Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa FT Heli Jutila Tampere 5.11.2008
Ilmastonmuutoksen vaikutus Pohjois-Eurooppaan Voimistunut NAO (North Atlantic Oscillation) aluksi sekä hyötyjä että haittoja. Lämmitystarve vähenee, sadot lisääntyvät ja metsien kasvu nopeutuu. Ilmastonmuutoksen jatkuessa haitat esim. talvitulvien yleistyminen, ekosysteemien uhanalaistuminen ja maaperän epävakauden kasvu kuitenkin todennäköisesti kasvavat hyötyjä suuremmiksi. Uhkakuva: Golf-virta saattaa hidastua, pysähtyä tai muuttaa suuntaansa -> Pohjois-Euroopan ilmasto alkaisikin kylmentyä lämpenemisen sijaan.
Nykyinen tieto ilmastonmuutoksen havaituista vaikutuksista luontoon ja ihmiseen IPCC 2007: Hallitusten välisen ilmastopaneelin neljäs arviointiraportti Havaintosarjat 75 eri tutkimuksesta. Yli 29 000:sta fysikaalisten ja biologisten ilmiöiden havaintosarjasta runsas 89 % osoittaa muutoksia, jotka ovat yhdenmukaisia havaitun lämpötilan muutoksen kanssa. täyttivät seuraavat kriteerit: (1) Ne päättyivät vuonna 1990 tai sitä myöhemmin; (2) niiden pituus oli vähintään 20 vuotta; ja (3) niissä ilmeni merkitsevä muutos johonkin suuntaan. SILMU, FINADAPT yms. Suurella luotettavuudella useimmat asiat
Vaikutukset lumen, jään ja jäätyneen maaperän osalta suurella luotettavuudella on jo tapahtunut seuraavia muutoksia: jäätikköjärvien pinta-alan alan ja lukumäärän kasvu maaperän epävakauden kasvu ikirouta-alueilla alueilla ja kivivyöryt vuoristoissa arktisten ja antarktisten ekosysteemien muutokset: Siperiassa tundrat ovat alkaneet muuttua metsiksi kesien lämpenemisen ja kasvukauden pitenemisen seurauksena. Vuoristoissa jäätiköt ovat alkaneet sulaa ja vetäytyä (Alpit, Andit, Kilimanjaro).
Vaikutukset meren ja makean veden ekosysteemeihin veden lämpötila noussut, jääpeitteessä, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja veden kiertoliikkeessä muutoksia. Arktisen merijään sulaminen ja kutistuminen näkyy jo selvästi. levien, planktonin ja kalaston määrä ja esiintymisalueet ovat muuttuneet valtamerissä korkeilla leveysasteilla järvien levä- ja eläinplankton on runsastunut korkeilla leveysasteilla ja vuoristoissa jokien kalaston esiintymisalueet ovat muuttuneet ja vaellukset aikaistuneet Ihmisen toiminnasta peräisin olevan hiilen sitoutuminen on happamoittanut valtameriä 0,1 ph-yksiköllä vuodesta 1750: vaikutuksia ekosysteemeihin ei vielä todennettu ennätykselliset tuhot maailman koralliriutoilla (jo 1998); matalat riutat Malediiveilla, Sri Lankassa, Keniassa ja Tansaniassa ovat tuhoutuneet lähes täysin;
Vaikutukset hydrologiseen kiertoon virtaamat kasvaneet ja kevättulvat aikaistuneet monissa jäätiköiden ja lumipeitteen sulamisen ruokkimissa vesistöissä järvet ja joet lämmenneet monilla alueilla, mikä on vaikuttanut kerrostuneisuuteen ja veden laatuun
Vaikutus maaekosysteemeihin Kevään tulon merkit aikaistuneet: lehtien puhkeaminen, lintujen muutto ja muninta Kasvukausi on pidentynyt Suomessa useilla päivillä viimeisten 30 vuoden aikana. Kasvi- ja eläinlajit siirtyneet napoja kohti ja vuoristoissa ylöspäin; jääleinikki vähentynyt ja siirtynyt ylemmäs maamme suurtuntureilla. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla, kylvöt aikaistuneet sekä metsäpalojen ja tuholaisten metsille aiheuttamien häiriöt lisääntyneet
