OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

1 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA KASAVUOREN KOULU MÄNTYMÄEN KOULU OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA -Mäntymäen ja Kasavuoren koulu

2 1. Oppilashuolto 1.1 Yhteisöllinen ja yksilökohtainen oppilashuolto 1.2 Pedagoginen tiimi 2. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3.1 Poissaolojen seuranta ja selvittäminen 3.2 Yhteistyö ja toimenpiteet oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi 3.3 Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi 3.4 Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus koulussa 3.5 Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 3.6 Poissaolojen seuranta ja selvittäminen 3.7 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 3.8 Kauniaisten koulujen järjestyssäännöt 4. Yksilökohtainen oppilashuolto 4.1 Kouluterveydenhuolto 4.1.1 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen 4.1.2 Oppilaan lääkehoito koulussa 4.2 Kuraattori- ja psykologipalvelut 4.3 Asiantuntijaryhmän kokoaminen yksittäistä oppilasta koskevan asian yhteydessä 4.4 Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja sen säilyttäminen 4.5 Tiedonsaanti, keskustelu ja konsultaatio 5. Oppilashuolto ja yhteistyö 5.1 Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki 5.1.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 5.1.2 Yksilo kohtainen oppilashuolto pedagogisen tuen rinnalla 5.1.3 Tuen kirjaaminen asiakirjoihin ja oikeus salassa pidetta viin tietoihin 5.2 Yhteistyö joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä 5.3 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa 5.3.1 Esikoulusta alakouluun 5.3.2 Alakoulusta yläkouluun 5.3.3 Yläkoulusta toiselle asteelle 5.4 Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa 6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 SAIRASPOISSAOLOIHIN REAGOIMINEN LUVATTOMIIN POISSAOLOIHIN REAGOIMINEN NUORTEN PÄIHDEMITTARI ADSUME PÄIHDEMITTARIN INTERVENTIOSUOSITUKSET OPPILASHUOLTOKERTOMUSLOMAKE HUOLTAJAN JA/TAI OPPILAAN SUOSTUMUSLOMAKE KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MÄNTYMÄEN JA KASAVUOREN KOULUISSA TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ JA UHKATILANTEISSA SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, HÄIRINNÄLTÄ JA KIUSAAMISELTA PELASTUSSUUNNITELMA

3 1. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyva n oppimisen, hyva n psyykkisen ja fyysisen terveyden seka sosiaalisen hyvinvoinnin edista mista ja ylla pita mista seka niiden edellytyksia lisa a va a toimintaa kouluyhteiso ssa. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Oppilashuoltoa toteutetaan pa a sa a nto isesti ennaltaehka iseva na, koko kouluyhteiso a tukevana yhteiso llisena oppilashuoltona seka yksilo a tukevana yksilo kohtaisena oppilashuoltona. Oppilashuollon näkökulma ulottuu kaikkeen toimintaan koulun arjessa ja ohjaa jokaisen työntekijän työskentelyä. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on avointa ja heidän osallisuudella on merkittävä vaikutus oppilaan hyvinvoinnin tukemisessa. Uuden 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen monialainen yhteistyö toteutetaan Kauniaisissa alla kuvatulla tavalla. Oppilashuollon ryhmät Kauniaisissa: 1. Kuntatason oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista. Kauniaisissa terveyden edistämisen johtoryhmä TEJO toimii kaupungintason oppilashuollollisena ohjausryhmänä. 2. Koulutason yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteutuksen koordinoinnista ja arvioinnista yhteisöllisellä tasolla. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden ja esteettömyyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä työ. 3. Koulutason monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. 1.1 Yhteisöllinen ja yksilökohtainen oppilashuolto Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppimisyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle oppilaalle annettavia: 1) kouluterveydenhuollon palveluja 2) oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja 3) monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa Uuden oppilashuoltolain mukaan oppilashuoltotyön painopisteenä on yhteisöllinen oppilashuolto. Tämä on koulun kaikkien toimijoiden, mukaan lukien oppilaat ja huoltajat, tekemää yhteistä työtä. Tämän lisäksi koulussa toimii pedagoginen tukitiimi, jonka tehtävänä on ohjata, toteuttaa ja ohjeistaa kolmiportaista tukea kouluissa. Tätä ohjaa ensisijaisesti perusopetuslaki, ei oppilashuoltolaki.

4 1.2 Pedagoginen tiimi Pedagogiseen tiimiin kuuluvat yläkoulussa pedagogisen yksikön vetäjä, erityisopettajat, oppilaanohjaaja sekä yksilöllisen oppilashuollon toimijoita tarpeen mukaan. Alakoulussa tiimiin kuuluvat erityisopettajat, rehtori ja tarvittaessa oppilashuollon toimijoita. Tiimin tehtäviin kuuluu pedagogisen tukiresurssin jako jaksoittain yläkoulussa ja tarpeen mukaan alakoulussa. Pedagoginen tiimi tekee yhteistyötä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon kanssa. Oppilashuoltoryhmät koulun organisaatiossa ja yhteistyökuvaus Oppilashuolto koulun organisaatiossa:

5 2. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yhteisöön, yksilöön kuin yhteistyöhön. Perusopetuksessa oppilashuollon asiantuntijapalveluihin kuuluvat koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoon resursoidaan riittävä määrä toimijoita. Suomenkielisen koulutoimen puolella on (1.8.2014 tilanne) 2 koulupsykologia, 2 koulukuraattoria ja 2 kouluterveydenhoitajaa. Mäntymäen koulussa on yksi psykologi, kuraattori ja neljänä päivänä viikossa terveydenhoitaja. Yläkoulu jakaa lukion kanssa psykologi- ja kuraattoripalveluja 50/50 ja terveydenhoitopalveluja suhteessa 40/60. Yksilökohtaisen oppilashuollon toimijoiden tehtäväkuvat: Koulupsykologi Koulupsykologi on psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntija ja hänen työtään ohjaa vahvasti psykologien eettiset säännöstöt ja terveydenhuollon henkilöstön salassapitovelvollisuudet. Koulupsykologin työtehtäviin kuuluu keskeisesti: Yhteisötason työ: toimii oman alan asiantuntijana koulujen yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja kunnan monialaisissa asiantuntijaryhmissä sovitusti osallistuu oppilaskohtaisten tukitoimintamallien suunnitteluun ja seurantaan sovitusti toimii psykologisena asiantuntija oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa antaa tarvittaessa konsultaatiota muille tyo ntekijo ille toimii koulun kriisiryhma n ja senena, kriisivalmiuden suunnittelussa ja kriisityön toteuttamisessa osallistuu vanhempainiltoihin ja koulutustilaisuuksiin sovittaessa seuraa luokkatilanteita tarpeen mukaan va litta a kouluela ma n ja oppilashuollon tuntemusta yhteistyo tahoille Asiakastyö: tapaa oppilaita oppilaan kokonaistilanteen seka tunne-elämän ja mielenterveyden ongelmien kartoittamiseksi tarjoaa tuki- ja ohjauskeskusteluita tekee oppilaille psykologisia arviointeja ja tutkimuksia (oppimisvalmiuksien arviointi ja osin alustavat tunne-elämän arviot) osallistuu oppilaiden tukitoimien suunnitteluun osallistuu neuvotteluihin oppilaiden, huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa tekee tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen yhteistyo ssa koulula a ka rin kanssa tekee monialaista yhteistyo ta koulun sisa lla seka koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ohjaa ja neuvoo huoltajia oppilaan koulunka yntiin liittyvissa asioissa Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtävänä on tukea ja helpottaa lapsen koulunkäyntiä sosiaalityön keinoin. Koulukuraattorin työn keskiössä on oppilas ja hänen lähiverkostonsa. Koulukuraattorin toimintaa ohjaa lapsen edun näkökulma.

6 Yhteisötason työ: toimii sosiaalityo n asiantuntijana yhteiso llisessa oppilashuoltoryhma ssa ja kunnan monialaisissa asiantuntijaryhmissä sovitusti osallistuu oppilaskohtaisten tukitoimien suunnitteluun ja seurantaan sovitusti tyo skentelee aktiivisesti kouluviihtyvyyden- ja turvallisuuden edistämisessä sekä koulukiusaamisen ehkäisyn kehittämisessä havainnoi, toimii ja konsultoi luokissa ja oppilasryhmissa tekee yhteistyo ta opettajien kanssa mm. ryhma ytta miseen ja luokkailmapiirin liittyen ja antaa konsultaatiota henkilökunnalle toimii koulun kriisiryhma n ja senena kriisivalmiuden suunnittelussa ja kriisityön toteuttamisessa osallistuu sovittaessa vanhempainiltoihin ja koulutustilaisuuksiin tiedottaa oppilashuoltopalveluista vanhempia, oppilaita, yhteistyötahoja ja koulun henkilökuntaa va litta a oppilashuollon ja kouluela ma n tuntemusta muille yhteistyo tahoille Asiakastyö: selvitta a oppilaiden tuen tarvetta ja ja rjesta a tukitoimia oppilaille osallistuu yhteistyo palavereihin oppilaiden asioissa tarjoaa tukika ynteja oppilaalle tai perheelle tukee oppilasta sosiaalityo n menetelmia ka ytta en antaa ohjausta ja neuvontaa oppilaalle ja ha nen perheelleen tekee moniammatillista verkostotyo ta oppilaan luonnollisessa verkostossa ja viranomaisverkostossa ohjaa tarvittaessa oppilaan tai perheen muihin palveluihin tai tutkimuksiin Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiantuntija koulussa. Yhteisötason työ: osallistuu yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ja monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan toimii ennaltaehka iseva n terveydenhuollon asiantuntijana koulun yhteiso llisessa oppilashuoltoryhma ssa osallistuu oppilaiden tukitoimien suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja seurantaan terveydenhuollon näkökulmasta terveydenhoitajan tehta va na on tuoda esille terveyden edista misen na ko kulma koko kouluyhteisön tasolla osallistuu vanhempainiltoihin sovitusti tekee luokkayhteenvedot laaja-alaisista terveystarkastuksista osallistuu koulun terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin toimii koulussa kriisityo ryhma n ja senena tiedottaa palveluista vanhempainilloissa ja Wilman kautta osallistuu eri hallintokuntien yhteisiin tyo ryhmiin osallistuu tarvittaessa asiantuntijoina sivistystoimen/perusopetuksen työryhmiin

7 Yksilötyö: laajat terveystarkastukset 1., 5., ja 8. luokan oppilaille ma a ra aikaistarkastukset luokille 2, 3, 4, 6, 7, 9 ja lukio 1 ja 2 a killisesti koulupa iva n aikana sairastuneiden oppilaiden ensiapu ja hoitoonohjaus koulutapaturmien ennaltaehka isty, hoidon tarpeen arviointi, ensiapu ja hoitoonohjaus terveys- ja ehkäisyneuvontakäynnit konsultatiivinen tyo puhelinneuvonta oppilaan terveyteen ja sairauteen liittyvissa asioissa kansallisen rokotusohjelman seuraaminen ja toteuttaminen Koululääkäri Koululääkäri on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lääketieteellinen asiantuntija. Yhteisötason työ: voi toimia ennaltaehka iseva n terveydenhuollon la a ketieteellisena asiantuntijana koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä osallistuu tarpeen mukaan oppilaiden tukitoimien suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja seurantaan lääketieteellisestä näkökulmasta voi tarpeen mukaan osallistua vanhempainiltoihin voi osallistua luokkayhteenvetojen laadintaan laaja-alaisissa terveystarkastuksissa terveydenedista mistyo kouluyhteiso ssa voi osallistua koulun kriisityo ho n osallistuu tarvittaessa eri hallintokuntien yhteisiin tyo ryhmiin voi osallistua tarvittaessa asiantuntijoina sivistystoimen/perusopetuksen työryhmiin Yksilötyö: laajat terveystarkastukset 1., 5., ja 8. luokan oppilaille koulutapaturmien ennaltaehka isy seurantaka ynnit konsultatiivinen tyo puhelinneuvonta oppilaan terveyteen ja sairauteen liittyvissa asioissa Oppilashuollon yhteistyö Kauniaisissa kaupungin ja koulujen tasolla on kuvattuna koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Kaupungintason oppilashuollollista yhteistyötä koordinoi kaupungintason ohjausryhmä (TEJO). Vuosittain koulun yhteisöllisestä oppilashuoltoryhmän toiminnasta vastaava rehtori suunnittelee yhdessä toimijoiden kanssa yhteisöllisen oppilashuoltoresurssin käytön. Lukuvuosikohtaiset kuvaukset yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja tavoitteista kirjataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmaan ja arviointi tapahtuu lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Arviointitietoa hyödynnetään seuraavan lukuvuoden tavoitteiden asettelussa sekä toiminnan suunnittelussa että resursoinnissa.

