Kauniaisten luonnonhoitosuunnitela 2012-2021
Sisällys 1 Suunnitela-alue 1.1 Suunnitelan periaatteet 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille 2.2 Maastoinventointi 2.3 Suunnitelaluonnoksen esittely syksyllä 2010 2.3.1 Yleisötilaisuus ja asukaskysely 2.3.2 Asukaskyselyn palautteet 3 Viheralueiden hoitoluokitus 4 Metsäalueiden nykytila 5 Luonnonhoidon tavoitteet 5.1 Miksi taajaaetsiä hoidetaan? 5.2 Ilastonuutos 6 Hoitotoienpiteet 6.1 t 6.1.1 Harvennukset 6.1.2 Erikoishakkuut 6.2 Muut etsänhoitotyöt 7 Luonnon oniuotoisuus 8 Hoito alueittain 9 Aikataulutus ja kustannusarvio 10 Tiedot kuvioittain
1. Suunnitela-alue Luonnonhoitosuunnitela sisältää Kauniaisten kaupungin oistaat luonnonalueet. Suurin osa alueista on lähietsiä. Suunnitelassa on ukana yös suojelualueet ja rakentaattoat tontit. Suunnitela-alue on yhteensä 158 hehtaaria. Suurin osa, 155 hehtaaria, on etsäisiä alueita. Loput ovat puoliavoiia alueita ja aiseaniittyjä. Luonnonhoitosuunnitela 2012-2021 on neljäs Kauniaisten luonnonalueita koskeva suunnitela. Edellinen luonnonhoitosuunnitela on tehty vuosille 2002-2011. Tätä aiein Kauniaisissa on tehty kaksi etsänhoitosuunnitelaa. 1.1 Suunnitelan periaatteet Kauniaisten luonnonalueiden hoidon tavoitteet ovat elinvoiaisuus, onipuolisuus ja luonnon oniuotoisuus. Varsinaista talousetsää Kauniaisissa ei ole. 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille Keväällä 2010 luonnonhoitosuunnitelan aloittaisesta tiedotettiin kaupungin nettisivuilla ja KaunisGrani -lehdessä. Asukkailta tiedusteltiin vanhojen etsien uudistaisesta sekä uita ielipiteitä ja toivouksia etsäisten alueiden hoidosta. Metsien uudistaiseksi esitettiin kaksi vaihtoehtoa: säästö- ja uudistusperiaate. Säästöperiaatteessa vanhojen etsiköiden annetaan kehittyä pääasiassa luontaisesti. Metsät uudistuvat puiden kuoleisen ja yrskytuhojen kautta. Uudistusperiaatteessa iäkkäissä ja huonokuntoisissa etsissä tehdään valikoivia hakkuita ja puustoa uudistetaan näin suunnitelallisein. Vastauksia tuli 10 kpl. Säästö- ja uudistusperiaatteen kannatus jakautui tasaisesti. Osa toivoi huonokuntoisten ja kuolleiden puiden aktiivista poistaista lähietsistä sekä pienpuuston siistiistä. Erityisesti katujen ja teiden varsien kasvillisuuden siistiistä toivottiin. Toisaalta osassa vastauksissa toivottiin luonnontilaisina kehittyvien alueiden salliista luontoarvojen ta. Lisäksi vastauksissa esitettiin toiveita. pienialaisten lähietsien ja Gallträskin ypäristön hoitotarpeista. 2.2 Maastoinventointi Maastoinventointi tehtiin elo-syykuussa 2010. Alue on jaettu etsikkökuvioihin. Maastossa kuvioittain itattiin puusto, ääritettiin kasvupaikka ja arvioitiin uut erityispiirteet kuten aiseallisesti arvokkaat puut. Tarvittaessa kuviolle on annettu toienpide-ehdotus. iden rajauksen näkee suunnitelakartoilta ja yksityiskohtaiset suunnitelatiedot kuvioluettelosta. 2.3 Suunnitelaluonnoksen esittely syksyllä 2010 2.3.1 Yleisötilaisuus ja asukaskysely Suunnitelaluonnos esiteltiin asukastilaisuudessa kaupungintalolla 10.11.2010. Tilaisuudessa oli ahdollista keskustella suunnitelaluonnoksesta. Tilaisuudessa jaettiin yös kyselyloakkeita joiden avulla kartoitettiin asukkaiden toiveita luonnonalueiden hoidosta. Suunnitelaluonnos oli arraskuussa nähtävillä yös kaupungintalon aulassa ja kirjastossa. Saoissa paikoissa oli jaossa yös kyselyloakkeita. Yleisötilaisuudessa kerättyjä koentteja:
Gallträskin rannassa, ulkoilureitin ja järven välissä, veden päälle kaartuvat puut ja rannan pensaat toivotaan säästettävän. Luontoarvojen ta kasvillisuutta ei tule siistiä liikaa. Paikoin näkyiä voi avata puuston ja pensaiden kasvun yötä utta pääasiassa rannan puiden ja pensaiden tulisi antaa kehittyä luontaisesti. Erityisesti rannan tervalepät ja suuret kuuset säästettävä. Kasavuoren etsässä poluille kaatuneiden puiden poistoa toivottiin jotta polut pysyisivät auki. Puistoaisina hoidettavilta alueilta toivottiin kantojen jyrsiistä. Maiseallisesti arvokkaina alueina voidaan pitää kaupunkiin johtavien väylien ypäristöjä ja keskeisten alueiden puistoalueita. Näillä alueilla on usein yös kulttuurivaikutusta kuten puutarhoista levinneitä kukkivia pensaita. 2.3.2 Asukaskyselyn palautteet Asukaskyselyyn saatiin vastauksia kahdeksan kappaletta. Sekä uudistus- että säästöperiaatteen ukaista hoitoa toivottiin. Säästöperiaate koettiin sopivaksi erityisesti laajeilla luonnonalueilla. Nykyinen lahopuun äärä etsissä koettiin keskiäärin sopivaksi. Kahdessa vastauksessa lahopuuta koettiin olevan nykyisellään liikaa. Kun puustoa joudutaan uudistaaan, puulajivalinnassa tulee ottaa huoioon sekä kuusen juurikäävän leviäisen estäinen että ilastonuutos. Kyselyn perusteella sekaetsiköt ovat toivottuja. Puuston uudistaisessa käytettävistä puulajeista kannatusta saivat kaikki kotiaiset puulajit: kuusi, änty, koivu ja jalot lehtipuut. Vanhat suuret puut ja jalot lehtipuut ovat tärkeitä aiseapuita. Kasavuoren etsä toivotaan säilytettävän tiheänä suojaetsänä. Avaria etsiä, joissa on hyvä näkyvyys, ei vastausten perusteella juuri kaivata. Kahdessa vastauksessa toivotaan Gallträskin alueen hoidettavan avarana. Vain yhdessä vastauksessa kaik Kauniaisten kaupungin oistaia etsiä toivottiin hoidettavan avarina. Erityisen suosittuja alueita vastausten perusteella ovat Kasavuorenetsä ja Gallträskin ypäristö. Yhdessä palautteessa annettiin yös kuviokohtaisia koentteja ja ehdotuksia. 3 Viheralueiden hoitoluokitus Suunnitelassa noudatetaan viheralueiden hoitoluokitusta. Luokitus kuvaa alueen hoidon ja käytön tavoitteita. Jokainen kuvio on sijoitettu parhaiten tavoitteita vastaavaan hoitoluokkaan. Lähietsät 123 ha Noin 80 % alueesta on lähietsiä. Lähietsät sijaitsevat lähellä asutusta ja niiden käyttö on runsasta. Puustoa ja uuta kasvillisuutta hoidetaan säännöllisesti. Lähietsät hoidetaan turvallisina, elinvoiaisina ja lajistoltaan onipuolisina. Lahopuita jätetään vain paikkoihin issä siitä ei aiheudu vaaraa liikkujille tai rakennuksille. Lähietsät on tarvittaessa jaettu alaluokkiin puistoetsät ja lähivirkistysetsät. Puistoetsiä on suunnitelassa yhdeksän hehtaaria. Puistoetsät sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja kasvillisuus hoidetaan puistoaisena. Aluetta hoidetaan usein. Lähietsistä puolet on alaluokassa lähivirkistysetsä, 62 hehtaaria. Lähivirkistysetsiä ovat Kasavuoren etsäalue ja Gallträskin ypäristö. Lähivirkistysetsät ovat puistoetsiä laajepia luonnonalueita ja alueella on rakennettu ulkoilureitistö. Hoidon tavoite on hoidettu utta saalla oniuotoinen etsä. Luonnon oniuotoisuuskohteita esiintyy.
