Kunnanhallitus 227 12.10.2009 Kunnanvaltuusto 82 12.10.2009 Elinkaarimallin käyttäminen Haukiputaalla 4317/65/659/2009 KHALL 227 Valmistelija: kunnankamreeri Marjukka Manninen, p. (08) 887 4130 tai 050 390 0066, marjukka.manninen@haukipudas.fi Taustaa Haukiputaan kunnassa on taloudentasapainottamisen ja varsin vahvan väestökasvun seurauksena muodostunut erittäin haastava investointitarve seuraavien noin viiden vuoden ajalle. Käytännössä investointien nettomäärä olisi kaikkinensa yli 50 M. Jos investoinnit toteutettaisiin täysimääräisenä ja perinteisen, kunnassa käytössä olleen tavan mukaisesti, tarkoittaisi se kestämätöntä lainamäärän nousua (yhteensä noin 50 M eli noin 3000 /as, jolloin lainamäärä/asukas nousisi yli 5000 :oon/as). Kunnan johtoryhmä asiantuntijavirkamiehillä täydennettynä on käsitellyt investointeja useampaan otteeseen vuoden aikana. Selvitystyössä on hyödynnetty mato-ryhmän työskentelyä ja Inspiran alkuvuodesta tekemää selvitystä elinkaarimallin käytöstä Haukiputaan kunnassa. Käsittelyn jälkeen on todettu, että käytettävissä on kolme eri vaihtoehtoa. a) Investoinnit täysimääräisenä, itse toteutettuna omassa taseessa b) Investoinnit karsittuna ja itse toteutettuna omassa taseessa c)investoinnit toteutettuna osittain itse omassa taseessa ja osin hyödyntäen elinkaarimallia. Ratkaisumallia suunniteltaessa on pyritty ottamaan huomioon sekä taloudelliset seikat että palvelutuotannon vaatima aikataulutus. Tämän lisäksi investoinnit on suunniteltu pitkällä aikajänteellä kunnan kasvusuuntia vastaavaksi ja samalla on otettu huomioon eri toimintojen yhteensovittaminen ja synergiahyötyjen löytäminen tukipalveluista ja logistiikasta. Vaihtoehdossa a) kunnan lainamäärä kasvaisi liian suureksi ja siitä huolimatta kaikkia kohteita ei olisi mahdollista tehdä tarvittavassa aikataulussa, joka johtaisi väliaikaisratkaisujen käyttöön. Lainarahoitus tekisi taloudelliset tunnusluvut erittäin negatiivisiksi lainojen osalta. Lisäksi se nostaisi rahoituskulut liian suureksi kuten myös poistot, jolloin molemmilla olisi vaikutuksia käyttötalouden kehitykseen. Tässä vaihtoehdossa ei myöskään voida täysmääräisesti hyödyntää synergiaetuja. Vaihtoehdossa b) lainamäärä pysyy vielä kohtuullisena, samoin poistot ja rahoituskulut, mutta sen laajuus ei vastaa käyttäjien tarpeita. Lisäksi aikataulullisesti useita kriittisiä investointeja
joudutaan lykkäämään. Samalla tulee harkita Haukiputaan Kehityksen tilojen käyttöä laajemman päiväkotitoiminnan ja lukion sijoituspaikkana. Kiviniemen alakoulun remontin aikataulu tulee tällä vaihtoehdolla hiukan myöhentymään ja ratkaisuna on todennäköisesti vain osan tiloista korjaaminen, ei uudisrakentaminen. Vaihtoehdossa c) lainakertymä, rahoituskulut ja poistot ovat samalla tasolla kuin vaihtoehdossa b). Tässä vaihtoehdossa aikataulutus on käyttäjille optimaalisin. Samoin synergiahyödyt saadaan Länsipuolen keskittymän avulla hyödynnettyä täysimääräisenä. Samaan paikkaan keskittyvä elinkaarimallirakentaminen olisi todennäköisesti tämän suuruisena myös riittävän houkutteleva, jotta siihen saataisiin järkevä yhteistyökumppani sekä rakentamisen että mahdollisesti myös tukipalvelujen järjestämisen osalta. Samalla tästä kokonaisuudesta saataisiin pilottikohde, jonka kokemuksia ja kustannus- sekä käyttötietoja voidaan käyttää vertailutietoina jatkossa. Elinkaarimalli Elinkaarimallilla tarkoitetaan hankintatapaa, jossa samalla sopimuksella palveluntuottaja suunnittelee ja rakentaa, vastaa rakennuksen kunnosta ja käytettävyydestä, tuottaa kiinteistö- ja muut erikseen sovittavat palvelut sekä mahdollisesti myös rahoittaa hankkeen koko sopimuskauden ajan. Riskit jaetaan sille osapuolelle, joka sen tehokkaimmin kantaa. Kunnanhallitus (18.5.09 113) ja -valtuusto (25.5.09 50) käsittelivät investointiohjelman päivitystarpeita ja päättivät elinkaarimallin eteenpäin selvittämistä. Vastuualueiden johtajat, kunnanjohtaja ja kiinteistöpäällikkö kävivät 4.8. tutustumismatkalla Kuopiossa, jossa elinkaarimalli ollaan ottamassa käyttöön ja kilpailutus tämän osalta oli jo tehty. Kuopion rakennuspäällikkö Mikko Hollmén kävi pitämässä infotilaisuuden Kuopion kokemuksista valtuustolle 5.10. Kunnanjohtaja on nimennyt työryhmän (kunnankamreeri (pj), perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö ja rakennuttajainsinööri) selvittämään elinkaarimallin toteutusta Haukiputaalla. