1/7 AHOT-menettelyt Tampereen yliopistossa Hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa. Osaamislähtöisessä opiskelussa lähtökohtana on, ettei opiskelijaa ole syytä vaatia suorittamaan uudelleen sellaisia opintoja, joiden osaamistavoitteet hän voi osoittaa hallitsevansa korkeakoulun määrittelemällä tavalla. (AHOT korkeakouluissa -hanke) Taustaa ja tarkoitus Tampereen yliopistossa suoritettaviin opintoihin voidaan lukea hyväksi toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja (formaali oppiminen). Opintoihin voidaan hyväksilukea myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista (informaali ja non-formaali oppiminen). Edellytyksenä osaamisen hyväksilukemisessa on, että osaamiset soveltuvat tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Hyväksilukemisesta ja sen prosessista käytetään kansallisesti ilmaisua aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT). Opintojen hyväksilukeminen perustuu yliopistolakiin (558/2009) ja valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tampereen yliopiston tutkintosäännössä säädetään hyväksilukemisesta seuraavasti: 24 Tieteenalayksikön johtokunta antaa tarkemmat määräykset kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta, jollei hyväksilukemisen perusteista muuta säädetä tai määrätä. Opiskelijalta voidaan edellyttää opintosuoritusten täydentämistä. Opiskelija saa lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella opetussuunnitelmassa määriteltyjen osaamistavoitteiden mukaisesti. 25 Tampereen yliopistossa suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot. Tampereen yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintäja menetelmäopinnot, ellei tieteenalayksikön johtokunta erikseen toisin määrää. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella samansisältöisiä opetussuunnitelman mukaisia pakollisia opintoja. Opinnäytteitä ei hyväksilueta. Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista voi hakea Tampereen yliopiston opiskelija, joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi.
2/7 Yksikön johtokunnan antamat tarkemmat määräykset kuvataan tutkintoja koskevissa yleisissä määräyksissä. Hyväksilukemisen muodot ovat sisällyttäminen ja korvaaminen: Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa. Sisällyttäminen ei edellytä vastaavuutta tiettyyn opetussuunnitelmassa kuvattuun tutkintoon kuuluvaan opintojaksoon. Sisällyttämispäätökset tehdään tieteenalayksikössä. Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelmaan ja tutkintoon kuuluvien opintojen korvaamista aiemmin hankitun osaamisen perusteella. Korvaamisesta vastaa ko. yksikkö ja siellä opintokokonaisuudesta tai opintojaksosta vastaava opettaja tai muu nimetty vastuuhenkilö. Suurella osalla Tampereen yliopistoon hyväksyttävistä uusista opiskelijoista on taustalla aiemmin suoritettuja korkeakouluopintoja tai kokonaisia tutkintoja. Tampereen yliopistossa on pitkät perinteet aiempien opintojen hyväksilukemisessa, ja aiemmin hankittu osaaminen luetaan Tampereen yliopistossa hyväksi mahdollisimman täysimääräisesti. Tampereen yliopiston opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia, ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä hyväksilukeminen perustuu aina opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. AHOT-menettelyssä hyödynnetään niin opintojakson, opintokokonaisuuden kuin tutkinnon tason osaamistavoitteita. Yliopiston strategiaan ja laadunhallintaan kuuluu, että menettelytapoja yhdenmukaistetaan silloin, kun se on toiminnan kannalta järkevää ja mahdollista. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi hyväksilukemisessa noudetataan yhdenvertaista kohtelua ja johdonmukaisuutta. Toimiva ja oikeaan aikaan tapahtuva AHOT-menettely hyödyttää monella tapaa sekä yksittäistä opiskelijaa että yliopistoa ja turvaa koulutuksen laadun hallintaa. Toimivat AHOT-menettelyt helpottavat opintojen aloittamista ja niiden sujuvaa etenemistä. Opintojen hyväksilukemisella sujuvoitetaan opintoja: Kun tietyn opinnon osaamistavoitteet jo saavuttanut opiskelija saa korvattua tutkintoon kuuluvia opintoja, hän saa opintokokonaisuuksia valmiiksi ja pystyy etenemään opinnoissaan sujuvasti. Samalla kurssipaikkoja vapautuu muille opiskelijoille. Tämän linjauksen tarkoitus on tukea yliopiston yksiköitä toisaalta AHOT-menettelyjen huomioimisessa osana opetussuunnitelmatyötä, toisaalta opetussuunnitelman hyödyntämisessä entistä täysimääräisemmin ja yhtenäisemmin AHOT-menettelyissä ja opintojen hyväksiluvussa. Opetussuunnitelmatyö, osaamistavoitteet ja AHOT Osaamisperustaisuus ja laaja-alaisuus luovat pohjan Tampereen yliopiston opetussuunnitelmatyölle. Opetusneuvosto on linjannut koulutuksen suunnittelun osaamisperustaisuudesta: osaamisperustaisuus on läpileikkaavaa, ts. tutkintojen kaikille tasoille kuvataan osaamistavoitteet ja opinnot mitoitetaan osaamistavoitteiden pohjalta. Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnin, tunnistamisen ja tunnustamisen kannalta tutkinto-ohjelmille, opintokokonaisuuksille ja opintojaksoille määritellyt osaamistavoitteet ovat olennaisia. Niiden avulla opiskelija pystyy arvioimaan aiemmin hankkimaansa osaamista ja sen mahdollista hyväksilukemista.
