JÄRKI-hankkeen järvien hoito- ja käyttösuunnitelmat

JÄRKI-hankkeen järvien hoito- ja käyttösuunnitelmat Heli Jutila Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10 2006 Hämeenlnan seudullen ympäristötoimi JÄRKI-hanke

Kannen kuvat: Ylhäällä vasemmalla Karjusillan ruoppaus Liesjärvellä syksyllä 2005. Ylhäällä oikealla Kesijärven hoitokalastusta keväällä 2004. Alhaalla vasemmalla Kihtersuonojan laskeutusallaskosteikko syksyllä 2005. Alhaalla oikealla naurulokki. Kuvat Heli Jutila, Karri Jutila ja Annia Simola. Lähdeviite. Jutila, H. 2006: JÄRKI-hankkeen järvien hoito- ja käyttösuunnitelmat. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. Hämeenlnan seudullen ympäristötoimi, JÄRKIhanke 50 s. ja 16 liitettä. ISBN 952-9509-35-9 ISSN 1795-8997

SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä 3 2 Abstract 4 3 Johdanto 5 4 Järven kunnostusmenetelmistä 5 5 Valuma-aluekunnostusmenetelmistä 7 6 Yleistä JÄRKI-hankkeen hoito- ja käyttösuunnitelmista 8 7 Järvikohtaiset suunnitelmat 10 7.1 Joutjärvi 10 7.1.1 Luonnonpiirteet 11 7.1.2 Hoito- ja kunnostustoimet 11 7.1.2.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 11 7.1.2.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 12 7.1.2.3 Tutkimukset 12 7.1.2.4 Muu toimta 12 7.2 Katumajärvi 13 7.2.1 Vesikasvillisuus 14 7.2.2 Lnusto 14 7.2.3 Kalasto 14 7.2.4 Hoito- ja kunnostustoimet 15 7.2.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 15 7.2.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 15 7.2.4.3 Tutkimukset 16 7.2.4.4 Muu toimta 17 Kesijärvi 18 7.2.5 Kalasto 18 7.2.6 Hoito- ja kunnostustoimet 19 7.2.6.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 19 7.2.6.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 20 7.2.6.3 Tutkimukset 20 7.2.6.4 Muu toimta 21 7.3 Lehijärvi 22 7.3.1 Vesikasvillisuus 23 7.3.2 Lnusto 23 7.3.3 Kalasto 24 7.3.4 Hoito- ja kunnostustoimet 24 7.3.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 24 7.3.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 25 7.3.4.3 Tutkimukset 26 7.3.4.4 Muu toimta 26 7.4 Liesjärvi 27 7.4.1 Vesikasvillisuus 27 7.4.2 Lnusto 28 7.4.3 Kalasto 28 7.4.4 Hoito- ja kunnostustoimet 28 7.4.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 29 7.4.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 29 7.4.4.3 Tutkimukset 30 7.4.4.4 Muu toimta 30 7.5 Loppijärvi 31 Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 1

7.5.1 Vesikasvillisuus 32 7.5.2 Lnusto 32 7.5.3 Kalasto 32 7.5.4 Hoito- ja kunnostustoimet 32 7.5.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 33 7.5.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 34 7.5.4.3 Tutkimukset 35 7.5.4.4 Muu toimta 35 7.6 Paalijärvi 36 7.6.1 Vesikasvillisuus 37 7.6.2 Lnusto 37 7.6.3 Kalasto 37 7.6.4 Hoito- ja kunnostustoimet 37 7.6.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 38 7.6.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 39 7.6.4.3 Tutkimukset 40 7.6.4.4 Muu toimta 40 7.7 Äimäjärvi 41 7.7.1 Vesikasvillisuus 42 7.7.2 Lnusto 43 7.7.3 Kalasto 43 7.7.4 Hoito- ja kunnostustoimet 43 7.7.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä 43 7.7.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella 44 7.7.4.3 Tutkimukset 45 7.7.4.4 Muu toimta 46 7.8 Yhteenvetoa järvikohtaisista hoito- ja käyttösuunnitelmista 47 8 Lähdeluettelo 48 8.1 Kirjallisuutta 48 8.2 Julkaisemattomat 50 8.3 Sähköiset lähteet 50 LIITTEET Liite 1. JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1a. Joutjärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1b. Katumajärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1c. Kesijärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1d. Lehijärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1e. Liesjärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1f. Loppijärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1g. Paalijärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1h. Äimäjärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet Liite 1. JÄRKI-hankeen järvikohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat vuosille 2006 2010 Liite 2a. Joutjärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2b. Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2c. Kesijärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2d. Lehijärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2e. Liesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2f. Loppijärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2g. Paalijärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. Liite 2h. Äimäjärven hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. 2. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

1 Tiivistelmä Tämä julkaisu esittelee Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hankkeessa laaditut kahdeksan kohdejärven hoito- ja käyttösuunnitelmat. Julkaisun alussa esitellään lyhyesti järven kunnostusmenetelmiä, jotka voidaan jakaa sisäiseen kunnostukseen ja valumaaluekunnostukseen. Hoito- ja käyttösuunnitelmat on laadittu vuosille 2006 2010. Vuodet on jaettu neljään vuodenaikaan. Suunnitelmien ytimenä ovat taulukkomuotoiset esitykset, joita täydentävät lyhyet tekstiosiot, joissa kerrotaan ens perustiedot kohdejärvistä sisältäen tietoja valuma-alueen geologiasta, järven historiasta, veden laadusta ja kasvistosta ja eläimistöstä. Niissä luodaan myös lyhyt katsaus kyseisellä järvellä tehtyih hoitotoimi ja tutkimuksi sekä selitetään suunniteltuja hoito-, seuranta- ja muita toimia. Toimien merkittävyyttä ja tutkimusten laatua on osoitettu väre. Hoitotoimet on jaettu järvellä tehtävi, valuma-alueella tehtävi ja muih hoitotoimi. Taulukoissa on osoitettu lähnä kyseiselle järvelle sopivia hoito- ja kunnostustoimia. Sisellä tekstillä on erotettu ne toimet, joita on esitetty tehtäväksi suunnittelujaksolla 2006 2010. Muut toimet (aiemm käytössä olleet tai harkittavaksi tulevat toimet) on osoitettu mustalla. Tavallisimpia ehdotettuja hoitotoimia ovat hoitokalastus, niitto ja erilaiset valumavesien käsittelymenetelmät ja jätevesien käsittelyn tehostamen. Veden laadultaan paremmille järville esitetään vähemmän kunnostustoimia ja paotus on seurannassa. Paikalliset mieltymyksetk vaikuttavat esitettyjen hoitotoimien valnassa. Kalakannan rakenteen parantamisen osalta hoitonuottaus on suunnitelmassa kuudella järvellä ja hoitorysäpyyntiä esitetään kolmelle järvelle. Kalastus on merkittävä kunnostustoimi aak Kesi-, Lehi-, Loppi- ja Äimäjärvellä. Petokalaistutusta esitetään kahdelle järvelle. Niittoa esitetään kaikille järville paitsi Kesijärvelle. Niittotarve vaihtelee järvien välillä huomattavasti, ja on myös huomioitava niittojen haitallisetk vaikutukset. Niittoja perustellaan use halvalla hnalla, mutta usean vuoden vaativa toteutus nostaa htaa eivätkä hehtaarihnatkaan merkittävästi eroa monien muiden kunnostusmenetelmien hnoista. Kaivuruoppaus on suunnitteilla Äimäjärvelle ja Kanteluslammelle. Liesjärvellä Karjusillan ruoppauksen seuranta jatkuu. Imuruoppausta on mietitty Paalijoen suulle. Veden pnan vakauttamen tai nosto on suunnitelmissa kolmella järvellä. Valuma-aluekunnostusmenetelmistä kaikilla järvillä edistetään suojavyöhykkeiden perustamista. Rakennettujen allas-kosteikoiden ja hoito on mukana kaikissa suunnitelmissa ja osoitettu yksilöiden kohteitta. Joilla järvillä esitetään uusien allaskohteiden toteuttamista. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä pyritään tehostamaan kaikilla valuma-alueilla joko viemäriverkkoa laajentamalla tai kiteistökohtais menetelm. Järvien syvännepisteillä tapahtuva fysikaalis kemiallen seuranta tapahtuu suunnitelman mukaan kahdella järvellä pta/pohjanäytteenottona (1 m pnasta ja 1 m pohjasta) ja muilla järvillä ottaen sekä kesä- että talväytteitä. Suunnitelmassa kannustetaan ranta-asujia iseen kesäaikaiseen näkösyvyyden seurantaan. Ojaveden laadun osalta kaikilla järvillä esitetään kerran suunnittelujaksolla toteutettavaa, muutaman merkittävimmän uoman näytteenottoa ylivalumakausa (keväällä ja syksyllä). Kasvillisuustutkimusta esitetään kolmelle järvelle (joista yksi toteutuu velvoitena), pohjaelätutkimusta kuudelle järvelle (lisäksi yhdellä se toteutuu velvoitena), planktontutkimusta seitsemälle järvelle ja kalakannan selvitystä Paalijärvelle. Suunnitelmissa on myös hahmoteltu kokousten, yleisötilaisuuksien ja tiedotuksen ajoittumista sekä muita toimia kuten ltutornien ja luontopolkujen rakentamista. Lopuksi todettakoon, että hoito- ja kunnostustoimien keovalikoima melko kapea, johtuen mahdollisuuksista ja toisaalta myös varovaisuusperiaatteesta. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 3

