Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa
|
|
- Pauliina Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan ilmasto muuttuu Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia on yhä enemmän ja ne ovat entistä vakavampia. Muualla Euroopassa, myös sen eteläosissa, lämpötilan kohoaminen ja sateiden väheneminen tarkoittavat sitä, että monet alueet saattavat joutua kärsimään kuivuudesta. Monet talouden alat ovat riippuvaisia terveistä ja vakaista ekosysteemeistä voidakseen tuottaa ihmisille erilaisia tuotteita ja palveluja. Esimerkiksi mehiläiset pölyttävät viljelykasvejamme ja metsät auttavat sitomaan kasvihuonekaasuja. Ekosysteemien lajien ja elinympäristöjen tasapainon muutoksilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Sateiden väheneminen Etelä-Euroopassa voi tehdä tiettyjen kasvien viljelyn mahdottomaksi, kun taas lämpötilan kohoaminen voi johtaa siihen, että haitalliset vieraslajit ja tauteja kantavat lajit muuttavat kohti pohjoista. Arktinen alue Lämpötilan nousu on paljon suurempi kuin maapallolla keskimäärin. Merijää vähenee arktisella alueella. Grönlannin jääpeite pienenee. Ikiroudan alueet vähenevät. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski kasvaa. Meriliikenne sekä kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen lisääntyy. Pohjois-Eurooppa Lämpötilan nousu on paljon maapallon keskiarvoa suurempi. Lumen määrä sekä järvien ja jokien jääpeite vähenee. Jokien virtaama kasvaa. Lajit muuttavat kohti pohjoista. Sadot suurenevat. Lämmöntuotannon tarve vähenee. Vesivoimapotentiaali kasvaa. Talvimyrskyjen aiheuttamien vahinkojen riski kasvaa. Kesämatkailu lisääntyy keskimäärin. Luoteis-Eurooppa Talven sademäärät kasvavat. Jokien virtaama kasvaa. Lajit muuttavat kohti pohjoista. Lämmöntuotannon tarve vähenee. Jokien ja rannikoiden tulvariskit kasvavat. Keski- ja Itä-Eurooppa Kuumat äärilämpötilat lisääntyvät. Kesän sademäärät vähenevät. Veden lämpötilat nousevat. Metsäpalojen riski kasvaa. Metsien taloudellinen arvo laskee. Rannikkoalueet ja aluemeret Merenpinta kohoaa. Meren pintalämpötilat nousevat. Meri happamoituu. Kala- ja planktonlajit levittäytyvät kohti pohjoista. Kasviplanktonyhteisöissä tapahtuu muutoksia. Kalakantoihin kohdistuvat riskit kasvavat. Vuoristoalueet Lämpötilan nousu on Euroopan keskiarvoa suurempi. Jäätiköiden pinta-ala ja tilavuus pienenevät. Vuoristojen ikiroudan alueet vähenevät. Kasvi- ja eläinlajit siirtyvät ylemmäs. Alppien alueella lajien sukupuuttoon kuolemisen riski on erittäin suuri. Maaperän eroosion riski kasvaa. Hiihtomatkailu vähenee. Välimeren alue Lämpötilan nousu on Euroopan keskiarvoa suurempi. Vuotuinen sademäärä pienenee. Jokien vuotuinen virtaama pienenee. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski kasvaa. Aavikoitumisen riski kasvaa. Maatalouden vedentarve kasvaa. Sadot pienenevät. Metsäpalojen riski kasvaa. Helleaalloista johtuva kuolleisuus kasvaa. Etelästä peräisin olevien taudinlevittäjien elinympäristöt laajenevat. Vesivoimapotentiaali vähenee. Kesämatkailu vähenee ja matkailu muina vuodenaikoina saattaa lisääntyä. Lähde: EEA Report No 12/2012. Climate change, impacts and vulnerability in Europe (Saatavana vain englanninkielisenä). 1 EEA 2
2 Olemmeko valmiita ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin terveyteemme, ekosysteemeihin ja talouteen. Tulevina vuosikymmeninä näistä vaikutuksista tulee todennäköisesti entistä vakavampia. Ellei näihin vaikutuksiin puututa, ne voivat osoittautua erittäin kalliiksi niistä johtuvien sairauksien, ekosysteemeihin kohdistuvien haittavaikutusten sekä omaisuuden ja infrastruktuurin vahingoittumisen vuoksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kattaa monenlaista toimintaa ja monen alan politiikkaa, joilla yhteiskuntia pyritään valmistamaan muuttuvaan ilmastoon. Yhdistämällä sopeutumis- ja hillintätoimia tehokkaasti voidaan auttaa varmistamaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevaisuudessa ovat vähäisiä ja että Eurooppa on aikanaan valmiimpi kohtaamaan ja sietämään niitä.. i Ilmastonmuutoksen vaikutukset Mitigation and adaptation 2100? BKT Ellei sopeutumis- ja hillintätoimia toteuteta, Euroopan näkymät vuoteen 2100 mennessä ovat seuraavat: Metsäpaloja voi esiintyä vuosittain noin hehtaarin alueella. Jokien tulvimisesta aiheutuvien vahinkojen kustannukset voivat olla yli 10 miljardia euroa vuodessa. Euroopan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia vuodesta 1990, vaikka bruttokansantuote on kasvanut 45 prosenttia. EU:n resurssien kokonaiskäyttö on vähentynyt 19 prosenttia