Suojaetsät, 9 ha prosenttia etsistä on luokiteltu suojaetsiksi. Suojaetsät sijaitsevat häiriötä aiheuttavan toiinnan läheisyydessä kuten asutuksen ja radan tai tien välissä. Puuston hoidon tavoite on kerroksellinen, suojaava kasvillisuus. Suojavaikutuksen ylläpito vaatii aktiivista hoitoa. Suojelualueet, 24 ha 15 prosenttia etsistä on suojelualueita. Alueilla olevat ulkoilureitit pidetään avoiina. Mahdolliset uut hoitotoienpiteet tehdään suojelualueiden erillisten hoito- ja käyttösuunnitelien ukaisesti. Lisäksi suunnitelassa on reilu hehtaari erityisalueita: luenkaatopaikka ja rakentaattoia tontteja. Puoliavoiia tai avoiia aiseaniittyjä on vajaa hehtaari. 4 Metsäalueiden nykytila Kauniaisten etsät ovat havupuuvaltaisia. Männyn osuus on hiean suurepi kuin kuusen. Lehtipuiden osuus on neljännes. Lehtipuista koivun osuus on suurin, lisäksi yleisesti esintyy. haapaa, raitaa ja leppiä. Lähes 70 % etsistä on keski-iältään 80-120 vuotiaita. Kolasosa etsistä on nuorepia. Metsissä voi olla kuitenkin eri-ikäisiä puita joten pelkkä keski-ikä ei aina ole kuvaava. Havupuut voivat saavuttaa 250 vuoden iän tai eneänkin. Koivut voivat elää reilun 100 vuotta. Lehtipuista erityisen pitkäikäisiä ovat jalot lehtipuut tai, lehus, saarni ja jalavat. Kaupunkiypäristö on kuitenkin puille vaativa elinypäristö ja etenkin kuusi on tuhoaltis. kärsii helposti kuivuudesta ja on altis yrskytuhoille. Kuivuus ja vauriot juurissa tai rungossa altistavat kuuset lahottajille. Kauniaisissa kuusissa esiintyy tyvilahoa, lahon saastuttailla kasvupaikoilla kasvatettavaa puulajia tulee vaihtaa. Metsien kasvupaikat vaihtelevat rehevistä lehdoista kitukasvuisiin kallioalueisiin. Neljännes kasvupaikoista on reheviä lehtoja ja lehtoaisia kankaita, reilu neljännes tuoretta kangasta, viidennes kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Viidennes on kallioalueita. 5 Luonnonhoidon tavoitteet 5.1 Miksi taajaaetsiä hoidetaan? Metsä on jatkuvasti uuttuva ypäristö. Puut kasvavat ja aikanaan yös kuolevat. Rehevillä kasvupaikoilla uutokset ovat nopeapia kuin karuilla kasvupaikoilla. Taajaaetsiä on hoidettava säännöllisesti jos etsät halutaan pitää jatkuvasti peitteellisinä ja hyväkuntoisina. Hoidon tavoitteena on onilajinen etsäluonto jossa kasvaa eri-ikäisiä puita ja uuta etsäkasvillisuutta kuten pensaita. Metsänhoidossa kuusen äärää joudutaan rajoittaaan. Puhtaat kuusikot varjostavat uuta kasvillisuutta ja syrjäyttävät valoa eneän vaativat ännyn ja lehtipuut. uudistuu hyvin alikasvokseen ja sitä kasvatetaankin sekapuuna uiden puiden kanssa. Havupuut ovat tärkeä talvisen vihreyden antajia. Suoen eteläisin rannikkoseutu, Kauniainen ukaan lukien, kuuluu heiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Tää nk. taivyöhyke on pohjoisepien havu- ja eteläisepien lehtietsien vaihettuisvyöhyke. Sen kasvillisuus on keskiäärin uuta aata vaateliaapaa ja. pähkinäpensasta ja jaloja lehtipuita esiintyy yleisesti. Kauniaisissa on ahdollista kasvattaa hyvin onilajisia etsiä.
5.2 Ilastonuutos Tutkiusten ukaan ilastonuutos heikentää Suoessa eniten kuusen kasvuolosuhteita. Vaikutuksen on ennustettu olevan voiakkain Etelä-Suoessa. Kuusen juuristo on pinnallinen ja isot kuuset tarvitsevat paljon vettä. Kuivat kesät ovatkin aiheuttaneet jo nykyisin kuusten kuoleista kuiveilla paikoilla. on pinnallisen juuristonsa ta altis yös yrskytuhoille. Kuuset enestyvät variin kosteilla kasvupaikoilla. Ilastonuutokseen tulee varau jo nykyisessä etsänhoidossa koska puiden ikä on pitkä. Metsiköitä tulisi kasvattaa sekapuustoisena ja lehtipuuvaltaisina. Jaloista lehtipuista tai kestää kuivuuttaa suhteellisen hyvin. Useiissa paikoissa Kauniaisissa on luontaisia taentaiia joita tulisi erityisesti suosia. 6 Hoitotoienpiteet 6.1 t Suunnitelakauden alussa puuston kokonaistilavuus on 23 000 3. Hakkuita on esitetty 57 hehtaarille. Arvioitu hakkuupoistua suunnitelakauden aikana on 2 170 3. Näin ollen suunnitelakauden alun puustoäärästä poistetaan kyenesosa. Poistuasta yli puolet on kuusta. 6.1.1 Harvennukset Hakkuista 28 hehtaaria on harvennushakkuita. Harvennuksissa puustosta poistetaan neljäsosa tai kolasosa. Huonokuntoisia puita poistetaan ja tiheiköt harvennetaan. Hoidetussa etsässä puilla on tilaa kasvaa, puut ovat pitkäikäisiä ja kestävät ypäristön rasitusta parein kuin hoitaattoat etsät. Valoisassa etsässä syntyy yös puuston kerroksellisuutta: isojen puiden alle kehittyy pienepiä puita. Jos huonokuntoisia isopia puita joudutaan poistaaan, paikalla kasvaa valiiksi nuorepia puita ja pensaita. 6.1.2 Erikoishakkuut Erikoishakkuita on suunnitelassa 28 hehtaaria. Erikoishakkuun tavoitteet vaihtelevat, kuvioittain on ääritelty hoitotarve. Erikoishakkuissa on sekä pienipiirteisiä että voiakkaapia, puuston uudistaiseen liittyviä hakkuita. Pienipiirteisissä hakkuissa poistetaan yksittäisiä huonokuntoisia puita tai annetaan suojelualueilla tilaa jaloille lehtipuille. Voiakkaapia hakkuita on esitetty huonokuntoisiin etsiköihin. Esierkiksi kuusivaltaisesa sekaetsässä voidaan poistaa kaikki huonokuntoiset puut ja säästää aiseapuiksi hyväkuntoisia äntyjä ja lehtipuita. Metsikön avartaisen yötä uusilla puuntaiilla on kasvutilaa. Hoitaattoat iäkkäät ja huonokuntoiset kuusivaltaiset etsät ovat vaikeita uudistaa ilan että puista poistetaan kerralla suurin osa. Tiheässä varjoisassa etsässä ei kehity taiia. Alueilla joilla kulutus on suurta tai taiia ei uusta syystä ole, taiia joudutaan hakkuun jälkeen istuttaaan. Juurikäävän lahottaien kuusien tilalle joudutaan istuttaaan uita puulajeja koska lahottajasieni leviää yös kuusentaiiin. Männyt ovat keskiäärin hyvin kestäviä, äntyvaltaisia etsiä voidaan kasvattaa yleensä pidepään kuin kuusivaltaisia. 6.2 Muut etsänhoitotyöt Muita hoitotöitä ovat taiikon- ja pienpuustonhoito, raivaus ja taiien istutus. Suurin osa, noin 38 hehtaaria, on pienpuustonhoitoa. Pienpuustonhoidossa isoan puuston alla kasvavaa nuorepaa puustoa harvennetaan. Taiikonhoitoa on ehdotettu viiden hehtaarin alalle. Taiikonhoidossa tiheä taiikko harvennetaan ja valitaan kasvatettavat puulajit. Harvennettu taiikko kasvaa nopeain kuin hoitaaton.