2 Abstract This publication presents eight lake management and use plans made the regional rehabilitation project JÄRKI. In the begng of this publication lake restoration and management methods are described. They can be divided to ternal restoration and draage bas management. The management and use plans have been prepared for years 2006 2010. The years have been divided to four seasons. The core of the plans are the table based presentations, which are completed with tets. These tets describe firstly shortly basic formation about the lake cludg formation about watershed geology, history of the lake, water quality and flora and fauna of the lake. In them also a short report about the management methods and research is given and the planned management, monitorg and other measures are eplaed. The importance of measures and the quality of the vestigations are shown colours. Management measures are divided to those done on the lake, done the watershed and other management. In a table are maly shown suitable management and restoration measures for the lake question. In blue font are written those measures, which are proposed to be done on a plan period 2006 2010. Other measures (previously used and other measures, which may be considered the future) are shown black font. The most common proposed management methods are fishery treatment (also called food web restoration), mowg (macrophyte harvestg), various treatment methods for flow waters and the tensification of waste water purification. The lakes, which have a better water quality, are suggested less management measures and the focus is monitorg. Local clations have fluenced to the choice of presented management measures. To improve fish population structure management gill-nettg is planned for si lakes and drum net fishg for three lakes. Fishg is a notable management measure at least Lakes Kesi-, Lehi-, Loppi- and Äimäjärvi. Predator fish plantation is presented for two lakes. Macrophyte harvestg is presented for all lakes ecept Lake Kesijärvi. Mowg demand varies between lakes significantly and also the harmful effects of mowg have to be considered and a hectare-based price does not significantly differ from the one of other management methods. Dredgg by diggg is planned for Lakes Äimäjärvi and Kanteluslammi. In Lake Liesjärvi the follow-up of the dredgg Karjusilta contues. Dredgg by suckg is considered for the mouth of River Paalijoki. The stabilisation or upheaval of the water level is planned for three lakes. Of the watershed management methods the foundation of protective zones is promoted all the lakes. Monitorg and management of the built sedimentation bass and wetlands are corporated all plans and are shown dividually site by site. In some lakes the implementation of new bass are proposed. The tensification of waste water purification is aimed all draage bass either by enlargg sewage pipeles or by buildg estate based management systems. Physical and chemical monitorg of the water quality occurs the deep pots of the lakes. In two lakes this is conducted by takg samples from 1 m from the surface and 1 m from the bottom and other lakes samplg at every eters is suggested durg both summer and wter stratification. In the plan the shore habitants are encouraged to monitor the summer time secchi depth. The quality of flow water is presented to be sampled durg one sprg and autumn over-flow period at the most significant ditches durg the planng period. Vegetation survey is presented for three lakes (one of which is conducted as a part of liability monitorg), bottom fauna survey for si lakes (one of which is conducted as a part of liability monitorg), plankton study for seven lakes and a survey of fish population for Lake Paalijärvi. In plans timg of meetgs, public meetgs and press reportg and other actions such as buildg bird towers and nature trails are also sketched. In the end, it should be stated that the palette for management and restoration measures is quite narrow due to the possibilities to use measures and also the precaution prciple. 4. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

3 Johdanto Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanke on Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen (20.6.2005 asti Hämeenlnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston) vetämä EAKR-rahoitteen järvien suojelu- ja kunnostushanke (1.5.2002 30.4.2006), joka kohdistuu kahdeksan kantahämäläisen järven valuma-alueille. Hankkeen keskeisiä toimijoita ovat Janakkalan Joutjärven, Hämeenlnan Katumajärven, Janakkalan ja Lopen Kesijärven, Hattulan Lehijärven, Tammelan Liesjärven, Lopen Loppijärven, Riihimäen Paalijärven ja Kalvolan Äimäjärven suojeluyhdistykset, jotka yhdessä alueen kuntien, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa rahoittavat hanketta. Hankkeen yleistavoitteita ovat väestön hyvvon edistämen ja järvien veden laadun parantamen ja säilyttämen hyvänä. Hankkeen yhtenä yksityiskohtaisena tavoitteena oli selvittää järvien tilaa ja kuormituslähteitä sekä laatia järvien hoito- ja käyttösuunnitelma. Vesistöjen hoito ja kunnostus on pitkäjännitteistä toimtaa ja sen tulee perustua tietoon vesistön tilasta. Kunnostus mielletään yleensä ajallisesti rajatummaksi ku hoito, joka on luonteeltaan jatkuvampaa. Vesistöjen hoito ja kunnostus ovat sijoituksia terveellisemmän, puhtaamman ja viihtyisämmän ympäristön hyväksi. Investon suuruus määräytyy kohteen laajuuden ja pilaantumisen asteen mukaan. Ennen vestotipäätöstä on tutkittava nykytilanne ja arvioitava kunnostamiseen ja hoitoon käytettävissä olevat varat. Vesistöjen kunnostuksessa ei oikotietä, ja tutkimukset ja kunnostussuunnitelmat tulee aa tehdä harkiten ja huolella. Suunnitelmien hta on hankkeesta riippuen 0,5 10 % kokonaiskustannuksista. Järven hoito on pitkäjännitteistä toimtaa, jossa toki on huomioitava myös ihmisten nostuksen hyödyntämen ja kanavoimen oike. Tämä julkaisu toimii kohdejärvien hoito- ja käyttösuunnitelmana. 4 Järven kunnostusmenetelmistä Järven kunnostusmenetelmät voidaan jakaa esimerkiksi sisäiseen kunnostukseen ja valumaaluekunnostukseen. Kunnostusmenetelmiä on esitelty useissa eri julkaisuissa, ja lukijan edellytetäänk perehtyvän kunk menetelmän reunaehtoih ja toimivuuteen muusta kirjallisuudesta. Keskeen lähde tässä on Järvien kunnostus kirja (Ulvi & Lakso 2005). Järvellä tehtäviä kunnostustoimia toteutettaessa on muistettava, että ne harvo yksään riittävät, vaan yleensä on pyrittävä myös ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Todettakoon, että kaikki vesistössä suoritettavat toimenpiteet vaativat vesialueen omistajan luvan. Järven sisäistä kunnostusmenetelmistä ruoppaus (imu- tai kaivuruoppaus) on tehokas ja pitkäkestoen ratkaisu vesitilan lisäämiseen ja esim. pilaantuneen sediment poistoon. Samalla poistuu myös kasvillisuutta. Haittapuolena on kalleus (arvio hnasta 7 9 /m 3 ; 35 000 45 000 /ha). Use ruoppaus samo ku niittok tehdään järven virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Niitto mielletään yleensä melko edulliseksi menetelmäksi, joka kuitenk on toistettava useana vuotena peräkkä ollakseen tehokas. Niiton suora vaikutus vedenlaatuun on vähäen. Veden heikko happitilanne ja vapautuvat ravteet ovat ongelma monien järvien syvänteissä. Laitteita on kehitetty eri tyyppisi vesi ja eri tarkoituksi. Osa perustuu vedessä olevan hapen hyödyntämiseen, osa lisää kaasumaista happea veteen. Hätäilmastusta tehdään use kalakannan säilyttämiseksi talviaikaan, kun taas hoidollen hapetus on yleensä pitkäjaksoisempaa ja erilaisi laitteisi pohjautuvaa järven hoitoa. Hapetusk on vars kallis menetelmä (n. 50 100 /ha). Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 5