vuodesta 2007 ja kierrätysaste on parantunut. EU:n suurimmat tekniikan alan yritykset saavat jo 40 prosenttia tuloistaan ympäristöalan toiminnasta. Vuosittain kuivuudesta kärsivien henkilöiden määrä voi nousta 150 miljoonaan. Merenpinnan kohoamisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset kasvaisivat yli kolminkertaisiksi, 42 miljardiin euroon vuodessa. Helteeseen liittyvien kuolemantapausten määrä voi nousta :een vuodessa. EU:n oma raaka-aineiden kulutus väheni 10 prosenttia vuosina siitä huolimatta, että taloudellinen tuotos kasvoi 16 prosenttia. Ympäristöalan työllisyys kasvoi 47 prosenttia vuosina ja alalla luotiin 1,4 miljoonaa uutta työpaikkaa. Vuosina uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa kasvoi EU:ssa yli kaksinkertaiseksi. Lähteet: EEA, European environment state and outlook 2015: Climate change impacts and adaptation, Energy, Green economy, Resource efficiency, Waste (saatavana vain englanninkielisenä). 3 EEA 4
3 Ilmastonmuutos ja meret Ilmastonmuutos nostaa merten lämpötilaa, aiheuttaa meriympäristöjen happamoitumista ja muuttaa sademalleja. Yhdessä nämä tekijät yleensä pahentavat muiden ihmisen merille aiheuttamien paineiden vaikutuksia, mikä johtaa merten biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen. Jäätikköjen sulaminen, merten lämpeneminen ja maaperän liikkeet nostavat meren pintaa. Muutokset kalakannoissa vaikuttavat toimeentulomahdollisuuksiin. Lämmin virtaus Lämpö Ravinnepäästöt aiheuttavat liiallisia leväkukintoja ja kuolleita alueita. Valtameret sitovat noin 25 prosenttia kaikista ilmakehään joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Merten happamoituminen ja lämpeneminen vahingoittaa kalakantoja ja uhkaa merten biologista monimuotoisuutta. Kylmä virtaus Maapallon merien lämpösisältö m (5 vuoden keskiarvo) 10^22 Joules Lähteet: Sabine et al ( EEA indicator on ocean heat content. Data from National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) (lähteet saatavana vain englanninkielisenä). EEA 5
4 Ilmastonmuutos ja maatalous Maatalous sekä edistää ilmastonmuutosta että joutuu kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. EU:n on vähennettävä maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä ja mukautettava elintarvikkeiden tuotannon järjestelmäänsä siten, että se selviää ilmastonmuutoksesta. Koska resurssien maailmanlaajuinen tarve ja kilpailu niistä kasvavat koko ajan, EU:n elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta ja otettava huomioon maatalouden, energiatalouden ja elintarviketurvan välinen yhteys. Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 10 prosenttia. N Metaani Typpioksidi W E -24% Vuosina EU:n maatalouden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 24 prosenttia. Innovatiivisten tekniikoiden tehokkaampi integrointi Etelä-Euroopassa äärimmäisten helteiden sekä sateiden ja vedensaannin vähenemisen odotetaan pienentävän satoja, kun taas Pohjois-Euroopassa sääolot saattavat muuttua paremmin viljelyyn sopiviksi. Maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan edelleen vähentää seuraavin keinoin: Lihan- ja maidontuotannon tehostaminen S Metaanin talteenotto lannasta Lannoitteiden tehokkaampi käyttö Ruokajätteen vähentäminen Sellaisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen, joilla on suuri hiilijalanjälki Maailmanlaajuisesti +14% +70% Tiesitkö? Vuosina kasvin- ja kotieläintuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 14 prosenttia. Elintarvikkeiden kysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä 70 prosenttia. Liha- ja maitotuotteilla on kaikista elintarvikkeista suurin hiili-, raakaaine- ja vesijalanjälki. Alkutuotannon jälkeisen kuljetuksen ja jalostuksen osuus on vain murto-osa kaikista elintarviketuotantoon liittyvistä päästöistä. Lähteet: EEA, European Environment state and outlook 2015: Agriculture. Eurostat, Statistics explained: Agricultural production crops (ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/agricultural_production_-_crops) (lähteet saatavana vain englanninkielisenä). EEA 6
