PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 1 Konsernihallitus 18.08.2014 Aika 18.08.2014 klo 8:30-11:10 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, neuvotteluhuone Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Salmi Kari 8:30-11:10 puheenjohtaja Vahter Merja 8:30-11:10 varapuheenjohtaja Aaltonen Kalle 8:40-11:10 jäsen Alonen Aino 8:30-11:10 jäsen Hilkemaa Juhani 8:30-11:10 jäsen Ijäs Paula 8:35-11:00 jäsen Maattola Helena 8:30-11:10 jäsen Nordström Harry 8:30-11:10 jäsen Perkiö Irmeli 8:30-11:10 jäsen Tonteri Jukka 8:30-11:10 jäsen Poissa Virtanen Seppo jäsen Muu Tokola Martti 8:30-11:10 esittelijä Launiemi Reija 8:30-11:10 pöytäkirjasihteeri Blinnikka Sirkku 8:30-9:35 tietopalvelujohtaja 156 Kangasaho Tommi 8:30-9:35 tietohallintojohtaja 156 Kilpinen Tuula 8:30-9:35 viestintä- ja markkinointijohtaja 156 Siikaniemi Lena 8:30-11:10 henkilöstöjohtaja 156, 160 Tuutti Kari 8:30-9:35 kiinteistöjohtaja 156 Mikkola Sari 8:30-10:40 kehittämispäällikkö 156, 157, 158 Saarelainen Päivi 8:30-10:50 rehtori 156, 157, 158, 159 Väänänen Ilkka 9:40-10:40 tutkimusjohtaja 157, 158 Kallioinen Outi 9:35-9:40 rehtori, Lamk 160 Allekirjoitukset Kari Salmi puheenjohtaja Reija Launiemi pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 153-163 Pöytäkirjan tarkastus / Juhani Hilkemaa Helena Maattola Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Lahdessa / Reija Launiemi, hallintosihteeri
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 153 Kokouksen avaus 3 154 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 155 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 156 Toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 (2015-2017) ja talousarvion vuodelle 2015 valmistelutilanne 6 157 Hanketoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa 9 158 Hanketoiminta ja TKI-toiminnan katsaus Lahden ammattikorkeakoulussa 159 Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan (SORA-toimikunta) jäsenten nimeäminen toimikaudelle 1.8.2014-31.7.2016 160 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, asia 10933/14/2207, dnro 4876/14, Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin lehtorin irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin syin konsernihallituksen päätös 18.6.2014 149 10 12 13 161 Ilmoitusasiat 34 162 Muut asiat 35 163 Muutoksenhakuohjeet 36
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 3 Konsernihallitus 153 18.08.2014 Kokouksen avaus PHKKhall 153 Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 4 Konsernihallitus 154 18.08.2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PHKKhall 154 Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 5 Konsernihallitus 155 18.08.2014 Pöytäkirjan tarkastajien valinta PHKKhall 155 Toimitusjohtaja: Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat hallituksen jäsenet Kalle Aaltonen ja Juhani Hilkemaa. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin hallituksen jäsenet Juhani Hilkemaa ja Helena Maattola.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 6 Konsernihallitus 156 18.08.2014 Toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 (2015-2017) ja talousarvion vuodelle 2015 valmistelutilanne 130/02/02/2014 PHKKhall 156 Toimitusjohtaja esittelee Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015-2017 ja talousarvion vuodelle 2015 valmistelutilannetta, talousarvion uutta rakennetta sekä Koulutuskeskus Salpauksen uutta toimintamallia ja johtamisjärjestelmää. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutos muuttaa toimintamme rakenteita ja toimintamalleja juuri, kun kuntayhtymä täyttää 20 vuotta ensi vuoden vaihteessa. Kuluvan vuoden syyskausi on vielä valmistautumisen aikaa, mutta monelta osin uusia työnjakoja ja tehtäviä toteutetaan jo syksyllä 2014. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhtiön toiminnan käynnistyminen 1.1.2015 aiheuttaa muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Ne organisoidaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Uusi organisaatio on valmisteltu osana kevään yhteistoimintaneuvotteluja ja tätä toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli toiminta- ja taloussuunnitelmassa on seuraava: K e s k e i s e n ä a j a t u k s e n a u
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 7 Konsernihallitus 156 18.08.2014 udessa organisaatiorakenteessa on yhdessä tekeminen ja toimintojen välisten raja-aitojen poistaminen. Aiempaa kiinteämpi yhteistyö aikuisten ja nuorten koulutusten kesken oppimis- ja koulutuspalveluina parantaa osaamisresurssien johtamista sekä tila- ja laiteresurssien optimaalista käyttöä. Uusi toimintamalli antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa perustehtävää ottamalla entistä paremmin huomioon pedagogiset uudistamistarpeet ja erityisesti lähiesimiestyöhön panostamalla. Viestintää, markkinointia ja myyntiä kehitetään ja toteutetaan asiakaslähtöisesti opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Salpauksen brändiä vahvistetaan ja myös ylläpitäjän toiminnot näkyvät asiakkaille tämän kautta. Opiskelija-, kehittämis- ja asiakaspalvelut ovat kiinteä osa koko perustehtävän toteutusta. Osaamisperusteisuus edellyttää kaikilta toimijoilta nykyistä syvällisempää työelämän tuntemista ja uudenlaista palveluosaamista. Opetuksesta ja oppimisesta yhä suurempi osa tulee tapahtumaan muualla kun oppilaitoksessa. Työpaikoilla, omilla työpajoilla ja muissa erilaisissa, myös virtuaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen onnistumiseksi vaaditaan merkittävää muutosta lisäksi myös kiinteistöjen kokonaismäärässä ja jäljelle jäävien kiinteistöjen käytettävyydessä. Samalla kun toiminnallista yhteistyötä lisätään ja vahvistetaan, parannetaan eri rahoitusmuotojen tuloksellisuuden ja kannattavuuden seurantaa. Tavoitteena on, että kukin toiminto pystyy kattamaan omasta toiminnastaan aiheutuvat kustannukset sekä osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Koulutuksen järjestämisessä ja oppilaitoksen toiminnassa tärkeät tukipalvelut, Oppilaitospalvelut, tuotetaan tiiviissä yhteistyössä ydintoiminnan eli koulutuksen kanssa. Oppimisympäristöjen tulee mahdollistaa laadukas ja tehokas toiminta. Toimintaympäristön ja tulevaisuuden haasteisiin vastataan kaikilla oppilaitoksen toimialoilla kehittämällä mm. pedagogisen