Raivausta on esitetty noin 10 hehtaarille. Polkujen ja ulkoilureittien varret pidetään raivauksin auki ja siisteinä. Lisäksi paikoin kuusialikasvoksen äärää rajoitetaan jotta esi. lehdot säilyisivät lehtipuuvaltaisina. Taiien istuttaista on esitetty kolelle kuviolle yhteensä noin puolen hehtaarin alalle. Istutusta on ehdotettu lähinnä lähietsiin jossa käyttö on suurta ja puustolla tärkeä suoja- ja aiseavaikutus. Jos luontaista taiiainesta ei ole tai taiikko on aukkoinen, istutus nopeuttaa uudistuista. 7 Luonnon oniuotoisuus Luonnonhoitosuunnitelassa on otettu huoioon etsä- ja luonnonsuojelulakien sekä etsäsertifioinnin ukaiset arvokkaat elinypäristöt. Lahopuuta on hyvä jättää sopiviin paikkoihin kaikessa etsänhoidossa. Metsien hoidossa pyritään onilajisiin etsiköihin. Kauniaisissa on tehty luontokartoituksia kasvillisuudesta, linnustosta, liito-oravista ja lepakoista. Lisäksi suojelluille alueille on tehty oia suunnitelia: Träskossenin hoito- ja kunnostussuunnitela 2002, Karvasbackan pähkinäpensaslehdon hoito- ja käyttösuunnitela 2005, Kasavuoren lehdon ja kallioetsäalueen hoito- ja käyttösuunnitelan tarkistus vuonna 2005 ja Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela 2005. Luontokartoitukset ja suunnitelat on otettu huoioon luonnonhoitosuunnitelan teossa. Suojelualueiden hoidon toteutuksessa on kuitenkin tutustuttava tarkepaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelaan. 8 Hoito alueittain - Kasavuorenetsä ja Suursuo Kasavuoren etsäalueen virkistyskäyttö on aktiivista. Alueella on kuntorata jolla on talvisin hiihtolatu. Kasavuorenetsässä on yös kiintorastiverkko. Alueelle on ehdotettu harvennushakkuita lähinnä kuusivaltaisille kuvioille jotta etsiköt säilyisivät sekapuustoisina. Huonokuntoisia puita poistaalla ja tiheiköitä harventaalla saadaan kasvutilaa nuorealle puustolle. Ojitetun suursuon räeosat on jätetty hoidon ulkopuolelle, reheväällä itäosalla on tarpeen poistaa huonokuntoisia puita ja rajoittaa kuusen äärää. Lahopuita säästetään reittien ulkopuolella luonnon oniuotoisuuden ta. Kasavuoren länsiosan kallioalue ja sen kuusivaltaiset rinteet ovat suojelualuetta. Alueen eteläosassa on yös Karvasbackan suojeltu pähkinäpensaslehto. Suojelualueilla hoitotoienpiteet ovat erillisten hoito- ja käyttösuunnitelien ukaisia. - Gallträskin ypäristö Alue on tärkeä virkistys-, aisea- ja luontoarvojensa ta. Järveä kiertää ulkoilureitti. Reittien ypäristöt hoidetaan turvallisina utta kauepana reiteistä jätetään yös lahopuustoa. Tonttien ja reittien varsilta poistetaan kuitenkin vaaralliset puut ja erityisesti änty- ja koivuvaltaisilla kohdilla tiheiköitä harvennetaan. Alueella esiintyy lepakoita ja liito-oravia. Eläinten todennäköisellä siirtyäreitillä Gallträskistä koilliseen on säilytettävä oniuotoinen puusto. Vuoden 2008 liitoorava selvityksessä liito-oravan papanoita löytyi Kavallintieltä Gallträskiin laskevalta rinteeltä. Liitooravan kannalta tärkeintä on säilyttää kuusia ja haapoja. Gallträsk on lepakoille (vesisiippa) tärkeää saalistusaluetta ja varjostavaa puustoa ulkoilupolun ja rannan välissä tulee säilyttää. - Kiikarivuori Keskiosan kallioetsä jätetään hoidon ulkopuolelle. Reheväillä reuna-alueilla tiheiköitä harvennetaan ja poistetaan huonokuntoisia puita. Paikoin harvennetaan tiheää pienpuustoa. Kiikarivuoren pohjois-luoteisosa on suojelualuetta jota hoidetaan erillisen hoito- ja käyttösuunnitelan ukaisesti. Suojelualueella tehdään hyvin kevyitä toienpiteitä jalojen lehtipuiden ja pähkinäpensaiden hyväksi.
- Laskettelurinteen ypäristössä harvennetaan tiheäpuustoisia kuvioita ja poistetaan huonokuntoisia puita. Tiheät taiikot harvennetaan. - Vesitorninäen kallioalueet jätetään hoidon ulkopuolelle. Reheväpien reuna-alueiden puustoa harvennetaan ja poistetaan huonokuntoisia puita. - Kallioetsät Kallioiset alueet kaiklla Kauniaisissa on ahdollista jättää hyvin vähäiselle hoidolle. Kallioalueiden puusto on äntyvaltaista, harvaa ja pienikokoista. Kelot ovat osa kallioetsien aiseaa. Polkujen ja tonttien reunat tulee hoitaa. - Pieneät puistoalueet, rakentaattoat tontit Pienissä puistoetsissä on tärkeää turvallisuus, puuston elinvoiaisuus ja onilajisuus. Huonokuntoiset puut tulee poistaa ja nuoret tiheät puustot harventaa ajoissa. 9 Aikataulutus ja kustannusarvio ittain on annettu ajankohta toienpiteiden suorittaiseksi. Toteutusaika on ohjeellinen ja siitä voi tarvittaessa poiketa. Voi olla esierkiksi järkevää hoitaa lähekkäisiä kuvioita kokonaisuutena saaan aikaan. kertyä 2 170 3 kustannus: 22 e/ 3 - kaato etsurityönä 15 e/ 3, puun ajo 7 e/ 3 tähteiden keräys 1 200 e/ha Tulot puunyynnistä 43 000 e Kustannukset: ja puiden ajo tähteiden keräys Muut etsänhoitotyöt Kustannukset yhteensä Yhteensä - 48 000 e - 68 000 e - 18 000 e - 134 000 e - 91 000 e Kustannusarvio on sua koko 10 -vuotiskauden ajalta. 10 Tiedot kuvioittain
Kunta Alue Ms 235 2 1 kirja 2011 Osa 8 Sivu 1 / 84 paikka Kunta 235 Alue 2 Ms 1 kaikki jne. Rauduskoivu Vallitseva jakso 40 20 810 18 19 173 12 155 Rauduskoivu 40 13 573 17 19 111 0 108 8,2 Haapa 40 5 159 19 20 40 6 33 3,1 Haraaleppä 40 1 20 18 18 4 0 4 0,3 Raita 40 2 58 21 18 17 6 10 1,3 C 1.1 Puistoetsä 12,9 Harvennushakkuu 2012 2014 T 56 Pienpuuston hoito 2 v. hakk. Tiheä nuorehko lehtipuuetsä. Eniten koivua, yös haapaa runsaasti. Metsikön läpi kulkee rakennettu polku penkkeineen. Tiheä alikasvos: vaahteraa, pihlajaa, raitaa, uutaa taen taii. Polunvarsietsään istutettu jalavia. Harvennuksessa sekapuustoisuus säilytetään. Tavoite kerroksellinen etsikkö ja lisätä jalojen lehtipuiden osuutta. Harvennuksen yhteydessä erityisesti jalavan- ja taentaiille tehdään riittävä kasvutila. Harvennuksen jälkeen tiheä alikasvosvesakko harvennetaan. 1 1,1 0,2 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö --------- Hienojakoinen kangasaa 1 1,0 1,1 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vaahtera Vallitseva jakso 67 7 115 28 22 62 44 18 3,3 Erikoishakkuu Rauduskoivu 77 3 42 30 23 31 24 7 1,3Sairaat puut poistetaan Haapa 70 1 14 30 23 10 8 2 0,5 Metsälehus 70 1 10 25 20 5 3 2 0,2 Raita 40 1 10 25 17 4 3 1 0,4 Vaahtera 45 2 39 22 18 13 6 6 1,0 Ylispuusto 120 1 6 47 24 10 10 1 0,3 Saarni 120 1 3 45 25 6 5 0 0,1 Tai 120 1 3 50 22 5 5 0 0,1 Tuoia C 1.1 Puistoetsä 2013 2016 K 10 lla aiseallisesti erkittäviä jaloja lehtipuita: pari järeää taea ja iso kolihaarainen saarni, yös vaahteraa ja lehuksia. Istutettu serbiankuusta kahdeksi ryhäksi (2-3 korkeita), lisäksi pari pihtakuusta. Kehitetään jalopuuvaltaisena puistoetsikkönä. Jalojen lehtipuiden seasta/nuorepien vaahteroiden päältä poistetaan uutaa vanha koivu.