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja se on selvittänyt malliin liittyviä asioita, aikataulutusta sekä tutustunut kiinteistöpalvelujen liikelaitostamista aikanaan miettineen työryhmän tuotoksiin. Resurssit Elinkaarimallin käyttöönotto vaatii sekä oman henkilöstön perehdyttämistä, koulutusta että ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä. Rahoituksen ja sopimusjuridiikan osalta tulemme joka tapauksessa tarvitsemaan ulkopuolista asiantuntemusta. Tämän vuoksi kunnanhallitus (7.9.09 202) on antanut luvan elinkaarimallin neuvontapalveluiden kilpailuttamiseen. Jos elinkaarimalliin lähdetään, tulee ratkaistavaksi se, alkaako
projektia vetämään kunnan rakennuttajainsinööri vai ostetaanko asiantuntemus ulkopuolelta. Uuden mallin käyttöönotossa olisi tärkeää kokonaisuuden hallinnan, sitoutumisen ja oppimisen kannalta, että resurssi saataisiin järjestettyä talon sisältä. Tämä edellyttäisi töiden uudelleenjärjestelyä teknisessä toimessa sekä konsultin käyttöä tiettyjen rakennushankkeiden valvonnassa ja työmaakokouksissa ym. Teknisen toimen näkökulmasta ongelmana on käynnissä olevien hankkeiden kokonaishallinnan mahdollinen heikkeneminen. Elinkaarimalli Haukiputaalla Elinkaarimalli uutena toimintamuotona tulee elämään prosessin aikana ja sen tarkka määrittely on tässä vaiheessa käytännössä mahdotonta. Samoin kilpailullisen neuvontamenettelyn käyttö kilpailutuksessa antaa mahdollisuudet mallin elämiseen prosessin aikana. Erityisen suuri merkitys sillä on suunnitelmien täsmentämiseen ja toisaalta riskien siirron ja hinnan ratkaisun osalta. Kuopion esimerkki osoittaa, että neuvottelumenettelyllä saadaan elinkaarimallia parhaiten tukeva lopputulos. Kohteet Jotta elinkaarimallin herättää riittävästi kiinnostusta ja sen transaktiokustannukset (asiantuntijapalvelut, sopimusneuvottelut ja juridiset palvelut) eivät nouse suhteessa liian suureksi, on hankkeen kohteena oltava riittävän suuri kokonaisuus. Haukiputaan sijainti kasvukeskuksen vieressä tosin laskenee hiukan tätä vaatimusta. Haukiputaan suurimmat investointikohteet viidelle vuodelle on listattu liitteenä olevaan taulukkoon alustavine kustannusarvioineen. Käytännössä ne ovat jaettavissa kolmeen kokonaisuuteen 1) Länsituuli (päiväkoti, lukio, mahdollisesti kunnallistekniikka) 2) Kiviniemi (pvk, alakoulu) 3) Korjausrakentaminen (Kirkonkylän alakoulu, Haukiputaan yläaste ja kunnanvirasto). Tässä vaiheessa elinkaarimallilla ehdotetaan rakennettavaksi Länsituulen ja Kiviniemen kokonaisuutta. Jos Kiviniemen alakoulu saa ns. homekoulurahaa, se on järkevä rajata mallin ulkopuolelle. Myös korjausrakentamisen kohteiden osalta voitanee vielä harkita mallin käyttöönottoa, jos projektin edetessä niiden mukaan ottaminen näyttää kokonaistaloudellisesti järkevältä. Kilpailutus Kilpailutus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin kilpailutetaan neuvontapalvelut (juridiset ja rahoitus) ja sen jälkeen varsinainen toteutusvaihe. Kilpailutus on syytä hajoittaa niin, että rakentaminen ja rahoitus kilpailutetaan erillään. Tällöin saadaan todennäköisesti kokonaisedullisimmat ratkaisut. Myös tämänhetkinen varsin poikkeuksellinen rahoitustilanne tukee tätä ratkaisua. Rakentamisosuus kannattaa myös palastella ja antaa mahdollisuus tarjota joko kohteista erikseen tai kokonaisuudesta.
