Kuntatekniikkaa tarvitaan! Kuntatekniikan päivät 28.-29.5.2009, Tampere Toimialajohtaja, dosentti Juha Kostiainen
Muutosvoimat ja haasteet Globaali kaupunkikilpailu Kuluttajuus Talous- ja finanssikriisi Ilmastonmuutos 2
GLOBAALI KAUPUNKIKILPAILU 3
Virtaava maailma (Kostiainen & Sotarauta 2002) Cambrigde Seattle Boston Tukholma Milano Pietari Tampere Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yritykset Turistit Opiskelijat 4
Kaupunkiseudun kilpailukyvyn elementit Lähde: Linnamaa 2004 5
Kasvualueiden kehitys vuoteen 2025 Syntyy Etelä-Suomen asuinja työssäkäyntialue? Lisäksi muutama kasvualue ja matkailukeskittymä Kilpailukyvyn kannalta oleellista on sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus - infra Asuinpaikan valinta kasvualueiden sisällä tapahtuu asuin- ja elinympäristön laadun perusteella Lähde: Tilastokeskus 6
Kuluttajuus Kuluttaminen ei ole yksinkertaisesti palvelun tai tuotteen ostamista, vaan se merkitsee ennen kaikkea maailmaan kuulumista, liittymistä universumiin. Lazzarato 2006 7
TALOUS- JA FINANSSIKRIISI
Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1976 2009, % 8 6 4 2 0 0,3 0,3 2,6 7 5,1 1,3 3 2,9 3 3,3 2,6 3,6 5,1 5,4 0,1 3,6 3,9 3,7 6,2 5,2 3,9 5,1 2,7 1,6 1,8 3,7 2,8 4,9 4,2 0,9-2 -0,9-4 -6-6,2-3,7-4,4-8 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008* Vuoden 2006 näennäisesti suuri kasvu johtui vuoden 2005 paperiteollisuuden pitkästä tuotantoseisokista, *Vuosi 2007 Tilastokeskuksen ennuste, vuosi 2008 ja 2009 valtionvarainministeriön arvio. Lähde: Tilastokeskus 9
200 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja käyttötulot 2000-2013 Käyvin hinnoin indeksoituina, 2000=100 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Toimintamenot Käyttötulot 1) 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09e 10e 11e 12e 13e Lähde: Vuodet 2000-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2013 ennusteet Peruspalveluohjelma 25.3.2009 1) Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet 10
Rakennettu ympäristö, energia ja ilmastonmuutos 11
EU:n tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet: Vuoteen 2020 mennessä 20% vuoden 1990 tasosta Vuoteen 2050 mennessä -> Kehittyneet maat 60-80% vähennys Energiatehokkuustavoite: 20% vuoteen 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa vuonna 2020 keskimäärin 20% loppukulutuksesta -> Suomelle lopputavoite 38 % (24 % vuonna 2007) 12
Energiankulutuksen jakautuminen EU:ssa 33% Liikenteen energiankulutus 26% Teollisuuden energiankäyttö 41% Rakennuskannan energiankulutus Rakennusten energiankulutuksesta 2/3 kohdistuu lämmitykseen ja jäähdytykseen 80% rakennuskannan energiasta käytetään pienissä < 1000 m 2 rakennuksissa Lähde: CEPMC 13
Suomen rakennuskanta 14
Lähde: Helsingin Energia 15
Joukkoliikenteen (linja-auto- ja raideliikenteen) markkinaosuuden kehitys vuosina 1960, 1970, 1980, 1990, 2000-2006 Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 16
Kuntatekniikan haasteita Säästöpaineet kasvavat, korjausvelkaa jo ennestään Kuluttajien vaatimustaso kasvaa Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii investointeja, uusia toimintamalleja ja uusia teknologia ratkaisuja Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö edennyt hitaasti Merkittävä määrä osaajia on eläköitymässä 17
RATKAISUJA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEEN 18
Energiatehokkuuden ohjauskeinoja Kunnan/seudun ilmastostrategia tai ohjelma Kunnan yleismääräys energiatehokkuudesta Energiatehokkuustavoitteet kaavassa Energiatehokkuustavoite tontinluovutusehdoissa Suunnitteluratkaisut sustainability plan yva Hoksauttava rakennusvalvonta ja neuvonta Rakennusjärjestys Normit 19
Raideliikenne Raideliikenne on ainoa merkittävä liikennemuoto, jossa käyttövoima jo nyt on jokin muu kuin raakaöljystä jalostettu tuote. Suomessa pääradat on sähköistetty 80 % liikenteestä ajetaan sähkökäyttöisellä kalustolla. Rataverkon uudistuksilla pyritään lyhentämään matkoja ja ratoja parantamalla nostamaan nopeuksia, jolloin matka-ajat lyhenevät ja junalla matkustaminen tulee kilpailukykyisemmiksi lentämisen kanssa. Kotimaan lentovuorot joutuvat lopettamisuhan alleja niitä pyritään tekohengittämään erilaisin aluepoliittisin toimin ja varoin. Lentoyhteys nähdään elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytysten kannalta strategiseksi tekijäksi. Raideliikenne on järkevää siellä, missä kapasiteetille saadaan riittävä käyttöaste. Yhdyskuntien tiivistäminen ja yhdyskuntien välinen liikenne raiteille 20