Osa 8 Sivu 2 / 84 paikka Tervaleppä Vallitseva jakso 87 15 244 31 23 155 99 54 5,4 Erikoishakkuu Hieskoivu 90 5 62 31 23 48 19 28 1,6Sairaat puut poistetaan Haapa 90 2 19 37 25 22 19 3 0,7 Haraaleppä 60 1 35 22 18 11 5 6 0,6 Tervaleppä 90 7 99 30 23 72 56 15 2,3 Vaahtera 30 0 29 12 12 2 0 2 0,2 Alikasvos 9 0 933 2 2 1 0 1 0,4 Tuoi 10 0 800 2 2 1 0 1 0,3 Vaahtera 5 0 133 2 2 0 0 0 0,1 Tervaleppäkorpi S Suojelualue Muu arvokas elinypäristö 2012 2013 T 4 Luonnonsuojelu-alue. Pohjoisosa harvapuustoisepi, eteläosa runsaspuustoisepi. Kuivepi länsi- ja eteläosa tuoretta lehtoa, järeät haavat tällä osalla kuviota. Maaston atalaat osat lähellä rantaa ja pohjoisosassa luhtaista ärepää korpea. Rannan lähellä runsaasti tervaleppää, seassa hieskoivua. Vaikeakulkuinen, runsaasti tuoea alikasvoksessa. Eteläpuolisen pyörätien reunasta kaadetaan noin viisi järeää lahovikaista koivua. Vallitseva jakso 71 15 279 26 22 160 125 32 6,4 Erikoishakkuu 100 1 7 30 22 5 4 1 0,1Ei raivausta 70 14 264 26 22 150 117 30 6,1 Vaahtera 70 0 8 28 20 4 3 1 0,2 Alikasvos 54 5 235 17 16 42 12 30 2,3 54 5 220 17 16 42 12 29 2,2 Vaahtera 25 0 15 10 10 1 0 1 0,1 Ylispuusto 108 10 86 38 27 110 97 10 2,7 Rauduskoivu 108 9 79 37 27 99 86 9 2,4 Haapa 110 1 7 44 27 12 11 1 0,3 C 1.2 Lähivirkistysetsä 2014 2017 T 28 Kenttäkerroksen kasvillisuus vähentynyt varjostuksen ta. Tien- ja tontinreunoilta kaadetaan huonokuntoiset puut. 1 3,1 0,1 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko --------- 1 2,0 1,2 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Multaaa c /v 1 3,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso 120 6 144 23 15 45 29 13 1,1 120 6 144 23 15 45 29 13 1,1 Alikasvos 15 0 100 7 5 1 0 1 0,3 Vaahtera 15 0 100 7 5 1 0 1 0,3 C 1.2 Lähivirkistysetsä n itäosassa noin 10 kpl vaahteroita, pituus noin viisi etriä.
Osa 8 Sivu 3 / 84 paikka Vallitseva jakso 96 19 235 32 23 208 181 25 140 3 29 36 21 29 26 3 0,5 90 14 174 32 23 154 135 17 4,8 Haapa 80 2 28 30 25 22 17 5 0,8 Raita 70 0 4 30 22 3 2 1 0,1 Alikasvos 42 1 81 14 12 7 0 7 6,3 Harvennushakkuu 2014 2017 T 80 0,6 45 1 57 15 12 6 0 6 0,4 Vaahtera 20 0 24 10 10 1 0 1 0,2 C 1.2 Lähivirkistysetsä Suuret harsuuntuvat kuuset poistetaan. Myös pieneät huonokuntoiset kuuset poistetaan. Männyt ja haavat otetaan esille. 1 3,2 0,2 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 4,0 1,7 ha Metsäaa Korpi Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Turvekangas Turveaa c /v Vallitseva jakso 97 19 280 32 25 212 155 54 6,8 Erikoishakkuu 93 1 12 28 22 8 6 2 0,2Sairaat puut poistetaan 109 9 79 37 27 107 99 8 2,7 Rauduskoivu 110 3 31 35 27 35 30 5 0,9 Hieskoivu 76 4 83 24 22 37 11 26 1,4 Haraaleppä 46 2 64 20 19 17 5 12 1,2 Tervaleppä 77 1 11 30 21 7 6 2 0,3 Alikasvos 30 2 291 14 12 13 0 13 1,5 30 1 79 11 9 4 0 4 0,4 Tuoi 15 0 150 5 5 1 0 1 0,2 Vaahtera 32 1 62 16 14 8 0 8 0,8 C3 Suojaetsä 2012 2014 T 4 Alikasvoksessa lehtipuuvesakkoa: haraaleppää, tuoea, pihlajaa. Muutaia poistettavia puita: Vanhan Turuntien päälle taipuneita haraaleppiä. Parkkipaikan reunalta uutaan haraalepän kaato. n keskiosassa tien ja ojan välissä kole kuollutta kuusta, nää jätetään.
Osa 8 Sivu 4 / 84 paikka Vallitseva jakso 81 19 429 25 21 188 117 67 90 11 214 26 22 115 82 30 3,4Suositaan äntyä 58 3 106 20 17 29 16 12 1,5 Rauduskoivu 85 2 32 28 23 20 15 5 0,7 Hieskoivu 63 3 77 21 21 25 5 20 1,2 Alikasvos 19 3 1000 7 5 13 0 12 2,6 22 3 733 7 4 10 0 9 1,4 Pihlaja 10 1 267 6 7 3 0 3 1,2 Ylispuusto 107 2 27 35 22 24 21 2 0,6 110 0 3 36 22 3 3 0 0,1 110 1 19 31 22 14 12 2 0,3 Haapa 100 1 5 43 22 7 6 0 0,2 C3 Suojaetsä 6,8 Harvennushakkuu 2012 2014 T 60 Pienpuuston hoito v. Länsiosassa kasvupaikka lehtoainen kangas, isot ännyt, kuuset ja haavat länsiosassa. Suuriat kuuset läpiitaltaan 50 c. n itäosaan entäessä kuusten koko pieneneee ja valtapuuksi vaihtuu änty. Puustoa kasvatetaan kerroksellisena. Haavat säästetään jos vain hyväkuntoisia. valtaisilla kohdilla suositaan hyvälatvaisia äntyjä koska änty kestävä. Myös hyvälatvaisia kuusia (pitkä elävä latvus) ja puuaisia pihlajia suositaan. Pienpuusto harvennetaan hakkuun yhteydessä. Vallitseva jakso 20 6 1749 7 5 21 0 0 3,3 Ylispuiden poisto 10 1 500 4 3 2 0 0 0,7Sairaat puut poistetaan 21 5 1170 7 5 16 0 0 2,3 Pihlaja 25 1 79 9 9 2 0 0 0,3 Ylispuusto 106 10 104 35 25 109 95 14 2,5 105 3 35 33 25 33 29 4 0,8 Rauduskoivu 106 7 69 36 25 76 66 9 1,8 C3 Suojaetsä Haapoja 2017 2020 T 45 Pienpuuston hoito v. Suunnitelakauden loppupuolella kuivalatvaisten ylispuukoivujen kaato. Hyväkuntoiset ylispuuännyt ja -lehtipuut säästetään. n jälkeen nuorten äntyjen ja kuusten harvennus. Harvennetaan säästeliäästi koska hoidon tavoite tiheä suojaetsä. jen kasvua haittaavat kuuset raivataan pois, kuusta jää silti runsaasti kuviolle. Myös tiheät kuusiryhät harvennetaan. n länsisosassa ei juuri ole ylispuita vaan nuori lehtipuuvesakko, vesakko harvennetaan saalla. 1 5,0 0,4 ha Metsäaa Korpi Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Turvekangas Turveaa c /v 1 6,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 7,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojitettu kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso 49 19 503 22 15 139 72 64 9,2 60 7 143 25 15 52 37 14 2,6 50 2 41 25 14 14 11 3 0,9 Rauduskoivu 40 7 247 19 15 51 11 38 4,0 Haraaleppä 40 3 72 23 15 22 12 9 1,8 C3 Suojaetsä Pienpuuston hoito 2017-2021 Alikasvoksena lehtipuuvesakkoa joka harvennetaan suunnitelakauden lopussa, suositaan jaloja lehtipuita kuten vaahteraa. Tarvittaessa huonokuntoisia vallitsevan jakson puita poistetaan.