5 Maaperä ja ilmastonmuutos Maaperä on tärkeä ja usein laiminlyöty ilmastojärjestelmän osa. Se on merien jälkeen toiseksi suurin hiilivarasto tai hiilinielu. Tärkeiden maaekosysteemien ennallistaminen ja kestävä maankäyttö kaupunki- ja maaseutualueilla voivat auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Tällä hetkellä Euroopan metsien hiilivarasto kasvaa, mikä johtuu metsänhoidossa ja ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Noin puolet tästä hiilivarastosta on sitoutunut metsien maaperään. Kun metsien tila heikkenee tai metsiä hakataan, niihin varastoitunut hiili kuitenkin vapautuu takaisin ilmakehään. Tässä tapauksessa metsät voivat muuttua ilmakehään vapautuvan hiilen nettotuottajiksi. Euroopan metsäpinta-ala on kasvanut 19,5 miljoonaa hehtaaria vuodesta Kyntäminen nopeuttaa hajoamista ja mineralisoitumista, jolloin vapautuu enemmän hiilidioksidia. Luonnonmukainen viljely voi vähentää hiilidioksidipäästöjä prosenttia hehtaaria kohti perinteiseen viljelyyn verrattuna. Fotosynteesi Hiilidioksidi Myrskyjen, tuulen ja lumen aiheuttamien vahinkojen arvioidaan koskevan 0,4:ää prosenttia metsäalasta. Hengitys, orgaanisen aineksen hajoaminen ja mineralisoituminen tuottavat hiilidioksidia. Hyönteisten ja tautien vahingoittama metsäpinta-ala on Euroopassa kaksinkertaistunut vuodesta Metsäpalot tuhoavat Euroopassa joka vuosi noin hehtaaria. Hiili siirtyy kasvin juuriin. Maaperän toiminta: Maanalainen hiilivarasto 1 cm:n paksuisen maakerroksen muodostuminen voi kestää vuotta. Läpäisevä maaperä suojelee meitä helleaalloilta etenkin kaupungeissa. Maaperä sitoo ja varastoi hiiltä. Maaperä ehkäisee ja sääntelee tulvia. Lähteet: EEA, European Environment state and outlook 2015: Forests, Soil; UNECE, 2015: Forests in the ECE region trends and challenges in achieving the global objectives on Forests. ECE/ TIM/SP/37 FAO, Organic agriculture, environment and food Mikrobien toiminta voi kiihtyä Maaperä varastoi, suodattaa Neljäsosa koko maapallon 95 prosenttia maailman elintarvikkeista security ( FAO, korkeammassa lämpötilassa, jolloin ja muuntaa ravinteita, biologisesta monimuotoisuudesta tuotetaan suoraan tai epäsuorasti Soil facts ( (lähteet saatavana vain vapautuu enemmän hiilidioksidia. epäpuhtauksia ja vettä. on maaperässä. maaperällä. englanninkielisenä) EEA 8
6 Ilmastonmuutoksen hillitseminen Euroopan unionin toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuottavat tulosta. Itse asiassa EU:n odotetaan saavuttavan yksipuolisen 20 prosentin vähennystavoitteen (vuoden 1990 tasoon verrattuna) jo ennen sovittua vuoden 2020 määräaikaa. EU pyrkii myös vähentämään omia päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähentämään taloutensa hiilipäästöjä lisää vuoteen 2050 mennessä. EU tuottaa tällä hetkellä 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kansainvälinen yhteisö on sopinut maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta 2 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että parantaaksemme mahdollisuuksiamme rajoittaa keskilämpötilan nousu 2 celsiusasteeseen maailman päästöjen täytyy saavuttaa huippunsa vuonna 2020 ja alkaa sen jälkeen vähentyä. Vuonna 2050 maailman päästöjen on oltava prosenttia pienemmät kuin vuonna 2010, ja vuoteen 2100 mennessä niiden on pudottava lähelle nollaa tai jopa sen alle. EU:n kasvihuonekaasupäästöt ja vähennystavoitteet, lukuun ottamatta maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) Indeksi % % % % EU:n kasvihuonekaasupäästöt aloittain LULUCF-sektoria lukuun ottamatta Teollisuus 19% 13% 10% Rakennukset Maatalous Huipputaso noin vuonna 2020 Maailman kasvihuonekaasupäästöt 40 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna 70 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna Gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia LULUCF-sektori mukaan luettuna Liikenne 20% 3% Jätteet Energia-ala 30% 5% Muut 10 EU COP Huomautukset: (1) Arvio maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuosina perustuu EDGAR-tietokannan tietoihin sekä SOER 2010 raportin ilmastonmuutoksen hillitsemistä käsittelevässä luvussa olevaan maailman hiilidioksidipäästöjä vuosina kuvaavaan kaavioon ( Global emissions, ). (2) EU:n pitkän aikavälin kehitys oikealla (mustalla) on vain suuntaa-antava, sillä EU:n vuoden 2050 tavoitteessa ei oteta huomioon LULUCF-sektorin nettovaikutusta. Lähteet: EEA, Annual EU greenhouse gas inventory and inventory report 2014; EEA, Mitigating climate change - SOER 2010 thematic assessment; European Commission-Joint Research Centre, Global Emissions EDGAR v4.2 FT2012 (November 2014); IPCC, Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the 5th Assessment Report of the IPCC. Lue lisää: EEA Report Trends and projections in Europe. Lähdetiedot saatavana vain englanninkielisenä. 9 EEA 10
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotMiten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen
Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus 4.9.2019 30.8.2019 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Ympäristöjalanjälki Kauppakiistat, valtapolitiikka Huomisen ruoka Väestönkasvu, kaupungistuminen