8 3. Yhteisöllinen oppilashuolto Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisen koordinoinnista ja arvioinnista. Se luo rakenteet oppilashuollon toiminnalle, tuottaa seurantatietoa, laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyötoimijoiden kanssa sekä vastaa suunnitelman toteutumisesta. Ryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmien kokoonpanot kouluittain: Mäntymäen koulu: Rehtori, psykologi, kuraattori, erityisopettajat ja kouluterveydenhoitaja. Kasavuoren koulu: Oppilashuollosta vastaava apulaisrehtori, psykologi, kuraattori, erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja ja oppilaanohjaaja. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävinä ovat erilaiset toimenpiteet ja niiden koordinointi oppimisyhteisön ja -ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja tarpeen vaatiessa useammin. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa määritellään lukuvuoden painopistealueet sekä laaditaan oppilashuollon toimintasuunnitelma. 3.1 Yhteistyö ja toimenpiteet oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi Kasavuoren koulussa on oppilaskunta ja tukioppilastoimintaa. Mäntymäen koulussa on oppilasparlamentti ja kummioppilastoimintaa. Nämä ovat merkityksellisessä osassa oppilaiden osallisuuden vahvistamisessa ja antavat mahdollisuuden osallistua koulun kehittämiseen. Oppilaskunnan ja -parlamentin mielipide huomioidaan osana koulujen toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Oppilaiden näkemyksiä kartoitetaan kyselyillä ja mahdollisuudella antaa palautetta opettajille ja oppilaskunnalle. Kyselyissä ilmenneisiin epäkohtiin puututaan yhdessä oppilaskunnan ja koulun henkilöstön kanssa. Oppilaskunnan hallituksen tai oppilasparlamentin edustajat osallistuvat erilaisiin kokouksiin ja työryhmiin oppilaiden edustajina. Heitä kutsutaan tarvittaessa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin. 3.2. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien osallisuuden vahvistamiseksi Kasvatustyötä tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Tämä edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Keskeisenä viestintäkanavana toimii Wilma-järjestelmä, jonka kautta huoltajat ja yläkoulussa myös oppilaat saavat ja voivat välittää oppilaskohtaista yksityistä tietoa. Wilmaa käytetään mm. tiedon välittämiseen oppilashuoltohenkilöstön välillä, tuen suunnitelmien kirjaamiseen sekä kodin ja koulun väliseen viestintään. Koulun kotisivut toimivat yleisen tiedon välittäjänä. Koulun oppilashuoltotyö ja oppimisen tuen järjestäminen on kuvattu koulun kotisivuilla (linkki: Oppilaan tuen järjestämisestä Kauniaisten perusopetuksessa). Yhteistyömuotoja ja huoltajien osallisuutta lisääviä toimia ovat vanhempainillat, vuosittain järjestettävät kolmikantakeskustelut sekä kouluyhdistystoiminta. Yhteistyötä toteutetaan myös erilaisten kyselyjen muodossa (esimerkiksi Metropolialueen koulutuskysely huoltajille).

9 3.3 Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus koulussa Esteettömyyden vaatimus pohjautuu perustuslakiin, sekä yhdenvertaisuuslakiin (21/2004). Yhdenvertaisuuslaki kieltää käytännöstä tai olosuhteista johtuvan välittömän ja välillisen syrjinnän. Lisäksi se velvoittaa koulutuksen järjestäjää ryhtymään kohtuullisiin toimiin vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsemiseksi ja koulutuksessa selviämiseksi. Kouluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta vastaa koko koulun henkilökunta. Jokaisella on vastuu ja velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista koulun rehtorille sekä soveltuvin osin turvallisuushenkilöstölle. Opettajalla on ilmoitusvastuu niiden tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, joissa hän säännöllisesti toimii. Oppilaan terveyden edistämiseksi kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta seurataan säännöllisesti erilaisin tarkastuksin. Tarkastuksia tehdään yhteistyössä koulun, kouluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön terveydenhuollon, koulun turvallisuushenkilöstön, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksissa todettujen puutteiden korjaamisesta vastaa rehtori. Turvallisuustekijät huomioidaan myös uusien tilojen suunnittelussa ja oppimisympäristön turvallisuuden kehittämisessä. Tapaturmien ennaltaehkäisyssä huomioidaan fyysinen ympäristö ja vuorovaikutustilanteet. Tapaturmia seurataan ja niiden johdosta ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin mahdollisimman pian. Oppilaat on vakuutettu tapaturmien varalta. Koulussa tai koulumatkalla sattuneesta tapaturmasta on aina tehtävä ilmoitus terveydenhoitajalle; silloinkin kun luokanohjaaja / tai joku muu opettaja / terveyskeskus on antanut välittömän ensiavun. Tapaturman sattuessa on aina ilmoitettava huoltajalle ja huoltajalla ensisijainen velvollisuus toimittaa lapsi / nuori saamaan hoitoa tapaturman jälkeen. Terveydenhoitaja antaa vain ensiavun koulussa. Hammastapaturmissa hoito kuuluu suun terveydenhuoltoon. Välitön ensiapu annetaan terveyskeskuksen hammashoitolassa. 3.4 Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai koulun ulkopuolinen henkilö. Uuden lainsäädännön koululla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kouluyhteisö puuttuu aina häiriökäyttäytymiseen. Koulussa käytetään kiusaamistapauksissa KiVa Koulu - menettelyä. KiVa Koulu -toimintamalli ja siihen liittyvien teemojen käsittely kuuluu luokanohjaajille ja -opettajille. KiVa Koulu -toimintaa koordinoi kuraattori yhdessä Kiva-tiimin kanssa (LIITE). Koulussa on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, häirinnältä ja kiusaamiselta (LIITE). Suunnitelma päivitetään lukuvuosittain.