3/7 Osaamisperustaisuus palvelee myös koulutukseen hakevaa tai koulutuksesta kiinnostunutta. Tutkintojen osaamistavoitteet ovat esillä myös valtakunnallisessa opintopolku.fi-portaalissa. Tutkintojen tasot ja tutkinnon kokonaisuus Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (OPM 2009:24) kuvaa tutkintojen osaamiset yleisellä tasolla ja luo edellytykset yhtäältä osaamistavoitteiden tarkempaan määrittelyyn, toisaalta aiemmin hankitun osaamisen arviointiin eri tutkintotasoilla. Alemmat korkeakoulututkinnot (yliopisto/amk) sijoittuvat viitekehyksen tasolle 6, ylemmät korkeakoulututkinnot (yliopisto/amk) tasolle 7, ja tohtorin tutkinnot tasolle 8. Koska suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen alemmat korkeakoulututkinnot sijoittuvat viitekehyksessä samalle tasolle sekä antavat kelpoisuuden ylempään korkeakoulututkintoon, niitä kohdellaan AHOT-menettelyssä samalla tavalla. Näin ollen sekä valmiista että keskeneräisistä AMK-tutkinnoista korvataan ja sisällytetään samantasoisia opintoja, kun osaamistavoitteet on saavutettu. Alemman tasoiseen korkeakoulututkintoon sisältyneitä opintoja ei hyväksilueta ylemmän tasoiseen korkeakoulututkintoon. Edellisen tason korkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden seuraavan tason korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja on näin edellytys seuraavan tason korkeakoulututkinnon suorittamiselle. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisessa viitekehyksessä kuvatut osaamisen tasot tukevat osaamisen arviointia, kun arvioidaan henkilön valmiuksia aloittaa opinnot seuraavan tason koulutuksessa. On huomioitava, että esimerkiksi alempaan korkeakoulututkintoon valmistuneelta vaadittu osaaminen ei ole välttämättä sama kuin ylemmän korkeakoulututkinnon aloittamiseen vaadittu osaaminen: ensimmäisessä on kyse tutkinnon ja siihen kuuluvien opintojen osaamistavoitteiden saavuttamisesta, kun taas jälkimmäisessä arvioidaan ylemmän korkeakoulututkinnon aloittamiseen tarvittavaa osaamista (ks. myös opintopalveluiden ohjetta Opiskelijavalinnan kehittäminen ja opetussuunnitelmatyö). Tutkintosäännön pykälässä 25 mainitut pakolliset opinnot tarkoittavat tutkinto-ohjelman omien opintojen lisäksi myös vapaasti valittavia ja kieli- ja viestintäopintoja, eli kaikkia tutkintoon kuuluvia opintoja: niitä opintoja joita opiskelijan on suoritettava saadakseen tutkintonsa valmiiksi. Hyväksiluettavien opintojen tulee kuitenkin olla Tampereen yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia ja täyttää tutkinnon osaamistavoitteita. Opetussuunnitelma osaamistavoitteineen on siis tässäkin yhteydessä pohja, jota vasten aiemmin hankittua osaamista arvioidaan. Opintojen ohjaus ja AHOT Opintojen hyväksilukeminen on osa opiskelijan henkilökohtaista opintojen suunnittelua ja HOPS-ohjausta, jossa arvioidaan muun muassa aiemmin hankitun osaamisen soveltumista osaksi Tampereen yliopistossa suoritettavaa tutkintoa ja sen osaamistavoitteiden saavuttamista (ks. opetusneuvoston linjausta 8.9.2014 Opetussuunnitelmatyön hyviä käytäntöjä ). Jotta opiskelijoiden opinnot lähtevät opintojen alusta alkaen etenemään mahdollisimman sujuvasti, mahdollisuudesta opintojen hyväksilukemiseen kerrotaan heti hyväksymisvaiheessa sekä uudelleen orientoivissa opinnoissa. Tavoitteena on, että AHOT-menettely olisi tehty jo ennen kuin opiskelija alkaa suorittaa opintoja Tampereen yliopistossa. Myöhemmässä vaiheessa tapahtuvaan opintojen