osaamisen, verkko-opetuksen ja hanketoiminnan kokonaisuuksia sekä panostamalla henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin sekä onnistuneeseen henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin. Kuntalain 1.9.2013 voimaan astunut muutos edellyttää Tuoterenkaan työpajatoiminnan yhtiöittämistä vuoden 2014 aikana. Tuoterenkaan toiminnan osittainen tai kokonaan yhtiöittäminen otetaan huomioon käyttösuunnitelmavaiheessa (1. ennuste) vuodelle 2015 ja talousarviomuutoksena vuodelle 2015. Toukokuun yhtymäkokous vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen, joka oli odotetusti toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä. Suurista muutoksista ja tulevaisuuden taloudellisista haasteista huolimatta henkilöstömme on tehnyt merkityksellistä työtä. Olemme joutuneet viime ja tänä vuonna käymissämme yhteistoimintaneuvotteluissa tekemään ikäviä päätöksiä, jotka ovat kuitenkin olleet välttämättömiä tästä vuodesta alkaneesta rahoituksen vähentymisestä johtuen. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenevät 50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 8 Konsernihallitus 156 18.08.2014 yksikköhinnat -2,74 prosenttia. Rahoitusvaikutus vuodelle 2015 on -5,6 prosenttia eli -3,1 miljoonaa euroa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman luvut osoittavat tilanteen vaikeutta ja asettavat odotuksia uuden strategian valmistelulle ja siinä tehtäville valinnoille ja ratkaisuille. Valtakunnallinen yhteisvalintajärjestelmä muuttui vuonna 2014, eikä sen kokonaisvaikutuksia koulutusalojen kohdentamiseen vielä yhden hakukierroksen perusteella voi varmasti tunnistaa. Tulevat muutokset edellyttävät myös erityistä suunnittelua koulutustarjontaan ja koulutuksen toimipaikkojen sijoittumiseen. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteiseksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Tämä on yksi merkittävä riski tulevassa toiminnassamme. Tämän hetken koelaskelmat näyttävät vähenevää rahoitusta eteläisen Suomen koulutuksen järjestäjille. Osaamisperusteisuus ja suoritettujen tutkintojen sekä osa-tutkintojen määrät vaikuttavat tuleviin resursseihimme. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta reilun kahden vuoden päästä, vaikuttaa se, mitä teemme tällä hetkellä, tulevaan rahoitukseemme. Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintaamme on sekä kehitettävä että tehostettava ja tämän muutoksen aika on juuri nyt. Kokouksessa esitellään toiminta- ja taloussuunnitelman strategiset ohjelmat vuodelle 2015 (2016 2017): Oppimisen, toimintakulttuurin ja henkilöstöjohtaja Lena johtamisen vahvistamisen strateginen Siikaniemi ohjelma Kiinteistö- ja toimitilaohjelma kiinteistöjohtaja Kari Tuutti Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka ja tietohallintojohtaja Tommi Kangasaho viestintä- ja markkinointijohtaja Tuula Kilpinen Talousarvion varsinainen käsittely aloitetaan kokouksessa 1.9.2014, jolloin esitellään talousarviokirjan luonnos. Käsittelyä jatketaan kokouksissa 15.9.2014 ja 22.9.2014. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee annetut selvitykset tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 9 Konsernihallitus 157 18.08.2014 Hanketoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa PHKKhall 157 Koulutuskeskus Salpauksen kehittämis- ja projektitoiminta edistää ammatilliselle koulutukselle asetettujen alueellisten ja valtakunnallisten tavoitteiden sekä Salpauksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Salpauksessa toteutettavien kehittämishankkeiden tavoitteina on mm. kehittää alueen ammatillista osaamista, edistää yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumista, edistää työelämäyhteistyötä ja kumppanuutta, yrittäjyyttä, kansainvälistymistä ja opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia. Kehittämishankkeet rahoitetaan pääasiasiassa EU-rahoituksella ja Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämillä valtionavustuksilla. Asiaa esittelevät rehtori Päivi Saarelainen ja kehittämispäällikkö Sari Mikkola. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee annetun selvityksen tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 10 Konsernihallitus 158 18.08.2014 Hanketoiminta ja TKI-toiminnan katsaus Lahden ammattikorkeakoulussa PHKKhall 158 Lahden ammattikorkeakoulun tarvelähtöinen ja käytännönläheinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tukee alueen kehittämistä, hyvinvointia ja kilpailukyvyn parantamista sekä vastaa yritys- ja muiden yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin. Hanketoiminnan lähtökohtana on oman strategian lisäksi eurooppalaisen ja kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategiset ja hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset sekä toimeenpanosuunnitelma että alueelliset strategiat ja ohjelmat. Toimimme globaalissa innovaatiojärjestelmässä Helsingin laajan metropolialueen ja Päijät-Hämeen innovaatioekosysteemien osana. TKI-hankkeet rahoitetaan suurimmalta osin EU-rahoituksella ja ne kohdistuvat Lahden ammattikorkeakoulun strategisille painoaloille (ympäristö, hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja muotoilu) sekä yrittäjyyden edistämiseen. Asiaa esittelee Lahden ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Ilkka Väänänen. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee annetun selvityksen tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 11 Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta 50 03.06.2014 Konsernihallitus 159 18.08.2014 Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan (SORA-toimikunta) jäsenten nimeäminen toimikaudelle 1.8.2014-31.7.2016 3/00/00/01/2009 KKSjk 03.06.2014 50 Koulutuskeskus Salpauksen SORA-toimikunnan (Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta) nykyinen toimikausi päättyy 31.7.2014. Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta nimeää SORA-toimikunnan jäsenet uudelle kaksivuotiselle toimikaudelle ajalle 1.8.2014-31.7.2016. SORA-toimikunnan Salpauksen ulkopuolisia jäseniä on pyydetty ilmoittamaan halukkuutensa jatkaa tulevalle toimikaudelle. Salpauksen johtoryhmä on käsitellyt kokouksessaan 21.5.2014 esitystä nimettävistä Salpauksen edustajista toimikuntaan sekä heidän varahenkilöistään. Asiaa kokouksessa esittelee vararehtori Hannu Heinonen. Rehtori: Salpauksen johtokunta nimeää SORA-toimikuntaan ajalle 1.8.2014-31.7.2016 seuraavat jäsenet ja heidän varajäsenensä: Varsinainen jäsen Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Tiina Haverila, opiskelijapalvelupäällikkö Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja (aikuiskoulutuksen edustaja) Päivi Saarelainen, rehtori (johtoryhmän edustaja) Outi Nieminen, opettaja (opettajaedustaja) Tytti Karhu (työelämän edustaja, toimikunnan varapuheenjohtaja) Milla Mallat (opiskelijaedustaja, lukuvuodelle 2014-2015) Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri (pöytäkirjasihteeri) Varajäsen Arja Inkiläinen, opiskelijapalvelupäällikkö Matti-Petteri Kontinen, kuraattori Hely Korpela, opetusalapäällikkö Hannu Heinonen, vararehtori Tommi Backman, opettaja Jukka Mandelin Kirsi Haapanen Reija Launiemi, hallintosihteeri Lisäksi kokouksiin kutsutaan tarvittaessa tapauskohtaisesti opiskelijakohtainen työssäoppimispaikan edustaja sekä muita mahdollisia asiantuntijoita.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 12 Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta 50 03.06.2014 Konsernihallitus 159 18.08.2014 Päätös: Hyväksyttiin. PHKKhall 159 Toimitusjohtaja: Hallitus vahvistaa Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan3.6.2014 50 päätöksen Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimintaan (SORA-toimikunta) ajalle 1.8.2014-31.7.2016 nimetyistä jäsenistä ja varajäsenistä. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 13 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, asia 10933/14/2207, dnro 4876/14, Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin lehtorin irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin syin konsernihallituksen päätös 18.6.2014 149 PHKKhall 18.06.2014 149 Lahden ammattikorkeakoulun lehtori Erkki Perkiömäeltä on saapunut 11.6.2014 oikaisuvaatimus (esityslistan liite nro 4.1). Oikaisuvaatimus koskee rehtori Outi Kallioisen 7.6.2013 tekemää päätöstä 20130437 (esityslistan liite nro 4.2) irtisanoa Perkiömäki tuotannollisin ja taloudellisin syin. Erkki Perkiömäki esittää vaatimuksenaan, että rehtori Outi Kallioisen tekemä päätös (20130437/7.6.2013) koskien Perkiömäen irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä tulee kumota, koska päätös on lainvastainen. Tuottoennuste 2013 2016 Yhteistoimintaneuvottelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa keväällä 2013 Yhteistoimintaneuvotteluissa (29.1.2013-12.3.2013) käsiteltävinä olivat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kaikki tulosalueet ja toiminnot, ja neuvottelut koskivat koko henkilöstöä Koulutuskeskus Salpauksessa, Lahden ammattikorkeakoulussa ja Yhteisissä palveluissa. Tuoterenkaassa neuvottelut koskivat ainoastaan valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöä. Konsernitason toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää keskimäärin 12,5 milj. euron eli 10 prosentin kulujen karsintaa 2015 loppuun mennessä. Neuvottelujen taloudellisista ja tuotannollisista perusteista oltiin neuvotteluissa yksimielisiä. Neuvotteluesityksessä esitettiin taloudellisesta tilanteesta esitettiin laskemat tuottoennusteesta ja sopeuttamistarpeista vuosille 2013-2016.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 14 Sopeuttamistarve 2013-2016 Koulutuskeskus Salpauksen taloudellinen tilanne edellytti sopeuttamistoimenpiteitä. Salpauksen johto päätyi tekemään yhtenä sopeuttamistoimenpiteenä organisaatiouudistuksen. Tavoitteena oli perustehtävän toimintaedellytysten turvaaminen reagoimalla niukkeneviin talouden resursseihin. 12.3.2013 päättyneiden neuvottelujen jälkeen työnantaja teki päätökset sopeuttamistoimenpiteistä. Näiden päätösten perusteella koko konsernissa henkilöstövähennysten arvioitu vaikutus oli noin 10,2 miljoonaa euroa ja muiden kulujen vaikutus noin 2.8 miljoonaa euroa vuosina 2013-2015. Lahden ammattikorkeakoulun tuotannollinen ja taloudellinen tilanne Edellä mainittu kevään 2013 koko konsernia koskeneet yhteistoimintaneuvottelut osoittivat, että henkilöstöön kohdistuvaa sopeuttamistarvetta on kaikilla tulosalueilla mukaan lukien Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulussa aikaisemmin päätettyjen lakkautettavien alojen (musiikki, kuvataide sekä elokuva- ja tv-ilmaisu) osalta pidettiin erilliset yhteistoimintaneuvottelut 7.5.-6.6.2013. Nämä neuvottelut olivat jatkoa aikaisempina vuosina käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin, jossa oli neuvoteltu alakohtaisesti alan lakkauttamisesta ja sen vaikutuksista henkilöstöön. Näiden neuvotteluiden perusteella työnantaja teki henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamispäätöksiä kesäkuussa 2013. Tässä yhteydessä Perkiömäkeen kohdistui rehtori Outi Kallioisen 7.6.2013 tekemä päätös osa-aikaistamisesta ja irtisanomisesta. Osa-aikaisuus alkoi 1.1.2014 ja palvelussuhde päättyi 31.5.2014.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 15 Lahden ammattikorkeakoulun taloudellinen tilanne on hieman parantunut käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen. Tämä ei muuta päätöstä, jolla elokuva- ja tv-ilmaisun koulutus päätettiin lakkauttaa Lahden ammattikorkeakoulusta. Koulutusta on ajettu suunnitelmallisesti alas jo kolmen vuoden ajan. Erkki Perkiömäki esittää 11.6.2014 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan, että audiovisuaalinen ala on kehittymässä elokuvailmaisun suuntaan ja että tämä vaikuttaisi koulutuksen sisältöön. Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin media-alan koulutuksessa on koulutettu valokuvaajia, graafisia suunnittelijoita ja multimedian tuottajia omissa pääaineissaan. Pääaineiden sisällölliset profiilit huomioiden näistä pääaineista valokuvaus on se, jonka ammattialalla liikkuvan kuvan muutos on ollut voimakasta viime vuosina. Muutos liittyy vahvasti valokuvauksen tekniikan kehitykseen sekä tuotantotapojen murrokseen erityisesti journalististen sisältöjen osalta. Tämä on aiheuttanut valokuvaajan osaamisvaatimusten muutoksen erityisesti kuvajournalismia tekeville ammattilaisille. Tähän murrokseen on reagoitu muuttamalla opintojaksojen toteutustapoja vastaamaan ammattityön arkea. Tästä syystä kyseisten opintojaksojen opettajiksi tarvitaan henkilöitä, joilla on kokemusta nykymuotoisella valokuvaajan ammattikentällä toimimisesta. Jatkossa myös opetussuunnitelma muuttuu, mikä tuo mukanaan suurempia muutoksia. Tehtävien tarjoaminen Erkki Perkiömäelle Erkki Perkiömäki viittaa 11.6.2014 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan vuoden 2013-2014 Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa oleviin kursseihin ja tehtäviin. Perkiömäen mukaan kyseiset opintojaksot ja tehtävät tulisi osoittaa hänelle. Kyseisistä kursseista ja tehtävistä osa on toteutettu olemassa olevalla vakituisella henkilöstöllä ja osittain määräajaksi rekrytoiduilla sivutoimisilla tuntiopettajilla. Uusia rekrytointeja toteutetaan vain, jos vakituisella olemassa olevalla henkilöstöllä ei ole Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003) mukaista kelpoisuutta ja työnantajan erikseen kutakin opintojaksoa ja tehtävää kohden edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. Alla on selvitystä niiden opintojaksojen ja tehtävien osalta, joihin on palkattu määräajaksi henkilö ja joiden palkkauspäätösten osalta oikaisuvaatimusaika huomioiden tulee käsitellä tässä yhteydessä. Muiden opintojaksojen ja tehtävien osalta Erkki Perkiömäen soveltuvuus jätetään tutkimatta. Elokuvailmaisun kurssin (65 tuntia) osalta toteutus on vielä avoinna. Kurssi ei ole Erkki Perkiömäelle työn tarjoamisvelvoitteen piirissä. Graafisen suunnittelun pääaineessa ei ole opetettu viime lukuvuonna vahaanimaatiota, kuten oikaisuvaatimuksessa väitetään. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille toteutetulla Graafinen viestintä I -opintojaksolla opiskelijoiden
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 16 muodostamista ryhmistä yksi on oma-aloitteisesti palauttanut yksittäisen oppimistehtävän vaha-animaationa. Vaha-animaatio ei ole ollut eikä ole kyseisen opintojakson osaamistavoitteena tai opetussisältönä, opintojakson opettajana on toiminut graafisen suunnittelun vakituinen lehtori. Valokuvauksen pääaineessa on kevätlukukauden aikana toteutettu Journalistinen kuvaustyöpaja (9 op) -opintojakso. Yhtä työpajan osatoteutuksista on vetänyt sivutoiminen tuntiopettaja. Hänen osuutensa on ollut 3 opintopistettä ja oppimistehtäviin on kuulunut myös videointia, kuten nykyajan kuvajournalistin tehtäviinkin kuuluu. Erkki Perkiömäen osaaminen ei ole vähintään edellytettävällä tasolla kuvajournalistisen osaamisen alueella. Konsernihallitus käsitteli 17.3.2014 73 kokouksessaan Erkki Perkiömäeltä 14.1.2014 saapuneeseen oikaisuvaatimukseen liittyen Perkiömäen soveltumattomuutta eräisiin opintojaksoihin opettajaksi ja tehtäviin seuraavasti. Seuraavassa Lahden ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Tuija Liljanderin palkkauspäätökseen (20140020/08.01.2014) liittyvien opintojaksojen ja tehtävien edellyttämiä osaamisia, joiden osalta Erkki Perkiömäellä ei ole osaamista tai osaaminen ei ole vähintään edellytettävällä tasolla: Äänenkäytön perusteet (54 tuntia) Videokuvauksen äänitystekniikoiden hallinta (SLRkamera) Äänen jälkikäsittelyohjelmien hallinta Äänikalusto (43 tuntia) Nuendo ja Pro Tools työasemien tekninen hallinta Cantar X ja muun kenttä-äänikaluston hallinta Ammattityön ohjaus: ääni-ilmaisu (135 tuntia) Äänen kenttäkaluston hallinta Äänikerronnan hallinta Nuendon ja Pro Toolsin hallinta Opinnäytetyö (31 tuntia) Äänen kenttäkaluston hallinta Äänikerronnan hallinta Nuendon ja Pro Toolsin osaaminen Seuraavassa Lahden ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Tuija Liljanderin palkkauspäätökseen (20140030/13.01.2014) liittyvien opintojaksojen ja tehtävien edellyttämiä osaamisia, joiden osalta Erkki Perkiömäellä ei ole osaamista tai osaaminen ei ole vähintään edellytettävällä tasolla: Videokuvauksen perusteet (112 tuntia)
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 17 Kuvaustekniikkaa SLR-kameroilla (Canon 6D tai 7D) Kuvamateriaalien leikkaaminen ja jälkikäsittely Final Cut ohjelmassa ENG-kuvaustyön osaaminen (Electronic News Gathering) Kokemus järjestelmäkameran ammatillisesta käytöstä videokamerana Videokuvauksen perusteet opintojakson osalta konsernihallitus perusteli 9.6.2014 kokouksessa 139 Erkki Perkiömäen kunnallisvalitukseen liittyvään Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön tehdyssä lausunnossa Perkiömäen soveltumattomuutta kyseisen opintojakson opettajaksi seuraavasti. Kunnallisvalituksen liitteessä 3. Erkki Perkiömäki esittää näkemyksensä konsernihallituksen päätöksessä 73 mainittuihin asioihin liittyen videokuvauksen perusteet - opintojaksoon. Perkiömäki viittaa vastineessaan videokuvauksen perusteet -opintojakson kuvaukseen ja sisältöön. Kyseessä on valokuvaukseen erikoistuvaa medianomi (AMK) -tutkintoa suorittaville opiskelijoille suunnattu kuuden (6) opintopisteen opintojakso. Opintojakson osaamistavoitteiden ja sisältökuvauksen mukaisesti opintojakso toteutetaan käytännön harjoituksina ja projektityönä, jossa tuotetaan kokeellinen tai dokumentaarinen lyhytelokuva. Muotoilu- ja taideinstuutin pedagogisten periaatteiden mukaisesti teoria ja käytännön harjoittelu pyritään yhdistämään opetuksessa sekä käyttämään samanlaisia tuotantomenetelmiä ja -välineitä, joita erikoistumisalan ammateissa samaan aikaan käytetään. Opintojaksokuvauksen "dokumentaarinen lyhytelokuva" näyttäytyy valokuvaajan ammatissa tyypillisesti ENGkuvaustyönä, joka mainitaan Erkki Perkiömäen siteeraamassa konsernihallituksen pöytäkirjan liitteessä 3. Kyseessä on digitaalisella kuvauskalustolla tapahtuvasta journalistisesta uutiskuvan (ja -ääniraidan) taltioinnista. Nykyisin ammatissa toimivan valokuvaajan odotetaan hallitsevan videokuvan tuottaminen SLR-kameraa ja digitaalisia jälkituotantovälineitä käyttäen. Näiden välineiden käyttö on oleellinen osa opintojakson sisältöä eikä tämä opetus kuulu valokuvaajalla tutkinnon muiden pakollisten opintojaksojen sisältöihin. Ilman näiden tuotantomenetelmien ja -välineiden osaamisen opettamista pelkän elokuvallisen ajattelun osaaminen ei riitä valokuvaajan ammatissa toimimiseen. Laajuudeltaan suppean opintojakson jakamista osiin elokuvallisen ajattelun, kuvauksen, äänityksen ja leikkauksen erityisammattilaisille ei nähdä tarkoituksenmukaisena.