin käyttö ei tule kyseeseen, merkitse vastaukseksi viiva: / Observera ovangivna användningsregler av vokativ och översätt med hjälp av dem till latinet den understreckade delen av följande uttryck. Om användningen av vokativ inte kommer i frågan, markera detta med ett streck. a) Hyvä ystävä! (amicus): Bästa vän! (amicus): b) Poika (puer), varo tulta!: Pojke (puer), akta dig för elden!: c) Quintilius Varus, palauta minulle legioonat!: Quintilius Varus, giv mig åter legioner!: d) Tule jo kotiin (domus)!: Kom redan hem (domus)!: OSA B: TEHTÄVÄ III. 1 / DEL B: UPPGIFT III. 1 Latinassa on useita temporaalisia eli aikaa koskevia ilmaisuja. Temporaalisia konjunktiota ovat postquam sen jälkeen kun ja priusquam ennen kuin. Kysymykseen kuinka kauan? vastaa akkusatiivi ja kysymykseen minkä ajan kuluessa? ablativus temporis. Vertailua ilmaisevien ilmaisujen yhteydessä kysymykseen minkä verran vastaa ablativus mensurae. Ilmaistaessa, kuinka kauan sitten jotain tapahtui, käytetään konstruktiota abhinc+akkusatiivi. / I latinet finns det flera temporala uttryck som betecknar tiden. Temporala konjunktioner är postquam efter det att och priusquam förrän. På frågan hur länge? svarar ackusativ och på frågan inom vilken tid? ablativus temporis. Vid uttryck med komparativ betydelse svarar ablativus mensurae på frågan hur mycket?. När man uttrycker för hur länge sedan? någonting skedde används konstruktionen abhinc+ackusativi. Seuraavassa on neljä suomenkielistä lausetta. Mainitse, mitä yllä olevaa temporaaliilmausta niiden yhteydessä latinassa kulloinkin käytetään. / Nedan anförs fyra svenskspråkiga satser. Ange vilketdera av de ovannämnda temporala uttryck som används i latinet i samband med dem i varje enskilt fall. a) En ole käynyt siellä moneen vuoteen: Jag har inte på många år varit där: b) Tapasin hänet siellä muutamia päiviä myöhemmin: Jag träffade honom där några dagar senare:
c) Troijaa piiritettiin kymmenen vuotta: Troja belägrades i tio år: d) Tultuaan joelle Caesar päätti ylittää sen: Efter att ha kommit till floden beslöt Caesar att gå över den: OSA B: TEHTÄVÄ III. 2 / DEL B: UPPGIFT III.2 Seuraava ote on teoksesta A. Henriksson, Antiikin tarinoita (suom. Maija Westerlund, Juva 1991), s. 206: [Liitteenä ollut tekstikateklma (pituus 1/2 A4-sivu) on tekijänoikeudellisista syistä tässä jätetty pois.] / Följande avsnitt är hämtat från boken A. Henriksson, Antikens historier (Stockholm 1985), 163: [Det bifogade textutdraget (textens längd 1/2 A4-sida) har här utelämnats av upphovsrättsliga skäl.] Mainitse edellä olevasta tekstistä (osa B: Tehtävä III.2) seuraavat kielelliset asiat: / Citera i den föregående texten (del B: Uppgift III.2) följande språkliga saker: 1. Synonyymi-ilmaus sanalle ajatus: Ett synonymt uttryck till ordet tanke: 2. Vastakohtailmaus sanalle evättiin: Ett motsatt uttryck till ordet vägra: 3. Kaksi adverbia: a) ; b) Två adverb: 4. Kaksi abstraktisubstantiivia: a) ; b) Två abstrakta substantiv: 5. Kaksi erilaista vertailuastetta, joista a) toinen on komparatiivi, b) toinen on superlatiivi: Två olika jämförelsegrader, av vilka a) den ena är komparativ, b) den andra är superlativ: a) b) 6. Kaksi verbin aikamuotoa, joista a) toinen on preesens, b) toinen on imperfekti: Två olika tempus av ett verb, av vilka a) det ena är presens, b) det andra är imperfekt: a) b) 7. Kaksi erilaista sivulausetta: / Två olika bisatser: a) b)
OSA C: AINEISTON ANALYYSIKYKYÄ MITTAAVA TEHTÄVÄ: DEL C: UPPGIFT SOM MÄTER FÖRMÅGAN ATT ANALYSERA MATERIAL Raamatussa esiintyy myös monia antiikin maailmaan liittyviä lähdetietoja. Näistä tunnetuimpia on jouluevankeliumin alussa oleva maininta keisari Augustuksen käskystä, jonka mukaan koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano (Luuk. 2: 1). Uusi testamentti kirjoitettiin alkuaan kreikaksi. Kirkkoisä Hieronymus (n. 347-420) käänsi koko Raamatun latinaksi, ja tämä teos (ns. Versio vulgata) on vieläkin katolisen kirkon virallinen raamatunkäännösteksti. / I bibeln förekommer också många källuppgifter som anknyter till den antika världen. En av de mest kända finns i början av julevangeliet (Luk. 2:1), där det omnämns om kejsar Augustus förordning om att hela världen skulle skattskrivas. Nya testamentet skrevs ursprungligen på grekiska. Kyrkofadern Hieronymus (ca. 347-420) översatte hela bibeln till latin, och detta verk (s.k. Versio vulgata) är ännu i dag den katolska kyrkans officiella bibeltext. Oheinen tekstivalikoima sisältää neljä otetta Apostolien teoista sen raamatunkäännöksen mukaan, jonka Suomen evankelis-luterilainen kirkko otti virallisesti käyttöön vuonna 1992. Vastaa tämän aineiston perusteella seuraaviin kysymyksiin (vältä luettelomaista vastaustapaa): / Det bifogade texturvalet omfattar fyra avsnitt hämtade från Apostlagärningarna. Texten är Bibelkommissionens översättning från 1981. Besvara följande frågor på basen av materialet (undvik ett katalogartat svarssätt). 1. Mitä Paavalia koskevia henkilötietoja nämä tekstit sisältävät? Vilka personuppgifter angående Paulus framgår av dessa texter? 2. Mitkä tekstikohdat liittyvät kreikkalais-roomalaiseen antiikkiin? Vilka textställen anknyter till den grekisk-romerska antiken? 3. Millaisia uskonnollisia käsityksiä aineistossa esiintyy? Hurudana religiösa uppfattningar förekommer i materialet? TEKSTIAINEISTO: / TEXTMATERIAL: [Liitteenä olleet tekstikateklmat (pituus yhteensä 1,5 A4-sivua) on tekijänoikeudellisista syistä tässä jätetty pois.] [De bifogade textutdragen (textens längd 1,5 A4-sida) har här utelämnats av upphovsrättsliga skäl.] Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto