Lukion opettajien pohdintaa Viherin rakennushankkeesta - opettajille kunnon työtilat aineryhmittäin - neuvotteluhuoneet, yhteisiä sosiaalitiloja - kouluille omat kokoustilat, opettajanhuoneen merkitys työyhteisölle - Opehuone? Taukopaikka? Onko taukopaikka myös tiedonvälityksen ja yheisen suunnittelun paikka? 70 opettajan yhteinen taukopaikka vai pitäisikö olla erillinen? Hiljaisuuden tarve tauolla? - tilat opiskelijatapaamisille, neuvotteluille, kulkureitit - auditorion käyttö, ovet? mietittävä uudelleen! Taidetila vai jotain muuta? - opettajille suunnitteluresurssia Vierailut uusiin kouluihin - Espoonlahti, Tikkurila, Vaskivuori, Kuninkaantie, Oulu, yms - Mitä ovat oppineet rakennushankkeesta, mitä tekisivät toisin tai paremmin? Opiskeluympäristö - opiskelijoiden oppimisympäristö on oppimiskeskus, se kannustaa työskentelyyn ja tarjoaa siihen mahdollisuuksia - aulatila, sosiaalisen elämän keskus, ruokalan monikäyttöisyys, miten toteutetaan?? opiskelijoiden työtilat esim. vuositasoittain tms - yhteistyömahdollisuuden pohdittava, myös iltaopetus, taidepuolen yhteystyö työväenopiston kanssa, yms - mediateekki? - opiskelijoiden opiskelutila, tarvitaanko kirjastoa? - opiskelu muuttuu: projektityöskentely, pienryhmät, itsenäinen työskentely lisääntyy, hiljaisia työtiloja tarvitaan myös - Oppitunneilla istuminen vähentyy, miten tämä huomioidaan tilasuunnittelussa? Sähköisen YO-tutkinnon myötä lukion opetus tulee siirtymään entistä määrätietoisemmin sellaiseen pedagogiikkaan, jossa saatua ja etsittyä tietoa sovelletaan, analysoidaan, syntetisoidaan sekä arvioidaan. Oppimisympäirstö ei voi silloin olla välttämättä sidottu tiettyyn oppituntipituuteen tai luokkahuoneeseen. Opiskelu käyttäen Bloomin taksonomian tasoja 4, 5 ja 6 lisääntyy: Taso 1: mieleenpalauttaminen; kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty Taso 2: ymmärtäminen; kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa Taso 3: soveltaminen; kyky käyttää tietoa oikeasssa tilanteessa Taso 4: analysoiminen: kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet Taso 5: syntetisoiminen; kyky luoda jotain uutta olemassa olevan tiedon pohjalta Taso 6: arvioiminen; kyky arvioida ajatusten ja ratkaisujen arvoa; sisältää kaikki edellä listatut tasot sekä arviointikriteerit Bloomin taksonomiassa olennaista on ns. aktiivisten verbien käyttö. Verbit kuvaavat opiskelijan ajattelun ja tiedollisen toiminnan tasoa. Näitä verbejä käytetään hyväksi muotoiltaessa tavoitteita. On eräitä hankalia verbejä, joita tulee käyttää harkiten, mutta joita toisaalta on liian helppo käyttää. Tällaisia ovat mm. tietää, ymmärtää ja hallita. Hankalia ne ovat siksi, että niistä on vaikea saada kiinni : on vaikea esimerkiksi tietää milloin opiskelija todella tietää jonkin asian. Myös ymmärryksen arvioiminen on vaikeaa mitä on esimerkiksi riittävä ymmärrys? Sanat ovat myös isoja : on ehkä liikaa vaadittu, että opiskelija todella hallitsee jonkin aihealueen. Seuraavassa on listattu eri tasoihin liittyviä aktiivisia verbejä: Mieleenpalauttaminen (knowledge): "listata, määritellä, tunnistaa, löytää,..." Ymmärtäminen (comprehension): "luokitella, erotella, muokata, selittää, tehdä yhteenveto,.." Soveltaminen (application): "soveltaa, laskea, muuttaa, luokitella, rakentaa, yleistää,..." Analysoiminen (analysis): "analysoida, arvioidam yhdistää, kritisoida,..." Syntetisoiminen (synthesis): "luokitella, muuttaa, suunnitella, kehittää, laajentaa, yleistää,.."
