RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013
2 Riihimäen kaupunki 2012 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Kylmänkukka, UPM-Kymmene Oyj Koivunurmi-Niemelä ISBN: Sidottu: 978-952-5571-53-0 pdf: 978-952-5571-54-7 e-julkaisu: 978-952-5571-55-4 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo
3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 6 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 9 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2012 11 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 11 Luonnonvaroista huolehtiminen 19 Ympäristöriskien hallinta 26 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 32 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 34 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 38 Ympäristötilinpäätös 44 Tytäryhteisöt 48 Riihimäen ympäristön tila 50 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 54 Liite: Ilmastostrategian toteutuminen 2012 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös kaupungin strategiassa 2015, jonka keskeisenä päämääränä on taloudellinen, tiivis ja kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevatkin nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 22.5.2013 Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristöjohtaja
Yleistietoa Riihimäestä Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon. Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on Väkiluku 29 215 Ryttylä säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena ja on jo suurimmalta osalta lunastettu Pinta-ala 126 km 2, josta Kara valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 Karhi vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan asemakaavoitettu pinta-ala 2444 ha KESKUSTAAJAMA rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 2010 ha Erkylä luonnonsuojelualue vuonna 2011. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 112 ha Kermaala muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alkutuotantoa niityt) 510 ha luonnonsuojelualuetta 162 ha Hiivola vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, jonka vakinaisen henkilökunnan määrä peltoa (kaupungin omistamaa) 2500 ha (250 ha) vuonna 2012 oli 1 227. Herajoki metsää (kaupungin omistamaa) 4800 ha (845 ha) Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön luontopolkuja 5 kpl Kytöjärvi kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihi- valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Arolammi mäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n Kytäjärvi voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2012 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Edustajatkuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio /Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Sisäinen tarkastus Tuula Lehtonen Hallintokeskus Jussi Savola Yleiset hallintotehtävät (kaupunginkanslia) Kehittämistehtävät Konserniohjaus ja taloushallinnon tehtävät Henkilöstöhallinnon tehtävät Ympäristökeskus Elina Mäenpää Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Kasvatus- ja opetuskeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio-opetus Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Kirjasto Ruokapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus vt. Pasi Koistinen Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupungin museot Tekninen keskus Jouko Lehtonen Hallintoyksikkö Kaavoitusyksikkö Kartta- ja tonttiyksikkö Tilayksikkö Katu- ja puistoyksikkö Pelastustoiminta Vesihuoltoliikelaitos Jarmo Rämö
KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.
Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Kuva: Antti Hovi
Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 19 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on mm. hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 83.
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.12.2009 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäkistrategiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. 2. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.
10 Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kuva: Antti Hovi
11 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2012 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan to- teutumista vuonna 2012 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2013. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energian- kulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Tekninen keskus Työ- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen perusteella laadittiin Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2008 2016. Toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin eri hallintokunnissa. Energiatehokkuussopimuksen välitavoitteet on saavutettu hyvin ja myönteinen kehitys jatkui vuonna 2012. Rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettu rakennusten peruskorjauksen, rakennusautomaation parantamisen yhteydessä sekä tehdyissä vuosittaisissa energiakatselmuksissa eri kiinteistöissä. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2012 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö) oli edellisvuotta alhaisempi ollen 48,7 kwh/rm 3. Valaistuksen uusimista vähemmän energiaa kuluttaviin vaihtoehtoihin on toteutettu teknisen lautakunnan hyväksymän katuvalaistuksen yleissuunnitelman mukaisesti määrärahojen puitteissa, ja katuvalojen sähkönkulutus on laskenut jo kolmena vuotena peräkkäin.