Lopullinen päätös elinkaarimallin käyttöönotosta tehdään vasta kilpailutuksen jälkeen syksyllä 2010, kun lopulliset tarjoukset ovat arvioitavina. Sopimuksiin on syytä kirjata myös Kuopion mallin tyyppinen oikeus vetäytyä hankkeesta (tietyin kustannuksin) esim. 10 ja 20 vuoden jälkeen. Kustannukset Mallin kokonaiskustannuksista ei pysty tässä vaiheessa antamaan tarkkaa arviota. Inspiran alustavat laskelmat, jotka on esitelty päättäjille aiemmin, osoittivat elinkaarimallin kustannukset kutakuinkin samoiksi kuin omassa taseessa rakentamisen. Kuopiossa varsinainen investointikustannus oli noin 38 M ja koko elinkaaren ajan kustannus 93 M. He olivat laskeneet koko kiinteistömassan riskien todennäköisyyttä ja kustannuksia, jonka perusteella on määritelty riskien odotusarvoksi 15,5 M. Suurimpana riskinä pidettiin kohteiden jäännösarvoriskiä (korjausvelka). Muita olivat mm. rakennusvirheet ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat. Heidän laskelmansa osoitti elinkaarimallin perinteistä mallia edullisemmaksi toteutustavaksi, kun riskianalyysi otettiin mukaan laskelmiin. Kuopiossa neuvontapalveluiden (sopimusjuridiikka ja rahoituslaskelmat) osuus oli ollut noin 0,2 % elinkaaren kokonaiskustannuksista. Aikataulu Alustava projektiaikataulu on liitteenä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan investoinnit kilpailutetaan elinkaarimallin mukaisesti edellä esitetyssä laajuudessa. Investointien kilpailutuksen jälkeen valtuusto päättää, hankitaanko kunnalle tilapalveluja elinkaarimallin avulla (kesällä 2010). Kunnanhallitus päätti, että kunnankamreeri on läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Terttu Kuusela esitti Liisa Koskelan kannattamana, että elinkaarimallin käyttäminen palautetaan uudelleen valmisteltavaksi lisäselvityksiä varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty päätösesityksestä poikkeava, kannatettu muutosesitys, joten asiasta on äänestettävä. Hän esitti suoritettavaksi kädennostoäänestyksen siten, että ne, jotka ovat päätösesityksen kannalla, nostavat kätensä ensin. Äänestystapa ja -esitys hyväksyttiin. Näin suoritetussa äänestyksessä päätösesitys sai 8 ääntä (Halonen, Kangas M, Kangas T, Korvala, Leskinen, Manninen, Rehu ja Torro) ja muutosesitys 5 ääntä (Kuusela, Koskela, Enojärvi, Nikkinen ja Sipola).
Päätös: KVALT 82 Kunnanhallitus hyväksyi päätösesityksen äänestyksen jälkeen äänin 8-5. Esityslistan liitteenä on lista suurimmista investointikohteista tulevana viitenä vuotena ja alustava projektiaikataulu. Esityslistan mukana valtuutetuille jaettiin myös esittely Kuopion elinkaarimallista. Asian käsittelyn aikana valtuusto piti kaksi 10-15 minuutin taukoa. Esa Nikkinen esitti Teuvo Ukkolan kannattamana, että asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty kan na tettu pöydällepanoesitys, jo ten asiasta on ää nes tettävä. Hän esitti suo ritetta vaksi nimenhuuto ää nestyksen si ten, että ne, jot ka ovat asian käsittelyn jatkamisen kan nalla, ää nes tä vät JAA, ja ne, jot ka ovat pöydällepanoesityksen kannal la, äänestä vät EI. Ää nes tys tapa ja -esi tys hyväk syttiin. Näin suorite tussa ää nestyk sessä asian käsittelyn jatkaminen sai 23 äätä ja pöydällepanoesitys 19 ääntä. Ää nestys luettelo on pöy täkir jan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä äänin 23-19. Tämän jälkeen Vasemmistoliiton, Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ja Vihreiden valtuutetut poistuivat kokouksesta. Puheenjohtaja totesi, että koska kokouksessa ei ole enää läsnä vaadittavaa 29 val tuutettua, kokous ei ole enää lailli nen. Pu heen johta ja to tesi ko kouk sen päättyneeksi.