10 3.5 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhkatilanteissa Oppilashuoltosuunnitelman liitteenä olevassa kriisisuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhkaja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma tehdään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Kauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa on rakennuskohtaiset pelastussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain (LIITE). Kauniaisten suomenkielisessä koulutoimessa on yhtenäinen kriisisuunnitelma (LIITE), joka päivitetään vuosittain. 3.6 Poissaolojen seuranta ja selvittäminen Perusopetuslain (26 ) mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Huoltaja on vastuussa oppilaan säännöllisestä koulunkäynnistä. Etukäteen tiedossa olevista oppilaan poissaoloista huoltajan tulee anoa ennen poissaoloa lupaa luokanopettajalta tai luokanohjaajalta. Rehtori myöntää luvan viikkoa pidemmille poissaoloille. Etukäteen sovitut poissaolot ovat luvallisia poissaoloja. Yllättävistä oppilaan poissaoloista huoltaja ilmoittaa jo ensimmäisenä poissaolopäivänä oppilaan luokanohjaajalle/- opettajalle Wilman kautta, sähköpostilla, soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin. Ilmoittamattomat poissaolot ovat luvattomia poissaoloja. Luokanohjaaja/-opettaja seuraa perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja kirjaa poissaolotiedot Wilmaan. Opettaja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle mahdollisimman pian. Mikäli yhteyttä oppilaaseen tai tämän huoltajaan ei saada, voidaan tarvittaessa tehdä kotikäynti tai lähettää viesti Wilman kautta tai postitse. Huoltajan ja/tai oppilaan tulee selvittää luvattomat poissaolot taannehtivasti. Luvattomat poissaolotunnit korvataan jälkikäteen opettajan määrittelemällä tavalla. Koulussa pyritään ehkäisemään poissaoloja yhteisöllisillä toimenpiteillä. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan koulun poissaolokäytännöistä ja korostetaan niihin sitoutumisen tärkeyttä. Poissaolot selvitetään ja kirjataan sähköiseen Wilma-järjestelmään. Poissaoloja ehkäistään myös luomalla luokka- ja kouluyhteisöön positiivista ilmapiiriä ja edistämällä kokonaisvaltaisesti oppilaiden hyvinvointia.

11 Luokanohjaaja/ -opettaja seuraa oppilaan poissaoloja. Jos oppilaalla on paljon selvittämättömiä, pitkiä tai säännöllisiä poissaoloja, keskustelee opettaja oppilaan kanssa, on yhteydessä kotiin, selvittää poissaolon syytä ja tarvittaessa pyytää huoltajat koululle. Jos poissaolot jatkuvat, ottaa opettaja työpariksi oppilashuoltohenkilön (kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin tilanteesta riippuen) oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Tämä asiantuntijaryhmä kutsuu huoltajat ja oppilaan palaveriin ja laatii toimintasuunnitelman. Oppilashuollolliset tukitoimet voivat olla ensisijaisesti keskusteluja huoltajan ja oppilaan kanssa, koulu- ja elämäntilanteen kartoittamista (kiusaaminen, arkirytmi, perheen tuki) ja tiivistä koulun ja kodin yhteistyötä. Jos oppilashuollon tukitoimista huolimatta poissaolot jatkuvat, tekee koulu lastensuojeluilmoituksen tai yhteistyössä vanhempien kanssa lastensuojelutarpeen selvityspyynnön. Tarvittaessa oppilasta tai perhettä ohjataan myös muiden palveluiden piiriin (esim. perheneuvola, Jorvin psykiatrinen nuorisopoliklinikka, Espoon nuorisoasema). Monialaista yhteistyötä jatketaan, kunnes oppilaan poissaolot ovat vähentyneet tai loppuneet. Opetuksen mahdollisista erityisjärjestelyistä vastaavat opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat.