Osa 8 Sivu 5 / 84 paikka Vallitseva jakso 109 22 307 30 24 249 212 35 6,0 110 20 283 30 24 228 194 31 5,3 Rauduskoivu 100 1 14 30 24 11 8 2 0,3 Haapa 90 1 10 35 24 11 9 1 0,3 C1 Lähietsä Pienpuuston hoito 2017-2022 Alikasvoksessa paikoin taen- ja kuusentaiia. Rinteen alaosassa harvasti haapoja, haapojen alla lehtipuuvesakko joka harvennetaan sopivaan tiheyteen. Vanhojen kuusten kuntoa tarkkaillaan, poistetaan vasta kun alkavat kuolla / yrskytuhon jälkeen. Syntyviin aukkopaikkoihin voi istuttaa ännyn ja/tai koivun taiia. Rauduskoivu Vallitseva jakso 8 0 1240 3 2 2 0 0 1,4 10 0 400 4 3 2 0 0 0,7 Rauduskoivu 3 0 800 0 1 1 0 0 0,7 Tai 3 0 40 0 1 0 0 0 0,0 C1 Lähietsä Myös pihlajaa ja hieskoivua. Taiikon hoito 2015-2019 Rauduskoivu Vallitseva jakso 49 20 351 28 22 198 140 52 12,8 40 2 39 22 18 13 9 4 1,1 Rauduskoivu 50 13 227 27 23 133 92 37 8,3 Haapa 50 5 50 34 22 44 37 5 2,8 Raita 35 1 35 19 15 7 2 5 0,7 Alikasvos 4 0 2400 1 1 1 0 1 1,5 10 0 500 0 1 0 0 0 0,1 Haapa 2 0 400 1 2 0 0 0 0,2 Haraaleppä 2 0 1200 1 2 0 0 0 0,6 Raita 2 0 300 1 2 0 0 0 0,7 C1 Lähietsä n eteläosassa noin 10 etriä korkea pihta. Pohja raivattu pari vuotta sitten, nyt nuorta lehtipuuvesakkoa. 1 11,0 0,2 ha Muu aa --------- --------- --------- --------- --------- 1 8,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 9,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 10,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v
Osa 8 Sivu 6 / 84 paikka Rauduskoivu Vallitseva jakso 9 2 2700 4 4 6 0 0 2,0 10 0 100 3 3 0 0 0 0,1 10 0 900 1 2 0 0 0 0,1 Rauduskoivu 9 1 1200 4 5 5 0 0 1,5 Haraaleppä 3 0 400 0 1 0 0 0 0,2 Tai 10 0 100 4 4 0 0 0 0,1 C1 Lähietsä Taiikon hoito 2015-2019 Isot kuuset poistettu pari vuotta sitten. Ulkoiluväylän varressa ryhä vanhepia haraaleppiä, noin 10 korkeita. Pari sebraännyn taiea. Vallitseva jakso 15 3 742 11 10 15 0 15 3,7 10 0 400 0 1 0 0 0 0,1 Rauduskoivu 15 1 88 12 13 7 0 6 1,6 Pihlaja 15 1 127 10 8 4 0 4 1,1 Tai 15 1 127 10 6 4 0 4 0,9 Ylispuusto 110 10 90 37 27 122 112 9 3,0 110 10 90 37 27 122 112 9 3,0 C1 Lähietsä Alikasvoksessa runsaasti nuorta lehtipuuvesakoa,. koivua ja uutaa tai. 1 12,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 13,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 14,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Rauduskoivu Vallitseva jakso 26 10 624 16 15 67 3 54 9,7 20 0 35 11 8 2 0 1 0,3 Rauduskoivu 18 3 295 12 12 18 0 16 3,7 Haapa 30 0 9 22 20 3 1 1 0,3 Haraaleppä 30 5 197 18 17 40 2 33 4,6 Pihlaja 15 0 66 8 8 1 0 1 0,4 Raita 20 0 22 14 14 2 0 2 0,4 Alikasvos 5 0 2466 0 1 2 0 2 1,8 10 0 333 1 2 1 0 1 0,2 Rauduskoivu 3 0 133 0 1 0 0 0 0,1 Hieskoivu 3 0 800 0 1 1 0 1 0,7 Pihlaja 3 0 1200 0 1 1 0 1 0,7 Ylispuusto 80 2 28 30 20 18 12 4 0,7 80 0 5 28 21 3 3 0 0,1 Hieskoivu 80 1 9 30 20 6 2 3 0,2 Tervaleppä 80 1 14 30 20 9 7 1 0,3 Pähkinäpensas C1 Lähietsä Rehevä korpi Muu arvokas elinypäristö Pienpuuston hoito 2017-2021 n pohjoisosassa lehtokorpi, eteläosassa tihkupinta/korpi jossa tervaleppää ja saniaisia (kartalla vihreä rajaus). Korpialueiden väleissä ja reunoilla kangasetsää jonka pienpuustoa harvennetaan suunnitelakauden lopussa. Saalla harvennetaan tiheät koivuryhät.
Osa 8 Sivu 7 / 84 paikka Vaahtera Vallitseva jakso 3 0 2700 0 1 2 0 0 1,5 5 0 100 0 1 0 0 0 0,0 Rauduskoivu 3 0 200 0 1 0 0 0 0,1 Pihlaja 3 0 1100 0 1 1 0 0 0,8 Raita 3 0 500 1 2 0 0 0 0,1 Tai 3 0 200 0 1 0 0 0 0,1 Vaahtera 3 0 600 0 1 0 0 0 0,3 Ylispuusto 87 7 169 25 20 60 36 23 2,1 100 3 61 25 18 26 18 7 0,6 90 1 8 30 20 5 4 1 0,1 Rauduskoivu 100 2 25 29 26 19 14 5 0,4 Haapa 30 1 25 16 16 4 0 4 0,4 Vaahtera 30 1 50 16 13 7 0 6 0,6 C1 Lähietsä Taiikon hoito 2014-2018 Tienreunassa kasvupaikka lehto,. kaksi puuaista tuoea. Paljon tuoipihlajaa, noin etrin korkuista, raivattu ja vesonut sen jälkeen. Osin kallioinen. Kasvatetaan lehtipuuvaltaisena sekapuustona. 1 15,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen hienojakoinen kangasaa c /v 1 16,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Vallitseva jakso 5 0 5050 0 1 3 0 3 1,4 10 0 2300 1 2 1 0 1 0,1 Hieskoivu 3 0 250 0 1 0 0 0 0,1 Tervaleppä 3 0 200 2 2 0 0 0 0,1 Pihlaja 3 0 1300 0 1 1 0 1 0,7 Tuoi 3 0 500 0 1 0 0 0 0,2 Vaahtera 3 0 500 1 2 0 0 0 0,1 Ylispuusto 97 10 127 33 25 108 75 31 2,1 100 1 12 33 24 11 9 1 0,2 110 5 42 38 26 55 50 4 0,9 Hieskoivu 80 4 66 26 24 37 12 25 0,9 Tervaleppä 80 1 7 30 20 5 4 1 0,1 Korpipaatsaa C1 Lähietsä Taiikon hoito 2017-2022 Taiikonhoito puiden ollessa lehdessä. Kuusen lisäksi suositaan tervaleppää, tuoea ja vaahteraa.
Osa 8 Sivu 8 / 84 paikka 1 17,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v Vallitseva jakso 104 25 264 35 26 308 276 29 120 2 18 38 25 23 21 2 0,5Sairaat puut poistetaan 104 20 200 36 27 253 231 19 6,4 Rauduskoivu 107 2 25 32 26 23 18 4 0,6 Haapa 40 0 8 23 22 3 2 2 0,3 Haraaleppä 70 1 13 26 22 7 4 2 0,3 Alikasvos 28 1 47 18 14 6 1 5 0,8 Raita 40 0 9 22 16 3 1 1 0,2 Vaahtera 20 1 38 15 12 4 0 4 0,6 Pähkinäpensas C 1.1 Puistoetsä 8,0 Harvennushakkuu 2012 2014 T 33 Pienpuuston hoito 2018-2022 Alikasvoksena runsaasti nuorta vaahteraa, pihlajaa ja vähän tuoea. n itäosassa kaksi vuorijalavaa, noin 7 korkeita. Harvennus: Ulkoiluväylän varrelta poistetaan 10-15 kpl huonokuntoista (pihkaa valuvaa ja/tai harsuuntuvaa) kuusta, reitin varrella kuusten juuret vaurioituneet. Reitin länsiosasta kaadetaan noin 5 kpl vanhoja koivuja. Vanhojen koivujen alla. vaahteraa ja puuaisia pihlajia joten tilalla on valiiksi nuoria hyväkuntoisia puita. Myöhein tiheän pienpuuston harvennus ja huonokuntoisia ylispuita poistetaan tarpeen ukaan. Raita Vallitseva jakso 41 13 688 20 14 87 33 51 6,9 Erikoishakkuu Haapa 40 3 61 25 16 23 15 7 1,9Sairaat puut poistetaan Pihlaja 35 3 382 10 10 15 0 14 1,3 Raita 45 5 132 22 16 38 18 19 2,7 Vaahtera 35 2 113 15 12 11 0 11 1,0 C3 Suojaetsä 2013 2016 K 10 Vaikeakulkuinen jyrkkä rinne, osin kalliota. Pihan, rakennusten ja polun reunoilta poistetaan lahot puut kuten vanhat lahot raidat. Alikasvoksessa nuorepaa lehtipuustoa. 1 19,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) 1 18,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen hienojakoinen kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso 72 12 231 25 20 108 77 30 4,8 90 2 23 29 19 13 11 3 0,5 65 6 133 24 19 57 42 15 2,8 Rauduskoivu 75 4 75 26 21 37 25 12 1,5 Alikasvos 20 1 838 13 11 3 0 3 0,5 5 0 600 0 0 0 0 0 0,0 Pihlaja 20 1 38 13 11 3 0 3 0,4 Tai 2 0 200 0 0 0 0 0 0,0 C3 Suojaetsä n länsiosassa aukko jossa vain yksittäisiä äntyä, uutaa puuainen pihlaja ja haapa. Itäosassa tiheäpi kuusivaltainen etsikkö.