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 18 Kun valokuvaaja ammatissaan tuottaa videota, hän toimii tyypillisesti yksin ja tekee tuotannon kaikki vaiheet itse. Alan nykyisten kustannusrakenteiden vuoksi he toimivat tuotannoissa, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää suppeatakaan tuotantoryhmää. Opiskelijoiden ammatillisen kasvun kannalta on tärkeää opiskella opintojakson sisältö tämän tyyppiseen työhön ammatillisesti erikoistuneen henkilön opetuksessa. Erkki Perkiömäki mainitsee kunnallisvalituksensa perusteissa suunnitelleensa kyseisen opintojakson ohjelman. Perkiömäki on ollut mukana kun 2012 opintonsa aloittaneiden opetussuunnitelmassa olevaa opintojaksokuvausta on laadittu (alunperin 2000-luvun puolivälissä) ja on opettanut opintojaksoa aiemmin. Valokuvaajan ammatin vaatimukset ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet radikaalisti ja digitaalisesta videokuvasta on tullut yhä keskeisempää osaamista valokuvaajan ammatissa. Vastatakseen ammattikentän haasteisiin tuotantomenetelmien ja -välineiden osalta opintojakson toteutussuunnitelmaa on täytynyt muuttaa, mistä syystä myös opintojakson opettajaan kohdistuvat osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Toteutussuunnitelma määrittelee opintojakson käytännön didaktiset ratkaisut ja tarkentaa opetussisältöjä opintojaksokuvausta tarkemmalle tasolle. Työnantaja muokkaa toteutussuunnitelmia tarpeen mukaan kutakin toteutuskertaa varten. Näillä perustein työnantaja on määrittänyt videokuvauksen perusteet opintojakson opettajan osaamisvaatimukset. Erkki Perkiömäki ei olisi saanut kohtuudella hankittua edellä kuvattuja edellytettäviä osaamisia opintojaksojen ja tehtävien toteutusajankohtiin mennessä, joten kyseisiä kursseja ja tehtäviä ei sijoitettu Perkiömäen vuoden 2014 työaikasuunnitelmaan. Elokuva- ja tv-ilmaisun vastuuopettajana toimiva Erkki Perkiömäki on monessa yhteydessä aikaisemmin pitänyt tärkeänä, että liikkuvan kuvan ammattiosaamisia opettavat erityisalansa asiantuntijat. Perkiömäki ei ole elokuvan ääni-ilmaisun, videomuotoisen uutistuotannon tai jälkituotannon ohjelmistojen erikoisasiantuntija, mutta edellä mainittuja opintojaksoja ja tehtäviä suorittavat henkilöt ovat. Työnantaja on lisäksi tarkastellut ennen irtisanomista ja irtisanomisajalla muuta työtä, jota voitaisiin tarjota Erkki Perkiömäelle irtisanomisen välttämiseksi. Tällaista työtä ei löytynyt Perkiömäen irtisanomisajan päättymiseen (31.5.2014) mennessä. Tarkastelua jatketaan vielä irtisanomisajan jälkeisen 9 kuukauden takaisinottovelvollisuusajalla. Kaikki Erkki Perkiömäen lähettämät asiakirjat ovat kokouksessa nähtävillä. Asiantuntijana kokouksessa on rehtori Outi Kallioinen ja henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 19 Toimitusjohtaja: Hallitus katsoo työnantajan toimineen neuvotteluesityksessä todettujen taloudellisten ja tuotannollisten perusteiden mukaisesti, yhteistoimintaneuvotteluissa esillä olleita periaatteita noudattaen sekä kaikilta osin laillisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen hallitus ei muuta Lahden ammattikorkeakoulun rehtorin päätöstä 20130437/7.6.2013. Lisäksi hallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. PHKKhall 160 Erkki Perkiömäen ensimmäinen oikaisuvaatimus käsiteltiin konsernihallituksen kokouksessa 17.03.2014 73 Oikaisuvaatimuksen käsittely, Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin lehtorin osa-aikaistamisesta ja irtisanomisesta tuotannollisin ja taloudellisin syin. Tästä Perkiömäki valitti hallinto-oikeuteen, hallituksen lausunto käsiteltiin kokouksessa 9.6.2014 139 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallintooikeudelle, asia 10160/14/2207, Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin lehtorin osa-aikaistamisesta ja irtisanomisesta tuotannollisin ja taloudellisin syin, hallituksen päätöksestä 17.3.2014 73. Perkiömäen toinen oikaisuvaatimus käsiteltiin hallituksessa 18.6.2014 149 Oikaisuvaatimuksen käsittely, Lahden ammattikorkeakoulun rehtorin päätös 20130437/7.6.2013 muotoilu- ja taideinstituutin lehtorin irtisanomisesta tuotannollisin ja taloudellisin syin. Tässä kokouksessa käsitellään lausunnon antamista hallinto-oikeuteen Perkiömäen valituksesta hallituksen 18.6.2014 149 päätöksestä. Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähettänyt konsernihallitukselle 22.7.2014 lausuntopyynnön 10933/14/2207, dnro 4876/14 (esityslistan liite nro 1) Erkki Perkiömäen hallinto-oikeudelle 16.7.2014 lähettämään kunnallisvalitukseen liittyen. Kunnallisvalituksessa vaatimuksena on, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin konsernihallituksen päätös 18.6.2014 149 koskien lehtori Erkki Perkiömäen virkasuhteen irtisanomista tuotannollisillataloudellisilla perusteilla tulee kumota, koska päätös on lainvastainen. Kunnallisvalituksen vaatimuksena on lisäksi, että Päijät-Hämeen koulutuskonserni tulee velvoittaa korvaamaan Erkki Perkiömäen oikeudenkäyntikulut tässä asiassa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomioistuimen päätöspäivästä lukien.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 20 Perusteluna vaatimukselle Erkki Perkiömäki esittää sen, että Kunnallisen viranantajasta annetun lain 8 luvun 37 :n 1 momentin mukaan virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianosaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan, kun: irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleen järjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Erkki Perkiömäki katsoo, että työnantajalla ei ole viranhaltijalain mukaista perustetta irtisanoa hänen virkasuhdettaan. Perkiömäen mukaan työ ei ole vähentynyt laissa edellytetyllä tavalla ja työnantaja olisi voinut tarjota hänelle työtä irtisanomisen välttämiseksi. Opintojaksot ja tehtävät Kunnallisvalituksen liitteissä mainittuja opintojaksoja ja tehtäviä on käsitelty Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen päätöksessä 18.6.2014 149 seuraavasti: Erkki Perkiömäki viittaa 11.6.2014 saapuneessa oikaisuvaatimuksessaan vuoden 2013-2014 Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa oleviin kursseihin ja tehtäviin. Perkiömäen mukaan kyseiset opintojaksot ja tehtävät tulisi osoittaa hänelle. Kyseisistä kursseista ja tehtävistä osa on toteutettu olemassa olevalla vakituisella henkilöstöllä ja osittain määräajaksi rekrytoiduilla sivutoimisilla tuntiopettajilla. Uusia rekrytointeja toteutetaan vain, jos vakituisella olemassa olevalla henkilöstöllä ei ole Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003) mukaista kelpoisuutta ja työnantajan erikseen kutakin opintojaksoa ja tehtävää kohden edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. Alla on selvitystä niiden opintojaksojen ja tehtävien osalta, joihin on palkattu määräajaksi henkilö ja joiden palkkauspäätösten osalta oikaisuvaatimusaika huomioiden tulee käsitellä tässä yhteydessä. Muiden opintojaksojen ja tehtävien osalta Erkki Perkiömäen soveltuvuus jätetään tutkimatta. Elokuvailmaisun kurssin (65 tuntia) osalta toteutus on vielä avoinna. Kurssi ei ole Erkki Perkiömäelle työn tarjoamisvelvoitteen piirissä.