Hoitokalastus eli ravtoketjukunnostus on saavuttanut suuren suosio, koska sitä on voitu toteuttaa vähäis väle ja melko edullis kustannuks (0,3 0,7 /kg). Toisaalta ravtoketjukunnostusta pitää jatkaa useita vuosia ja va harvo se riittää yks järven hoitotoimeksi. Särkikalojen tehokalastuksella pyritään vaikuttamaan järven ravteiden kiertoon, ravtoverkkoon ja kalakantaan. Pohjaa tonkivien särkikalojen vähetessä järven sisäen kuormitus vähenee. Poistettavan kalamassan mukana poistuu järveä rehevöittäviä ravteita. Pienikokoisten särkien vähetessä eläplankton koko kasvaa ja se pystyy paremm laiduntamaan kasviplanktonia ja tätä kautta esim. silevähaitat saattavat vähentyä. TAULUKKO 1. JÄRKI-hankkeessa toteutettujen niittojen pohjalta laskettuja htoja ja niittoaloja. Monella järvellä haikaillaan vedenpnan nostoa, vaikka vaikutukset eivät ole yksomaan positiivisia. Se vaatii nykyisellään laajat selvitykset, vesialueen ja kiteistöjen omistajien suostumuksen sekä ympäristölupaviraston luvan, mikä onk vars pitkällen prosessi. Järven heikkoa veden laatua voidaan parantaa myös lisävesiä johtamalla. Menetelmän heikkoutena ovat korkeat perustamiskustannukset ja huono hyötysuhde. Huonolaatuisen alusveden poisjohtamen esimerkiksi lapolla luusuaan vaatii ympäristölupaviraston luvan, sillä se voi aiheuttaa ongelmia alajuoksulla. Kokeilumenetelmänä käytössä olevan järven tilapäisen kuivattamisen ideana on, että pohjasedimentti pauu kokoon ja ruoppaamen helpottuu. Se on radikaali toimi, joka vaatii ympäristölupaviraston luvan. Sediment peittämen savella tai kipsillä soveltuu lähnä pienikokoisi järvi, joissa on selkeä yksi syvänne. Kipsi sitoo fosforia ja vähentää sisäistä kuormitusta. Ongelmana toistaiseksi ovat menetelmän korkeat kustannukset (14 000 /ha). Fosforia on saostettu vedestä kemiallisesti mm. polyalumiiklorid tai rauta- tai alumiisulfaat avulla pienillä järvillä. Ongelmana on ollut yleensä vaikutusten lyhytikäisyys (uusittava n. 3 v. ), varsk jos ulkoiseen kuormitukseen ei ole puututtu. Kehittelyasteella 6. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

on vielä fosfor saostamen suoraan sedimentti. Kemikaalikäsittelyn hta on vertailukelpoen hapetuksen kanssa (50 170 /ha). Kemikaalikäsittely vaatii ympäristölupaviraston luvan. Pohjan pöyhnän ideana on lisätä pohjasediment happipitoisuutta ja kiihdyttää hajotustoimtaa. Sediment tervehtyessä pohjalle sedimentoituneiden ravteiden liukenemen takais veteen estyy. Pohja pöyhtä ei sovi kaikki järvi ja se kannattaa tehdä täyskierron aikaan happitäydennyksen turvaamiseksi. Huonossa tapauksessa se voi johtaa leväkuktojen lisääntymiseen. 5 Valuma-aluekunnostusmenetelmistä Peltoviljelyn kuormituksen vähentämisessä tärkeimpiä ovat itse viljelyssä tehtävät kestävän kehityksen mukaiset toimenpiteet, kuten täsmällen (oikea-aikaen ja -määräen) lannoitus, oike toteutettu pellon salaojitus ja muokkaus sekä suojakaistat. Säätösalaojituksella voidaan ensisijaisesti vähentää typen huuhtoutumista maaperästä. Menetelmän periaatteena on pitää pohjaveden taso säätömekanism avulla ni ylhäällä ku se viljelyn kannalta on mahdollista suuren osan kesää vähentäen ptavalumia ja kastelutarvetta. Säätökastelulla ja valumavesien kierrätyksellä ravteet palautetaan takais kiertoon, ja siten niistä saadaan irti parempi hyötysuhde. Pientareet, suojakaistat ja -vyöhykkeet ovat viljelemättömäksi jätettyjä maakaistaleita, joiden tarkoituksena on vähentää pelloilta vesistöih valuvia ravteita ja kitoaesta. Suojavyöhykkeet ovat erityisen tarpeellisia jyrkillä ja vesistöön rajautuvilla pelloilla sekä tulvaalttiilla maa-alueilla. Suojavyöhykettä hoidetaan niittämällä tai laiduntamalla. Suojavyöhykkeet lisäävät luonnon monimuotoisuutta mm. tarjoamalla eläimille monipuolista ravtoa sekä suojaja pesimispaikkoja. JÄRKI-hankkeessa suojavyöhykkeitä markkoiti aktiivisesti hankkeen kohdejärvien valuma-alueille. Laskeutusaltaalla tarkoitetaan ojan tai puron yhteyteen kaivamalla tai patoamalla tehtyä allasta, jolla pyritään poistamaan kitoaetta ja sen mukana kulkeutuvia ravteita. Vesiensuojelun lisäksi altailla on myös maisemaa elävöittävä ja luonnon monimuotoisuutta edistävä vaikutus. Altaiden sijoittamen lähelle kuormituksen syntypaikkoja on suositeltavaa. Mielellään altaat sijoitetaan pieni ojanhaaroih, joissa vesimäärä ja virtaama ovat vähäiset. Tällaiseen tarkoitukseen soveltuvat myös esimerkiksi lietekuopat tai lietetaskut eli pienet patoaltaat. Maarakenteiset kiteät pohjapadot ovat yleisimpiä ratkaisuja altaita padottaessa. Laskeutusaltaan pta-alan tulisi olla Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan vähtään 0,1 % koko valuma-alueesta (peltoprosentti < 50) tai 0,2 % valuma-alueen peltoalasta (peltoprosentti > 50). Altaiden vesisyvyyden tulisi olla yli 0,, jos altaan halutaan pysyvän avovesiptaisena. JÄRKI-hankkeessa laskeutusaltaita suunnitelti kaikkien kohdejärvien valuma-alueille ja rakennetti lopulta yhteensä 19 kappaletta. Laskeutusaltaiden yhteyteen pyritti aa luomaan matalampi kosteikko-osa (Simola & Jutila 2006). Kosteikko perustetaan use patoamalla oja, puro, joki tai muun vesistön osa tai sen rantaalue. Kosteikon on tarkoitus pysyä koko vuoden ajan kosteana ja runsaampien virtaamien aikana se saa olla kokonaank veden peitossa. Kosteikot tulisi ensisijaisesti tehdä niiden luonnollisille esitymispaikoille, kuten tulvaniityille sekä ojien ja purojen notkelmi. Kosteikko mitoitetaan tavallisesti suuremmaksi ja matalammaksi ku laskeutusallas. Kitoaeen laskeutumisen lisäksi kosteikolla pyritään vähentämään veden ravnepitoisuuksia kasvillisuutta hyväksi käyttäen. Kosteikkojen pta-alasuositus Suomen ympäristökeskuksen mukaan on 1 2 % valuma-alueen pta-alasta, ja pellon osuus valuma-alueesta tulisi olla vähtään 30 %. Kosteikoiden toimnan tehokkuus riippuu suuresti veden viipymästä kosteikossa. Veden tulisi viipyä kosteikossa riittävän kauan eli tavallisesti useita vuorokausia (Simola & Jutila 2006). Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 7