4/7 hyväksilukemiseen kannustetaan, kun se on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Opiskelijan rooli AHOT-prosessissa on aktiivinen ja AHOT-prosessin käynnistää yleensä opiskelija itse. Yksiköiden tulee huomioida AHOT-menettelyt ja niihin liittyvä ohjaus ohjaussuunnitelmissa sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. AHOT-menettely hakuvaiheessa Yksiköillä ei ole velvollisuutta arvioida potentiaalisen opiskelijan tai hakijan aiemmin hankittua osaamista ennen hakuprosessia. Potentiaaliset hakijat voivat arvioida omaa osaamistaan osaamisperustaisten opetussuunnitelmien avulla. Erillishaussa hakijoiden aiempaa osaamista arvioidaan hakuprosessin yhteydessä ja opiskelijaksi hyväksyttävät saavat ennakkoarvion täydentävistä opinnoista ennen opintojen alkamista. AHOT-päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta opiskeluoikeuden saamisen jälkeen ja kun henkilö on ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistoon. Osaamisen arviointi ja suoritusmuodot Opetussuunnitelmassa opintojaksolle merkityt suoritustavat eivät saa rajoittaa opintojen hyväksilukemista. Ei siis voida edellyttää, että aiemmin hankittu osaaminen olisi suoritettu samalla tavalla kuin korvattava opintojakso. Keskeisintä on osaamistavoitteiden mukaisen osaamisen osoittaminen. Osaamisen osoittamisessa ja arvioinnissa suositellaan hyödyntämään erilaisia, osaamistavoitteiden kanssa linjassa olevia näyttöjä. Näyttömuodot voivat olla samoja kuin opetussuunnitelmassa kuvatut suoritustavat, mutta ne voivat myös erota näistä. AHOT-menettelyt ja aiemmin hankitun osaamisen osoittamisen tavat suunnitellaan osana opetussuunnitelmatyötä niin, että opetushenkilökunnan kuormitusta voidaan hallita ja ennakoida. Hyväksiluettujen opintojen laajuus ja arvosana Hyväksiluetulle opinnolle tallennetaan aina opintopistelaajuus; hyväksiluettuja opintoja ei siis tallenneta nollana opintopisteenä opiskelijatietojärjestelmään. Opintopistemäärä merkitään omien opetussuunnitelmiemme ja niissä kuvattujen osaamistavoitteiden saavuttamisen arvioinnin mukaisesti. Opintojaksosta voidaan korvata myös osa. Hyväksilukemista arvioitaessa ratkaisevat osaamistavoitteet, ei opintopistemäärä: jos opiskelija on tehnyt esimerkiksi neljän opintopisteen suorituksen ja hakee korvaavuutta viiden opintopisteen jaksoon, korvaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti osaamistavoitteiden, ei opintopistemäärän, perusteella. Kaikista hyväksiluetuista opinnoista annetaan arvosana asteikolla 1 5, ellei ole erityistä syytä tehdä toisin. Erityinen syy voi olla esimerkiksi, että aiempi opinto on arvosteltu HYV/HYL tai että korvattava opintojakso arvostellaan Tampereen yliopistossa HYV/HYL. Opintojen vanheneminen Lähtökohta on, etteivät kokonaiset tutkinnot ja pakolliset kieli- ja viestintäopinnot vanhene. Yksittäisten opintojaksojen tai osasuoritusten kohdalla aiemmin hankittua osaamista arvioidaan suhteessa voimassa olevan opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Tutkintojen laadunvarmistuksen näkökulmasta lähtökohtana on, että hyväksiluettavat opinnot eivät ole yli 10 vuotta vanhoja. Jos
5/7 opintosuoritukset ovat yli 10 vuotta vanhoja, osaamista voi luonnollisesti osoittaa muilla tavoin, esimerkiksi jonkinlaisen näytön avulla. Kieli- ja viestintäopinnot Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot (äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieras kieli) voidaan korvata aiemmin suoritettuun yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoon osoitetun kielitaidon perusteella. Vaikka suoritettujen kieliopintojen laajuus poikkeaisi yliopistossa käytetystä mitoituksesta, korvaavuus rekisteröidään opiskelijalle korvattavan opintojakson opintopisteillä. Alakohtaisuutta ei edellytetä yliopistotasoisissa kieliopinnoissa, mutta AMK-opinnoilta nykyisellään kylläkin. Tutkintoon kuuluvia kieliopintoja ei voi korvata pelkkien arvosanojen perusteella ylioppilas-, IB- tai muun vastaavan tutkinnon kieliopinnoilla tai yksin työkokemuksen perusteella. Opiskelija voi kuitenkin antaa osaamisestaan näytön ja saada kieliopintoja näin hyväksiluettua. Lääketieteen lisensiaatin kieliopinnot voi korvata vain toisen yliopiston LL-tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla. Korvattuja kieli- ja viestintäopintoja ei pääsääntöisesti arvioida numeerisesti, vaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Ulkomailla suoritetut opinnot Vaihtojakso suunnitellaan tutkinnon osana ja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. Ulkomailla suoritettavat opinnot on