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 21 Graafisen suunnittelun pääaineessa ei ole opetettu viime lukuvuonna vahaanimaatiota, kuten oikaisuvaatimuksessa väitetään. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille toteutetulla Graafinen viestintä I -opintojaksolla opiskelijoiden muodostamista ryhmistä yksi on oma-aloitteisesti palauttanut yksittäisen oppimistehtävän vaha-animaationa. Vaha-animaatio ei ole ollut eikä ole kyseisen opintojakson osaamistavoitteena tai opetussisältönä, opintojakson opettajana on toiminut graafisen suunnittelun vakituinen lehtori. Valokuvauksen pääaineessa on kevätlukukauden aikana toteutettu Journalistinen kuvaustyöpaja (9 op) -opintojakso. Yhtä työpajan osatoteutuksista on vetänyt sivutoiminen tuntiopettaja. Hänen osuutensa on ollut 3 opintopistettä ja oppimistehtäviin on kuulunut myös videointia, kuten nykyajan kuvajournalistin tehtäviinkin kuuluu. Erkki Perkiömäen osaaminen ei ole vähintään edellytettävällä tasolla kuvajournalistisen osaamisen alueella. Konsernihallitus käsitteli 17.3.2014 73 kokouksessaan Erkki Perkiömäeltä 14.1.2014 saapuneeseen oikaisuvaatimukseen liittyen Perkiömäen soveltumattomuutta eräisiin opintojaksoihin opettajaksi ja tehtäviin seuraavasti: Seuraavassa Lahden ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Tuija Liljanderin palkkauspäätökseen (20140020/08.01.2014) liittyvien opintojaksojen ja tehtävien edellyttämiä osaamisia, joiden osalta Erkki Perkiömäellä ei ole osaamista tai osaaminen ei ole vähintään edellytettävällä tasolla: Äänenkäytön perusteet (54 tuntia) Videokuvauksen äänitystekniikoiden hallinta (SLR kamera) Äänen jälkikäsittelyohjelmien hallinta Äänikalusto (43 tuntia) Nuendo ja Pro Tools työasemien tekninen hallinta Cantar X ja muun kenttä-äänikaluston hallinta Ammattityön ohjaus: ääni-ilmaisu (135 tuntia) Äänen kenttäkaluston hallinta Äänikerronnan hallinta Nuendon ja Pro Toolsin hallinta Opinnäytetyö (31 tuntia) Äänen kenttäkaluston hallinta Äänikerronnan hallinta Nuendon ja Pro Toolsin osaaminen Seuraavassa Lahden ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Tuija Liljanderin palkkauspäätökseen (20140030/13.01.2014) liittyvien opintojaksojen ja tehtävien edellyttämiä osaamisia, joiden osalta Erkki Perkiömäellä ei ole osaamista tai osaaminen ei ole vähintään edellytettävällä tasolla: Videokuvauksen perusteet (112 tuntia) Kuvaustekniikkaa SLR-kameroilla (Canon 6D tai 7D)
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 22 Kuvamateriaalien leikkaaminen ja jälkikäsittely Final Cut ohjelmassa ENG-kuvaustyön osaaminen (Electronic News Gathering) Kokemus järjestelmäkameran ammatillisesta käytöstä videokamerana Videokuvauksen perusteet -opintojakson osalta konsernihallitus perusteli 9.6.2014 kokouksessa 139 Erkki Perkiömäen kunnallisvalitukseen liittyvään Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön tehdyssä lausunnossa Perkiömäen soveltumattomuutta kyseisen opintojakson opettajaksi seuraavasti: Kunnallisvalituksen liitteessä 3. Erkki Perkiömäki esittää näkemyksensä konsernihallituksen päätöksessä 73 mainittuihin asioihin liittyen videokuvauksen perusteet -opintojaksoon. Perkiömäki viittaa vastineessaan videokuvauksen perusteet -opintojakson kuvaukseen ja sisältöön. Kyseessä on valokuvaukseen erikoistuvaa medianomi (AMK) - tutkintoa suorittaville opiskelijoille suunnattu kuuden (6) opintopisteen opintojakso. Opintojakson osaamistavoitteiden ja sisältökuvauksen mukaisesti opintojakso toteutetaan käytännön harjoituksina ja projektityönä, jossa tuotetaan kokeellinen tai dokumentaarinen lyhytelokuva. Muotoilu- ja taideinstuutin pedagogisten periaatteiden mukaisesti teoria ja käytännön harjoittelu pyritään yhdistämään opetuksessa sekä käyttämään samanlaisia tuotantomenetelmiä ja -välineitä, joita erikoistumisalan ammateissa samaan aikaan käytetään. Opintojaksokuvauksen "dokumentaarinen lyhytelokuva" näyttäytyy valokuvaajan ammatissa tyypillisesti ENG-kuvaustyönä, joka mainitaan Erkki Perkiömäen siteeraamassa konsernihallituksen pöytäkirjan liitteessä 3. Kyseessä on digitaalisella kuvauskalustolla tapahtuvasta journalistisesta uutiskuvan (ja -ääniraidan) taltioinnista. Nykyisin ammatissa toimivan valokuvaajan odotetaan hallitsevan videokuvan tuottaminen SLR-kameraa ja digitaalisia jälkituotantovälineitä käyttäen. Näiden välineiden käyttö on oleellinen osa opintojakson sisältöä eikä tämä opetus kuulu valokuvaajalla tutkinnon muiden pakollisten opintojaksojen sisältöihin. Ilman näiden tuotantomenetelmien ja -välineiden osaamisen opettamista pelkän elokuvallisen ajattelun osaaminen ei riitä valokuvaajan ammatissa toimimiseen. Laajuudeltaan suppean opintojakson jakamista osiin elokuvallisen ajattelun, kuvauksen, äänityksen ja leikkauksen erityisammattilaisille ei nähdä tarkoituksenmukaisena. Kun valokuvaaja ammatissaan tuottaa videota, hän toimii tyypillisesti yksin ja tekee tuotannon kaikki vaiheet itse. Alan nykyisten kustannusrakenteiden vuoksi he toimivat tuotannoissa, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää suppeatakaan tuotantoryhmää. Opiskelijoiden ammatillisen kasvun kannalta on tärkeää opiskella opintojakson sisältö tämän tyyppiseen työhön ammatillisesti erikoistuneen henkilön opetuksessa.