12 Peltosaaren kehittäminen etenee Peltosaari-projekti käynnistyi 1.6.2010. Ideakilpailulla, asiantuntijayhteistyöllä ja vuorovaikutuksella asukkaiden kanssa on kaavoitusvetoisesti rakennettu Peltosaaren yleissuunnitelma. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen painopiste Peltosaaren kehittämisessä siirtyy rakentamiseen ja uudistamiseen. Ympäristöministeriö, Tekes, ARA, VTT ja Hämeen ELY-keskus ovat olleet rahoittamassa Peltosaaren kehittämishankkeita. Asukkaiden aktivoimiseksi on perustettu asumisklinikka, Peltosaari Parlamentti työryhmineen sekä käynnistetty asukkaiden haastattelut. Lisäksi projektin kumppani 4H ylläpitää tyhjäksi jääneellä entisellä Ärrällä alakouluikäisten iltapäiväkerhoa. Energia- ja ekologisesta näkökulmasta VTT on tehnyt Peltosaaressa tutkimusta Riihimäen Peltosaari Lähiön ekotehokas uudistaminen. Asukkaille on annettu energiaan ja ekologisuuteen liittyvää tietoa parlamentin asuntoosakeyhtiöryhmän järjestämissä tilaisuuksissa mm. aurinko- ja maalämmöstä, ryhmäkorjauksista ja taloyhtiön energiansäästötoimenpiteistä. Lisäksi asukkaita on aktivoitu siisteyteen SiistiPeltsi -tapahtumissa kaksi kertaa vuodessa. Peltosaari-projektilla on parhaillaan haussa Tekesiltä hanke, missä uusia, innovatiivisia energiaratkaisuja suunnitellaan Peltosaareen rakennettavalle kylätalolle. Peltosaari-projektia on esitelty lukuisissa seminaareissa viime vuonna mm. Ekologinen kaupunkisuunnittelu -seminaarissa Lahdessa sekä Aaltoyliopistossa. Heinäkuussa 2012 valmistui Riihimäen Kotikulma Oy vetoinen, TESmenetelmällä peruskorjattu Innovatalo, jonka tavoitteena on 50 75 prosentin energiasäästö. Hankkeessa on mukana myös alan johtavia yrityksiä sekä Aalto-yliopisto. Peltosaari-projektissa on kehitetty uudenlaisia asumisen uudistamiseen liittyviä innovaatiota ja kumppanuuksia sekä rakennettu useamman strategisen kärjen projektimalli. Tästä palkinnoksi Riihimäen kaupungille ja Peltosaari-projektille myönnettiin Innovaatiopalkinto 24.1.2013. Palkitsemisperusteet Peltosaari-projektin valinnalle olivat: Monipuolinen kokonaisuus, jossa sosiaalisuus ja alueen kokonaisvaltainen uudistaminen mukana. Projekti vetää puoleensa uusia innovaatiohankkeita.
13 Harjunrinteen koulun perusparannus säästää energiaa Harjunrinteen koulun perusparannus on valmistunut joulukuussa 2012. Perusparannussuunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon energiatehokkuuden vaatimat energiamääräykset. Rakennuksen lisäeristämisessä on huomioitu energiavaatimukset mm. rakennuksen julkisivun lämpörappauksessa, yläpohjan lisälämpöeristämisessä sekä uusittu kaikki rakennuksen ikkunat ja ulko-ovet nykymääräysten mukaisiksi. Tämän lisäksi energiataloutta on huomioitu taloteknisissä laitevalinnoissa sekä rakennusautomaatiojärjestelmissä. Sähköjärjestelmissä on mm. energiaa säästävää valaistusta sekä sisällä että pihamaalla. Rakennuksen sisätilat on varustettu lähes kaikki liiketunnistimilla. Rakennusautomaatiolla rakennusta pystytään säätämään lämpötilojen ja muuttuvien olosuhteiden mukaisesti, ja sitä kautta optimoimaan rakennuksen lämpötila ja sisäolosuhteet. viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin sekä viikoittaiseen CO2-päästöseurantaan. Riihimäen kaupungin ilmastostrategian toteuttaminen jatkuu kaupungin ilmastoryhmässä, jota ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi. Ympäristökeskus osallistuu myös kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Kaupungin henkilöstön sähköinen ympäristötiedote ilmestyi vuonna 2012 kolmena numerona. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentamisen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien energiatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa. Kasvatus- ja opetuskeskus Koulusaneerauksien yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta hyödynnetään aina, kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Perusparannetuissa ja uusissa koulurakennuksissa valaistus on hoidettu liiketunnistimilla ja aikakatkaisimilla. Valot sammutetaan niistä tiloista, joissa ei oleilla ja tietokoneet suljetaan päivän päätteeksi. Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu valmistui syksyllä 2012. Suunnittelussa otettiin huomioon energiankulutus minimoimalla veden välipumppauksia prosessissa. Tulevaisuudessa tullaan selvittämään eri energialähteiden käyttöä jätevedenpuhdistamon lisäenergialähteenä. Eri puolilla kaupunkia tehtävät viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Hankittiin energiaa säästävä vedensekoitin jäähallin jäädytystä varten. Vuosille 2013 14 suurin tavoite uuden jäähallin rakentaminen energiatehokkaaksi. Perusturvakeskus 60-luvulla rakennetun Mäkikujan perhekodin energiatehokkuus on huono. Uuden perhekodin suunnittelu on meneillään ja uuden rakennuksen myötä energiatehokkuus paranee. Tiilikadun nykyinen yksikkö sijaitsee energiatehottomissa vanhoissa rakennuksissa. Uudisrakennuksen suunnittelu on käynnissä.
