Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?

Transkriptio

1 Seminaari Kuparisali, Kuparitalo Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Monica Tennberg, tutkimusprofessori

2 Suomen sopeutuminen Suomi varautuu ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksiin paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomi on osa Barentsin aluetta (luonnon)maantieteellisesti, taloudellisesti ja geopoliittisesti, ja lähialueiden kehitys vaikuttaa Suomen mahdollisuuksiin sopeutua muutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Barentsin alueen toimijoilla on hyvät edellytykset sopeutua muutoksiin, kuten suhteellisen vahva infrastruktuuri, taloudelliset ja inhimilliset resurssit sekä alueellisen yhteistyön rakenteet (muihin arktisiin alueisiin verrattuna).

3 Barentsin alueen muutos Barentsin alueella ilmasto muuttuu jatkossakin selvästi nopeammin kuin keskimäärin maapallolla. Ilmaston lämpenemisen myötä lumi- ja merijääpeite kutistuvat ja sekä lumen että merijään sulaminen keväällä aikaistuvat, mikä edelleen voimistaa lämpenemistä. Ilman lämpötila, tuulisuus, sateisuus sekä jään ja lumen määrä vaihtelevat jatkossakin suuresti vuodesta toiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet Barentsin alueella kytkeytyvät vahvasti yhteiskunnalliseen kehitykseen näiden vuorovaikutussuhteiden ymmärtämistä tulisi lisätä ja asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena.

4 Porotalous Kilpaileva maankäyttö ja ilmastomuutos vaikuttavat porotalouteen voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Sopeutumista edistävät paikalliset ja kulttuurinmukaiset ratkaisut ja toimenpiteet sekä poronhoitajien tietotaito, koulutus ja osallistuminen hallinnolliseen päätöksentekoon. Sopeutumiskykyä voidaan lisätä parantamalla porotalouden kannattavuutta, monipuolistamalla elinkeinoa ja tehostamalla yhteistyötä elinkeinon piirissä sekä muiden elinkeinojen kuten metsätalouden ja matkailun kanssa. Poronhoitajien ammattitaito, teknologinen osaaminen ja uusien tekniikoiden käyttöönotto ovat Suomessa korkealla tasolla ja edistävät sopeutumista muutoksiin. Porotaloudelle ei ole vielä kehitetty erillistä sopeutumisstrategiaa, mutta maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt porotalouden riski- ja haavoittuvuusarvioinnit.

5 Matkailu Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on sekä välttämätöntä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi että sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Barentsin alueen eteläosissa ja rannikkoseuduilla ilmastonmuutos näkyy etenkin lumen puutteena alkutalvesta, joten sopeutumaan on jo jouduttu ja sopeutumiskysymykset kiinnostavat. Yritykset käyttävät sopeutumiseen kolmenlaisia tapoja: tekniset ratkaisut, toimintojen siirto ja tuotteiden kehittäminen tai muuttaminen. Lumetus ja varastolumi eivät ole kestäviä ratkaisuja, ja toimintojen siirto ei ole mahdollista paikkaan ja infrastruktuuriin sidotuille toiminnoille. Ilmastonmuutos on huomioitava etenkin strategisessa kehittämisessä, koska yritykset ovat pieniä ja pystyvät suunnittelemaan toimintaansa vain lähitulevaisuuteen.

6 Metsätalous Ilmaston lämpenemisen myötä metsien kasvun oletetaan lisääntyvän Euroopan pohjoisosissa mahdollistaen metsätalouden alueilla, joissa se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Toisaalta talvien lyhentyminen vaikeuttaa puun korjuuta. Myös tautien, tuholaisten ja lumipeitteen muutosten aiheuttamien vaurioiden yleistyminen voi uhata metsien uusiutumista ja kasvua.

7 Maatalous Lähiruoka-ajattelua tulee edistää ja hajautettujen tuotantojärjestelmien kehittämiseen tarvitaan panostusta. Maatalouden ja muiden elinkeinojen yhteistyö on tärkeää; esimerkiksi matkailu ja paikallinen elintarviketuotanto hyötyvät toisistaan. Maatilayrittäjien tietotaito ja maatilan johtaminen korostuvat tulevaisuudessa, joten koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan merkitys kasvaa. Toimiva infrastruktuuri säilyttää kyläyhteisöt elinvoimaisina. Ilmastonmuutoksen myötä viljelykasvivalikoima muuttuu, ja tarvitaan tutkimusta kasvien sopeutumisesta. Uusien ja muuntuvien kasvitautien ja -tuholaisten torjuntaan pitää varautua. Todennäköistä on, että monivuotisten kasvien talvituhojen syyt muuttuvat. Uusiin olosuhteisiin soveltuvien viljelykasvien ja -lajikkeiden jalostusta on ylläpidettävä pohjoisessa.

