Hypermedian vierailuluento 25.11.2004 Opiskeluympäristöjen sisältömateriaalituotannon ja ohjelmistokehityksen mahdollisuuksia ja rajoitteita Opiskeluympäristö Siirtovaikutus Esitys koostuu Metsäkonesimulaatio-opetuksen tuotteistaminen projektiesittely Kehitysnäkökulmia Simulaattoripohjaisen opiskelun kehittäminen Kuinka tulokset kehitettiin? Myötä- ja vastoinkäymisiä. Kokemuksia ja näkökulmia Hiljainen tieto Koulutustuote Pekka Ranta TTY/DMI/Hypermedialaboratorio Projektiyhteistyö Metsäkonesimulaatio-opetuksen tuotteistaminen projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/pohjois-karjalan ammattiopisto Valtimo Projektiaikataulu: 2002-2004 Rahoitus: 692 000, Euroopan sosiaalirahasto ja Itä-Suomen lääninhallitus/sivistysosasto toimivat päärahoittajana Metsäkonekoulutuksen haasteita Pienet ryhmäkoot, suuri ohjauksen tarve, maasto-opetuksen ja työssä oppimisen toteuttaminen Laite- ja ohjelmistoratkaisujen erovaisuudet ja jatkuva muutos Konehankintoihin sijoitettu pääoma Yhteistyötahot: Joensuun yliopisto/ metsätieteellinen tiedekunta Komatsu Forest Oy Ab Ponsse Oyj Metsäntutkimuslaitos Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto/ DMI/hypermedialaboratorio Timberjack/Plustech Oy Valtimon kunta Kuljettajan lisääntyvä vastuu Hakkuukoneenkuljettajan osaamisesta tiedetään varsin vähän Haasteet koskettavat laajasti koko puunjalostusarvoketjua
Opiskeluympäristö Tavoitteet Siirtovaikutus Tutkimusyhteistyö jäsentää hiljaisen tiedon näkyväksi Hiljainen tieto tarkoittaa sisäistettyä, kokemuksen myötä tullutta osaamista, jota on vaikea toiselle kertoa tai pelkistää numeroiksi. LISÄARVO Hiljainen tieto tieto Koulutustuote Kerätty yli 30 kuljettajan toiminnasta prosessidataa hakkuukoneen ja/tai simulaattorin järjestelmästä. Työtekniikkahavainnointi. Videoitu ja haastateltu kuljettajien toimintamallit. Tutkimusyhteistyö Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, TTY/DMI/Hypermedialaboratorio Kehitysnäkökulmat (1/2) Teknologisen innovaation (hakkuukonesimulaattori) hyödyntäminen liittyy kokonaisvaltaiseen koulutuksen kehittämiseen (vrt. CGTV 1994) MetSimu projektin kehitysnäkökulmat Hakkuukoneenkuljettajan suunnittelu-, havaitsemis- ja päätöksentekotaitojen ymmärtäminen ja soveltaminen koulutukseen Simulaattoripohjainen koulutus perustuu modulaariseen opetussuunnitelmaan. Kehitettävät ratkaisut tuovat lisäarvoa hallinnolle, opettajalle, opiskelijalle sekä tukiprosesseille. Opetusmenetelmät ja kehitettävät oppimateriaalit perustuvat todellisiin tarpeisiin ja soveltuvat moniin käyttötarkoituksiin.