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 23 Erkki Perkiömäki mainitsee kunnallisvalituksensa perusteissa suunnitelleensa kyseisen opintojakson ohjelman. Perkiömäki on ollut mukana kun 2012 opintonsa aloittaneiden opetussuunnitelmassa olevaa opintojaksokuvausta on laadittu (alunperin 2000-luvun puolivälissä) ja on opettanut opintojaksoa aiemmin. Valokuvaajan ammatin vaatimukset ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet radikaalisti ja digitaalisesta videokuvasta on tullut yhä keskeisempää osaamista valokuvaajan ammatissa. Vastatakseen ammattikentän haasteisiin tuotantomenetelmien ja -välineiden osalta opintojakson toteutussuunnitelmaa on täytynyt muuttaa, mistä syystä myös opintojakson opettajaan kohdistuvat osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Toteutussuunnitelma määrittelee opintojakson käytännön didaktiset ratkaisut ja tarkentaa opetussisältöjä opintojaksokuvausta tarkemmalle tasolle. Työnantaja muokkaa toteutussuunnitelmia tarpeen mukaan kutakin toteutuskertaa varten. Näillä perustein työnantaja on määrittänyt videokuvauksen perusteet opintojakson opettajan osaamisvaatimukset. Erkki Perkiömäki ei olisi saanut kohtuudella hankittua edellä kuvattuja edellytettäviä osaamisia opintojaksojen ja tehtävien toteutusajankohtiin mennessä, joten kyseisiä kursseja ja tehtäviä ei sijoitettu Perkiömäen vuoden 2014 työaikasuunnitelmaan. Elokuva- ja tv-ilmaisun vastuuopettajana toimiva Erkki Perkiömäki on monessa yhteydessä aikaisemmin pitänyt tärkeänä, että liikkuvan kuvan ammattiosaamisia opettavat erityisalansa asiantuntijat. Perkiömäki ei ole elokuvan ääni-ilmaisun, videomuotoisen uutistuotannon tai jälkituotannon ohjelmistojen erikoisasiantuntija, mutta edellä mainittuja opintojaksoja ja tehtäviä suorittavat henkilöt ovat. Työnantaja on lisäksi tarkastellut ennen irtisanomista ja irtisanomisajalla muuta työtä, jota voitaisiin tarjota Erkki Perkiömäelle irtisanomisen välttämiseksi. Tällaista työtä ei löytynyt Perkiömäen irtisanomisajan päättymiseen (31.5.2014) mennessä. Tarkastelua jatketaan vielä irtisanomisajan jälkeisen 9 kuukauden takaisinottovelvollisuusajalla. Seuraavassa Erkki Perkiömäen hallinto-oikeudelle 16.7.2014 lähettämässä kunnallisvalituksessa esitetyt väittämät ja työnantajan vastaukset niihin. Perkiömäki: Olen ollut kelpoinen hoitamaan tehtävääni. Opetustyön muutokset ja esim. uusien laitteiden ja ohjelmien käyttöönotto, joihin työnantaja viittaa, eivät poista kelpoisuuttani, vaan ne ovat normaalia ammattitaidon ylläpitoa. Näitä muutoksia on opettajan työssä koko ajan ja täydennyskoulutuksella osaaminen olisi saatu kuntoon. Nämä muutokset ovat olleet hyvin ennakoitavissa eli niihin olisi ollut mahdollista jo hyvissä ajoin varautua, jos työnantaja olisi katsonut, että tarvitsen lisää koulutusta. Työnantaja on siis rekrytoinut ulkopuolelta opettajia tehtäviin, joita minä olisin ollut kelpoinen hoitamaan. Työnantaja ei ole koskaan ilmaissut, että olisin miltään osin ammattitaidoton tai kehottanut minua menemään täydennyskoulutukseen.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 24 Työnantaja: Kyseessä ei ole pelkästään uudentyyppisen videokuvauskaluston käyttöönotto opetuksessa, vaan valokuvaajan ammatin murros, jonka osin kameratekninen kehitys ja osin journalismin kustannusrakenteiden muutos on aiheuttanut. Työnantaja katsoo, että korkeakoulussa valokuvaajan ammattiin opiskelevien tulee saada opetusta myös henkilöiltä, joilla on näyttöä kuvajournalistin tehtävässä toimimisesta ammattikentän nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä. Vain siten opiskelijat voivat saada osaamista, joka on elintärkeää alalle työllistymisen näkökulmasta. Tätä vaatimusta ei valitettavasti voi täyttää päätoiminen valokuvauksen lehtori, saati elokuvan vastuuopettaja, koska he eivät päätoimisen virkansa ohella voi toimia tarkoitetulla tavalla kuvajournalistin ammatissa. Täydennyskoulutuksen lisäksi Perkiömäelle olisi tarvittu työelämäjakso, jonka toteuttamiseen ei tässä tilanteessa olisi ollut mahdollisuutta, koska päättyvän elokuva- ja tv-ilmaisun koulutuksen hallinnointi ja opetustehtävät vaativat Perkiömäen toimimista virkatehtävässään päätoimisesti. Perkiömäki: Valokuvauksen pääaineessa alkoi 8.1.2014 Videokuvauksen perusteet -kurssi, jonka opetusohjelman olen suunnitellut, jota olen pitkään opettanut ja johon minulla on kelpoisuus. Kurssi ei ollut tuntisuunnitelmassani, vaikka se on ollut työnantajan tiedossa (6 op = 112 h). Viestinnän koulutusohjelmaan (Valokuvaus, Graafinen suunnittelu, Multimedia) on muutenkin lisätty liikkuvan kuvan koulutusta 50 op (liite 3), joiden opetussuunnitelmat ovat täysin yhteneväiset elokuvailmaisun pääaineen opetusaineiden sisältökuvausten kanssa, mutta niitä opettavat muut kuin elokuvan ammattilaiset. Näistä kursseista 35 op kuuluu ammattipätevyyteni piiriin, ja minulla on niihin kelpoisuus (koulutus, työkokemus, opettajan pätevyys ja opetuskokemus). Opetusaineita joita voisin opettaa, on syksyllä 2014 ja keväällä 2015. En tarkoita äänen, kuvauksen tai leikkauksen opetusta. Tarkan jakautuman tietävät pääaineiden vastuuopettajat. Työnantaja: Erkki Perkiömäen soveltuvuutta edellä mainittuihin opintojaksoihin ja tehtäviin on käsitelty edellä osana konsernihallituksen päätöstä 17.3.2014 73. Seuraavassa on täydennetty ja tarkennettu edellä mainitussa päätöksessä käsiteltyjä perusteluja. Opetussuunnitelmissa näkyvistä opintojaksoista eivät kaikki ole toteutuneet. Osa opintojaksoista on tarjolla opiskelijoiden valittaviksi, mutta mikäli opiskelijoita ei ilmoittaudu opintojaksolle kohtuullista määrää, ei toteutusta voida järjestää liian pienelle ryhmälle pedagogisista ja taloudellisista syistä. Valituksessa olevassa liitteessä Lahden ammattikorkeakoulun elokuva- ja videoilmaisun kurssit mainituista opintojaksoista toteutumatta ovat kyseisen opetussuunnitelman voimassaoloaikana tähän saakka jääneet Graafisen suunnittelun pääaineen opetussuunnitelmasta Videokuvauksen perusteet (6 op) sekä Äänenkäsittelyn perusteet (3 op). Näihin ei siis ole opettajaa tarvittu eikä palkattu. Multimediatuotannon pääaineen opetussuunnitelmasta, valituksessa olevasta liitteestä Lahden ammattikorkeakoulun elokuva- ja videoilmaisun kurssit poimituista opintojaksoista Äänidramaturgia (3 op) ja Ääni ilmaisuvälineenä (3 op) ovat tuntiopettaja Tuomas Järnefeltin opetettavana. Järnefelt on toiminut elokuva- ja tv-ilmaisun pääaineessa ääni-ilmaisun opettajana aiemmin päätoimisesti ja viimeiset kuukaudet sivutoimisesti. 3