14 Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä on hyväksytty syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 prosentilla Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Ilmastostrategiaan on koottu keinoja, joilla pystytään vähentämään Riihimäen alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsemään ilmaston muuttumista ja sen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tavoitteena on myös saada aikaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Ilmastostrategiassa tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu seuraaville keskeisille alueille: Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Elinkeinopolitiikka Energiantuotanto ja -kulutus Rakennukset ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Hankinnat, kuluttaminen ja jätteet Tietoisuus ja valistus Ilmastonmuutokseen varautuminen. Ilmastostrategian toteutumisesta ja mittareista on kerrottu tässä ympäristöpolitiikan toteutumisen osiossa. Ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumista vuonna 2012 on selvitetty tarkemmin ympäristöraportin liitteessä. Kaupungin energiansäästötavoitteet Riihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä vuodesta 2000 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa. Kaupunki on allekirjoittanut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 750 MWh vuoden 2006 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2010. Energiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 18 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin 336 000 m 3. Vuonna 2012 energiakatselmus tehtiin Jukolan päiväkotiin ja kouluun, Lasitehtaan koululle ja keskusvarikolle. MWh 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Sähkönkulutus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Katuvalot Riihimäen Vesi Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Kuva: Antti Hovi Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2011 lähes kaksi prosenttia (155 MWh). Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus on kasvanut sähkölaitteiden lisäänty-
15 misen vuoksi. Kasvatus- ja opetuskeskuksen energian ja vedenkulutuksen kasvu johtuu varhaiskasvatuksen siirtymisestä vuoden alussa 2012 perusturvakeskuksesta kasvatus- ja opetuskeskukseen. kwh 750 700 650 Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus 684 689 668 667 711 699 718 714 731 715 705 701 691 664 630 MWh 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Lämmitysenergian kulutus 600 550 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli vuonna 2012 noin 4 700 MWh ja on laskenut kolmantena vuonna peräkkäin, ollen 330 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, jonka jälkeen se on laskenut 14 %. Valaisimien kokonaismäärä on ko. aikana kasvanut noin 13 %. Vuonna 2012 katuvalaisimia oli 7 450 kpl, joista 30 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisimien uusimisen vaikutus energiankulutukseen oli 750 MWh, säästöä syntyi 73 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä. 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Riihimäen Vesi Uimala Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/ rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 2012 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 48,7 kwh/rm 3. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli laskenut 950 MWh ja öljynkulutus 3 250 litraa. Sähkökulutus oli kasvanut 55 MWh ja vedenkulutus 200 m 3 vuodesta 2011. Kuva: Antti Hovi