Valumavesien fosfor poistossa voidaan käyttää kalkkisuodojaa, joka poistaa myös kitoaetta. Tasaisilla ja tiivistyneillä savimailla kalkkisuodoja ehkäisee maan rakenne- sekä ptavesiongelmia ja vähentää sitä kautta ravteiden huuhtoutumista. Myös peltojen ojat voidaan putkittaa ja täyttää kalkkiseoksella. Tätä kutsutaan ojanpohjasuodatukseksi. Valumavedet voidaan myös johtaa laajemman suodatuskentän läpi. Maaston muotoih sopiva no metr syvyen alue täytetään hiekka kalkkiseoksella. Vesi johdetaan suodatkentälle yläpuolisesta altaasta, johon on laskeutettu osa kitoaeesta. Vesi suodattuu korkeuserosta johtuvan paeen ansiosta kentässä alhaalta ylöspä ja poistuu kentän pnan kokoojaputkia pitk vesistöön. Ylhäältä alaspä suodatettaessa hieno kitoaes saattaa tukkia suodatkentän. Ptavalutuskenttiä on Suomessa käytetty lähnä turvetuotantoalueiden valumavesien käsittelyyn. Ptavalutuskentän toimtaperiaate on samantapaen ku kosteikolla, joten sen suunnitteluunk pätevät samat laalaisuudet. Ptavalutuskenttä on yleensä ojittamaton suoalue. Vesi puhdistuu virratessaan ja suotautuessaan maan ptakerroksessa ja kasvuston joukossa. Ptavalutuskenttä toimii parhaiten kesäaikaan, jollo biologen toimta on tehokkaimmillaan. Kemiallista saostusta rauta- tai alumiipohjaisilla yhdisteillä (harvemm kalkilla), jota käytetään yhtenä järvien kunnostustoimena, on kokeiltu myös hyv tuloks valumavesien käsittelyssä. Alueelliselta ympäristökeskukselta olisi hyvä pyytää lausunto, jos toteuttaa kemiallista saostamista ojauomassa. Maatalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) on kehitetty menetelmä, jossa maa-aesta murustetaan pienimolekyylisten alumiihydroksipolymeerien avulla. Murustunut maa-aes voidaan nostaa myöhemm takais pellolle. MTT:ssa on ensimmäistä kertaa maailmassa sovitettu valumavesien puhdistuksessa yhteen kolme keskeistä tekijää: pellon hydrologia, puhdistusmekanismit ja edulliset laitteet (MTT 2006). Haja-asutuksen jätevesien käsittely tehostamen joko kiteistökohtais menetelm tai kiteistöjen yhteis toim tai viemäriverkostoja laajentamalla on keskeisen tärkeää monen järven valuma-alueella. 6 Yleistä JÄRKI-hankkeen hoito- ja käyttösuunnitelmista JÄRKI-hankkeen hoito- ja käyttösuunnitelmat on laadittu vuosille 2006 2010. Vuodet on jaettu neljään vuodenaikaan. Projektipäällikkö laati järvikohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnokset, joita tarkastelti yhteissuunnitteluna järviryhmissä ja yleisötilaisuuksissa. JÄRKI-hankkeen järvikohtaisten hoito- ja käyttösuunnitelmien ydtä ovat taulukkomuotoiset esitykset (Ecel-taulukkopohja), joita täydentävät lyhyet taustoitustekstit. Suunnitelmissa on pyritty tiiviiseen esitystapaan, muistilistamaisuuteen. Menetelmien perusteet löytyvät muusta kirjallisuudesta. Taustateksteissä kerrotaan perustiedot kohdejärvistä (sisältänen JÄRKI-hankkeessa tuotetun uuden tiedon). Niissä luodaan lyhyt katsaus kyseisellä järvellä tehtyih hoitotoimi ja tutkimuksi sekä selitetään suunniteltuja hoitotoimia ja seurantatutkimuksia. Lopuksi esitellään muutamia ympäristötietoisuuden edistämiseen tähtääviä toimia. JÄRKI-hankkeen järvikohtaisissa hoito- ja käyttösuunnitelmataulukoissa toimien merkittävyyttä ja tutkimusten laatua on osoitettu väre. Hoitotoimet on jaettu järvellä tehtävi, valuma-alueella tehtävi ja muih hoitotoimi. Taulukoissa on osoitettu lähnä kyseiselle järvelle sopivia hoito- ja kunnostustoimia. Sisellä tekstillä on erotettu ne toimet, joita on esitetty tehtäväksi suunnittelujaksolla 2006 2010. Muut toimet (aiemm käytössä olleet tai harkittavaksi tulevat toimet) on osoitettu mustalla. Todettakoon, että osa toimista sopii toisia paremm käytettyyn esitystapaan. 8. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

Merkittävästi veden laatuun vaikuttavan vesiensuojelutoimen käytännön toteutus on osoitettu punaisella. Vähemmän merkittävän vesiensuojelutoimen toteutus, hoitotoimien suunnittelu ja on osoitettu vihreällä. Pienimuotoiset ja vähemmän merkitykselliset toimet esitetään keltaisella. Tutkimuksien osalta merkittävät ja standardoidut vesistötutkimukset esitetään marjapuuronpunaisella. Kevyemmät vedenlaatututkimusmenetelmät osoitetaan sivihreällä ja os harrastusluontoiset menetelmät vaaleankeltaisella. Muiden, lähnä ympäristövalistukseen, yhteistyöhön ja tiedotukseen liittyvien toimien osalta merkittävän toimen toteutus on marjapuuronpunaisella ja suunnittelu vihreällä. Hoito- ja kunnostustoimien valnassa oli sama ongelma ku JÄRKI-hankkeeseen lähdettäessä: järviryhmissä ei voida päättää ku tietyn tyyppisistä suojelu-, hoito- ja kunnostustoimista. Pääosa ulkoisen kuormitukseen vähentämiseen tähtäävistä keoista on sellaisia, että järviensuojeluyhdistyksillä on va rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niiden toteutukseen. Kiteistön omistajat ovat niiden toteutuksen keskiössä. Katumajärven suojeluyhdistyksen jäseniä hallituksen kokouksessa organisoimassa järven suojelua. Heli Jutila, JÄRKI-hanke. Elokuu 2003. Mustialan kosteikon tiedotustaulun luona MTT:n Aaro Närväsen johdolla syksyllä 2003. Heli Jutila, JÄRKI-hanke. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 9