Osa 8 Sivu 9 / 84 paikka Vallitseva jakso 81 12 335 21 12 72 36 28 3,3 110 7 169 23 11 39 26 11 1,0 Haapa 50 4 127 20 13 26 10 13 1,7 Raita 35 1 39 18 13 7 1 5 0,6 C3 Suojaetsä Laskettelurinteen reunassa reheväpää siirrettyä aa-ainesta jossa haapaa, raitaa, pari koivua ja kuusi. Vallitseva jakso 95 16 313 28 17 132 88 42 5,3 130 8 83 35 17 66 59 6 1,3 70 2 48 24 18 18 13 5 0,8 Rauduskoivu 90 2 41 25 18 17 11 6 0,5 Haapa 40 4 141 19 17 32 6 25 2,6 Alikasvos 35 4 260 14 14 28 0 28 2,5 35 4 260 14 14 28 0 28 2,5 C3 Suojaetsä Ei toienpidetarvetta suunnitelakaudella. Myöhein kuusten kunto tarkistettava ja tarvittaessa kuusen harvennus. Vallitseva jakso 105 13 234 27 18 113 85 27 3,4 110 12 195 28 19 105 83 22 2,6 Rauduskoivu 50 1 11 24 18 4 2 2 0,3 Haapa 25 1 28 15 15 4 0 4 0,5 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kallioinen etsä. Kuusta poistettu harvennuksessa. 1 20,0 0,1 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko c /v 1 21,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 22,0 0,3 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 22,1 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso 100 13 203 29 17 107 86 20 3,3 110 10 142 30 17 82 68 13 2,1 60 2 41 26 17 17 13 4 0,9 Rauduskoivu 80 1 20 25 17 8 5 3 0,3 Alikasvos 36 3 163 15 13 18 0 17 1,7 40 2 113 15 14 14 0 14 1,1 Rauduskoivu 20 0 25 13 11 2 0 2 0,3 Haapa 20 0 25 13 11 2 0 2 0,3 C1 Lähietsä Kuusta harvennettu vasta, ei toienpidetarvetta suunnitelakaudella.
Osa 8 Sivu 10 / 84 paikka Vallitseva jakso 67 20 569 23 16 150 85 63 7,7 Erikoishakkuu 100 8 106 30 17 61 51 9 1,7Sairaat puut poistetaan 44 12 452 18 15 85 31 52 5,8 Rauduskoivu 50 1 11 24 17 4 2 1 0,2 C1 Lähietsä 2013 2017 T 20 Ulkoiluväylän varsilla uutaia vaurioituneita kuusia. Lisäksi äntyjen ypäriltä kaadetaan uutaia kuusia jotta äntyjen latvus säilyy. Rauduskoivu Vallitseva jakso 26 12 816 14 13 76 5 62 20 1 96 10 9 4 0 3 0,6Suositaan koivua 29 6 274 16 13 37 5 28 4,2 Rauduskoivu 24 5 396 13 13 34 0 29 4,9 Kontortaänty 20 0 50 8 7 1 0 1 0,2 C1 Lähietsä 10,0 Harvennushakkuu 2020 2022 T 58 Harvennus suunnitelakauden loppupuolella. Suositaan erityisesti koivua, harvennetaan kuitenkin kaik puulajeja sekapuustoisuus säilyttäen. lla kontortaäntyjä itäkulassa. Ulkoiluväylä kuvion halki. Vallitseva jakso 28 8 660 13 11 42 0 39 5,1 Ensiharvennus 21 1 157 9 7 4 0 4 0,7Suositaan äntyä 29 7 503 13 11 38 0 35 4,4 Ylispuusto 126 7 66 38 21 68 61 1 1,6 140 5 42 40 21 52 48 0 0,9 Rauduskoivu 93 1 13 31 23 10 8 0 0,3 Haapa 60 1 11 28 20 6 4 1 0,3 C1 Lähietsä 2012 2017 T 26 Kivinen etsäinen rinne. Vanhat järeät änty-ylispuut aiseallisesti erkittäviä, alla nuorepi kuusivaltainen puusto. Nuoreat kuusi- ja äntyryhät harvennetaan. Harvennuksessa poistetaan puolet kuusista. valtaisilla valoisiilla kohdilla yös uutaia taia. 1 23,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 24,0 0,5 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 25,0 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 02 Nuori kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 26,0 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T2 Taiikko yli 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Rauduskoivu Vallitseva jakso 6 0 6100 2 2 2 0 0 0,9 10 0 600 2 2 1 0 0 0,1 Rauduskoivu 5 0 800 2 2 1 0 0 0,3 Pihlaja 3 0 4500 0 1 0 0 0 0,2 Tai 5 0 200 4 4 1 0 0 0,3 Ylispuusto 18 1 82 12 10 4 0 0 0,5 Haapa 20 1 32 14 12 3 0 0 0,3 Pihlaja 15 0 50 10 8 2 0 0 0,3 C1 Lähietsä Taiikon hoito 2017-2022 Viie vuosina isot kuuset poistettu ja vesakko raivattu vasta. Suunnitelakauden lopussa taiikon harvennus. Säilytetään sekapuustoisuus.
Osa 8 Sivu 11 / 84 paikka Rauduskoivu Vallitseva jakso 3 0 2434 0 1 2 0 0 1,4 3 0 467 0 0 0 0 0 0,0 5 0 67 0 0 0 0 0 0,0 Rauduskoivu 3 0 1800 0 1 1 0 0 1,2 Haapa 3 0 67 1 2 0 0 0 0,1 Tai 3 0 33 0 1 0 0 0 0,0 Ylispuusto 100 1 12 31 21 9 7-7 0,2 100 1 9 31 21 7 6-6 0,2 Rauduskoivu 100 0 3 30 21 2 2-2 0,1 C 1.2 Lähivirkistysetsä Reikäperkaus 2012 v. -2014 hakk. Taiikon hoito 2016-2018 Nuori taiikko (kuuset poistettu), taiikossa yös pihlajaa ja uutaa vaahterantaii. Tienreunassa uutaia uuta puustoa isopia kuusia ja lehtipuuvesakkoa. Suunnitelakauden alussa reikäperkaus ännyntaiille jotta eivät jää lehtipuiden, koivun ja pihlajan, alle. Taiikon ollessa pientä ei kannata harventaa vielä tasaisesti, äntyjen kasvutilan varistus riittää. Myöhein suunnitelakauden puolivälissä varsinainen taiikonhoito. Tavoite änty-rauduskoivuvaltainen etsä jossa yös kuusta, taea, haapaa ja vaahteraa. Vallitseva jakso 126 12 220 26 15 85 64 14 1,8 126 12 220 26 15 85 64 14 1,8 Alikasvos 7 0 533 2 3 1 0 0 0,2 Haapa 7 0 533 2 3 1 0 0 0,2 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kaavoitettu rakentaiseen. Piste kartalla jalopuuryhä kuivalla kalliokedolla: kaksi lahovikaista elävää taea (lp 22 c), yksi taista kuollut, noin 10 kpl vaahteraa (lp 15 c), kaikki jalopuut noin 12 korkeita. lla paikoin yös rauduskoivun- ja taentaiia. 1 27,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo T1 Taiikko alle 1.3 Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 28,0 0,8 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko c /v 1 29,0 0,9 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso 85 15 295 26 19 136 95 38 89 7 126 26 20 61 44 15 2,0 74 3 54 26 19 25 19 5 1,0 Rauduskoivu 86 6 115 25 19 50 32 17 1,7 Alikasvos 44 5 347 14 13 36 0 35 4,7 Harvennushakkuu 2017 2021 T 52 2,4 44 5 347 14 13 36 0 35 2,4 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kaavoitettu rakentaiseen. Hoidetaan lähivirkistysetsänä toistaiseksi. Harvennus jotta puilla säilyy kasvutila ja etsikkö pysyy hyväkuntoisena. Huonokuntoiset puut poistetaan ja tiheät ryhät harvennetaan. Sopivaan kohtaan jätetään tiheikköä. Suositaan äntyä koska kasvupaikalla kestävin.