12

13 3.7. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Terveystarkastusten yhteydessä, oppilaan kehitys- ja ikätaso huomioiden annetaan päihdekasvatusta. Mäntymäen koululla lapsille ja nuorille terveys- ja päihdekasvatusta annetaan vuosittain esimerkiksi Koulutus Elämään -tunneilla 1.- 6.-luokkalaisille. Kasavuoren 8.- ja 9.- luokkalaisilla ja Mäntymäen kuudensilla luokilla on käytössä EHYT ry:n Hubu-menetelmä. Tämä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyväksymä käytäntö. Nuorten päihdemittaria (ADSUME) käytetään tarvittaessa (LIITE). Päihdemittari jakaa huolet neljään tasoon sekä antaa pisteiden perusteella interventiosuositukset (LIITE). Tarvittaessa koululääkäri tai kouluterveydenhoitaja kirjoittaa laboratoriolähetteen huumeseulaa varten. Kasavuoren koulussa tupakan (myös sähkötupakka) ja nuuskan käytöstä ja hallussapidosta koulussa, koulun alueella ja koulun toiminnassa seuraa suoraan rehtorin kirjallinen varoitus sekä ilmoitus huoltajalle. Toistuvissa tapauksissa ilmoitus tehdään lastensuojeluviranomaisille. Oppilashuollollinen tuki suunnitellaan tapauskohtaisesti. Alkoholin käytön epäilytilanteessa rehtori soittaa huoltajalle epäilystä ja pyytää lupaa mitata veren alkoholipitoisuus alkometrillä. Mikäli lupa annetaan, mittauksen suorittaa terveydenhoitaja. Tuloksen ollessa positiivinen pyydetään huoltajaa hakemaan oppilas kotiin. Seuraamus alkoholin käytöstä on rehtorin kirjallinen varoitus sekä ilmoitus huoltajalle. Toistuvissa tapauksissa ilmoitus tehdään lastensuojeluviranomaisille. Oppilashuollollinen tuki suunnitellaan tapauskohtaisesti. Alkoholin käytön epäilytilanteessa rehtori soittaa huoltajalle epäilystä ja pyytää lupaa mitata veren alkoholipitoisuus alkometrillä. Mikäli lupa annetaan, mittauksen suorittaa terveydenhoitaja. Tuloksen ollessa positiivinen pyydetään huoltajaa hakemaan oppilas kotiin. Seuraamus alkoholin käytöstä on rehtorin kirjallinen varoitus sekä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille. Oppilashuollollinen tuki suunnitellaan tapauskohtaisesti. 3.8. Kauniaisten koulujen järjestyssäännöt Koulun järjestyssäännöt tai muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset laaditaan oppilaita osallistaen. Sääntöjen päivitys kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Säännöt ovat koulujen kotisivuilla. Yksilökohtainen oppilashuolto Kauniaisissa koostuu oppilaiden käytössä olevista oppilashuollon palveluista sekä oppilaan tarpeen mukaan koottavasta monialaisesta oppilashuoltoryhmästä. Yksilökohtainen oppilashuolto voi toteutua vain oppilaan ja tarvittaessa hänen huoltajansa suostumuksella. Kauniaisissa yksilo kohtaista oppilashuoltoa ovat koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon palvelut. Na iden lisa ksi yksitta isen opiskelijan tai tietyn oppilasryhma n tuen tarpeen selvitta miseen ja oppilashuollon palvelujen ja rjesta miseen liittyva t asiat ka sitella a n tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhma ssa. Monialaiseen asiantuntijaryhma a n voidaan nimeta ja senia vain oppilaan suostumuksella. Mika li oppilaalla ei ole edellytyksia arvioida annettavan suostumuksen merkitysta, ryhma kootaan ha nen huoltajansa luvalla. Asiantuntijaryhma nimea a keskuudestaan vastuuhenkilo n. Monialaisen asiantuntijaryhma n kokoontumisesta laaditaan oppilashuoltokertomus. Oppilashuoltoon liittyvien asioiden parissa työskentelevä työntekijä voi konsultoida oppilaan asiassa toista työntekijää suunnitellessaan tilanteeseen soveltuvia menettelytapoja. Konsultointiin ei tarvitse pyytää oppilaan tai huoltajan lupaa.

14 4. Yksilökohtainen oppilashuolto OPPILAS Tuen tarpeen havainnut koulun työntekijä puhuu ensin oppilaan ja tarvittaessa myös huoltajien kanssa ja ohjaa oppilasta palveluiden piiriin tai tekee aloitteen monialaisen oppilashuoltoryhmän kokoamiseksi. Oppilas voi hakea palvelua myös itse. Oppilaalla on mahdollisuus kieltää huoltajiensa osallistuminen tai tiedottaminen oppilashuoltoasiassa. OPPILASHUOLLON PALVELUT KOULUSSA Kouluterveydenhuolto Koulukuraattorin palvelut Koulupsykologin palvelut MONIALAINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ Monialaisen oppilashuolto- /asiantuntijaryhmän kokoaa se työntekijä, jolla huoli herää. Oppilaalta/ huoltajalta tarvitaan yksilöity kirjallinen suostumus yhteistyötahojen tai oppilaan läheisten mukanaoloon. Ryhmässä sovitaan vastuuhenkilö, joka jatkossa koordinoi yksilökohtaista oppilashuoltotyötä. ASIAKASTYÖN KIRJAUKSET TIETOJÄRJESTELMIIN OPPILASHUOLTO- KERTOMUS, johon kirjataan oppilaan henkilötietojen lisäksi: Kokoukseen osallistujat Kokouksen aihe ja vireille panija Oppilaan tilanteen selvittämisen aikana tehdyt toimenpiteet sekä tukitoimet Kokouksessa tehdyt päätökset ja suunnitelmat sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot

15 4.1 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on luottamuksellista yhteistyötä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. Terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat oppilaan terveystarkastuksissa säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua oppilaan terveystarkastuksiin ja voivat kääntyä terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen oppilaan terveyteen, hyvinvointiin tai koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitaja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin, opettajiin ja muuhun oppilashuoltohenkilöstöön, ennen terveystarkastuksia. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa, ensiapua lukuun ottamatta. Ensiaputilanteissa huoltajalla on vastuu oppilaan saattamisesta jatkohoitoon. Kasavuoren koulun terveydenhoitaja tekee yhteistyötä terveystiedon ja biologian opettajan kanssa, esim. seksuaaliterveyskasvatus tuntien suunnittelu sekä toteutus. 4.1.1 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen Hoito, erityisruokavalio tai lääkityksen järjestäminen oppilaalle sovitaan tapauskohtaisesti. Kouluterveydenhuolto osallistuu tarpeen mukaan oppilaan sairauden, erityisruokavalion tai lääkityksen vaatimien tukitoimien arviointiin ja tarvittaessa osaltaan niiden järjestämiseen. Mikäli oppilaalla on erityisruokavalion tarve, huoltaja toimittaa lääkärintodistuksen kouluterveydenhoitajalle. Lisätietoja löytyy Kauniaisten ruokapalvelun internet -sivuilta. 4.1.2 Oppilaan lääkehoito koulussa Lääkityksiä ei pääsääntöisesti anneta alaikäisille poikkeuksena kiireellistä hoitoa vaativat tilanteet. Kouluterveydenhoitajilla on koulutuksensa mukaiset valmiudet osallistua lääkehoitoon. Opettaja voi koulun retkillä tarvittaessa, huoltajan luvalla antaa oppilaalle särkylääkettä tai antihistamiinia. Annettu lääke kirjataan paperille (kenelle, miksi, koska, mitä ja kuinka paljon) ja terveydenhoitaja tekee retken jälkeen kirjaukset potilastietojärjestelmään. 4.2 Koulukuraattori- ja psykologipalvelut Koulukuraattori- ja psykologipalvelut antavat tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseen ja poistamiseen. Työn tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ongelmien syntyä ja vaikeutumista varhaisella auttamisella. Koulukuraattori ja -psykologi tekevät yhteistyötä myös muiden lapsia ja nuoria auttavien viranomaisten kanssa. 4.3 Asiantuntijaryhmän kokoaminen yksittäistä oppilasta koskevan asian yhteydessä Oppilashuoltopalveluiden järjestäminen edellyttää tehokasta yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Aloitteen yksilökohtaisen oppilashuollon piiriin kuuluvan monialaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsumisesta voi tehdä opettaja, muu koulun edustaja, oppilas itse tai hänen huoltajansa. Aloitteen tekijä huolehtii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen pyytämisestä ja kirjallisen suostumuslomakkeen täyttämisestä. Palaverissa sovitaan vastuuhenkilö, joka aloittaa oppilashuoltokertomuksen kirjaamisen. Vastuuhenkilö seuraa oppilaan asioiden etenemistä ja huolehtii seurantapalavereiden järjestämisestä. Alaikäinen oppilas voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevan oppilashuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä oppilashuollon tietoja huoltajalleen, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion tästä tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö; kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi tai koululääkäri.