7 Järvikohtaiset suunnitelmat 7.1 Joutjärvi Kunta Janakkala Karttalehti 213 110 Pta-ala 117 ha Suur syvyys 11 m Keskisyvyys Viipymä 365 d Valuma-alue 800 ha Peltoisuus 7,5 % Järvisyys 15,6 % Tila hyvä Näkösyvyys 4,26 m ravnesuhde 42,81 Joutjärvi 12.7.2005. JÄRKI-hanke. Kokonaisrantaviiva 6,3 km Joutjärvi on keskikokoen järvi, jonka vesi on peruslaadultaan kirkasta ja väritöntä. Joutjärvi on ollut alun per karu, mutta nykyään se on keskiravteen järvi, jossa syvänteen kesäaikaiset alhaiset happipitoisuudet ovat tavallisia. Yleiskäyttökelpoisuudeltaan järvi luokitellaan hyväksi. Veden hygieenen laatu on moitteeton eikä sileväkuktoja ole juuri esitynyt (Peltonen & Jutila 2005). Joutjärvi saa suurimman osan vedestään pienistä metsä- ja pelto-ojista. Järveen kohdistuneesta kuormituksesta suur osa tulee järven läntisen ja pohjoisen puolen pelloilta sekä koillispuolen suoalueelta. Lisäksi haja- ja loma-asutus muodostaa osansa kuormituksesta (Peltonen & Jutila 2005). Joutjärven, silloisen Joutsijärven, veden ptaa lasketti n. 70 cm 1880-luvulla, jollo se vielä virtasi sekä Kernaalanjärven että Rehakanjärven suuntaan. 1930-luvulla Tervakoski Osakeyhtiö sai maaherralta luvan veden juoksuttamiseen paperitehtaalle. Lupa uusitti 1950- luvulla vesioikeudessa. Tällö kuulti kaikkia maanomistajia ja heille maksetti kertakorvauksena rahasumma vedenpnan laskusta aiheutuneesta haitasta (Ikonen 2005). Kokemäenjoen vesistöön ja Hyvikkälänjoen vesistöalueeseen kuuluva Joutjärvi on latvajärvi, jonka vedet laskevat Rehakanjärveen. Joutjärven Suojeluyhdistys ry on toimut vuodesta 1999 lähtien järven suojelemiseksi (Peltonen & Jutila 2005). Sedimenttitutkimuksissa selvisi, että piileväyhteisössä tapahtuneiden muutosten perusteella Joutjärvi on muuttunut rehevämpään suuntaan 1950 1960-luvuilla. Vastaavaa muutosta ei todettu pohjaeläyhteisöissä, jotka ilmensivät rehevähköä syvännesedimenttiä ja välttävää tyydyttävää syvänteen biologista kuntoa koko sedimenttiprofiil kattaman ajan. Fosforijakeiden analyys mukaan helposti liukenevan fosfor osuus oli sedimentissä melko alhaen (JÄRKIhanke 2004). Joutjärven vuotuen sedimentaatio on 2,9 mm. Vaikka Joutjärvi on kirkasveten, tämän suuruista sedimentaatiota voidaan silti pitää tyypillisenä järville, missä tuottava kerros on veden kirkkaudesta johtuen paksu, ja pienialaen ja jyrkkärajaen syvänne kerää ympäröiviltä alueilta tehokkaasti sedimentoituvaa materiaalia. 1940 1950-luvuilla järveen on kohdistunut sekä orgaanisen että epäorgaanisen eroosioaeksen kasvanut kuormitus. Nämä eroosiosedimentit voivat olla peräis peltojen raivauksista ja metsäojituksista, jotka olivat mon paiko vars voimallisia sotien jälkeisenä aikana (JÄRKI-hanke 2004). 10. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

7.1.1 Luonnonpiirteet Pääosa Joutjärven rannoista on kovapohjaisia ja kaltevia sekä veden puolelta hiekkapohjaisia. Eteläpuolella järveä on jyrkkiä kallioiden luonnehtimia kasvittomia rantoja veden puolella. Itäosassa on pehmeäpohjaista ja os luhtaista rantaa. Järven aoassa saaressa, Joutsaaressa, on vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. Siellä on pesyt vaarantunut selkälokki (Larus fuscus). Joutjärven lnustoon kuuluvat myös kuikka (Gavia arctica), telkkä (Bucephala clangula) ja tavi (Anas crecca) (Peltonen & Jutila 2005). Joutjärven vesi- ja rantakasvillisuus on tyypillistä keskiravteiselle järvelle. Järviruoko (Phragmites australis) ja -korte (Equisetum fluviatile) ilmaversoisista ja ulpukka (Nuphar lutea) ja lumme (Nymphaea candida) kelluslehtisistä muodostavat laajimmat kasvustot (Peltonen & Jutila 2005). 7.1.2 Hoito- ja kunnostustoimet Koska Joutjärven tila on vars hyvä, kannattaa pyrkiä ulkoisen kuormituksen vähentämiseen esim. haja-asutuksen jätevesien käsittelyä tehostamalla. Liitteessä 1a on esitetty Joutjärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet. Liitteessä 2a on hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille 2006 2010. 7.1.2.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä Joutjärven ongelma on paiko mataluus ja runsas vesikasvillisuus ja siksi ranta-asukkaat ovat lähteneet ajamaan järven veden pnan vakauttamista nykyistä korkeammalle tasolle. Järven historiassa sitä on laskettu, joten nyt os palautettaisi korkeampaa veden korkeutta. Vedenpnan nosto kohentaisi Joutjärven virkistyskäyttökelpoisuutta ja mahdollisesti vedenlaatua. Vedenpnan nostamisen tarkoituksena olisi ensisijaisesti parantaa virkistyskäyttökelpoisuutta Joutjärvellä. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan on merkitty haittojen ja hyötyjen kartoitus kiteistöittä sekä mahdolliset muut selvitykset. Järvelle on pystytetty veden korkeuden seurantamittari, jonka tietoja kirjaamalla saadaan tietoja nykyisestä vedenpnan vaihtelusta. Padon rakentamen vaatii ympäristölupaviraston luvan. Toisaalta aikaisemmat vedenkorkeutta säädelleiden rakenteiden lupamääräykset tulisi löytää, jos niiden pohjalta aiotaan toimia. Joutjärvellä on paikoitellen melko laajat vesikasvustot ja siksi järven ranta-asukkaat ovat niittäneet rantoja jo useiden kesien ajan. Niittämen on lähnä järven virkistyskäyttökelpoisuutta lisäävä toimi. On kuitenk hyvä muistaa, että myös kasvit kuuluvat järveen. Liian tehokkaalla koneellisella niitolla voidaan pahimmassa tapauksessa lisätä sileväkuktojen todennäköisyyttä. Niittämen lienee tärke hoito- ja kunnostustoimi Joutjärvellä. Olennaista on, että niittojäte kerätään vedestä maalle ja esim. kompostoidaan. Myös rantaan ajautuneen kasvimassan eli nk. rantaryönän poistolla varsk keväällä voidaan rannan tilaa parantaa. Joutjärvellä on joa vuosa hoitokalastettu. Karulla järvellä hoitokalastus ei kuitenkaan liene erityisen tehokas järven hoito- ja kunnostustoimi. Hoitosuunnitelmaan on merkitty syysnuottauksia, koska paikalliset uskovat kovasti hoitokalastuksen merkitykseen. Erityistä haittaa hoitokalastuksesta Joutjärvellä tusk on. Olennaista olisi, että järvellä jatkuisi normaali kotitarvekalastus. Kalastettu kala tulee hyödyntää tai kompostoida eikä edes perkeitä kannata laittaa järveen. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 11