8 Kaivostoiminta Moderni yhteiskunta tarvitsee mineraaleja, joita esiintyy arktisella alueella. Kaivos- ja metalliteollisuuden vaikutukset kansantalouteen, erityisesti alueelliset hyödyt, voivat olla merkittäviä ja vaikuttaa myönteisesti väestökehitykseen ja työllisyyteen. Arktisella alueella toimittaessa korostuu kaivostoiminnan ja muun maankäytön suunnittelun sekä sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin merkitys haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tai estämiseksi. Vaikutustensa vuoksi kaivostoiminta ei sovellu kaikkialle. Kaivostoimintaan vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksesta riippumattomat tekijät kuten raaka-aineiden kysyntä ja muutokset globaaleilla markkinoilla sekä metallien globaali hintakehitys. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaivostoimintaan arktisella alueella kohdistuvat erityisesti hydrologisiin oloihin sekä vesien hallintaan tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös kaivostoiminnalle tärkeisiin globaalien toimitusketjujen varmuuteen sekä energiahuoltovarmuuteen.

9 Terveys, hyvinvointi ja elinympäristö Keskeiset tekijät ilmastonmuutoksen vaikutuksien arvioinnissa ja sopeutumisen suunnittelussa Pohjois-Suomessa ovat väestön rakenne ja maantieteellinen sijoittuminen. Viimeisten 25 vuoden aikana Barentsin alue on menettänyt viidenneksen väestöstään. Suomessa maaseudun väestön ikääntyy ja nuoret ja työkykyiset muuttavat kaupunkeihin. Tämä aiheuttaa haasteita terveyspalveluiden järjestämisessä pohjoiseen jääville asukkaille sekä alueen lisääntyvälle määrälle matkailijoita. Ilmastonmuutoksen myötä voi pakolaisten määrä lisääntyä, ja heidän sijoittumisensa pohjoiseen Suomeen voi muuttaa väestönrakennetta edullisempaan suuntaan. Ilmastonmuutoksesta johtuvat nopeat sään vaihtelut voivat lisätä onnettomuuksia, erityisesti moottorikelkka- ja muita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, mutta myös liukkauden aiheuttamia tapaturmia. Näihin ilmiöihin voidaan varautua esim. siirtämällä kulkureittejä pois vesistöjen läheisyydestä ja huolehtimalla muutoinkin niin paikallisten kuin matkailijoiden turvallisuudesta. Terveysriskejä syntynee vektorivälitteisten tautien ilmaantumisen myötä. Uusia lajeja ilmaantuu pohjoiseen lisääntyvässä määrin, ja muuttolinnut voivat tuoda mukanaan infektioita. Allergioiden määrän arvellaan lisääntyvän pitempien siitepölyaltistuskausien tai uusien, pohjoiseen siirtyvien allergisoivien kasvilajien takia. Infektioita ja ympäristökemikaalialtistusta on tarpeen seurata kansallisesti, kansainvälisesti ja erikseen Barentsin alueella. Suurin huoli pohjoisilla alueilla on kuitenkin ihmisen mielenterveydestä ja hyvinvoinnista ympäristön, yhteiskunnan ja ilmaston muuttuessa. Syrjäytymisen ja itsemurhien ehkäisyyn on kiinnitettävä runsaasti huomiota kaikissa ikäryhmissä.

10 Yhteenveto Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet lisätä valtioiden ja muiden toimijoiden sopeutumiskykyä sekä edistää ilmastokestävyyttä ja matalaa kasvihuonekaasujen päästökehitystä tulee huomioida kansallisella ja alueellisella tasolla. Suomen sopeutumiskyvyn kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota yhä enemmän ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten kansalliset ja sektorikohtaiset rajat ylittäviin yhteisvaikutuksiin, vaikkakin niihin liittyy usein suurta epävarmuutta. Sopeutuvan hallinnan periaatteista ja niiden soveltamisesta, jotka ovat joustavuus, monimuotoisuus, yhteistyö ja liikkuvuus, löytyy esimerkkejä eri sektoreilta. Pelkästään sopeutuvan hallinnan lisäksi tarvitaan aktiivista, entistä ennakoivampaa sopeutumista edistävää hallintaa, kuten sopeutumisen edistävien keinojen kehittämistä ja hyödyntämistä sekä sopeutumistyön aktivoimista muun muassa suuntaamalla siihen resursseja. Alueellinen yhteistyö edistää ymmärrystä muutosten yhteisvaikutuksista sekä sopeutumisen kannalta merkityksellisen tiedon tuottamista ja kokemusten vaihtoa alueen eri toimijoiden kesken laajentaen myös keskustelun piiriä alueella toimiviin, mutta globaaleista lähtökohdista toimiviin tahoihin, kuten kansainvälisiin yrityksiin.