Arvio tulevista vaikutuksista luontoon Pohjana IPCC:n ilmastoskenaariot, joissa ilmastonmuutoksen hillintätoimia ei ole huomioitu Muutokset lajien levinneisyysalueissa, biologisissa prosesseissa, käyttäytymisessä, lisääntymisessä sekä morfologiset ja fysiologiset sopeumat ja sukupuutot Ajallinen mittakaava on erilainen ekosysteemin eri tasoilla
Luonnon monimuotoisuus Jos maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5-2,5 C, ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, lajien ekologisessa vuorovaikutuksessa ja niiden maantieteellisessä levinneisyydessä arvioidaan tapahtuvan suuria muutoksia ja noin 20-30 %:lla tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista on todennäköisesti kohonnut riski kuolla sukupuuttoon. *N (Thomas, C.D., et al. 2004. Nature 427) Suomessa lajimäärä todennäköisesti kasvaa Maapallon keskilämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä 0,8 1,7 C 1,8 2,0 C >2,0 C Häviävien lajien osuus tutkituista 1 103 lajista häviää keskimäärin 18 % 24 % 35 % vaihteluväli 9 31 % 15 37 % 21 52 %
Kasvit Kasvit keskeisessä asemassa muut ekosysteemin osat voimakkaasti riippuvaisia kasveista ja kasvillisuudesta; kasvien siirtyminen hidasta Lisääntynyt CO 2 ja lämpö lisäävät kasvituotantoa ja kasvua Liian kuumassa lämpöstressi, jonka vaikutuksesta esim. siitepöly vaurioituu, kasvu pienenee ja tuottavuus vähenee (yölämpötilan nousu lisää hengitystä) Lämpö lisää haihdutusta -> kuivuusstressin todennäköisyys lisääntyy Kuivuudessa kasvit kuolevat tai kituvat Tulvatilanteessa kasvit kärsivät ja voivat mädäntyä Kohoavat talvilämpötilat pohjoisessa lisäävät kasvien alttiutta hallavaurioille. Arktisen ja alpiinisen kasvit, jäkälät taantuvat Pohjoisessa pidempi kasvukausi ja fenologisen syklin muutokset Virossa valkovuokon kukinta aikaistunut 14 vrk jaksolla 1919-1996, luumun 4, omenan 3 ja syreenin 9 vrk
Siitepöly Siitepölykausi pidentynyt ja siitepölyn määrä lisääntynyt ja lisääntyy - > allergiat Kasvit Termofiilit kasvit hyötyvät Tulokaskasvilajit saavat mahdolli-suuden levitä: Euroopassa havaintoja kaupunkien toimimisesta mikroilmastonsa ansiosta sillanpääasemina: Valeakaasia (Robinia pseudoacacia), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), laakerikirsikka (Prunus laurocerasus), mahonia (Mahonia aquifolium); invasiivistenkin tulokaslajien leviäminen ollut suhteellisen hidasta 100-180 vuotta Suomessa mm. tammi (Quercus robur), isotuomipihlaja (Amelanchier spicata); Erkamo (1956) osoitti 1900-luvun alun lämpötilan nousun vaikuttaneen yksittäisten kasvilajien levinneisyyteen ja 5.11..2008 kasviyhteisötasolla Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Sammakkoeläimet ja matelijat Vaihtolämpöisinä herkkiä Kilpikonnan munista lämpimissä oloissa vain naaraita; sukupuolen epätasapaino, jollei ehdi liikkua riittävästi uusille alueille. Sammakot taantuneet maailmanlaajuisesti: 30% uhanalaisia syynä