VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015
TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda kuuluviin terveys- ja hyvinvointipalvelujen käyttäjien näkemysten lisäksi palvelujen tuottajien, toteuttajien ja järjestäjien ääni. Selvitystä varten on kerätty tietoa kyselytutkimuksin, syvähaastatteluin sekä analysoimalla tilastoja ja aiempia tutkimuksia. Tutkimusprojekti toteutettiin kuluneen talven ja kevään aikana. Selvityksen toteutti yhteiskunnallisten teemojen tutkimiseen erikoistunut Aula Research Oy.
KANSALAISET
TUTKIMUKSEN TAUSTAA - KANSALAISET Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan toimeksiannosta kyselytutkimuksen suomalaisten parissa koskien julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, yksityistä varautumista ja terveysvakuutuksia. Tutkimuksen otos kerättiin 22.1. 3.2.2015 internet-kyselyllä, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1220 henkilöä ympäri Suomen; otos edustaa täysiikäisiä suomalaisia maakunnan mukaan kiintiöitynä sekä iän ja sukupuolen mukaan painotettuna. Kyselyn virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä kaikki vastaajat tasolla. Kyselyn tulokset on analysoitu ristiintaulukoimalla sukupuolen, iän ja kotitalouden vuositulojen mukaan.
KANSALAISET HALUAVAT VAHVAN HYVINVOINTIVALTION Väittämä: Suomessa valtion tulisi tarjota nykyistä kattavampi julkinen terveydenhuolto (Kansalaiset, n= 1220) 3% 2% Täysin samaa mieltä 14% Jokseenkin samaa mieltä 32% En samaa enkä eri mieltä 17% Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 31% En osaa sanoa Vanhemmat ikäryhmät kannattavat kattavampaa julkista terveydenhuoltoa nuorempia ikäryhmiä hanakammin. Kattavampaa julkista terveydenhuoltoa kannatetaan erityisen vahvasti alemmissa tuloluokissa. Sukupuolten välillä kysymyksessä ei ilmennyt merkittäviä eroja.
MUTTA TULEVAISUUDENKUVA ON SYNKKÄ Miten uskot julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittyvän vuoteen 2030 mennessä seuraavilla osa-alueilla? (Kansalaiset, n=1220) Palvelujen laatu 12% 34% 50% 5% Palvelujen saatavuus 8% 24% 64% 4% Palvelujen asiakasmaksut 79% 13% 4% 4% Palvelujen kokonaiskustannukset 79% 11% 5% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nousee / kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee / laskee En osaa sanoa
PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA OLLAAN VALMIITA MAKSAMAAN Olisitko valmis maksamaan enemmän veroja seuraavien julkisten palvelujen tason nostamiseksi? (Kansalaiset, n = 1220) Vanhuspalvelujen tason Perusterveydenhuollon tason Erikoissairaanhoidon tason Vammaispalvelujen tason Peruskoulutuksen tason Eläkkeiden tason nostamiseksi Lasten päivähoidon tason Lapsilisien tason nostamiseksi Työttömyysturvan tason nostamiseksi 29% 27% 26% 37% 36% 35% 43% 54% 59% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Vanhuspalvelut ja terveyspalvelut herättävät kansalaisissa eniten huolta, ja niiden tason nostamiseksi ollaan valmiita maksamaan enemmän veroja kaikissa demografisissa ryhmissä. Muilla osa-alueilla veronmaksuhalukkuus heijastelee pitkälti vastaajan omaa elämäntilannetta.
OMAA VASTUUTA PERÄÄNKUULUTETAAN Väittämä: Ihmisten tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään (Kansalaiset, n= 1220) 2% 2% 6% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 17% 33% En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Suomalaiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan - ja ajattelevat, että naapurinkin olisi syytä olla. Nuoremmissa ikäryhmissä vastuunkantoa painotetaan enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. 40% Täysin eri mieltä En osaa sanoa Suurempituloiset korostavat ihmisten vastuuta omasta terveydestään.