7.1.2.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella JÄRKI-hankkeessa rakennetti peltoisen Läntisenojan suuhun laskeutusallas, jota voisi tulevaisuudessa laajentaa. Altaan toimtaa tulisi seurata tarkkailemalla ja näytteenoto, ja sen täyttyessä se tulisi tyhjentää (merkitty suunnittelujaksolla). Suojavyöhykkeiden perustamista pelto-ojien varrelle kannattaa kannustaa. Joutjärvellä jätevesien käsittelyn tehostamen lähtee kiteistökohtaisista ratkaisuista, mutta esim. suojeluyhdistyksen organisoimalla yhteistyöllä materiaal ja työn ostoissa voidaan säästää. Yksilöiden toimta voi vaikuttaa merkittävästi järveen tulevaan kuormitukseen. JÄRKI-hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella kiteistöillä on kohentamisen varaan jätevesiratkaisuissaan (Peltonen & Jutila 2005). 7.1.2.3 Tutkimukset Syvännepisteellä tehtävä veden fysikaalis kemiallisen laadun seuranta on perustutkimusmenetelmä, jolla saadaan tietoa järven tilasta. Suunnittelujaksolle on esitetty seurantaa joka kesäksi ja kahdeksi talveksi. Analyysikuluissa voidaan jonk verran säästää, jos tutkimukset tehdään va 1 m pnasta ja 1 m pohjasta otetuista näytteistä. Joutjärvestä on melko niukasti veden laatutietoa, joten alkaneen rehevöitymiskehityksen nopeutumisen havaitsemiseksi vars tiheä näytteenotto-ohjelma on perusteltu. Näkösyvyyttä seurataan aa syvännenäytteiden oton yhteydessä, mutta seuraamalla sitä omassa mökkirannassa useiden vuosien ajan kertyy tietoa, jota voidaan hyödyntää laajemmk järven tilaa arvioitaessa. Joutjärvellä ei ole tehty vesikasvillisuuskartoitusta. Se esitetään toteutettavaksi vuonna 2009, jotta saataisi tietoa vesipuitedirektiivk edellyttämään biologiseen seurantaan. Myös vuosittaisten niittojen merkitystä ja toisaalta harvaisten lajien esitymistä voitaisi nä kartoittaa. Vesikasvillisuuden levneisyyttä voidaan verrata vanhoista ilmakuvista saatavi ilmaversoiskasvustojen laajuuteen. Kalastajat voisivat kerätä tietoa kalakannasta kirjaamalla saalislaji- ja kokotiedot pyydyksien ja ajankohdan mukaan. Joutjärveen laskevien ojavesien tilaa voi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä tutkimaan kolmesta tärkeimmästä ojasta kevät- ja syysnäytte. Suunnitelmassa näitä tutkimuksia on esitetty vuodelle 2008. Järven veden korkeuden seuranta käynnisti JÄRKI-hankkeen lopulla, kun eteläpuolen kalliolle pystytetti vedenkorkeusasteikko. Seurannan jatkumen on edellytys veden korkeuteen vaikuttavien suunnitelmien etenemiselle. 7.1.2.4 Muu toimta Joutjärvi on erämaen järvi, jonka rannoilla arvostetaan luonnonrauhaa. Ranta-asukkien tulee huomioida tämä. Moottorivenekieltoa voi haluttaessa anoa Hämeen ympäristökeskuksesta. Joutjärven suojeluyhdistys kokoontuu kevät- ja kesäaikaan. Jo muutaman vuoden ilmestyneellä Joutjärvi-lehdellä kannattaa jatkossak välittää tietoa järven tilasta ja sen vaalimisesta. JÄRKIhankkeessa laaditut Jourjärveä koskevat tietotaulut pystytetään itäosan rannalle ja Lnatuulen pysäkötialueelle. 12. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

7.2 Katumajärvi Kunta Hämeenlna Karttalehti 213 109, 213112 Pta-ala 373 ha Tilavuus 21,7 milj. m 3 Suur syvyys 18 m Keskisyvyys 6,7 Viipymä 630 d Valuma-alue 5100 ha Peltoisuus 20 % Järvisyys 13,2 % Tila hyvä tyydyttävä Näkösyvyys 3,43 m Ravnesuhde 26,95 Katumajärvi pohjoispäästä. Karri Jutila. 08.2004 Kokonaisrantaviiva 17,5 km Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaan sijoittuva Katumajärvi on perteisesti luokiteltu veden laadultaan hyväksi. Katumajärven pohja-allas on 1,8 miljardia vuotta vanhassa peruskalliossa, Svekofennidien hautavajoamassa. Mantereenlnan jyrkät kallioseämät kertovat muaisesta lohkoliikunnasta, Katuman seudun liuskeiset kivilajit taas muaisista maanjäristyksistä ja tulivuoren purkauksista. Jäätiköitymiskausien jälkeen no 8000 vuotta e.kr. Ancylusjärvi ulottui Hämeenlnan seudulle asti. Tuollo Vanajavesi oli Itämeren lahti ja Katuma salmen yhdistämänä osa Vanajavettä. Katumajärven nimen kerrotaan yleensä tulevan siitä, että kristuskoon miekalla käännytetyt jukuripäiset hämäläiset tulivat järven rantaan pesemään uuden kasteen pois (Jutila ym. 2003). Luontaisesti karu Katumajärvi on muuttunut keskiravteiseksi ja varsk alusveden kokonaisfosforipitoisuus on kohonnut viime vuosikymmenien aikana melko reheväksi. Tyydyttäväksi luokitettu alusveden happitilanne on heikentynyt, ja järven ravnenielu vuotaa varsk lopputalven hapettoma aikoa tarjoten ravnepulsseja, jotka ilmenevät ajoitta levien massaesitymisä. Virkistyskäyttö on kärsyt myös järvisyyhystä ja verkkojen limoittumisesta. Katumajärven ph:n kasvu on ollut erittä merkitsevää, josk määrällisesti vähäistä (keskiarvo=6). Myös sähkönjohtokyky on kasvanut erittä merkitsevästi. Katumajärven rehevöitymistä ilmentää myös kesäaikaisen näkösyvyyden merkitsevä lasku. Katumajärven tilaa on seurattu säännöllisesti vuodesta 1965 (Jutila & Salmen 2006). Katumajärvi saa vetensä ensisijaisesti järven pohjoispäähän laskevasta Ruununmyllynjoesta, jonka latvavetenä on lähes luonnontilaen, veden laadultaan eromaen Kankaistenjärvi. Myllyjoki kulkee läpi peltoalueiden ja humusvetisen Matkolamm. Katumajärveen laskee 21 ojaa tai uomaa lähivaluma-alueelta. Osa näistä on sadevesiviemäreitä. Virtaaman mukaan järjestettynä Myllyjoen jälkeen seuraavaksi merkittävimmät uomat ovat Jokelanoja, Petäjänharjunoja, Kihtersuonoja, Rauhalanoja, Niemelänoja, Paavolanoja, Idänpään valtaoja, Kappolanoja, Rantatienoja, Solvikoja ja Katumanoja. Suurimman kuormittajan eli Myllyjoen jälkeen seuraavaksi tulevat fosfori-, typpi- ja kitoaekuormittaja Jokelanoja, Kihtersuonoja, Paavolanoja, Petäjänharjunoja, Idänpään valtaoja, Harvialanoja ja Niemelänoja. Ulkoen kuormitus on puolitoistakertaen sisäiseen kuormitukseen verrattuna. Katumajärvi ei siis ole vielä voimakkaasti sisäkuormitteen, jollo ulkoisen kuormituksen vähentämisellä saatetaan päästä hyvi tuloksi järviveden laadun parantamiseksi. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet onk aloitettu JÄRKI-hankkeessa ja niitä on jatkettava, jotta järven sisäen kuormitus ei lisääntyisi (Jutila & Salmen 2006). Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 13