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 25 op:n opintojaksojen jakamista useammalle opettajalle ei voida pitää järkevänä vaihtoehtona, jotta näin suppea (vain n. 7 opetuspäivän) kokonaisuus pysyy eheänä. Muita multimediatuotannon pääaineen opetussuunnitelmasta poimittuja opintojaksoja ovat opettaneet ja opettavat edelleen ammattikorkeakoulun päätoimiset tuntiopettajat ja lehtorit. Perkiömäki: Elokuva- ja tv-ilmaisun opiskelijat erikoistuvat ohjaukseen, kuvaukseen, leikkaukseen tai äänisuunnitteluun. Näihin jokaiseen osaalueeseen on omat opettajansa. Lähtökohtaisesti jokainen näistä opettajista on kelpoinen opettamaan elokuvan peruskurssin valokuvaajille tai kelle tahansa, vaikka ei hallitsisikaan työnantajan vaatiman kameramerkin teknistä osaamista. Vastaavasti valokuvauksen opettajat ovat pitäneet elokuvaopiskelijoille valokuvauksen peruskurssin (ristikkäisopetus) ja kaikki heidän opettajansa ovat siihen mielestämme kelpoisia. Emme vaadi, että valokuvaus on suoritettava videokameralla ja osattava sen tekniikka. Emmekä kutsu valokuvaa "pysähtyneeksi kuvaksi". Työnantaja: Kyseessä ei ole nykymuotoisesti niin sanotusti elokuvakurssi valokuvauksen opiskelijoille, vaan nykyisin valokuvaajan ammatin keskeinen osaamisalue. Opetussuunnitelmia on uudistettu kevään 2011 ja viimeksi kuluneen lukuvuoden 2013 2014 aikana. Opetussuunnitelmien uudistuksia on suunniteltu ja koulutusohjelman edustamien ammattialojen muutoksista on näissä yhteyksissä keskusteltu kattavasti koulutusohjelmatiimin kokouksissa. Erkki Perkiömäki on vastuuopettajana ollut esimiehensä kutsuma näihin kokouksiin, mutta on osallistunut vain muutamilla kerroilla 2011 keväästä lukien. Perkiömäki olisi kokouksiin aktiivisesti osallistumalla saanut tietoa ammattikentän ja opetussuunnitelmien muutoksista sekä hän olisi voinut olla mukana vaikuttamassa viestinnän koulutusohjelman pääaineiden opetussuunnitelmatyöhön. Muun muassa valokuvaajan ammatin muutokset ja liikkuvan kuvan osaamisen tavoitteet viestinnän pääaineissa muutenkin ovat olleet merkittävästi mukana keskusteluissa. Jättäytymällä pääsääntöisesti pois näistä kokouksista Perkiömäki on itse jättäytynyt pois koulutusohjelman liikkuvan kuvan opettamisen suunnittelusta sekä ammattikentän muutoksia seuraavasta keskustelusta työyhteisössä. Perkiömäki: On täysin epäasiallista, että minun ammattitaitoani ovat "määritelleet" Lahden ammattikorkeakoulussa elokuva-alan ammatillisen ja koulutuksen ulkopuoliset tahot. Lahden ammattikorkeakoulun piirissä ei ole ollut, eikä ole muita elokuva-alan ammattilaisia ja asiantuntijoita kuin Elokuva ja tv-ilmaisun pääaineen omat opettajat, vaikka elokuvakoulutus on nyt lakkautettu, vertaisarviota ei siis ole koskaan tehty. Työnantaja: Lähtökohtaisesti kyseessä on lähinnä valokuvaajan ammattiin liittyvän liikkuvan kuvan osaamisen määrittely. Sitä on tehnyt valokuva-alan ammattilaiset ja asiantuntijat yhdessä työelämätahojen kanssa. Työnantajan tehtävä on arvioida vastaako työntekijän osaaminen opetustehtävän vaatimuksia. Perkiömäki: On minun syrjintää, että vastaavan kelpoisuuden omaava kollegani Raija Talvio on saanut vastaavia kursseja opettavakseen (liite 4, 5 ja 6), vaikka hänelläkään ei ole työnantajan minulta vaatimaa teknistä osaamista.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 14/2014 26 Työnantaja: Korkeakoulussa valokuvaajan ammattiin opiskelevien tulee saada opetusta myös henkilöiltä, joilla on näyttöä kuvajournalistin tehtävässä toimimisesta ammattikentän nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä. Vain siten opiskelijat voivat saada osaamista, joka on elintärkeää alalle työllistymisen näkökulmasta. Valokuvaajan ammatin muutokset ja liikkuvan kuvan osaamisen tavoitteet valokuvauksen koulutuksessa ovat entisestään vahvistuneet tästä näkökulmasta sitten vuoden 2012, jolloin Raija Talviolle suunniteltiin vuoden 2013 työaikasuunnitelmaan kyseessä olevat opintojaksot. Lopulta Talvio ei opettanut opintojaksoja ollenkaan virkavapautensa vuoksi. Perkiömäki: Olen siitä huolimatta, että minulla ei ole ollut työnantajan nyt esille tuomaa (yksityiskohtaisesti määriteltyä) teknillistä osaamista, menestyksellisesti pystynyt hoitamaan vastaavat kurssit esim. Mediatekniikan koulutusohjelmassa (liite 7), kuten kaikki elokuvan ammattiaineiden opettajat. Työnantaja: Erkki Perkiömäki on hoitanut Mediatekniikan koulutusohjelman opintojaksototeutuksesta vain itselleen soveltuvan osuuden, toteutusta on ollut opettamassa useampia elokuvailmaisun opettajia, kukin omaa erikoisaluettaan. Ei ole näyttöä siitä, että Perkiömäki olisi yksin voinut menestyksellä hoitaa esimerkkinä käytetyn opintojakson opetuksen. Työnantaja on katsonut, ettei viestinnän koulutusohjelmassa opintojaksototeutuksia ole ollut tarkoituksenmukaista jakaa vastaavalla tavalla monen opettajan hoidettavaksi. Perkiömäki: Olen saanut - kuten muutkin elokuvan pääaineen opettajat - Elokuvakurssin kritiikkitilaisuudessa hyvää palautetta valokuvauksen opiskelijoilta heille pidetyistä kursseista. Sen mukaan niiden sisältö ja toteutus on toiminut hyvin ja kurssin tavoitteet on saavutettu. Työnantaja: Koulutusohjelman palautejärjestelmä perustuu pääosiltaan suulliseen palautteeseen. Puolueetonta tietoa opiskelijoiden kokemuksista on vaikea jälkikäteen osoittaa ja arvioida. Opintojaksopalaute päätoimisilta tutkinto-opiskelijoilta ei ole myöskään soveltuva indikaattori kertomaan, onko opetus vastannut tarpeisiin, joita ammatissa toimivalla valokuvaajalla on: opintojaksolla voi viihtyä ja oppia paljon, mutta on toinen asia kuinka hyödyllistä osaamista opintojakso on kartuttanut valokuvaajaksi työelämään siirtymistä ajatellen. Perkiömäki: Kyseessä olevat kurssit ovat siis peruskursseja. Olen pitkään (27 v.) johtanut ja opettanut Elokuva- ja TV-ilmaisun pääaineessa kaikkia vuosikursseja ja pitänyt muissa pääaineissa Elokuvakursseja. Työnantaja: Peruskurssi ei Muotoilu- ja taideinstituutin tutkintoon johtavassa opetuksessa voi tarkoittaa sitä, että sisältö ei tähtäisi vahvasti opetussuunnitelman mukaiseen ammattitehtävään ja vastaa työelämän nykyisiin osaamisvaatimuksiin. Perkiömäki: Olen myös taidemaalari ja valokuvaaja. Olen opiskellut mm. valokuvausta ammattiaineissani Taideteollisessa korkeakoulussa Elokuvataiteen laitoksella. Olen pitänyt useita yksityisiä valokuvanäyttelyjä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Olen myös Lahden valokuvataide ry:n jäsen ja kuulun sen hallitukseen.