suunniteltava jo etukäteen siten, että niiden hyväksilukeminen on Tampereen yliopistoon palattua selvää. Jokaista vaihtoonlähtöä varten laaditaan opiskelusuunnitelma. Erasmus-opiskelijavaihdossa suunnitelma laaditaan aina ns. learning agreement -lomakkeelle, johon mm. kohdeyliopistossa suoritettavat opinnot kirjataan, ja jossa niistä sovitaan. Lisätietoa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta: http://www.uta.fi/opiskelu/opiskelu_ulkomailla/hyvaksilukeminen/hl.html The European Recognition Manual for Higher Education Institutions: http://eurorecognition.eu/manual/ear%20hei.pdf Muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen Osaamista voi syntyä myös epävirallisen eli non-formaalin oppimisen (täydennyskoulutukset, vapaan sivistystyön opinnot) sekä arkioppimisen eli informaalin oppimisen kautta (työn tai harrastusten kautta hankittu osaaminen, luottamustoimet). Myös näin hankitun osaamisen tulee vastata hyväksiluettavan opinnon osaamistavoitteita, ja opiskelijalta vaaditaan näyttö osaamisensa osoittamisessa (esim. työtodistus, diplomi, portfolio, julkaisu tai muu kirjallinen dokumentti), jotta osaamista voidaan arvioida. Opiskelijalta voidaan edellyttää näyttönä osaamisestaan myös esimerkiksi esseen tai kirjallisen tai suullisen tentin suorittamista tai haastatteluun osallistumista.
6/7 Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi luottamustehtävistä karttuneesta osaamisesta enintään 10 opintopistettä. Asiasta on kerrottu tarkemmin rehtorin päätöksessä 27.9.2011. Hyväksilukeminen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisissä opinnoissa Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja muissa erillisissä opinnoissa hyväksilukemisen menettelytavat ovat samat kuin muussakin koulutuksessa. Oikaisupyyntö Hyväksilukemispäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea päätökseen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti. Oikaisua pyydetään hyväksilukemispäätöksen tehneeltä, ja oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Tampereen yliopiston tutkintosääntö 27 ) Jos opiskelija ei ole tyytyväinen oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, hän voi hakea oikaisua yliopiston johtosäännön 16 :n mukaisesti yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä ei voi valittaa eikä siihen voi hakea oikaisua. Hyväksiluettujen opintojen tallentaminen opiskelijatietojärjestelmään Muualla tehtyyn opintosuoritukseen merkitään suorituksen peruste, joka voi olla esimerkiksi muussa korkeakoulussa suoritettu opinto, portfolio, työssä hankittu osaaminen tms. Suoritusmerkinnästä tulee käydä ilmi, että se on tehty muualla kuin Tampereen yliopistossa. Tallennusohjeet: Opsu-ohje: https://intrawww.uta.fi/yksikot/tkk/hr/ohjeet/opsu/opsuohje_2014.pdf kohdassa 5.3. Täydentävä ohje, jossa on tarkempia esimerkkejä suorituksen tiedoista: https://intra.uta.fi/portal/documents/159280/3d85efcc-b193-4c09-89ea-51703d4eb9ab Lähteet ja lisätietoja Tampereen yliopiston tutkintosääntö (1.8.2012): http://www.uta.fi/opiskelu/lakitieto/tutkintosaanto.html Yliopistolaki (558/2009): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista: http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20040794 Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (OPM 2009/24): http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/tr24.pdf?lang=en Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa (OPM 2007/4): http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang AHOT korkeakouluissa -hanke: http://www.tunnistaosaaminen.fi/
7/7 Tampereen yliopiston yleinen opintojen hyväksilukemisesta kertova verkkosivu: http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/hyvaksilukeminen.html Viestintä- ja kieliopintojen korvaaminen (Tampereen yliopiston kielikeskus): http://www.uta.fi/kielikeskus/opiskelu/ahot.html Rehtorin päätös (27.9.2011) Luottamustehtävissä toimimisen hyväksilukeminen kandidaatin- ja maisterintutkinnoissa : https://intrawww.uta.fi/tweb/tfile?id=62608