Uusiutuvien hyödyntäminen Paikalliset ratkaisut Maa-, kallio- ja vesilämpö (myös jäähdytys) Tuulivoima (Tuuliatlas) Aurinkoenergia (sähkön- ja lämmöntuotanto) Syöttötariffi tuulivoimalle tulossa! => Erilaisten ratkaisujen yhdistelmät Tavoitteena nolla- tai plusenergiatalot ja - alueet 21
Puumateriaali rakentamisessa Source: Finnish Forest Industries 22
SUOMALAISIA CASE- ESIMERKKEJÄ 23
Porvoon Skaftkärrin energiatehokas asuntoalue 6000 asukkaan energiatehokas kaupunginosa Energiakaavan pilotointi Energiankäytön ohjausjärjestelmien kehittäminen, Living Lab Energiayhtiön palveluliiketoimintojen kehittäminen Kumppanit: Porvoon kaupunki, Porvoon Energia Oy ja Posintra Oy
Energia- ja innovaatiokortteli, Helsingin Jätkäsaari Passiivi-/plus-energiatasoisen rakentamisen esimerkkikohde Asumisen, toimitilojen ja palveluiden innovatiivinen yhdistäminen Rakennusoikeus n. 22000 k-m 2 Low2No kilpailu käynnistynyt www.low2no.org
SOLAR DECATHLON EUROPE 2010 SDE 2010 TEAM FINLAND www.sdfinland.com A competition for universities to design and build a prototype solar powered energy self-sufficient house in Spain in May-June 2010. Luukku house by Helsinki University of Technology Wooden house Zero energy Minimal living unit Low carbon footprint Challenges of Northern climate Promote the best possible Finnish products Powered by Sitra
Alueellinen kalliolämpöjärjestelmä Järjestelmät Toiminta kesällä: talvella: osat: Energiaa lämpimän käyttöveden Alueellinen valmistamiseen lämmön- ja Lämpöpumppuasema kylmänjakeluverkko Matalalämpötilainen lämmönjakojärjestelmä Lämpökaivokenttä Energiaa Asuntojen lämmitykseen jäähdyttämisen tuottama lämpö kallioperään Lähde: Fortum & YIT 27
Lähde: Wärtsilä & Suomen Asuntomessut Oy Aurinkolahti, Vaasa
KANSAINVÄLISIÄ CASE- ESIMERKKEJÄ 29
Maailmalla otetaan etunojaa USA pyrkii johtavaksi maaksi ilmastosektorilla. Obama: 80 % GHG emission reduction by 2050. The goal is to make US a leader on climate change mitigation. Useita paikallisia edelläkävijöitä. Saksassa 12 000 passiivitaloa, 8% kotitalouksista käyttää aurinkosähköä ja lämpöä. Tanskassa valmistuu 200 passiivitason asuntoa v. 2009. Norjan neljänneksi arvokkain pörssiyritys on aurinkoenergiayritys. Tuulivoiman sähköntuotanto saavutti huipun Espanjassa maaliskuussa 2009: 40% Espanjan sähköstä tuotettiin tuulipuistoissa. Suomessa tuulivoiman osuus on 0,3% Pohjoismaissa vireillä 47 LEED-kohdetta, Suomessa 1. valmistunut Suomessa rakennettu viime vuosiin saakka ET-luokkaan D
Treasure Island San Francisco, USA Sustainability Plan ohjaa suunnittelua ja kehittämistä Hiilijalanjäljen minimointi Pysäköinti irtikoplattu Julkinen liikenne <15 min Vesien kierrätys Uusiutuvan energian nettoviejä LEED ND
Sol Austin the First net-zero energy neighbourhood Austin Climate Protection Plan 100% renewable city by 2012 Green Building Program 2015 Zero Energy Code Aurinko- ja geoenergiaratkaisut Energiatehokkuus myyntivalttina http://www.solaustin.com
USAn ensimmäinen LEED Platina-rakennus Philipp Merril Environmental Center http://leedcasestudies.usgbc.org/overview.cfm?projectid=69
Freiburg edelläkävijä Saksassa Kaikki rakentaminen passiivitasoa 2011 alkaen Vaatimukset kaavoissa ja tontin luovutusehdoissa Ei yhdyskuntarakennetta hajottavia marketteja Kevyt ja joukkoliikenne etusijalla
BedZed -Lontoo Freiburg 35
OFF THE GRID TULEVAISUUS - KUNTATEKNIIKAN UUDET MAHDOLLISUUDET 36
Off the grid Pois voimakkaasti keskitetystä mallista kohti Off the Grid yhteiskuntaa: Omavaraiset asuinja elinympäristöt Paikalliset kierrot ja kehdosta kehtoon ekologia Mitään ei tuoda eikä viedä pois Omavaraisuus sähkön, lämmön ja veden suhteen Luodaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kuluttajakansalaisten kanssa Huomioi elämäntyylien moninaisen kirjon -> vuorovaikutteisuus Lähde: Kostiainen et al. 2009 37
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea. Energiaohjelma 2008-2012 www.sitra.fi +358 9 618 991 Itämerentori 2, PL 160, FI-00181 HELSINKI energia@sitra.fi 38