Katumajärven rannalla on viisi virallista uimarantaa, paljon loma- ja haja-asutusta, useita matkailukohteita ja varsk länsirannalla kiteätä asutusta sekä teollisuutta. Katumajärvessä on kolme saarta. Katumajärven vedet purkautuvat Kutalanjoen kautta Vanajaveteen ja edelleen Kokemäenjokeen. Katumajärven suojeluyhdistys on toimut järven hyväksi vuodesta 1991 lähtien. Se on julkaissut kolme suojeluopasta (mm. Jutila ym. 2003) ja tehnyt lukuisia toimia ja aloitteita järven hyväksi. 7.2.1 Vesikasvillisuus Katumajärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitukset vuosa 1989 (Metsälä 1989) ja 2003 (osana JÄRKI-hanketta, Jutila & Kouvo 2006). Kartoitukset on tehty maastotyönä ilmakuvausta apuna käyttäen. Katumajärven kaakkois- ja luoteispäitä luonnehtivat hiesuvaltaiset rannat kortteikkoeen ja ruovikoeen. Järven keskivaiheilla on kalliorantoja, joiden kohdalla kasvillisuusvyöhykkeet ovat kapeimmillaan. Moreenirantoja on siellä täällä ympäri järven. Katumajärven yleisimmät ilmaversoislajit ovat järvikorte ja järviruoko. Kelluslehtisistä runsaimpia ovat ulpukka ja vesitatar (Persicaria amphibia). Sarojen, vesitattaren ja isosorsimon (Glyceria maima) määrä näyttäisi kasvaneen verrattuna aikaisempi vuosi (Jutila 2005, Jutila & Kouvo 2006). Rehevöitymistä kuvaavaa lajistoa ovat ilmaversoista kauniskukkaen sarjarimpi (Alisma plantago-aquatica), kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) ja haarapalpakko (Sparganium erectum) sekä kellulehtisistä pystykeiholehti (Sagittaria sagittifolia) ja uposkasveista karvalehti (Ceratophyllum demersum) ja pitkälehtivita (Potamogeton praelongus). Katumajärven vesikasvistoon kuuluvat mm. isolumme, katkeravesirikko (Elate hydropiper), rantaleikki (Ranunculus reptans) jne. Runsastunutta tulokaslajistoa ovat vesirutto (Elodea canadensis) ja isosorsimo (Jutila 2005, Jutila & Kouvo 2006). 7.2.2 Lnusto Katumajärvi on paikallisesti arvokas ltuvesi ja sen pesimälnustoa ovat naurulokki (Larus ridibundus), nokikana (Fulica atra), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), härkältu (P. griseigena), kuikka ja silkkiuikku (P. auritus). Katumajärven tuntuman ltulajistoon kuuluu myös nuolihaukka (Falco subbuteo). Ruununmyllynjoki- ja Kutalanjokivarressa elää runsaasti yölaulajia, esim. satakieli (Luscia luscia), luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) ja harvaen viitasirkkaltu (Locustella fluviatilis). Lisäksi talvehtimassa on ajoitta havaittu koskikara (Cclus cclus) (Jutila 2005). 7.2.3 Kalasto Katumajärvi on melko hyvä kalavesi. Yleisimmät kalalajit ovat ahven (Perca fluviatilis) ja särki (Rutilus rutilus), jotka muodostavat no puolet kalakannasta. Seuraavaksi yleisimmät kalalajit ovat lahna (Abramis brama), kiiski (Gymnocephalus cernuus), salakka (Alburnus alburnus) ja hauki (Eso lucius). Muikun (Coregonus albula) määrä on vähentynyt. Katumajärveen on istutettu vuoden 1995 jälkeen mm. karppeja (Cuprus carpio), kirjolohta (Oncorhynchus mykis), siikaa (C. lavaretus), kuhaa (Stizostedion lucioperca sekä joki- ja täplärapuja (Astacus fluviatils, Pacifastacus leniusculus) (Jutila ym. 2003, Hakaste 2001). 14. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

7.2.4 Hoito- ja kunnostustoimet Koska Katumajärven tila on vars hyvä, kannattaa pyrkiä ulkoisen kuormituksen vähentämiseen esim. haja-asutuksen jätevesien käsittelyä tehostamalla. Liitteessä 1b on esitetty Katumajärvellä JÄRKI-hankeessa toteutetut toimet (kts. myös esim. Jutila 2004). Liitteessä 2b on suunnitelma vuosille 2006 2010. 7.2.4.1 Hoito- ja kunnostustoimet järvellä Katumajärvellä on paikoitellen melko laajat vesikasvustot ja siksi järven ranta-asukkaat, kaupunki ja JÄRKI-hanke ovat niittäneet rantoja jo useiden kesien ajan. Niittämen on lähnä järven virkistyskäyttökelpoisuutta lisäävä toimi. On kuitenk hyvä muistaa, että myös kasvit kuuluvat järveen. Liian tehokkaalla koneellisella niitolla voidaan pahimmassa tapauksessa lisätä sileväkuktojen todennäköisyyttä. Niittämen on yksi keskeen hoito- ja kunnostustoimi Katumajärvellä. Olennaista on, että niittojäte kerätään vedestä maalle ja esim. kompostoidaan. Myös rantaan ajautuneen kasvimassan eli nk. rantaryönän poistolla varsk keväällä voidaan rannan tilaa parantaa. Suunnitelmassa niittoa on esitetty harvesteriavusteisesti neljälle kesälle. Katumajärvellä on hoitokalastettu JÄRKI-hankkeessa. Järvellä vuonna 2001 tehdyn kalastoselvityksen mukaan hoitokalastus ei kuitenkaan liene erityisen tehokas järven hoito- ja kunnostustoimi. Sen merkitys on erityisesti siä, että hoitokalastuksilla voidaan aktivoida väkeä järven hoitotoimi. Hoitosuunnitelmaan on merkitty normaali kotitarvekalastus, jolla voi olla jonklaista merkitystä järven kalakannan säilyttämisessä tasapaoisena. Kalastettu kala tulee hyödyntää tai kompostoida eikä edes perkeitä kannata laittaa järveen. Kalojen istutuksia tehtäessä tulisi huomioida järven vedenlaatutekijät eikä pohjaa tonkivia lajeja tai järvessä erityisen huonosti menestyviä lajeja kannata istuttaa, vaan resurssit kannattaa käyttää järkevämm. 7.2.4.2 Hoito- ja kunnostustoimet valuma-alueella Katumajärven ulkoen kuormitus on puolitoistakertaen sisäiseen kuormitukseen verrattuna, joten ulkoisen kuormituksen vähentämisellä saatetaan päästä hyvi tuloksi järviveden laadun parantamiseksi. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet onk aloitettu JÄRKI-hankkeessa ja niitä on jatkettava, jotta järven sisäen kuormitus ei lisääntyisi. Kaupunkimaen asutus ja haja-asutus järven lähivaluma-alueella on vars tiivistä, siksi toimia tulee suunnata näiden aiheuttaman kuorman vähentämiseen mm. laajentamalla viemäriverkosto kulkemaan järven ympäri, edellyttämällä kiteistöiltä siihen liittymistä, huomioimalla hulevesien käsittelyn aiheuttama tila kaavoituksessa ja rakentamalla hulevesien käsittelykohteita sekä edistämällä haja-asutuksen jätevesien käsittely tehostamista. Merkittävimmän kuormittajan, Myllyjoen, peltovaltaisella valuma-alueella viljelyteknis toim ja lannoitustasoa säätämällä voidaan tehokkaasti vähentää kuormitusta. Suojavyöhykkeiden perustamen valuma-alueella olisi tärkeää varsk erodoituvissa savilaaksoissa ja jyrkillä ojanvarsilla. Suojavyöhykesuunnitelmassa näitä kohteita on jo alun per mietitty. JÄRKIhankkeen tuloksena syntyneeseen valumavesien käsittelysuunnitelmaan (Salmen 2003, Jutila & Salmen 2006) on merkitty valumavesien käsittelykohteita kuten lasketusaltaita ja kosteikkoja. Yksityiskohtaiset suunnitelmat laaditti Katumajärven valuma-alueella viidelle allaskohteelle. JÄRKI-hankkeessa rakennetti vuosa 2004 2005 yksi lasketusallas (Iso- Harvoila) ja kaksi allas-kosteikkoa (Kihtersuonoja ja Petäjänharjunoja) Hämeenlnan kaupung maille ja tyhjennetti yksi allas Tawast Golf kanssa yhteistyössä. Vanajanlnan Golf kentälle rakennetti lasketusaltaita, joiden suunnittelussa hyödynnetti hankkeen Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 15