Kehitysnäkökulmat (2/2) Uuden tiedon tuottaminen tutkimuksen avulla. Kokeneen kuljettajan hiljainen tieto ja osaaminen ohjaavana tekijänä. Käytäntöä ja teoriaa hyödynnetään hallitussa ja perustellussa toiminnassa. Opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon tarpeiden kartoitus toimii pohjana kehitystyölle. Simulaattoripohjaisen opiskelun kehittäminen Opiskelu tapahtuu mielekkäässä, motivoivassa, laadukkaassa ja asiakaslähtöisessä opiskeluympäristössä. Hallitun puunkorjuuprosessin ja koulutusprosessien jäsentäminen ydin- ja tukiprosesseiksi. Prosessivetoinen näkökulma. Projektin tuloksia Hallitun puunkorjuuprosessin toimintamallit - DVD videot. Sisältää käsitteet sekä työmenetelmät suomen ja englannin kielinen versio Opetussuunnitelmaan pohjautuva modulaarinen opintojaksojen toteuttamissuunnitelma Projektin tuloksia Internet pohjainen opiskeluympäristö. Puunkorjuun peruskäsitteet Hallitun puunkorjuuprosessin toimintamallit Opetussuunnitelma Opettajan opas Opettajan opas Harjoitustehtävät simulaattoripohjaiseen opiskeluun, Oman toiminnan arviointityöväline Hiljaisen tiedon keruutyöväline Opetuskokeilujen perusteella määritelty simulaattoripohjaisen opiskelun mahdollisuudet ja rajoitteet Ohjaajan opas valmistumassa sisältää harjoitukset, arvioinnin, menetelmät
Vaiheet videotuotanto Prototyypit toimintamalleista ja käsitteistä 2002 Kuinka tulokset kehitettiin? Myötä- ja vastoinkäymisiä. Käyttökokeilu ja tarpeiden tarkennus 2002 Määrittely aihepiireistä 2003. Käsikirjoitus kevät ja kesä 2003 Tarjouspyyntö kevät 2003. Ulkopuolinen kuvaaja + editoija. Kuvaus elokuu 2003. Tarjous äänituotanto Selosteiden ja editointipöytäkirjan määrittely syys-lokakuu 2003. Ei ollut valmiita selosteita. Yleensä on valmis tarkka käsikirjoitus ja selosteet ennen kuvausta. Tutkimusprosessista lisäinformaatiota. Vaiheet videotuotanto Tavoite ohjelmistotuotanto Loka-marraskuu. Leikkeiden arviointi + selosteiden selostus äänituotantoyhtiössä. Leikkeiden ja äänten editointi videotuotannossa. Versio kommentoitavaksi marraskuu Joulukuu stilisointi ja mahdolliset kommenttien aiheuttamat muutokset. WWW-pohjainen työväline, jolla voidaan a) lisätä videomateriaaliin ajastettuja kommentteja b) hallita, selata ja katsella videotallenteita ajastettujenkommenttien kanssa. Lisäksi tarvittiin- autentikointi ja käyttäjähallinta- video- kuva- ja tiedostopankit- harjoitustehtävien luonti ja hallintaharjoitustehtävien julkaisutoiminto- harjoitustehtävien suoritus-, palautus- ja arviointitoiminnot Käännökset ja kieliversio kevät 2004. Kieliversiot aiheuttivat runsaasti työtä. Käsitetaulut kevät 2004. Lähde. Häkkinen, P. 2003
Tekninen toteutus Vaiheet ohjelmistotuotanto Sovelluslogiikka ja WWW-selainkäyttöliittymä: PHPVideon ja tekstin yhdistäminen: SMIL + RealText Sovellusdata: tietokannassa (ei videot, kuvat, liitetiedostot) Palvelin:Apache + PHP 4.3.x + MySQL 3.23.x Asiakaspää:WWW-selain (IE 5.5/Mozilla) + RealOnePlayer(videoiden pakkaamiseen lisäksi RealProducer tai HelixProducer) Tammi- helmikuu 2003 ohjelmistomäärittely. Rajaus. Helmikuu suunnittelu, käyttöliittymäprototyyppi. Maaliskuu suunnittelu, toteutus. 1. kommentointi asiakkaan kanssa. Huhtikuu. Toteutus. Tietokanta ohjelmointi Toukokuu: Toteutus. Määrittelyn ja suunnittelun tarkennus. Katselmus. Lokakuu: Muutokset, testaus. Lähde. Häkkinen, P. 2003 Marraskuu 2003- maaliskuu 2004 käyttöönotto ja lisäominaisuuksien määrittely. Vaiheet ohjelmistotuotanto 2004: syys-marraskuu uusien ominaisuuksien kehitys ja integrointi Kielitiedoston avulla englannin kielinen versio Marraskuu asennus asiakkaan palvelimelle Ylläpito ja jatkokehitys Kokemuksia ja näkökulmia
Mitä opimme? Tarve- ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu Onko hakkuukoneenkuljettajan ja hypermedian tuottajan osaamisessa yhteistä? Yksinkertaisuus, päivitettävyys,modulaarisuus, yhteensopivuus ja laajennettavuus.lähde: W3C 7 kohdan tiivistelmä Rakenteiset dokumentit Käytettävyys Määrittely, suunnittelu ja iteraatio Käsikirjoitus Monikanavajulkaisu Suunnittelukehykset, prosessit ja moninkertainen aika arvioituun verrattuna Kiitos mielenkiinnosta. Yhteystiedot Pekka Ranta projektipäällikkö, erikoistutkija TTY/DMI/Hypermedialaboratorio PL 553 33101 Tampere puh. +358-(0)3-3115 5606 gsm 040-8490173 email: pekka.a.ranta@tut.fi