16 4.4. Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilyttäminen Kauniaisten kouluilla on käytössä yhtenäinen oppilashuoltokertomuslomake sekä huoltajan tai oppilaan suostumuslomake (LIITE). Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös ryhmän muut jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan, aikajärjestyksessä olevaan muotoon siten, että jokaisessa uudessa käsittelyssä kirjataan uuteen lomakkeeseen. Alustava suostumus pyydetään suullisesti ja palaverin alussa pyydetään kirjallinen suostumus. Oppilashuoltokertomukset säilytetään koulun holvissa (Mäntymäki: koulusihteerin varasto, Kasavuori: koulun holvi). 4.5 Tiedonsaanti, keskustelu ja konsultaatio Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä toiselle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Opettaja saa keskustella oppilaan asiasta muiden opettajien tai niiden asiantuntijoiden kanssa, joiden tyo tehta viin oppilaan tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Keskustelu rajautuu tietoihin, jotka ovat tarpeellisia opetuksen tai tuen suunnittelussa ja ka yta nno n toteuttamisessa. Keskustelun tarkoituksena on varmistaa, etta oppilas saa oikeaaikaista ja riitta va a tukea. Opettaja voi tyo nsa tueksi tarvita esimerkiksi erityisopettajan tai koulupsykologin antamaa konsultaatiota. Ta ta konsultaatiota voidaan tarvittaessa tehda myo s siten, etta oppilaan nimi tulee ilmi, vaikka konsultaatiossa ka sitelta isiin salassa pidetta via asioita. Laki ei edellyta edella kuvatun keskustelun kirjaamista asiakirjoihin, mutta joskus henkilo kohtaisten muistiinpanojen laatiminen on tarpeen. Jos jokin myo hempi toimenpide tai pa a to s pohjautuu asiantuntijan na kemykseen, tulee se kuitenkin kirjata. Muistiinpanoja ei arkistoida, vaan ne ha viteta a n, kun niita ei ena a tarvita. Jos kyse on konsultaatiosta, kirjaa esimerkiksi psykologi opettajalle antamansa konsultaation tarvittaessa omaan potilasrekisteriinsa. Koulun henkilo sto on vaitiolovelvollinen tiedoista, jotka he tyo ssa a n saavat oppilaasta ja perheesta. Henkilo sto ei saa ilmaista na ita tietoja sivullisille. Sivullisia ovat koulun ulkopuolisten toimijoiden lisa ksi ne koulun henkilo sto o n kuuluvat, jotka eiva t tyo skentele oppilaan kanssa. Vaitiolovelvollisuus sa ilyy myo s sen ja lkeen, kun palvelussuhde on pa a ttynyt.

17 5. Oppilashuolto ja yhteistyö 5.1 Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki Oppilashuoltolain mukainen yksilökohtainen oppilashuolto ja perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki eroavat oikeudellisesti toisistaan. Molemmissa on lähtökohtana yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen, kun taas oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei edellytä oppilaan ja/tai huoltajan suostumusta. 5.1.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Perusopetuslaissa säädetyn tehostetun ja erityisen tuen antaminen edellyttää yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa seuraavissa tilanteissa: tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa (PoL 16 a, 30.12.2013/1288) ennen tukea koskevan päätöksen tekemistä tehdään oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisesti yhteistyönä selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta (PoL 17, 30.12.2013/1288). Näiden perusteella tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta. Nämä kolme muodostavat pedagogisen selvityksen. Moniammatillisuuden kriteeri toteutuu silloin, kun asian käsittelyyn osallistuu opetushenkilöstön lisäksi käsiteltävän asian mukaan kouluterveydenhuoltoa ja/tai psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa tehtävä moniammatillinen työ ei kuulu yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Tästä syystä pedagogisen tuen edellyttämää moniammatillista yhteistyötä ammattihenkilöiden kanssa ei toteuteta oppilashuoltolain mukaisessa asiantuntijaryhmässä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen edellyttämään moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat oppilashuollon ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Mukana ovat vain ne opettajat ja muut asiantuntijat, joiden työtehtäviin oppilaan tuen suunnittelu kulloinkin kuuluu. Yhteistyo voidaan toteuttaa esimerkiksi konsultoimalla oppilashuollon asiantuntijaa, jonka tyo tehta viin oppilaan asia kuuluu. Jos oppilaan tilanteen selvitta minen ja tarvittavien toimenpiteiden harkinta edellytta a monipuolisempaa asiantuntemusta, asian ka sittelya varten voidaan koota laajempi ryhma. Ryhma kootaan tapauskohtaisesti. Koulun pedagogisena johtajana rehtori voi tarvittaessa olla ryhma n ja senena. 5.1.2 Yksilo kohtainen oppilashuolto pedagogisen tuen rinnalla Yksilo kohtaiseen oppilashuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut seka monialaisen asiantuntijaryhma n tuki. Niilla voidaan ta ydenta a oppilaan saamaa yleista, tehostettua tai erityista tukea. Esimerkiksi tehostettua tai erityista tukea saavalle oppilaalle voi olla tarpeen tehda psykologinen tutkimus tai kuraattorin laatima sosiaalinen selvitys. Toisin kuin oppimisen ja koulunka ynnin tuki, yksilo kohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellytta a oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Suostumus tarvitaan myo s monialaisen asiantuntijaryhma n kokoamiseen. 5.1.3 Tuen kirjaaminen asiakirjoihin ja oikeus salassa pidetta viin tietoihin Oppimisen ja koulunka ynnin tukeen liittyva t asiat kirjataan perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden edellytta ma lla tavalla eri asiakirjoihin. Asiakirjat ovat salassa pidetta via, ja niihin sisa ltyvia tietoja voivat saada vain kyseista oppilasta opettavat opettajat ja muut tietoja tyo tehta vissa a n tarvitsevat henkilo t. He voivat saada tietoja siina laajuudessa kuin he tyo tehta vissa a n tarvitsevat. Salassa pidetta via tietoja voidaan luovuttaa laajemmin huoltajan suostumuksella.

