METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Rahoitusta myönnetään toimenpiteisiin, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Tukee metsälain tavoitteiden saavuttamista Yksityisille metsänomistajille, kiinteistöyhtymille ja yhteismetsille (ei yhtiöt, yhteisöt ym.) Maa- ja metsätalousministeriö osoittaa varat valtion budjetin mukaisesti Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastusprosessi jakaa tukea ja valvoo niiden kohdentumista Varojen käyttötarkoitus: puuntuotannon turvaaminen metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen metsäluonnon hoitohankkeet edellisiä tukevat muut edistämistoimenpiteet
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Tuettavat työlajit: metsän uudistaminen (Luonnontuho ja pellon metsitys) kulotus nuoren metsän hoito (taimikonhoito, 2 khl:n harvennus) pystykarsinta energiapuun korjuu ja haketus kunnostusojitus metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Metsänterveyslannoitus Juurikäävän torjunta Ympäristötuki ja metsäluonnonhoito
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Tukitaso vaihtelee eri osissa maata Yhteishankkeissa suhteellinen tukiosuus, yhden tilan hankkeissa MMM:n määräämät keskikustannukset http://www.metsavast aa.net/valtion_tuetyksi tysmetsataloudelle
Kemeran käyttö Keski-Suomen alueella Kemera-tukea myönnettiin yhteensä noin 8 380 000 Ympäristötuki ja luonnonhoito noin 1 230 000 Työlajeihin kohdistunut tuki noin 7 150 000 Energiapuunkorjuu 1 760 000 Nuoren metsän hoito 2 230 000
Nuoren metsän hoito
Nuoren metsän hoito
Nuoren metsän hoito Nuoren metsän harvennus (02-kehitysluokka) Varsinainen taimikonhoito: Perkaus pääpuulajin kehitystä haittaavan toisen puulajin poistamista tavallisesti havupuutaimien vapauttamista lehtipuiden alta Harvennus kasvatettavan puulajin liikatiheyden poistamista Verhopuuston poisto poistetaan suojana ollut puusto kuusentaimien päältä
Nuoren metsän hoidon tavoitteet Tavoitteet: Metsänhoidolliset puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen laadukkaan puuston kasvatus Puuntuotannolliset kasvupaikan tuotantokyvyn keskittäminen parhaisiin puihin puuston järeytyminen käyttöpuun ja erityisesti järeän puun korkein tuotos harvennustulojen saannin nopeuttaminen ja määrän lisääminen kiertoajan lyhentäminen metsänkasvatuksen kannattavuuden parantaminen
Nuoren metsän hoito Poistettavien puiden valinta: päätä kasvatettavat puulajit ja mieti kasvatustiheys poista kasvatettavien taimien kehitystä haittaavat puut sekä etukasvuiset ja huonolaatuiset puut jätä aukkoihin joku puu vältä turhaa siistimistä ajattele myös luontoa ja maisemaa suunnittele työn toteutus hyvillä välineillä onnistuu paremmin huolehdi myös työturvallisuudesta!
Nuoren metsän hoito Havupuutaimikoihin jätetään 10% lehtipuusekoitus Jalot lehtipuut ja katajat säästetään Haapa poistetaan männyntaimikosta Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa Kuusi sietää varjostusta, muttei piiskausta Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa Koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin
Nuoren metsän hoito Hoidettu taimikko Kiireellistä hoitoa kaipaava taimikko
Tiheyden (runkoluvun) mittaus Pyörähdä 4 metrin kepin kanssa. Lue koealalle jäävien taimien määrä. Jokainen koealalla oleva taimi vastaa 200 tainta hehtaarilla Taimimäärän hehtaarilla saat kertomalla koealan taimimäärän luvulla 200 Esimerkiksi 9 tainta koealalla vastaa 1800 tainta hehtaarilla
Nuoren metsän hoidon tavoiterunkoluvut hoidon jälkeen Tavoiterunkoluvut: Pääpuulaji Valtapituus Runkoluku m hehtaarilla Taimikonhoito Mänty 5-7 2000-1800 Kuusi 3-4 1800 Rauduskoivu 4-7 1600 Hieskoivu 4-7 2000 Lehtikuusi 4-7 1300 Nuoren kasvatusmetsän harvennus Mänty 10-14 1400-800 Kuusi 10-14 1300-1100 Rauduskoivu 10-15 1100-700 Hieskoivu 10-15 1400-1100
Suometsänhoito (harvennus+(lannoitus)+kunnostusojitus)
Soiden ojitustilanne Suomessa (1000 ha) Turvekankaat (1 550 ha) 17 % Ojittamattomat suot (4 143 ha) 46 % Muuttumat (3 101 ha) 34 % Ojikot (269 ha) 3 % Lähde: Metla. Metsätilastollinen vuosikirja 2009.
Ojitettujen soiden luokitus Ojikot Muuttumat Turvekankaat
Turvemaan metsät yleisesti Metsien kasvu turvemailla on n. 25 % metsiemme kokonaiskasvusta Suurimmillaan turvemaiden hakkuut ovat n. 30 vuoden kuluttua Ensiharvennusrästejä on kuitenkin paljon Keski-Suomen metsätalousmaasta noin 22 % turvemaalla
Metsäojituksen historiaa metsänparannustoiminta alkoi vuonna 1908 järjestelmällinen metsäojitus alkoi vasta I maailmansodan jälkeen metsänparannuspiirejä Tapioon v. 1930 alkaen MP-piirit yhdistettiin v. 1987 metsälautakuntiin
Metsäojituksen historiaa
Kunnostusojitus Tarkoituksena on saattaa kuivatustehonsa menettänyt vanha ojitus uudisojituksessa tavoiteltavalle tasolle. Kunnostus tapahtuu: vanhoja ojia perkaamalla täydennysojia kaivamalla tai näillä molemmilla toimenpiteillä
Kunnostusojitusmäärät 1955 2012.
Metsätiet
Metsätie yksityistie, jolla tapahtuvasta kuljetuksesta yli 40 % on metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia
Metsätiet Metsätien rakentamiseen ja perusparannukseen on saatavilla kemeratukea Vaatii etukäteissuunnitelman ja kustannusarvion ennen toimenpiteiden aloittamista (sisältää ympäristöselvityksen) Rakentamisessa otettava huomioon mahdolliset luonnonsuojelulain mukaiset kohteet natura-alueet ym.
Alempiasteinen tieverkko Seututiet 4% Muut yksityistiet 46 % Yhdystiet 15% Metsätiet 36%
Metsäteiden sijainti Metsähallitus 22% Yksityismetsät 62% Metsäyhtiöt 16%
Tietilastoa Maan koko tieverkosta 97 % on alempiasteisia teitä. Näiden yht. pituus n. 350 000 km. Metsäteitä on rakennettu n. 125 000 km. (Keski- Suomessa noin 3500 km) METSÄTEIDEN TYYPIT: Runkotie Aluetie Varsitie Talvitie, jäätie
Metsätien merkitys säästöt hakkuussa ja metsäkuljetuksessa varastointi vähenee ja puutavaran laatu paranee tie nostaa puun kantohintaa metsänhoito- ja perusparannustyöt helpottuvat metsien monikäyttömahdollisuudet paranevat metsäpalontorjunta ja pelastuspalvelu tehostuvat
Metsäteiden rakennus 1950-2010
Metsäteiden perusparannus 1995-2012