ilmaston muuttuminen, lisääntynyt ultraviolettisäteily, tautien lisääntyminen, El Nino, lisääntymistä häiritsevät pestisidit ja kemikaalit; USAn Kaskadivuoret: läntinen sammakko: sieni hyökkäsi tehokkaammin matalissa kuivuvissa lammissa UV-säteilyn stressaamaan kutuun Costa Rican pilvisademetsässä 20 50:stä sammakkolajista näyttäisi hävinneen kuivuuden ja kuumuuden vuoksi Kultasammakko (Bufo periglenes) Costa Ricasta hävisi, kun yöt lämpenivät ja päivät viilenivät: sieni tuhosi kudun Iso-Britanniassa sammakon kutu aikaistunut 14-21 päivää (1978-1994)
Perhoset Herkkiä ja paljon tutkittuja Ilmaston lämpenemisen seurauksena perhoset laajentaneet levinneisyyttä, toukat kypsyneet aikaisemmin, ravintotottumuksissa muutoksia Toinen perhossukupolvi yhden kasvukauden aikana, jopa 3. Eurooppalainen tutkimus 52 lajia, 65% levisi pohjoiseen, 2% etelään (Parmessan et al. 1999) Lämpenemisen vuoksi Suomessa esiintyvien perhoslajien lukumäärä on kasvussa; v. 2001 18 uutta lajia; 10-30 uutta lajia /kesä 2000-luvulla kaakosta) Apolloperhosta (Parnassius apollo) ei tavata enää 838 m alapuolella Ranskan Juravuoristossa Pohjanhopeatäplä (Clossiana polaris), tundrahopeatäplä (Boloria chariclea) ja paljakkakylmänperhonen (Oeneis bore) ovat siirtyneet kymmeniä kilometrejä pohjoisemmaksi Tunturi-Lapissa. Häiveperhonen (Apatura iris) valtasi Suomen etelärannikolta itselleen sillanpääaseman muutama vuosi sitten Neito- (Inachis io), pihlaja- (Aporia crataegi) ja haapaperhonen (Limentis populi) ja keisarinviitta (Argynnis paphia) ovat laajentaneet levinneisyysaluetta pohjoiseen Kukkakärpäset ja eri kärpäslajit 5.11..2008 lisääntyneet Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Neitoperhonen 600 km pohjoiseen 1980-90
Nisäkkäät Tammihiiri (Eliomys quercinus) vähentynyt Englannissa: talvihorrokseen vaipuminen vaikeutunut lämpenemisen myötä, kesän lämpö stressaa, pensasaidat vähentyneet Karhun (Ursus arctos) talviuni voi häiriintyä leutojen säiden vuoksi Suomalaisetkin pikkujyrsijät ongelmissa lumen sulaessa ja vetisten kelien vallitessa talvella; maa silti jäässä; kannat tasoittuvat -> vaikuttaa petoihin Hirvi (Alces alces) ja poro (Rangifer tarandus tarandus) kärsivät paksuuntuvasta lumipeitteestä pohjoisessa (lisääntyminen vähenee) Jää- ja lumipeitteen häviäminen vaikeuttaisi myös uhanalaisen saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) lisääntymistä. Norpan poikaset syntyvät kylmältä ja pedoilta suojassa lumikinokseen tehtävään talvipesään. Jos lauha talvi hävittää lumikinokset, poikaset saattavat paleltua. Metsäkauris (Cervus elaphus), peura (Rangifer tarandus fennicus) ja rusakko (Lepus europaeus) runsastuvat Etelä-Suomessa Villisika (Sus scrofa) leviää pohjoisemmas Napa-alueella naali (Alopex lagopus) vaarassa joutua sukupuuttoon
Linnut Ilmastonmuutos vaikuttanut Suomessa enemmän lähi- kuin kaukomuuttajiin Kevätmuutto on aikaistunut melko suurella osalla lajeista (Suomessa noin viikolla; 13 lajia tarkkailtu 250 v. Lehikoinen, Vähätalo) Pesintä on aikaistunut suurella osalla lajeista (koko maailma, Suomessa noin viikolla) Ravinnon saatavuuden huippuaika on joillain lajeilla aikaistunut enemmän kuin pesintä. Tästä aiheutuu yhteensopimattomuutta (mismatch) pesinnän ajoituksen ja ravinnon määrän välillä. Syysmuutto on aikaistunut pitkänmatkan- ja myöhentynyt lyhyenmatkan muuttajilla (Alpit) Koskikara (Cinclus cinclus) hyötynyt