18 Esimerkiksi tehostettua tai erityista tukea saavalle oppilaalle voi olla tarpeen tehda psykologinen tutkimus tai kuraattorin laatima sosiaalinen selvitys. Toisin kuin oppimisen ja koulunka ynnin tuki, yksilo kohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellytta a oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Suostumus tarvitaan myo s monialaisen asiantuntijaryhma n kokoamiseen. Sen sijaan kolmiportaisen tuen ja rjesta misesta ei voi kielta ytya. Pedagogisessa arviossa ja selvityksessa arvioidaan oppilaan tuen tarvetta; oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa kuvataan tuen toteuttaminen ja ja rjesta minen. Pedagogisen tuen asiakirjoihin voidaan sisa llytta a maininta, etta oppilas on ohjattu hakeutumaan oppilashuollon palvelujen piiriin. Asiakirjoihin ei voi kirjata ohjaamisen syita eika palveluihin liittyvia toimenpiteita. Tehostetun tuen aloittaminen ja ja rjesta minen ka sitella a n moniammatillisesti yhteistyo ssa oppilashuollon ammattihenkilo iden kanssa, ja kirjataan opetuksen ja rjesta ja n pa a tta ma lla tavalla, esimerkiksi pedagogiseen arvioon. Myo s oppilaan palaaminen tehostetusta tuesta yleiseen tukeen ka sitella a n ja kirjataan samalla tavalla. Pedagogiseen selvitykseen kirjataan oppilashuollon ammattihenkilo iden kanssa moniammatillisena yhteistyo na tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Opetuksen ja rjesta ja n on annettava opetuksen ja rjesta misen kannalta va ltta ma tto ma t tiedot oppilaan kanssa tyo skenteleville, jotta oppilaan perusopetuslain 30 :n mukainen oikeus oppimisen ja koulunka ynnin tukeen toteutuisi. Jos oppilaalla on esimerkiksi lukemisen pulmia, on kaikkien niiden opettajien, joiden oppiaineissa tarvitaan va ha nkin lukemista, saatava tieto oppilaan vaikeudesta. Lisa ksi he tarvitsevat omaa tyo ta a n varten tietoa siita, kuinka oppilaan yksilo lliset tarpeet tulee ottaa huomioon ja kuinka oppilasta tulee tukea. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen, tapauskohtaisesti koottavan asiantuntijaryhma n tyo ssa kertyva t tiedot kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Kirjaamisesta sa a deta a n oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tiedot ovat salassa pidetta va. Oppilashuoltokertomukseen voidaan kirjata tieto, etta oppilas saa oppimisen ja koulunka ynnin tukea, tai tieto, etta tuen antamista selviteta a n. (Opetushallitus: ohjausartikkeli: http://www.oph.fi/download/163540_oppilashuolto_ja_kolmiportainen_tuki.pdf) 5.2 Yhteistyö joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Tiivis moniammatillinen niveltäminen on välttämätöntä, kun oppilas siirtyy sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin. Samoin menetellään joustavaan perusopetukseen siirryttäessä. 5.3 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa 5.3.1 Esikoulusta alakouluun Siirryttäessä esiopetuksesta kouluun opettajat ja oppilashuollon edustaja kokoontuvat nivelkokoukseen kerran syys- ja kevätlukukauden aikana. Koulun oppilashuollon edustajat ja erityisopettajat tekevät yhteistyötä esiopetusvuoden aikana erityislastentarhanopettajan ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Esiopetuksen oppilaat käyvät koululla tutustumassa koulun arkeen lukuvuoden aikana ja heille järjestetään kouluun tutustumispäivä toukokuussa. Erityisopettaja havainnoi oppilaita vierailupäivinä. 5.3.2 Alakoulusta yläkouluun Muiden kuin Mäntymäen koulun kohdalla nivelvaiheessa vaihdetaan tietoa lähettävien koulujen ja Kasavuoren oppilashuoltohenkilöstön kesken. Oppilashuoltohenkilöstön kokous järjestetään keväällä. Oppilaille järjestetään vierailupäivä. Oppilaan siirtyessä kuudennelta luokalta seitsemännelle tehdään yhteistyötä yläkoulun kanssa. Kuudennen luokan oppilailla on tutustumispäivä yläkoulussa ja yläkoulun kuraattori käy kertomassa kussakin alakoulun kuudennessa luokassa, millaista yläkoulussa on. Kevään kuluessa pidetään yhteinen oppilashuollon kokous, jossa keskustellaan