Osa 8 Sivu 12 / 84 paikka Vallitseva jakso 68 18 290 30 21 180 140 37 69 13 200 29 21 128 103 24 5,6 50 1 40 17 17 8 2 6 0,5 Rauduskoivu 69 3 40 30 23 29 22 6 1,3 Haapa 69 1 10 41 25 15 13 1 0,6 Alikasvos 9 0 1000 3 3 1 0 1 8,0 Harvennushakkuu 2012 2016 T 53 Pienpuuston hoito 2 v. hakk. 0,4 Haapa 5 0 800 1 2 0 0 0 0,1 Vaahtera 10 0 200 4 3 1 0 1 0,3 C1 Lähietsä Osa ännyistä kasvaa liian tiheässä ja ovat siksi huonolatvaisia. Yksi kuollut änty. Männyt, joilla enää pieni elävä latvus, poistetaan. Hyvälatvaiset ännyt säästetään. Poistetaan noin puolet puista. Alikasvoksessa vaahteraa jota kasvatetaan. Haapa Vallitseva jakso 10 2 1400 5 6 9 0 0 Haapa 10 0 100 5 6 1 0 0 0,3 Pihlaja 10 2 1200 5 6 9 0 0 3,1 Vaahtera 4 0 100 2 2 0 0 0 0,1 Ylispuusto 88 13 186 31 21 130 105 23 3,6 Erikoishakkuu 2012 2017 T 19 Pienpuuston hoito 2012-2016 3,9 120 1 8 29 18 4 3 1 0,1 93 8 88 33 21 77 69 8 2,1 Rauduskoivu 100 1 12 32 24 11 9 2 0,3 Haapa 70 3 61 25 21 29 18 11 1,1 Metsälehus 75 1 17 27 20 9 6 2 0,3 S Suojelualue Taia Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Länsipuolella kallionaluslehdosta poistetaan läpiitaltaan alle 30 c kokoisia kuusia. Kallionaluslehdossa runsaasti pähkinäpensaita, paikoin yös taen taiia. Pienpuustoa harvennetaan pähkinää ja jaloja lehtipuita suosien. Lehtipuuvesakko erityisen tiheää rinteessä kuvion 30.1 lähellä. Suuri tai kuvion keskiosassa. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Lehtoalueilla kuusen äärää kontrolloidaan, vain yksittäisiä kuusia jätetään kasvaaan. Kuusten hakkuutähteet poistettava. 1 30,1 0,1 ha Muu aa --------- --------- --------- --------- --------- 1 29,1 0,1 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Hienojakoinen kangasaa c /v 1 30,0 0,8 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Mekaaninen raivaus 2012-2017 B3 Maiseaniitty ja laidunalue Aseakaavassa puisto. Avoin hoitaaton niitty. Nuorta lehtipuuvesakkoa harvakseltaan, vesakko raivataan pois. Hoidetaan avoiena aiseaniittynä.
Osa 8 Sivu 13 / 84 paikka Vallitseva jakso 97 20 363 27 20 190 146 43 100 5 87 27 20 46 35 11 1,3 100 13 218 27 20 122 99 22 3,3 Rauduskoivu 90 1 15 29 20 9 7 2 0,3 Haapa 70 2 43 21 19 13 5 8 0,6 C 1.2 Lähivirkistysetsä 5,4 Harvennushakkuu 2015 2019 T 51 Pienpuuston hoito 5 v. hakk. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Alikasvoksena harvakseltaan pihlajan-, haavan- ja taentaiia. Kevyt harvennus jossa poistetaan kuusia, kasvupaikka sopivapi ännylle ja lehtipuille. Männyt otetaan esille poistaalla kuusia niiden ypäriltä. Myös taentaiia suositaan, tavoite kasvattaa taea sekapuustona. Taentaiista suuriat ovat 3 korkeita, suurin osa alle 1. n keskellä kalliokupare. Länsiosassa rakentaaton tontti, hoidetaan toistaiseksi lähietsänä koko aluetta. Vallitseva jakso 109 14 157 33 25 158 140 16 115 2 30 29 20 19 15 3 0,5 108 12 127 34 26 139 125 13 3,7 Alikasvos 3 0 2800 1 2 1 0 1 4,1 Erikoishakkuu 2012 2014 K 10 Pienpuuston hoito 2014-2018 1,4 5 0 100 0 0 0 0 0 0,0 Rauduskoivu 3 0 600 1 2 0 0 0 0,2 Hieskoivu 3 0 300 1 2 1 0 1 0,7 Pihlaja 3 0 1800 1 2 0 0 0 0,5 Pähkinäpensas C 1.2 Lähivirkistysetsä Piste kartalla: kuusten alla lehuksia, korkein noin 6 korkea. Lehusten ypäriltä voi kaataa noin viisi isoa kuusta jotta lehuksilla tilaa kasvaa. lla konkelo. Pieniä taentaiia. n pohjoisrajalla kaksi järeää lehusta. 1 31,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 32,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 32,1 0,4 ha Metsäaa Kangas Lehtoainen kangas ja vastaava suo Y1 Ylispuustoinen taiikko Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso 5 1 2270 2 3 2 0 0 Haapa 5 0 200 2 2 0 0 0 0,1 Metsälehus 10 0 20 5 4 0 0 0 0,0 Pihlaja 5 0 2000 2 3 2 0 0 1,0 Tai 5 0 50 2 2 0 0 0 0,0 Ylispuusto 106 9 115 34 25 106 91 14 1,2 Erikoishakkuu 2012 2014 K 0Reikäperkaus 2013-2017 2,7 140 1 8 40 21 10 9 1 0,2 110 7 73 35 26 85 77 7 1,8 Haapa 40 1 26 22 19 9 4 5 0,6 Metsälehus 40 0 5 20 17 1 0 1 0,1 Tai 40 0 3 20 12 1 0 0 0,0 S Suojelualue Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Hoitotoienpiteet jalojen lehtipuiden hoitaiseksi ja lisääiseksi. Kaadetaan yksittäisiä puita jalojen lehtipuiden ypäriltä,. taen vierestä haapa, kuollut kuusi lehuksen vierestä. Nuorille jaloille lehtipuille tehdään kasvutilaa raivaaalla uuta puustoa niiden ypäriltä. Runsaasti järeää kuusilahopuuta, suurin osa aapuita, noin 20 kpl kuviolla. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: hoidon tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Alueen uu lajisto huoioitava. Lehtoalueilla kuusen äärää kontrolloidaan.
