Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden vesiensuojelun kannalta 22.11.2013 2 1
Taustaa Puhdas vesi on noussut kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu kaikessa Metsätaloudessakin toimenpiteiden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä tullaan mittaamaan pitkälti vesiensuojelun tehokkuuden luoman imagon kautta Toimiva vesiensuojelu on metsätalouden näyteikkuna ulospäin Tavallisten kansalaisten mielikuva metsätaloudesta muodostuu muun muassa sen perusteella, miten he kokevat toimenpiteiden toteutukset ja vesiensuojelun suhteessa vesistöihin lähin kokemuspiiri on yleensä oma mökkijärvi 22.11.2013 3 Esimerkkejä kuormittavista metsätaloustoimenpiteistä 22.11.2013 4 2
Kunnostusojitus ja voimakas maanmuokkaus voivat aiheuttaa eroosiota ja aineksen kasaantumista sekä vesien samentumista Esimerkkejä ääritilanteista 22.11.2013 5 Virtaamalla on oleellinen merkitys metsätalouden vesistövaikutusten kannalta: Esimerkki eteläsuomalaisista olosuhteista, Yläneeltä 22.11.2013 6 3
Automaattinen seuranta parantaa tiedon tasoa metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta Esimerkkejä seurantatuloksista 22.11.2013 8 4
Kiintoainepitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla (ilman vesiensuojelutoimenpiteitä) Kasvipeite heikentää ojien kuntoa, mutta edistää vesiensuojelua Äskettäin Kaivettu kunnostusoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta hiesumaalla Vanha uudisoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta turvemaalla Kymmenen vuotta kunnostus ojituksesta 22.11.2013 10 5
Turvemaiden päätehakkuut tuovat uusia haasteita Tuloksia turvemaan metsänkäsittelyketjusta, Ukonsuolta Tervajoen tilalta, Kiteeltä Ukonsuon metsätaloustoimenpiteinä turvemaan uudistushakkuu, hakkuutähteiden korjuu energiapuuna, kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus 6
Toimenpideketjun aiheuttama ainekuorma ilman vesiensuojelutoimenpiteitä kg/valuma-alue ha/v ensimmäisenä toimenpiteiden jälkeisenä vuotena. Alueella toteutettu päätehakkuu, energiapuun korjuu (hakkuutähteiden korjuu), kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus. Ukonsuon valuma-alue on kaikkiaan 10 ha. Aine Toimenpidealueelta lähtevä ainemäärä ilman vesiensuojelutoimen piteitä kg/ha/v Luonnontilaiset alueet Keskimäärin kg/ha/v Luonnontilaiset alueet vaihteluväli kg/ha/v Kiintoaine 446,2 5,1 0,92 47,5 Kokonaisfosfori 0,208 0,049 0,017 0,146 Fosfaattifosfori 0,040 Kokonaistyppi 8,1 1,3 0,29 2,3 Muuttunut vesilaki ja muuttuva metsälaki vesiensuojelun haasteet 22.11.2013 14 7
Uusi vesilaki muutti vesistöjen määritelmiä Vesistöjä ovat Järvi, lampi, joki, puro ja muu luonnollinen vesialue Tekojärvi, kanava Pienvesistöjä ovat Noro, oja, lähde Osa valta ja laskuojista ovat aiemmin olleet puroja ja ne määritellään edelleen puroiksi, eli ovat vesistöjä Joki on virtaavan veden vesistö, jonka valuma alue on suurempi kuin 100 km 2 Puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö, jonka valuma alue on välillä 10 100 km 2 Noron valuma alue on vähemmän kuin 10 km 2 22.11.2013 15 Määritelmämuutosten seuraukset Vesilain määritelmämuutoksen johdosta puroja on muuttunut joiksi, mikä voi johtaa siihen, että metsälain 10 :n kohde lakkaa olemasta lakikohde Määristä ei ole konkreettista arviota 22.11.2013 16 8
Eräiden vesiluontotyyppien suojelu (2 luku, 11 ) Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantuminen on kielletty. Lupaviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen 22.11.2013 17 Puron luonnontilan vaarantuminen edellyttää lupaviranomaisen lupaa Pohjautuu muuttamiskieltoon Säännös koskee itse uomaa ei sen lähiympäristöä Lähiympäristöä koskevat rajoitukset tulevat metsälaista Säädöskohta koskee uoman fyysistä muuttamista ei veden laadun pilaamista Säännös ei edellytä sitä, että koko puron olisi oltava luonnontilainen, vaan luvantarve syntyy myös, jos toimenpide vaikuttaa puron luonnontilaiseen osaan. 22.11.2013 18 9