Arvioiminen (evaluation): "perustella, vertailla, selittää, tulkita, suhteuttaa,..." Edellä mainittuja verbejä voidaan pitää sellaisina, jotka kattavat kaikki Bloomin taksonomian tasot, mutta moduuli- ja opintojaksotason tavoitteiden määrittelyyn ne eivät ole riittävän informatiivisia ja konkreettisia. - tilat ryhmäkoon mukaan, erikokoisia, kuinka paljon tarvitaan isoja tiloja? tarvitaanko kaikkissa aineissa aineluokka vai voiko opettaja käyttää tilaa luokan koon mukaan? - muunnettavuus, väliseinäratkaisut, lattiat ja alakatot, kaulustus - tiloissa riittävästi sähköpisteitä
Ajatuksia Viherin kuvataidetilojen suunnittelemiseksi. Suunnittelun tueksi: http://www.oph.fi/download/46944_kuvataiteentilat.pdf Esimerkki 2 -lähellä sydäntäni: D Oppiaineen luonne vaikuttaa tilojen suunnitteluun ja varustamiseen. Kuvataide on luonteeltaan taide-, viestintä-, kulttuuri-, tieto- ja taitoaine. Kuvataiteen opetuksessa ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa, kirjallisissa ja suullisissa harjoituksissa. Tärkeää on myös tähyillä tulevaisuuteen -minkälaisia vaatimuksia oppiympäristölle asetetaan esim. mediataiteen ja SoMe -taiteen alueilla. Tilassa/tiloissa tärkeää on muuntuvuus erilaisiin taiteen alueen opetus/oppimis tilanteisiin + aineessamme on selkeästi omaa tilaa ja varustelua vaativia osia, kuten PIMIÖ valokuvaus, taidegrafiikka ja keramiikka uunineen. Ideaali olisikin, että kaikille näille olisi oma tila, mutta ainakin oma varasto, josta saadaan välineistö helposti ja tarkoituksenmukaisesti käyttöön johonkin moneen muuntuvaan tilaan. Tuli mieleen kuva kennon muotoisesta tilasta, jonka jokaiselta sivustolta pääsee erityisvälinestöihin/varastoihin/tiloihin. Työskentelytilan tulisi vähintääkin olla neliö, jotta erilaisten työtapahtumien järjestäminen olisi mielekästä ja järkevää. Hajanaisia huomioita: - Valaistus on tärkeää. - Pääsy tietokoneille taattava, myös muiden kuin kuvankäsittely, elokuva editointien ym. Aikana. - Hyvät koneet ja softat: kuvan käsittely, liikkuva kuva, editointi, taitto, valokuvaus, äänikäsittely jne. - Hyvät varastotilat - Vetokaapit tiloihin, jotta päästään tekemään esim. happografiikkaa ja öljyvärimaalausta asiallisesti - HYVÄ ilmavaihto Kuvataidetilojen suunnitteluun: Lähtökohdat (OPH:n kriteerit): toimivuus, käytännöllisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, kestävyys, muuntautumiskykyisyys, viihtyisyys Huomioon otettava myös: -Lukion suurten ryhmien opetukseen tarvittavat työskentelytilat -Koulun kuvataidepainotuksen tarpeet (projektitöitä, 9. kuvataideluokkien lopputöiden säilytys) -Lukion taidelinjan erityistarpeet (esim. taidelinjan projektitöiden säilytys, 18 eri kuvataidekurssia, lukiodiplomitöiden säilytys) Kuvataideopetuksen eri osa-alueiden tarpeet: Kuvataideluokkia kolme, joissa: -Av-välineet (tykki, smartboart, tietokone ja dokukamera, tulostin ja skanneri) -Kunnolliset pimennysverhot (kuvia katsellaan paljon) -Kolme vesipistettä ja isot vesialtaat, joissa saostussuodattimet, kuivauskaapit- ja hyllyt -Ritilähyllyjä oppilastöiden kuivatusta varten ja avohyllyjä työvälineiden säilytystä varten. -Helposti siirrettävät pöydät ja tuolit (jotta saadaan maalaustelineet käyttöön) -Kattoon ritilä tai kiinnitystangot oppilastöiden kiinnitystä varten -Seinille alustat oppilastöiden esillelaittoon -Hyvä valaistus
Varastotilat, joissa -Työvälineille ja tarvikkeille kunnon varastotilat -Oppilastöille kunnon säilytystilat, jossa kunnon ilmanvaihto (esim. kuivumassa olevat öljymaalaukset, kuivumassa olevat keramiikkatyöt) -Maalaustelineiden ripustustelineet seinille. Grafiikantilat: Prässi, vetokaapit syväpainografiikkaa varten, vesialtaat, lukittava metallinen kaappi liottimia varten. Keramiikka ja kuvanveistotilat (mikropölyä, lasituspölyt, vetokaapit kipsin sekoittamista varten, keramiikkauuni erilliseen lukittavaan tilaan) Valokuvapimiö ja pimiön etuhuone. Pimiöön 5-6 suurennuskonetta tarvitaan, kehitealtaille tilaa, vesialtaat ja kuivauskaapit, hyvä ilmanvaihto välttämätön. Mediastudio, jossa: -Digitaalityöskentelyn tilat (luokka- tai aulatilan muuntautuvuus valokuvastudioksi), työkoneita -Videoiden editointitilat Aulatilaa, jossa vitriinikaappeja ja sermejä näyttelyä varten.