asiantuntemusta. Tawast Golfilla on nykyisellä kentällään useita altaita, jota toimivat myös vesiensuojelumerkityksessä. Lasketusaltailla laskeutetaan vedessä olevaa kitoaesta altaiden pohjalle. Tällö myös maahiukkasi sitoutuneet ravteet jäävät altaaseen ja Katumajärveen kulkeutuvan ravnekuormituksen määrä vähenee. Altaisi tuleva kosteikkokasvillisuus vähentää myös liuenneiden ravteiden määrää, ja sen lisäksi kasvillisuudella on maisemaa ja luontoa rikastuttava vaikutus. Kaikissa JÄRKI-hankkeen rakentamissa kohteissa loppuosa on matala ja mahdollistaa kosteikkokasvillisuuden syntymisen (Simola & Jutila 2006). Tulevaisuudessa tulisi huolehtia rakennettujen lasketusaltaiden sta ja hoidosta. Hämeenlnan kaupung osalta tämän vastuu on luonnonhoitotoimistolla. Iso-Harvoilan, Kihtersuonojan ja Petäjänharjunojan altaiden tyhjennykseen on varauduttu suunnittelukauden lopulla, mutta ennen siihen ryhtymistä tulee tarkistaa altaiden pohjalle kertyneen kitoaeen määrä. Jos tarvetta tyhjennykseen ei vielä ole, sitä kannattaa lykätä. Iso-Harvoilan lasketusaltaan pohjapadon korjaustarve tulisi selvittää ja toteuttaa jo kesällä 2006. Havatojen perusteella näyttää, että pohjapato vuotaa. Kihtersuonojan altaan uposkasvillisuutta poistetti ensimmäisen kerran jo rakentamisen jälkeisenä syksynä 2005. Jatkossa altaiden kasvillisuuden kehittymistä tulee seurata, ja viimeistään ilmaversoisten kasvien edettyä seneskenssivaiheeseen, tulisi kasvillisuutta poistaa niittämällä. Nä voidaan elvyttää kasvien kykyä ottaa ravteita. Hajoava kasvimassa luovuttaa ravteita, joten tietyssä vaiheessa tiheä ilmaversoiskasvusto alkaa luovuttaa enemmän ravteita ku se pidättää. Golfkentät vastaavat luonnollisesti itse altaidensa hoidosta. JÄRKI-hankkeessa suunnitelti myös Velss allas (Salmen 2003), jonka toteutus ei kuitenkaan hankkeen aikana onnistunut. Jatkossa tämänk altaan rakentamista kannattaa harkita. Myllyjoen merkitys Katumajärven kuormittajana on suuri, joten mahdollisuuksien mukaan tämän uoman varren valumavesien käsittelyyn kannattaa panostaa. Tulisi myös selvittää muita mahdollisuuksia Myllyjoen ravnekuormituksen vähentämiseksi. 7.2.4.3 Tutkimukset Katumajärven veden laatua on tarkkailtu jo vuodesta 1965. Valtakunnallista syvännepisteseurantaa on tehty vuosa 1965 1994 Lammassaaren lähellä (B-pisteellä). Hämeenlnan kaupunki ja välillä Hämeenlnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto ja jälleen Hämeenlnan kaupunki Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimena ovat seuranneet Katumajärven fysikaalis kemiallista tilaa neljällä vedenlaadun pisteellä vuodesta 1989. Hämeen ympäristökeskuksen laatiman ympäristön tilan seurantaohjelman 2005 (Horppila 2005) mukaan Katumajärvi kuuluu jälleen veden laadun seuranta järvisyvänteillä -ohjelman (EUROWATERNET A03002) Hämeen ympäristökeskuksen muih havatopaikkoih sekä biologisen seurannan havatopaikkoih. Valtion ympäristöhallto on seurannut järven tilaa säännöllisemm uudelleen vuodesta 2003 lähtien. Hämeenlnan kaupung ympäristötoimistossa laaditti vuonna 1989 Katumajärven virkistyskäyttöselvitys (Metsälä 1989), johon kootti monipuolisesti tietoja järven kokonaiskuormituksesta, vesikemiasta, -kasvillisuudesta, kasviplanktonista ja kalastosta. Kesällä 1992 tehti järven ranta-asutuksen jätehuollon tila -selvitys (Keskitalo 1992), joka uusitti kesällä 1997 laajempana Katumajärven kuormitus- ja tilaselvityksenä (Hassen 1997). Ruununmyllyjoen veden laatu ja kuormitusta tarkastelti yksityiskohtaisemm selvityksessä Jutila & Peltonen 2001. JÄRKI-hankkeen julkaisussa Hämeenlnan Katumajärven tila ja kuormitus on jälleen laskettu kuormitusta uusien tietojen ja mallien pohjalta. Siä on myös analysoitu järven veden laadun kehitystä viimeisen 40 vuoden aikana (Jutila & Salmen 2006). Katumajärven tilaa tulisi jatkossak seurata säännöllisesti. Suunnitelmassa on esitetty kerran kesä- ja talviaikaan syvyys syvännepisteellä toteutettua seurantaa. Myös A, C ja D pisteillä seurantaa tulisi tehdä aak yhtenä vuonna seurantajaksolla. 16. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10

Näkösyvyyttä seurataan aa syvännenäytteiden oton yhteydessä, mutta seuraamalla sitä omassa mökkirannassa useiden vuosien ajan kertyy tietoa, jota voidaan hyödyntää laajemmk järven tilaa arvioitaessa. Katumajärvellä näkösyvyyttä seurasi JÄRKI-hankkeen aikana erityisesti Pertti Suokas. Järven veden korkeuden seurantaa on suorittanut Pekka Lunnikivi, ja olisi toivottavaa, että seuranta jatkuisi. JÄRKI-hankkeessa Katumajärvellä toteutetti vesikasvillisuuskartoitus (v. 2003, Jutila & Kouvo 2006), joten suunnittelujaksolla sen uusimiseen ei ole vielä tarvetta. Tuossa yhteydessä Katumajärvi myös ilmakuvatti. Suunnitelmassa on esitetty pohjaelätutkimusta vuodelle 2009 ja planktontutkimusta (aak kasviplankton, mutta miksei myös mahdollisuuksien mukaan eläplankton) vuodelle 2010. JÄRKI-hankkeessa Katumajärvellä tehti syvänteen pohjasedimenttitutkimus, jota myöskään ei ole tarvetta uusia vielä suunnittelujaksolla. Kalastuskirjanpidon toivotaan jatkuvan paikallisten kalastajien toimesta. Ojavesien osalta vuonna 2008 on esitetty seitsemän tärkeimmän ojan veden laadun seurantaa pari kertaa kevät- ja syysvalumakaudella. Olisi erittä tärkeä tutkia myös rakennettujen altaiden toimtaa paitsi yksittäis näytteenoto myös jatkuvatoimisella ja automaattisella mittauksella kesäaikaan. JÄRKI-hankkeessa on tutkittu Kihtersuonojan altaan toimivuutta jatkuvatoimisella ja automaattisella mittauksella (sameus, johtokyky, lämpötila, virtaama) syksyllä 2005 (Simola & Jutila 2006) ja keväällä 2006, ja todettu altaiden tasaavan virtaamahuippuja. Kesäaikaisesta ja kosteikon toimnasta ei kuitenkaan ole mitään tietoja. Siihen tulisi löytää resursseja, sillä tuloksilla olisi valtakunnallistak käyttöä. 7.2.4.4 Muu toimta Katumajärven suojeluyhdistyksen hallitus kokoontuu useita kertoja vuodessa. Vuosikokous pidetään heäkuussa, ja siä yhteydessä on yleensä yleisötilaisuus. Katumajärvestä tiedotetaan aa tarpeen tullen, mutta periaatteena on vähtään yksi tiedote vuodessa. JÄRKI-hankkeessa laaditut Katumajärveä koskevat tietotaulut pystytetään Idänpään ja Valkamatien uimarannoille Hämeenlnan kaupung toimesta. Suunnitelmassa on esitetty ltutorn ja luontopolun rakentamista Idänpään uimarannan tuntumaan. Myös Vanajanlnan alueelle on esitetty luontopolun rakentamista. Keväistä Katumajärven eteläpäätä. 2003. Heli Jutila, JÄRKI-hanke. Hämeenlnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 10. 17