Toiminta luonnontilaisten purojen yhteydessä 22.11.2013 19 Suositukset luonnontilaisten purojen yhteydessä Purojen ja norojen ylityksiä vältetään Ylitykset tehdään jälkiä jättämättä Ylityspaikat suojataan korjuun ajaksi puilla tai muilla tilapäissilloilla, jotka poistetaan korjuun päätyttyä. Kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu korostuu 22.11.2013 20 10
Ojituksen luvanvaraisuus Ojittaminen vaatii luvan aluehallintovirastolta (AVI), jos ojitus voi aiheuttaa vesialueen pilaantumista, esimerkiksi lisätä merkittävästi ravinnekuormitusta tai hapanta huuhtoumaa kuivatusvesiä vastaanottavassa vesistössä Pelkkä samentuminen tai kiintoaineksen kulkeutuminen ei ole lain tarkoittamaa pilaamista Virtaaman lisääminen ei laukaise luvanhakutarvetta, sen sijaan purouoman sulkeminen laukaisee luvantarpeen 22.11.2013 21 Lupa tarvitaan harvoin Happamien sulfaattimaiden tai mustaliuskealueiden haitallisia huuhtoumia estetään parhaiten siten, että ei kaiveta syviä ojia ja pidetään pohjaveden taso mahdollisimman korkealla haittaamatta kuitenkaan puuston kasvua Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin estetään käyttämällä oikein mitoitettuja vesiensuojelurakenteita (pintavalutuskentät, laskeutusaltaat, virtaamansäätö, kosteikot, ym.) 22.11.2013 22 11
Ojitusilmoitus Ojittamisesta tehdään kirjallinen ilmoitus elykeskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä Ojien normaalista kevyestä puhdistamisesta ei tehdä ilmoitusta Ilmoitusta vaativat: Metsien kunnostusojitukset Peltojen kuivatustavan muuttaminen salaojitukseksi Uusien peltojen raivaaminen Pienten peltolohkojen salaojituksista pienen metsäkappaleen ojituksesta tai rakennuspaikan kuivatuksesta ei tehdä ilmoitusta 22.11.2013 23 Ojitusilmoitus Esillä ollut työryhmän ehdotus, että ojitusilmoitusta ei tarvitsisi tehdä alle 5 hehtaarin ojituksista Ilmoitusvelvollisuus ei koske pääsääntöisesti ojitusmätästystä, vaikka se käytännössä on kuivatukseen tähtäävää ojituksen kaltaista toimintaa Kohteet ovat usein pienialaisia Vain maaperän riskialttius, esimerkiksi alunamaat tai suuren ojitusmätästyspinta alan sijainti vesistön välittömässä läheisyydessä voi synnyttää ilmoitusvelvollisuuden 22.11.2013 24 12
Metsälakiuudistus: Uudistamisvelvoite poistuu Vähätuottoiset ojitetut turvemaat Varpu ja jäkäläturvekankaat sekä niitä heikommat turvemaat 22.11.2013 25 Uudistamisvelvoitteen poistuminen Arvio määristä vaihtelee 600 000 1 milj. ha Voidaan poistaa puustoa, kun alueelle jätetään riittävä taimettumista varmistava puusto Saattaa lisätä jossakin määrin ravinteiden ja orgaanisen aineen huuhtoutumista Haihduttavaa ja ravinteita käyttävää puustoa ei ole aluksi riittävästi Alueita voidaan hyödyntää muun muassa: Jätetään ennallistumaan Ennallistetaan aktiivisesti Käytetään metsätalouden vesiensuojelussa esimerkiksi pintavalutuskenttinä tai kosteikkoina 22.11.2013 26 13
Eri ikäisrakenteisen metsän käsittely Saattaa olla vesiensuojelun kannalta hyvä vaihtoehto esimerkiksi rehevien turvemaiden hakkuissa Mietittävä ja testattava sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi toimittaessa vesistöjen läheisyydessä Voi olla vaihtoehtomahdollisuus esimerkiksi turvemaiden nykysuositusten mukaisten päätehakkuiden sijasta tai Vaihtoehto vesistöjen varsiin jätettävien suojakaistojen puustojen käsittelyssä 22.11.2013 27 Vesiensuojelu vastaa haasteisiin Uudet metsätalouden vesiensuojelusuositukset tukevat uutta vesilakia ja vesienhoitoa Uusiutuva metsälaki antaa mahdollisuuden monipuolistaa vesiensuojelun toimintatapoja Uusiutuva metsälaki on haasteellinen, koska esitetystä eri ikäisrakenteisesta metsänkäsittelystä ei ainakaan vesiensuojelullisessa mielessä ole olemassa tutkimustietoa 22.11.2013 28 14
Kiitos! 22.11.2013 29 15