16 m 3 100 000 80 000 60 000 40 000 Vedenkulutus Riihimäen vuoden 2012 kaukolämmöstä oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä 84 %, Versowoodilla puupolttoaineilla tuotettua lämpöä 1 % ja loppu 15 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on katsottu uusiutuvaksi energiaksi ja toinen puoli jätelämmöksi. Vuonna 2012 uusiutuvan energian osuus oli 43 %, jätelämmön 42 % ja fossiilisen 15 % kaukolämmöstä. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta maakaasulla ja öljyllä tuotetusta lämmöstä. 20 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten vettä käyttävät uimala sekä kasvatus- ja opetuskeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurim- pien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen MWh 250 200 150 100 50 0 33,2 77,8 Kaukolämmön hankinta 40,0 82,6 52,6 28,8 86,3 81,4 32,7 88,6 77,8 82,6 88,3 85,6 90,2 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Riihimäen Kaukolämpö Oy Uusiutuva Jätelämpö Fossiilinen Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2011 41,3 % Lähde: Vaasan Sähkö Oy Riihimäen kaupungin Vaasan Sähkö Oy:ltä hankkima sähkö perustuu fossiilisiin polttoaineisiin (maakaasu, kivihiili, turve ja öljy) sekä ydinvoimaan. Uusiutuvan energian osuus (vesi- ja tuulivoima, puupolttoaineet ja uusiutuvat jätepolttoaineet) oli vuonna 2011 vain 20 %. Hiilidioksidin ominaispäästö oli 309 g/kwh, kun koko Suomen tuotannon päästö oli 170 g/kwh vuonna 2011. Uudessa sähkösopimuksessa on uusiutuvalle energialle määritelty lisähinta 5 euroa/mwh (0,5 senttiä/kwh). Lisähinta nostaisi vuoden 2012 toteutunutta keskimääräistä arvonlisäverotonta rakennussähkön energiahintaa 10 % ja sähkön kokonaishintaa 5 %. 20,4 % 38,3 % Uusiutuvia Ydinvoimaa Fossiilisia Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 309 g/kwh
17 % 100 80 60 40 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,3 12,6 26,5 27,2 26,6 26,5 Rm 3 105000 90000 75000 60000 45000 30000 Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka 20 34,6 33,7 15000 0 2011 2012 Uusiutuva Jäte energia Fossiilinen Ydinvoima 0 2008 2009 2010 2011 2012 A B C D E F G Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuva energiaa on kolmannes, jäte-energiaa ja fossiilista energiaa kumpaakin runsas neljännes ja ydinenergiaa noin 13 %. Kaupunginvaltuuston toivomus suosia julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisiä, energiatehokkaita ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia vaihtoehtoja ei toistaiseksi näy kaupungin julkisten rakennusten energiaosuuksissa. Riihimäellä vuonna 2012 rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka on parantunut oleellisesti vuodesta 2008. Vuonna 2012 A ja B-energialuokan rakennuksia oli rakennustilavuuden mukaan 83 % energiatodistuksen tarvitsevista rakennusluvan saaneista rakennuksista. Vuonna 2012 A-energialuokan rakennuksia oli 54 %, kun vuonna 2011 niitä oli 38 %. Kuva: Antti Hovi
18 kt CO2-ekv Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt t CO2/as 2 2 250 7,1 8 6,4 6,4 6,0 7 200 5,8 6 150 5 4 100 181,3 3 182,2 203,2 174,7 169,8 2 50 1 0 0 2008 2009 2010 2011 2012* Yhteensä kt Asukasta kohden t/as Riihimäen CO 2 -vuosiraportin kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet. Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun kotisivulla, www.riihimaki.fi/ymparisto, julkaistussa CO 2 -päästöraportissa. Raportti kertoo mm. viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen sekä asukaskohtaiset päästöt. Kuva: Antti Hovi Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt olivat pienimmät vuonna 2011 CO 2 -raportissa mukana olevista Kanta-Hämeen Kuva: Antti Hovi kunnista.