Linnut Levinneisyys- ja pesintäalueet ovat siirtyneet pohjoiseen (Suomi ja Iso-Britannia) Ilmastonmuutoksen vaikutuksista sulkasatoon ja lintuihin talvehtimisalueillaan tiedetään hyvin vähän. Punakaulahanhi (Branta ruficollis) menettää pesimäympäristöstään 2/3, lusikkasirri (Eurynorhynchos pygmaeus), beringinhanhi (Anser canagigus)(1/2) Suomessa kiljuhanhi (Anser erythropus) ja suosirri (Calidris alpina) menettänevät jonkin verran elinympäristöään Tunturipöllö (Bubo scandiacus) vähentyy ja vaarassa hävitä Merimetson (Phalacrocorax carbo) leviäminen Suomessa jatkuu Metsähanhen (Anser fabalis) on todettu siirtyneen hieman pohjoisemmaksi Itäinen taigalajisto (esimerkiksi tiaiset) taantuu havupuiden osuuden vähentyessä.
Kalat Tiettyjen kalalajien esiintymisen ja tuottavuuden alueellisia muutoksia tapahtuu lämpenemisen jatkuessa. Vesiviljelylle ja kalastukselle ennakoidaan haittoja. ** D Kalansaaliiden heikkeneminen niukentaa paikallista ravinnon saatavuutta Afrikan suurten järvien lämpötilojen noustessa. (ylikalastus) ** N Napa-alueilla sillin ja turskan pyyntivesien tuottavuus ja merikalastus kasvavat; toisaalta nämä kylmän veden lajit kärsivät, myös punakampela (Pleuronectes platessa) Suomessa lämmenneessä ilmastossa odotetaan kylmän veden lajien (lohikalat: siika (Coregonus laveretus), nieriä (Salvelinus alpinus); ja made (Lota lota) vähenevän ja toisaalta lämpimän veden lajien lisääntyvän (särkikalat mm. karppi); kuhan (Stizostedion lucioperca) osoitettu lisääntyneen 1950-luvulta lähtien Suomessa -> vaikutukset vesien laatuun Hyötyjiä myös laaja sietokyvyn omaavat lajit: ahven (Perca fluviatilis) ja hauki (Esox lucius); Virossa hauen kuteminen aikaistui 6 päivää ja lahnan (Abramis brama) 8 päivää (1952-1996) Tulvat voivat uhata vaeltavia kalakantoja Trooppiset kalalajit levittäytyvät pohjoisemmas: piikkimakrilli (Trachurus trachurus), paksuhuulikeltti (Chelon labrosus), lyhyteväkalmari (Illex illecebrosus) n. 50 km pohjoisemmas vuodessa
Maapallon maaekosysteemit Maaekosysteemien hiilen nettosidonta kohonnee huippuarvoonsa ennen 2050. Tämän jälkeen se heikkenee ja nämä ekosysteemit voivat jopa muuttua hiilen nielusta hiilen lähteeksi, mikä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. **N Biomien rajat muuttuvat: trooppinen metsä laajenee, vyöhykkeet siirtyvät navoille päin, tundra supistuu; asutuilla seuduilla siirtyminen vaikeutuu Parmesan 2003: 279 lajia 677:stä osoitti merkkejä ilmastonmuutoksesta; olivat siirtyneet 6 km pohjoiseen tai 6 m ylemmäs vuorella vuosikymmenessä Vaikutukset ovat pääasiassa haitallisia luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisen ekosysteemeistä saamalle hyödylle. **N Vesistö ja vuoret lajien leviämis- ja siirtymisesteitä (esim. Suomenlahti)