Osa 8 Sivu 14 / 84 paikka 1 33,0 3,0 ha Kituaa Kangas Kallio, hietikko -- Ei tietoa Ojittaaton kangas Kallio tai kivikko --------- Ei toienpiteitä Vallitseva jakso 85 3 157 17 11 19 2 15 0,7 90 2 97 17 11 12 2 9 0,4 76 1 60 16 12 7 1 6 0,3 Ylispuusto 136 6 97 29 13 43 36 4 0,9 136 6 97 29 13 43 36 4 0,9 C 1.2 Lähivirkistysetsä Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Hidaskasvuinen kallioetsä. Paikoin lahopuita, erityisesti pystyynkuolleita kuusia. Lahopuut säästetään luonnon oniuotoisuuden ta. Vallitseva jakso 82 13 365 22 14 93 53 39 3,4 83 9 260 21 14 64 34 29 2,2 84 4 77 24 15 26 19 7 0,9 Haapa 40 1 28 15 13 3 0 3 0,3 S Suojelualue Kallioinen rinne, ei hoitotarvetta. Kiikarivuoren jalopuuetsikkö suojeltu luontotyyppi. Kiikarivuoren jalopuuetsikön hoito- ja käyttösuunnitela: hoidon tavoite jalopuuston ja pähkinäpensaston säilyttäinen ja lisääinen. Alueen uu lajisto huoioitava. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Lp v kpl/ha c /v 1 33,1 0,8 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Lp v kpl/ha c /v Ei toienpiteitä 1 34,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 05 Suojuspuuetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso 6 0 4825 1 2 2 0 2 0,7 10 0 1200 1 2 0 0 0 0,1 Rauduskoivu 5 0 200 2 3 0 0 0 0,1 Hieskoivu 5 0 400 2 3 0 0 0 0,1 Pihlaja 5 0 3000 1 2 1 0 1 0,3 Tai 5 0 25 3 3 0 0 0 0,1 Ylispuusto 90 5 87 30 19 46 34 11 1,1 100 2 25 32 19 18 15 2 0,3 100 2 23 34 21 20 18 2 0,4 Haapa 40 1 39 18 15 7 1 7 0,4 C1 Lähietsä Taiikon hoito 2014-2016 Kasvatetaan sekapuustoisena: tavoite tai-rauduskoivu-kuusisekaetsä. Taiikonhoidossa erityisesti kuusen osuutta vähennetään jotta lehtipuilla tilaa kasvaa. Lisäksi harvassa kasvavista kuusista kehittyy kauniita pitkälatvaisia puita. Ylispuut säästetään, vain huonokuntoisia ylispuita poistetaan tarpeen ukaan.
Osa 8 Sivu 15 / 84 paikka 1 34,1 0,1 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 03 Varttunut kasvatusetsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Vallitseva jakso 39 3 170 15 12 16 0 15 1,4 Erikoishakkuu 40 1 70 15 12 7 0 7 0,6Sairaat puut poistetaan Haapa 20 0 20 9 9 1 0 1 0,1 Pihlaja 35 0 40 10 9 1 0 1 0,1 Tai 40 0 10 20 12 2 0 1 0,1 Vaahtera 40 1 30 17 13 4 0 4 0,4 Ylispuusto 100 7 90 32 21 72 61 9 2,1 100 3 40 31 21 29 25 4 0,9 100 1 10 35 22 10 9 1 0,3 Rauduskoivu 100 3 40 33 21 32 27 4 1,0 C1 Lähietsä 2012 2013 K 25 Pienpuuston hoito 5 v. hakk. Rakentaaton tontti, eteläosassa yös kapea kaistale virkistysaluetta. Koko aluetta hoidetaan toistaiseksi lähietsänä. Huonokuntoiset ylispuukoivut poistetaan. Vallitsevan puuston alla nuorepaa lehtipuuvesakkoa. Pienpuusto harvennetaan vaahteraa suosien. Vallitseva jakso 78 17 324 26 21 165 121 42 6,2 Erikoishakkuu 83 7 126 26 20 62 45 17 2,2Sairaat puut poistetaan 76 7 138 26 21 74 58 15 2,9 Hieskoivu 75 2 37 24 21 16 9 7 0,6 Haapa 75 1 23 27 22 13 9 4 0,5 C1 Lähietsä Tervaleppiä 2012 2013 T 24 Pienpuuston hoito 4 v. hakk. Kauniaisten lepakkokartoitus 2006: Lepakoiden tärkeä siirtyäreitti Gallträskin ja Lippajärven välillä. Pystyynkuolleita kuusia: pohjoisosassa pari polun varrella ja Alppitien reunassa huonokuntoisia ja kuolleita kuusia, eteläosassa ilajohdon lähellä kallioisella kohdalla kole kuollutta kuusta. Pohjoisosassa soistunut painanne. Lehtipuuvesakkoa,. runsaasti taentaiia. Eteläosassa tontinreunassa tiheä vesakko. Kuolleiden ja huonokuntoisten puiden kaato kadun-, tonttien- ja polkujen varsilta, osa rungoista jätetään aapuiksi. 1 35,1 0,4 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (ylitiheä,hoitaaton) Lp v kpl/ha c /v 1 35,0 0,6 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Lp v kpl/ha c /v Vallitseva jakso 87 18 297 28 20 170 136 33 5,7 Erikoishakkuu 90 4 53 29 19 31 25 6 1,0Maiseapuita jätetään 90 12 187 28 20 113 93 18 3,5 Rauduskoivu 90 1 13 31 21 10 8 2 0,3 Haapa 60 2 44 24 18 17 10 7 0,9 C1 Lähietsä 2012 2016 T 107 Pienpuuston hoito 1 v. hakk. Kaksi rakentaatonta tonttia, puusto hoitaaton. Tienvarsietsikkö. Hoidetaan lähietsänä niin kauan kuin rakentaisesta ei tietoa. Männyt ja haavat pääasiassa hyväkuntoisia, kuuset huonokuntoisia. Kuuset ja uut lahovikaiset puut poistetaan. Harvennuksen jälkeen änty-haapaetsikkö. n jälkeen pienpuusto siistitään, taia ja uita kasvatuskelpoisia nuoria lehtipuita kasvatetaan. n pohjoisosa kallioista etsää jossa puustonhoitotarve vähäinen.
Osa 8 Sivu 16 / 84 paikka Vallitseva jakso 88 21 300 30 22 216 179 36 90 6 80 31 22 61 50 10 1,9 86 10 151 29 22 105 88 15 3,4 Rauduskoivu 98 4 47 33 23 42 34 7 1,2 Haapa 60 1 22 24 21 10 5 4 0,5 C 1.2 Lähivirkistysetsä 7,0 Harvennushakkuu 2015 2019 T 43 Pienpuuston hoito 3 v. hakk. Tienvarsietsä. n halki ilajohto. Kevyt harvennus jossa poistetaan lähinnä huonokuntoisia koivuja ja kuusia. Alikasvoksessa. pihlajaa, taea ja haapaa. Piste kartalla: kallionreunassa tai, korkeus 12. Tai otetaan esille kaataalla ypäriltä raita ja haapa. Vallitseva jakso 103 15 175 34 24 156 122 33 100 3 37 32 22 30 26 4 0,9Yläharvennus 108 7 64 36 25 78 71 6 2,1 Hieskoivu 100 3 37 32 22 30 12 17 0,9 Tervaleppä 100 2 21 30 22 15 12 3 0,4 Raita 40 1 16 20 15 4 1 2 0,3 Alikasvos 47 2 74 18 14 12 3 8 0,8 47 2 66 17 13 10 3 7 0,6 Tai 45 0 8 20 15 2 1 1 0,1 C1 Lähietsä 4,5 Harvennushakkuu 2012 2014 T 51 Pienpuuston hoito 1 v. hakk. Ohutturpeinen, hienojakoinen aalaji. Poistetaan kuusia ja lahot koivut. Männyt ja hyväkuntoiset lehtipuut ja kuuset säästetään. Tavoite lisätä lehtipuuston osuutta. Muutaa tai,. kuvion itäosassa isojen kuusten keskellä, kuuset taen ypäriltä poistetaan. Länsiosassa tontireunasta poistetaan kuuset, tai ja tervalepät otetaan esille. Jos vahinkoriskiä haluaa inioida, isot kuuset ojan eteläpuolelta poistetaan. Vielä hyväkuntoisia, kuntoa kuitenkin tarkkailtava. Lehtipuuvesakkoa, yös taen- ja vaahterantaiia, pähkinäpensaita, pieniä kuusentaiia. Pienpuustonhoidossa suositaan lehtipuita. Puuaisia pihlajia. 1 36,0 0,7 ha Metsäaa Kangas Tuore kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v 1 36,1 0,5 ha Metsäaa Korpi Lehto ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Turvekangas Turveaa c /v 1 37,0 0,2 ha Metsäaa Kangas Kuivahko kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä etsikkö Ojittaaton kangas Kivinen keskikarkea tai karkea kangasaa c /v Vallitseva jakso 83 20 482 23 15 149 98 49 5,0 Harvennushakkuu 2012 2014 T 90 13 313 23 15 97 62 34 2,9Suositaan äntyä 70 7 169 23 15 52 36 15 Sairaat puut poistetaan 2,1 C1 Lähietsä 27 Pieni kuvio kahden tontin välissä. valtainen, seassa kuusta. Polku kuvion läpi, polun varrella uutaa pystyynkuollut kuusi ja koivu. Kevyt harvennus kuolleiden ja huonokuntoisten puiden poistaiseksi. Kuivahkon ja kivisen kasvupaikan ta suositaan äntyä. Lahopuita ei jätetä koska kuvio sijaitsee lähellä tontteja ja polku kuvion läpi.