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotSopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY
Sopeutumisen askelmerkit Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY Sopeutumisen seuranta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun
LisätiedotStaffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö
LisätiedotEkosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
Lisätiedotympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotKasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotIlmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020
Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020 Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö LYMO 15.5.2019 Biodiversiteettisopimus 1992 Luonnon biologista monimuotoisuutta
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotMaatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä
Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos
Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotIlmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset
Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Jatkuvuuden hallinta seminaari Messukeskus 8.10.2009 Harriet Lonka, Gaia Consulting Oy Yhteiskuntaturvallisuuden seura ry Hillitseminen Ilmastonmuutoksen vaikutusketjut
LisätiedotIlmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle
Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle Maankuivatus ja ilmastonmuutos seminaari 18.10.2018 18.10.2018 Mikael Hildén 1 Ilmastonmuutoksen merkitys maataloudessa kasvaa 1. Tulvat, kuivuusjaksot
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
Lisätiedoti taloudellinen arvo ja merkitys
Ekosysteemien ja biologisen i monimuotoisuuden i taloudellinen arvo ja merkitys Marianne Kettunen vanhempi tutkija Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Suomen kestävän
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotSäävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa
Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskus Luke 1 Teppo Tutkija 11.10.2016 International Panel on Climate Change,
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotMTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS
MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotMaatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotIlmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General
Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Carbon dioxide level highest in 3 million years CO2 CH4 N2O Increase 146 % (since 18th century) Increase 257 % Increase 122% Lifetime several
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotKIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra
KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES 1.10.2018 FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra Kestävyyskriisin ensimmäiset kasvot: ilmastokriisi Kestävyyskriisin toiset kasvot: biodiversiteettikriisi - Luonnoneläinten
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotIlmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?
Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...
LisätiedotIlmasto, maaperä, Itämeri
Ilmasto, maaperä, Itämeri Carbon Action -hiilipilotti: hiiliviljelyn käytännöt Sanna Söderlund Suunnittelija, Viljelijäyhteyshenkilö Baltic Sea Action Group Sanna.soderlund@bsag.fi Kuvat ja diat: Eija
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotKOMISSION SUOSITUS, annettu , tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2011 K(2011) 6362 lopullinen KOMISSION SUOSITUS, annettu 16.9.2011, tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU) KOMISSION SUOSITUS,
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotEU-maiden maatalous ja ilmastonmuutoksen haasteet
Euroopan Komissio Maatalouden ja Maaseudun Kehit tämisen Pääosasto Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen Lisätietoja Rue de la Loi 200, B-1049 Brysseli, Belgia Puhelin Keskus (+32 2) 2
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotIlmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotSuorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
LisätiedotSuomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu 18.1.2019 VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT 17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun* Ympäristöpolitiikan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotYmpäristöstä. Yhdessä.
Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:
Lisätiedot