19 oppilaiden koulunkäyntiin liittyvistä erityistarpeista yläkoulussa. Yläkoulun erityisopettaja osallistuu tarpeen mukaan tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien alakoulun oppilaiden arviointikokouksiin. Yläkoulun tukioppilaat ovat edistämässä myönteisten toverisuhteiden ja hyvän ilmapiirin luomista. Huoltajille järjestetään vanhempainilta yläkoulun toimesta. 5.3.3 Yläkoulusta toiselle asteelle Siirtymävaiheen pohjustamistoimenpiteet alkavat jo seitsemännellä luokalla luokanohjaajien pitämillä opotunneilla. Oppilaanohjaaja toimii yhteistyössä luokanohjaajien kanssa. Opiskelutaidon perusteille ja työnteon suunnittelulle luodaan pohjaa seitsemännen luokan opo-tunneilla sekä kaikkien aineiden opettajien yhteistyöllä. Erityisopetus ja oppilashuolto tarkistavat oppilaan tukitarpeet ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Koko kouluyhteisö osallistuu siirtymävaiheen pohjustamiseen. Kahdeksannella luokalla em. toiminnot jatkuvat. Lisäksi oppilaiden haastattelut ja henkilökohtainen ohjaus saavat yhä enemmän aikaa. Ryhmäohjaus on henkilökohtaisen ohjauksen tukena. Ohjauskeskustelut vanhempien/huoltajien, oppilaan, luokanohjaajan ja oppilaanohjaajan kanssa tulevat myös keskeisiksi ohjausmuodoiksi. Kahdeksannella luokalla tehdään myös testejä henkilökohtaisten kiinnostusten, ominaisuuksien ja kykyjen kartoittamiseksi. Mahdolliset tukitarpeet tarkistetaan. Erityistapauksissa voidaan tutustua oppilasta kiinnostaviin oppilaitoksiin. Yhdeksännellä luokalla painopiste siirtyy yhä enemmän henkilökohtaisen ohjauksen suuntaan. Oppilaanohjaajan suorittamat haastattelut ja vastaanotot ovat käytössä. Oppilaitostutustumiset ja pääsyvaatimukset oppilaitoksiin tulevat tutuiksi. Eri alojen asiantuntijat tuovat tulevaa yhteishakua varten tarvittavaa tietoa. Rinnalla kulkee koko ajan yhteistyö kodin kanssa. Suoritamme yhteishaun harjoitushaun, jotta tapahtuma olisi kaikille mahdollisimman helppo ja tuttu. Tukena edelleen koko koulun johto, opettajakunta, oppilashuollon henkilöstö, erityisopetus, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Tavoitteena tukitarpeiden, terveydentilan ym. asioiden kunnossapitäminen. Yhteishaun jälkeen oppilaanohjaaja suorittaa jälkiohjaustoimenpiteet. Oppilaiden kanssa, jotka eivät päässeet jatko-opintoihin, käydään jatkosuunnitelmakeskustelu. Ohjataan hakemaan esim.-10.luokalle tai Espoon etsivän nuorisotyön pariin. Etsivä nuorisotyö auttaa osaltaan jatko-opintoihin pääsemisessä. Jälkiohjaus jatkuu tarvittaessa siihen asti, kunnes on saatu varmuus oppilaan sijoittumisesta lakisääteisesti. Erityisopettajat ovat mukana nivelkokouksissa, joissa kartoitetaan siirtyvien oppilaiden tukitarpeet ja -toimet. 5.4 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Koulun keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat mm. terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimi, seurakunta, kirjasto, poliisi, eri järjestöt ja yhdistykset. Koulut ovat aktiivisia toimijoita yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä suunnittelee tarvittaessa yhdessä yllä mainittujen toimijoiden kanssa oppilaiden hyvinvointia edistäviä ja tukevia toimia. Koulujen lukuvuosisuunnitelmissa täydennetään tavoitteita näiden toimijoiden kanssa. Sosiaalitoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen on huomattava, että jokaisen koulun työntekijän, joka on työssään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on tehtävä asiasta lastensuojeluilmoitus lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Vastuuta ilmoituksen tekemisestä ei voi siirtää toiselle työntekijälle. Oikeus opetukseen kuuluu myös sairaalassa oleville lapsille. Peruskoululain 4 :n mukaan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. 6. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulun oppilashuoltosuunnitelmaa toteuttavat koulun kaikki toimijat. Koulujen yhteisölliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa sekä tarpeen vaatiessa useammin. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan vuosittain täsmennykset ryhmien kokoontumisista ja kokoonpanoista sekä lukuvuositavoitteista.

Lukuvuosiarvioinnin yhteydessä arvioidaan mm. oppilashuollon suunnitelman mukaisen kokonaisuuden toteutumista tarkastelemalla palveluiden saatavuutta, tavoitettavuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioidaan lukuvuositavoitteiden saavuttamista. Arviointia toteuttavat yhteisölliset oppilashuollot yksin ja yhdessä tiimien kanssa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa koulun oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Seurattavia asioita ovat mm. käytänteiden toimivuus, toiminnan vaikuttavuus suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, yhteisön hyvinvointi. Tietoja mm. koulun arjen toimivuudesta ja hyvinvoinnista saadaan mm. aktiivisella dialogilla eri toimijoiden kanssa, Hubu-ja kouluterveyskyselyillä, Opetushallituksen ja THL:n kartoituksilla, TEA-viisarin analyyseilla (http://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/teaviisar). Lisäksi tietoja kerätään terveystarkastuksilla ja koulujen omilla kartoituksilla. Kootun tiedon perusteella suunnitellaan yhteisön hyvinvointia lisääviä toimia. Toimet kohdennetaan paitsi havaittuihin puutteisiin, myös mahdollisiin uhkiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Toimenpiteet luokissa ja ryhmissä suunnitellaan mm. saatujen tulosten perusteella. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön lukuvuoden kehittämistavoitteet ja -kohteet voidaan päättää saatujen tietojen perusteella. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa ja arvioi oppilashuoltosuunnitelman toteutumista lukuvuosittain. 20

21 LIITTEET LIITE 1. SAIRASPOISSAOLOIHIN REAGOIMINEN

LIITE 2. LUVATTOMIIN POISSAOLOIHIN REAGOIMINEN 22

23

24

Kauniaisten suomenkielinen opetustoimi SALASSA PIDETTÄVÄ Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Säilytetään 10 v 25 Oppilashuoltokertomus yksittäisen oppilaan asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä Oppilaan nimi (Etunimi Sukunimi) Henkilötunnus Oppilaan kotikunta Oppilaan yhteystiedot Huoltajan nimi ja yhteystiedot Muun laillisen huoltajan nimi ja yhteystiedot Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 5, 19, 20 & 21 Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Kun 14 :ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntujaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjatta ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskelijahuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Suostumus oppilaan opiskelijahuoltoon liittyvien asioiden käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä Käsiteltävä asia Asiantuntijaryhmä (henkilöiden nimet) Oppilaan tai hänen huoltajansa suostumus (nimi, allekirjoitus ja päivämäärä)