JULKISEN SEKTORIN TARJOAMA TURVA EI RIITÄ Koetko julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaavan sinulle riittävästi turvaa sairastumisen tai tapaturman varalta? (Kansalaiset, n= 1220) Koetko julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaavan sinulle riittävästi turvaa vanhuuden varalle? (Kansalaiset, n= 1220) 12% 19% 24% 36% 52% 57% Kyllä Ei En osaa sanoa
VAKUUTUKSISSA HOUKUTTELEE NOPEAMPI HOITOON PÄÄSY Mitkä seuraavista tekijöistä ovat mielestäsi houkuttelevimpia syitä terveysvakuutuksen ottamiselle? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot. (Kansalaiset, n = 1220) Pääsen nopeammin hoitoon 75% Saan itse valita hoitopaikan Saan kattavampaa hoitoa kuin ilman vakuutusta 45% 50% Saan laadukkaampaa hoitoa kuin ilman vakuutusta Saan itse valita minua hoitavan lääkärin 35% 39% Säästän yhteiskunnan rahoja yksityisellä varautumisellani Terveysvakuutus on minulle taloudellisesti kannattava En luota julkiseen terveydenhuoltoon 16% 15% 19% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
SIDOSRYHMÄT
TUTKIMUKSEN TAUSTAA SIDOSRYHMÄT Kansalaistutkimuksen lisäksi Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden suuntaviivoista sekä keinoista niiden rahoituksen turvaamiseksi. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 5.3.2015-26.3.2015 internet-kyselyllä, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2087 henkilöä seuraavista kohderyhmistä: Terveys- ja hyvinvointipalveluyritysten johtajat (n=83) Lääkärit ja hoitajat (n=935) Kuntapoliitikot (n=841) Kuntien ja sairaanhoitopiirien virkamiesjohto (n=148) Olennaisten ministeriöiden ja virastojen virkamiesjohto ja asiantuntijat (STM, TEM, VM, THL & Kela) (n=80)
POLIITIKOT HALUAVAT TAITTAA SOSIAALIMENOJEN KASVUN Mikä on mielestäsi julkisten sosiaalimenojen tavoiteltava taso 2030- luvulle mentäessä verrattuna nykyhetkeen? (Kuntapoliitikot, n = 841) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 64% 29% 49% 42% 6% 6% 38% 46% 12% 9% 12% 60% 19% Kok Kesk PS SDP Menojen osuuden kasvun pitää jäädä alle 6 prosenttiyksikköön suhteessa BKT:sta, vaikka se tarkoittaisi että sosiaaliturvan tasoa pitäisi madaltaa nykyisestä Menojen osuus saa kasvaa edellä esitetyn arvion mukaisesti noin 6 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:een vuoteen 2030 mennessä, jolloin säilytettäisiin sosiaaliturvan nykyinen taso Menojen osuus saa kasvaa yli 6 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:een vuoteen 2030 mennessä, jolloin sosiaaliturvan nykyistä tasoa voitaisiin nostaa
SOTE-UUDISTUKSELLE LADATTU SUURET ODOTUKSET Sote-rakennemuutos julkisten palvelujen tehokkuuden lisäämiseksi 92 %* Julkisen palvelutuotannon tehostaminen karsimalla hoitohenkilökuntaa 26 % Yksityisen rahoituksen osuuden kasvattaminen korottamalla asiakasmaksuja 68 % Valtion velan kasvattaminen julkisten palvelujen rahoituksen turvaamiseksi 25 % Palvelukokonaisuuksien rajaaminen tarjonnan ulkopuolelle 59 % Julkisten palvelujen ulottaminen vain rajatuille asiakasryhmille 20 % * Miten suhtaudut seuraaviin keinoihin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaamiseksi? (Sidosryhmät, n = 2087) Prosenttiosuus kuvaa osuutta vastaajista, jotka suhtautuvat keinoon myönteisesti tai neutraalisti.
PALVELULUPAUSTA PITÄÄ TARKENTAA Väittämä: Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulupausta pitäisi tarkentaa, jotta ihmisillä olisi selkeämpi käsitys siitä millaisiin julkisiin palveluihin he ovat oikeutettuja, ja mitkä riskit jäävät heidän omalle vastuulleen (Sidosryhmät, n = 2087) 1% 1% 4% Täysin samaa mieltä 9% 51% 34% Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa
HOITOHENKILÖKUNNAN EHDOTUKSIA HOITOJEN RAJAAMISEKSI Avoin kysymys: Onko sosiaali- ja terveyspalveluissa jotain sellaisia palvelukokonaisuuksia, jotka voisi mielestäsi rajata julkisten palvelujen ulkopuolelle? Lääkärit, hoitajat ja yrityspäättäjät (385 kommenttia) 1. Hoidot, joita vastaajan mielestä tehdään ilman terveydellistä perustetta. Paljon mainintoja saivat kosmeettinen kirurgia, kulttuurisista syistä tehtävät toimenpiteet, suonikohjut, harrastuksiin ja matkailuun liittyvät rokotukset, sukupuolen vaihto, potenssilääkitys, hormonikorvaushoidot, hedelmöityshoidot jne. 2. Lausunnot ja todistukset, jotka kuormittavat vastaanottoa. 3. Elintapasairaudet/ itse aiheutetut sairaudet ja kontrollikäynnit, kun elintavat eivät muutu. 4. Terveystarkastukset ja seulonnat perusterveille ihmisille sekä turhat kontrollikäynnit. 5. Vaikuttavuudeltaan heikot hoidot tai hoidot, joiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.
IHMISILLE ENEMMÄN VASTUUTA TERVEYDENHUOLLON RAHOITUKSESTA Väittämä: Ihmisten tulisi ottaa enemmän vastuuta oman terveydenhuoltonsa rahoituksesta (Sidosryhmät, n = 2087) 1% 5% Täysin samaa mieltä 21% 15% Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä 19% 39% Täysin eri mieltä En osaa sanoa 78 % sidosryhmien edustajista uskoo, että tulevaisuudessa kansalaiset maksavat terveydenhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.
TERVEYSVAKUUTUSTEN SUOSIO ON VAHVASSA KASVUSSA Suomessa on yli Sairauskuluvakuutusten määrä on kasvanut 1 000 000 + 21 % sairauskuluvakuutusta. vuosina 2009-2014.
KIITOS!