Napa-alueet Jopa 10 o C nousu Jäätiköt ohenevat ja pienevät, merijään ja ikiroudan laajuus vähenee ja rannikkoeroosio kasvaa -> ekosysteemien muutokset, lajien taantuminen (esim. muuttolinnut, ravintoketjun yläpään saalistajat, jääkarhu ja mursu).** D Havumetsävyöhyke leviää arktiselle tundralle, jotka lajit taantuvat; punakaulahanhi voinee menettää jopa 2/3 pesimäalueestaan tundran muuttuessa metsäksi Metsäpalot lisääntyvät: muuttavat lajien suhteita; CO 2 :n lähde Tietyt ekosysteemit ja eliöyhteisöt ovat molemmilla napa-alueilla haavoittuvia tulokaslajeille. **D Yläalpiinisten lajien esiintymisalueet supistuvat. Vahingollisimmat muutokset liittyvät infrastruktuuriin (roudan sulaminen vaikuttaa rakenteisiin) ja perinteiseen elämäntapaan (metsästyskulttuuri, ruokavalio). ** D Myönteisiin vaikutuksiin voivat kuulua lämmityskustannusten aleneminen ja merenkulun helpottuminen pohjoisilla reiteillä. * D Arktisten luonnonvarojen (öljy ja kaasu) saatavuus kasvaa: ympäristöongelmia.
Suomen tunturit Jääleinikki (Ranunculus glacialis) taantunut ja siirtynyt tuntureilla ylemmäs Tulevaisuudessa taantuvat mm. kurjentatar (Koenigia islandica), tunturihilpi (Phippsia algida) ja napahärkki (Cerastium arcticum) Leudot talvet ovat jo johtanee tunturimittarin (Epirrita autumnata) lisääntymiseen ja tuhoihin tunturikoivikoissa Napa-alueiden lajit naali ja tunturipöllö, vaarassa hävitä maastamme Puutiainen (Ixodes ricinus) ja metsäkauris leviämässä Lappiin Porojen tunturikankaiden laidunnus vähenee -> pusikoitumista Palsasuot häviävät
Suot ja kosteikot Espanjan ja Kreikan kosteikkoalueista kuivuu 85% Maailman suoalueiden pinta-ala pienenee; suot sitovat hiiltä, kuivuessaan vapauttavat sitä, toisaalta kuivuminen vähentää metaanipäästöjä Suomessa eteläisten keidassoiden oletetaan siirtyvän lämmenneessä ilmastossa hitaasti pohjoiseen vallaten nykyistä aapasuovyöhykettä ja tehostaen hiilidioksidinsitomiskykyä. Lapin ikiroudan sulaminen saattaa lisätä metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Palsasuot häväisivät; esiintyy Fennoskandiassa, Venäjällä, Alaskassa ja Kanadassa; Ruotsissa ½ hävinnyt, Suomessa 1/3 5.11..2008 Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Metsät Kolmannes maailman metsistä kokee voimakkaita muutoksia; Kaikkien puulajien siirtymisnopeus ei ole riittävä Lämpötilan nousu ja siihen liittyvä maavesivaraston pieneneminen johtavat asteittain trooppisen metsän korvautumiseen savannilla Amazonin alueen itäosissa. Kuivan kasvillisuustyypin ennakoidaan levittäytyvän puolikuivan tilalle. Luonnon monimuotoisuus vähenee merkittävästi ja lajien sukupuutto uhkaa monia alueita maanosan trooppisessa vyöhykkeessä. ** D Pohjois-Amerikassa tuholaisten, tautien ja tulen aiheuttamat häiriöt vaikuttavat lisääntyvässä määrin metsiin. Korkean metsäpaloriskin kausi pitenee ja vuosittain palava alue laajenee. ***N Kuusikääriäisen tuhot lisääntynevät Kanadan havumetsissä. Maailman kaupallinen puutavarantuotanto kasvaa ilmastonmuutoksen myötä jonkin verran lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Suuria alueellisia vaihteluita tulee esiintymään globaalin trendin molemmin puolin. * D