Kieltenopettajien mietteitä - opetustilojen tulisi olla helposti muunneltavia; niin luokkakoon kuin opiskelijoiden istuinpaikankin suhteen. Ei esim. kiinteitä kahden opiskelijan pöytiä, vaan kevyitä, helposti siirreltäviä työtasoja. - sähköpistokkeita ja mahdoll. tietoliikennekaapeleita runsaasti ympäri luokkaa - ATK-luokkaa tai kielistudiota ei lienee 2020-luvun koulussa enää tarvita - mikäli yo-kokeeseen tulee (ja varmaan tulee) vieraissa kielissä puheosuus, olisi tämän harjoitteluun varattava sopivia tiloja (jonkinlaisia äänieristettyjä kopperoita???) - kunnolliset varastotilat runsaalle kielten materiaalille (edelleen paljon printattua tekstija kuvamateriaalia käytössä) - tauko- ja työtilat erikseen. Ideaalina olisi lukion ja peruskoulun opeille omat, n. 50 opettajan opettajainhuoneet sekä 2-3 opettajan yhteiset työhuoneet. Ja jos vielä olisi jonkinlainen "lepotila" Kaitaan malliin, niin hienoa... - luokkiin runsaasti varastotointitilaa (edelleen myös paperia ja kirjoja...) - pedagogisesti emme oikein osaa vielä sanoa, että mitä laitteita / koneita kieltenopetuksessa pitäisi olla... Varmaan Smartbordin kaltaiset laitteet ovat valideja vielä 2020-luvullakin.
Ointo-ohjauksen tilat (2 päätoimista opinto-ohjaajaa) - Oltava lähellä opiskelijoita, hallinnollisia tiloja (kanslia, rehtori jne.) poistumismahdollisuus uhkaavissa tilanteissa - Opinto-ohjauksen tilat koostuvat seuraavista tiloista: - eteistila opiskelijoille: materiaalia varten telineitä hyllyjä ym 2-3 tietokonetta vain tiedonhakuun ym. opinto-ohjauksen tarpeisiin sohvat odottelua varten - Opojen huoneet (2 kpl), kulku opiskelijoiden eteistilasta korotettavat/laskettavat pöytätasot tilaa sohvalle, pöydälle, > 15 m² - pienryhmä-/neuvotteluhuone muunneltava rennompi sisustus tutoreita ja opiskelijoita varten, asiallisempi kokouksia varten valkotaulu, tietokone värimaailma inspiroiva - itsepesevät/pestävät ikkunat Ei kokolattiamattoa opon oma info-tv opon huoneissa opiskelijoille oma näyttöpääte, joka on yhdistetty opon koneeseen verhokiskot, verhot
Äidinkieli ja kirjallisuus - Äidinkielelle oma aineluokka, jossa ei muuta opetusta; jos monia äikän opettajia, oma luokka jokaiselle. - Iso valkotaulu joka luokkaan! Ei smart boardeja. - Elokuvien katsominen à luokan pimennysmahdollisuus. Äänentoisto. - Ei siirrettäviä seiniä, koska kevytrakenteiset seinät eivät eristä ääntä ja jaetut tilat ovat näin akustisesti hankalia. - Äikän luokkaan kirjahyllyjä, jossa säilytetään käsikirjat (kielenhuolto-oppaan, sanakirjat ym.) Hyllyissä myös useita sarjakirjoja, eli useita kappaleita samaa kirjaa, jolloin saman kirjan voi antaa luettavaksi koko opetusryhmälle. Esim. 50 kpl Seitsemän veljestä, 50 kpl Anna-Liisaa jne. Sarjakirjaston kasvattaminen vuosittain. - Koulukirjasto? Kokoelman tehokas hoito, luettelointi, hyllytys, valvonta, lainausjärjestelmän ylläpito, lainojen karhuaminen ym. vaatisivat täyspäiväisen tai edes puolipäiväisen kirjastonhoitajan - onko tähän resursseja? Jos kirjastonhoitajan palkkaaminen ei ole mahdollista, koulun kirjat olisi järkevämpää hajauttaa aineluokkiin