Suomen metsät Suomessa metsien kasvu paranee (lämpö ja lannoitusvaikutus; 20%), kasvukausi pitenee, lehteen tulo aikaistuu, kukinta aikaistuu); erityisesti kasvu lisääntyy P-Suomessa Metsänraja saattaa nousta, mutta hirvien laidunnus, sienitaudit ja tunturimittarituhot pitävät sitä paikallaan Muutoksia lajien välisissä kilpailusuhteissa Havumetsävyöhyke siirtyy 400-500 km pohjoiseen, Jalojen lehtipuiden levinneisyysalue laajenee Koivusta valtapuulaji Kuusi menettää alaa (pohjoisemmas, tuulituhot), samoin mänty Varpu-, sammal- ja jäkäläkasvustot taantuvat, ruoho- ja heinäkasvit runsastuvat; taimille ongelma Norjassa kerrossammal (Hylocomium splendens) lisääntynyt 5.11..2008 Heli Jutila: Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Suomen metsät Eteläiset lajit leviävät pohjoiseen Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) leviää koko maahan. Ytimennävertäjä, kirjanpainaja (Ips typographus), punalatikka (Aradus cinnamomeus) ja juurikääpätuhot (Hetrobasidion) lisääntyvät Suomen metsissä. Havununna (Lymantria monacha) hankalaksi. Puutiainen (Ixodes ricinus) ja aivokuume sekä hirvikärpänen pohjoisemmas Myrskytuhot ja metsäpalojen riski kasvaa; 2 o C lämpötilan nousu -> metsäpaloriski viisinkertaistuu Kevättalven puiden pakkasvaurioriski lisääntyy, myös helle stressaa. Neulastiheys pienenee
Suomen maatalous Kasvukausi pitenee noin 3 5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä. Vehnän, ohran ja kauran viljelyn pohjoisraja siirtyisi SILMUn keskiskenaariossa 350 kilometriä pohjoisemmaksi; peltoalan kasvu; historiallisia satoja Etelä-Suomessa voisi hyvin kasvattaa maissia. Syysviljojen viljely yleistyy Perunasato voi kasvaa Etelä-Suomessa noin 10-50 % ja Pohjois- Suomessa jopa 2-3-kertaiseksi. Rapsin ja rypsin viljelyala kasvaa ja etenee pohjoiseen; kirppatuhot, taudit Puutarhatuotanto hyötyy: omena ja kirsikka kasvihuone- että avomaatuotannon sadot kasvavat, mutta myös tautija tuholaisriski lisääntyy. Vadelman ja mansikan sadot kasvanevat Talvehtivien kasvien vararavinto riittäisi paremmin. Uusiin oloihin paremmin soveltuvia viljalajikkeita
Suomen maatalous Lämpeneminen lisää kasvintuholaisten määrää ja aiheuttaa sadonalennuksia; lisää torjunta-aineiden käytön tarvetta Leudot talvet mahdollistavat ankeroisten ja viruksia levittävien kirvojen leviämisen Suomessa. Perunarutto lisääntyy Haitallisten kylmyys- ja kuumuuskausien suurenevat mahdollisuudet. Suojaavan lumipeitteen häviäminen, kohonneiden kevätlämpötilojen takia liian aikaisin loppuva talvehtiminen voi aiheuttaa alttiutta keväthallalle. Talven routakauden lyhentyessä ja kosteiden, lumettomien talvien lisääntyessä ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riski kasvaa. Savimaiden tiivistyminen voi lisääntyä Etelä-Suomessa. Sademäärän lisääntyminen ja syyssateiden voimakkuus voivat aiheuttaa viljan lakoontumista ja vaikeuttaa korjuuta; Lisääntynyt haihdunta saattaa lieventää haittoja Kosteissa oloissa jyvien entsyymitoiminta vilkastuu ja vilja voi alkaa itää: Rukiin ja vehnän laatu voi heiketä leipäviljaksi kelpaamattomaksi.
Suomen maatalous Kotieläinten ulkolaidunnusta voidaan lisätä, jolloin niiden hyvinvointi paranee ja rehun varastointitarve pienenee, mutta vesistöjen ravinnekuormitus voi kasvaa. Taudit voivat lisääntyä, ja jos eläinsuojien lämpötilat nousevat hyvin korkeiksi, maidontuotanto ja liha- ja siipikarjan kasvu voi heikentyä. Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee, mutta jäähdytysenergian tarve lisääntyy Pohjoisessa poronhoito vaikeutuu, kun lisääntyvät talvisateet vahvistavat lumipeitettä ja kohoava lämpötila lisää jääkerroksen muodostumisen riskiä, jolloin porojen on vaikeampi saada ravintoa. Sammalet ja varvut valtaavat aluetta poronjäkäliltä. Toisaalta varhainen kevät lisää ravinnon saantia. (MMM 2005) (ACIA 2004) Märehtijöiden ruoansulatuskanavassa syntyy metaania (lehmä, lammas, vuohi, poro) Lannasta vapautuu metaania ja dityppioksidia Pellonraivauksessa maaperästä vapautuu CO 2
Suomen vesistöt Kevättulvat vähenevät, talvitulvat lisääntyvät: Tammihelmikuun valunta kaksinkertaistuisi, ja joulukuussa lisäys olisi 60 %. Järvien jääpeiteaika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet jäätyisivät keskimäärin vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Tornionjoen jäidenlähtö aikaistunut: seurantaa v. 1750. Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien (sisävedet + merialue) rehevöitymistä (Lämpötilan nousu, ravinnevaikutus, valuma-alueen peltojen huuhtoutumat). Kokonaiskuorman kasvuarvio sadassa vuodessa noin 10 %. Pohjois-Suomessa lämpeneminen vaikuttaisi vasta vuoden 2050 jälkeen.
Johtopäätöksiä Suomen luonto on jo muuttunut: linnut ja perhoset ovat reagoineet ensimmäisenä Arktisten lajien elintila käy ahtaammaksi Jo uhanalaiset, sirpaleisissa ympäristöissä esiintyvät ja hitaasti siirtyvät lajit kärsivät Ilmastonmuutoksen viesti eliöille: Suojaudu, siirry, sopeudu! Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioitava luonnonsuojelusuunnittelussa, hoidossa ja käytössä; muiden paineiden vähentäminen
Miten paikallisella ja alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 1) Mukavasti raiteilla! Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun. 2) Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. 3) Jätteet kiertoon! 4) Suosi kasvis- ja lähiruokaa! 5) Poimi ostoskassiin luomua! 6) Vaihda virtaa! Valitse uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä. 7) Älä lämmitä turhaan! Laske huonelämpötilaa. Siirry uusiutuviin (esim. pellettilämmitykseen tai maalämpöön). 8) Säästä sähköä! Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin. 9) Älä polta maailman metsiä! Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi. 10) Valjasta oma energiasi! Säästä! Säädä! Sammuta! Kierrätä! Kävele!
Miten paikallisella ja alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Vaatimalla energiatehokkaita ratkaisuja rakennuksissa Huomioimalla hankinnoissa Vaalimalla luonnon monimuotoisuutta Torjumalla vieraslajeja Seuraamalla lajien kantoja Ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä kehittämällä Huomioimalla ekologia kaavoituksessa (kaavaselostukset, viranomaisneuvottelut, vaihtoehdot, lausunnot) Suosimalla luonnonmukaisia ratkaisuja Huolehtimalla ympäristönsuojelun velvoitteista Lisäämällä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta Vaikuttamalla lainsäädännön kehittämiseen niin, että voidaan edellyttää ilmastovastuullisempaa toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla Tekemällä kehitysyhteistyötä ja edistämällä kestäviä ratkaisuja myös kehitysmaissa