rikastamaan kyseisen aineen opiskelua. Kouluun ei siis välttämättä tarvita erillistä kirjastoa. Draama, ilmaisutaito - Draamalle/ilmaisutaidolle oma luokka harjoitteluun: tarpeeksi iso luokka, jossa ei ole pulpetteja ja tuoleja. Pitää olla tilaa liikkua. Esirippu. Erilaisia patjoja ja alustoja, huiveja, hernepusseja ym. Rekvisiittaa. - Esityksiä varten ja niiden harjoittelua varten kunnon näyttämö, joka ei voi olla sama kuin liikuntasali! Näyttämön oltava ylempänä kuin katsomo, näyttämön edessä oikea esirippu, valot, äänentoisto, perusmikit ym. Näyttämön yhteyteen tilava pukuvarasto, tarpeeksi lähellä ulko-ovea tai parveketta (vaatteiden tuuletusta varten). Lavasteille näyttämön yhteyteen oma varasto. Opettajanhuone ja opettajien työtilat - Oma työtila per aineryhmä, oma työpiste per opettaja. Työtila ei voi olla sosiaalitila, muuten ei ole rauhaa työskennellä. Erillinen opehuone sosiaalista yhdessäoloa ja kahvinjuontia varten. - Kaikista työtietokoneista oltava printtausmahdollisuus! - Jos lukion koko yli 500 opiskelijaa, oltava oma opehuone lukiolle. Maksimiopettajamäärä 50 per opehuone, muuten melu kasvaa liian suureksi. - Siestahuone, hiljainen huone, mahdollisuus meditoida tai ottaa torkut.
Matikistien kommentit tilasuunnittelukokoukseen 1. Opettajainhuone - emme toivo yhteistä opettajainhuonetta, sillä suuri määrä opettajia samassa tilassa aiheutta käytännön ongelmiäa (välituntipalaverit, infot yms.) Aineryhmähuone/työskentelytila - max 4 opettajaa per tila (työskentelyrauha), jossa väh. kaksi tietokonetta (tai tila omalle kannettavalle), kuitenkin neljä pöytää. Lisäksi säilytystilaa esim. kirjoille. Neuvottelutilat - esim-. ohr kokouksiin, ro-haastattelut jne. - ryhmätyöskentelytilaa (muunneltava koko), opiskelijoita varten (ei luokkamainen) Varustelu tietokone, heitin. Luonnontiedeluokat - Laboratoriot: o näitä luokkia suunniteltaessa on mukava OLTAVA fy+ke opettaja o KE/BG 1 kpl o FY 2 kpl - laboratoriossa ei voi olla muuta opetusta, kuin kemiaa/fysiikkaa/biologian laborointikurssi, koska luokassa on välineistöä ja oppitunteja pitää suunnitella etukäteen (viedä tavaroita jne) - laboratoriot olisi hyvä olla samassa kerroksessa yläkoulun laboratorioiden kanssa (välineistön lainaus yms.) - sähköt katosta, labrahanat, vetokaappeja riittävästi (fysiikka = 1, kemia = 6) - Viherin nykyiset laboratoriotilat auttavan liian pieniä (à kaksinkertainen tila nykyiseen verrattuna) - jääkaappi/pakastin, kaapitilaa myös luokissa runsaasti - vesipisteitä riittävästi (riippuen onko vetokaapit vesipisteellisiä) Luokat: - sähkövirtaa oltava 1/opiskelija pöydässä tms. siten, että näköyhteys taululle säilyy - 4 matikka (runsaasti taulutilaa) - biologia (vesipiste oltava) - maantiede o Opettajalle iso pöytä, jotta pöydällä mahtuu tekemään esim. demoja. Varastot: - erillinen yläkoulun kanssa - riittävän iso (nykyinen Viherin varasto aivan liian pieni), jossa vetokaappi demonstraatioiden suunnitteluun, työskentelytilaa (=pöytätilaa), kaappeja, erillinen kemikaalihuone, jätteiden keräysmahdollisuus (=toinen vetokaappi), vedet ja sähköt