19 Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöpolitiikan päämäärä: Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. Tekninen keskus Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtiin luontoselvityksiä. Rakennushankkeissa pyrittiin säilyttämään olemassa olevaa puustoa sekä tehtiin lisäistutuksia. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Suunnitelmallista paperinkäytön vähentämistä on edelleen jatkettu vuoden 2012 aikana. Sähköinen kokouskäytäntö on laajenemassa myös muihin hallintokuntiin. Tietoteknisten-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2012 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista tietoteknisistä-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä, ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa. Hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa HILMA: ssa. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä. Kuva: Antti Hovi
20 Ekologiset verkostot ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta Vuonna 2012 luotiin pohja Riihimäen alueen ekologisen verkoston selvittämistä ja suunnittelua varten kaavoitusyksikön ja ympäristönsuojeluyksikön yhteistyönä. Tiedot Riihimäen alueen luonnosta koottiin yhtenäiseksi paikkatietoaineistoksi ja erilaisiksi teemakartoiksi ja määriteltiin perusteita ekologisen verkoston mitoitukselle ja suunnittelulle. Työ jatkuu vuonna 2013 varsinaiseksi selvitykseksi, jossa määritellään Riihimäen ekologinen verkosto ja esitetään ratkaisuja maankäytön suunnitteluun ekologisen verkoston toimivuuden turvaamiseksi. Ekologisen verkoston tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus ja eläinten liikkuminen yhdyskuntarakenteessa. Ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista yhteyksistä. Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia ja laajoja alueita, joilla on monipuolinen ekologinen merkitys. Ekologiset yhteydet puolestaan yhdistävät luonnon ydinalueet toisiinsa. Ne ovat metsäisiä kasvillisuuden peittämiä yhteyksiä, jokia, purolaaksoja, harjukannaksia tai metsäpeltoketjuja, jotka ylläpitävät ydinalueiden ekosysteemien toimintaa ja muodostavat yhteyksiä eliöiden liikkuessa alueelta toiselle. Ekologinen verkosto toimii eri tasoilla aina valtakunnalliselta tasolta paikalliseen tasoon. Hämeenkylmänkukkaa ja kangasajuruohoa Metsäkorven asuntoalueen viheralueille istutettiin lokakuussa 120 hämeenkylmänkukan pikkutainta kaupungin ja UPM Metsän yhteisessä kokeiluhankkeessa. Siemenet kerättiin Janakkalasta Hämeen ELY-keskuksen erityisluvalla, koska kasvi on uhanalainen ja rauhoitettu. Siemenet idätettiin ja kasvatettiin pikkutaimiksi UPM: n Joroisten taimitarhalla. Istutetut kylmänkukat kukkivat ehkä 3 5 vuoden kuluttua. Noin 80 kangasajuruohomätästä siirrettiin Lopelta Metsähallituksen luvalla Metsäkorpeen. Aikaisemmin alku- ja loppukesästä asuntoalueelle kylvettiin mm. kissankäpälää, idänkeulankärkeä, keltamaitetta, masmaloa, nuokkukohokkia, häränsilmää, mäkitervakkoa, ahomansikkaa ja keltaapilaa. Tehdyt toimenpiteet liittyvät Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan harjumetsien hoitoa ja suojelua edistävää hankkeeseen Harjumetsien paahde-elinympäristöverkostot 2011 2013. Uudella, rakennusvaiheessa olevalla Metsäkorven asuinalueella on hiekkaisen maaperän sekä toteutetun maastonmuotoilun ansiosta oivallisia elinympäristöjä paahdekasveille, kuten hämeenkylmänkukalle ja kangasajuruoholle. Hanke auttaa myös selvittämään, voidaanko menetettyjä luontaisia paahde-elinympäristöjä korvata ihmisen luomilla ympäristöillä. Asuntoalueen kiinteistöjen omistajien toivotaan myös suosivan tonteillaan paahde-elinympäristöjä. Asuin- ja tiealueet, ekologisten verkostojen esteitä
21 Riihimäen Vesi Vesijohtojen saneerauksella ja systemaattisella vuotojen etsinnällä vähennetään pohjaveden ottoa. Riihimäen Vesi osallistuu Hausjärven pohjavesialueella toteutettavaan HAPPI -hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. Ympäristökeskus Kierrätyskeskuksen asiakasmäärä ja kierrätettyjen tavaroiden määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Siivoamiskehotuksia annettiin vuoden 2012 aikana 42 kpl, ja kehotusten noudattamisaste oli 81 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä Riihimäen Veden suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Opas Riihimäen arvokkaista luontokohteista julkaistiin alkuvuodesta. Vuosina 2013 2014 päivitetään Riihimäen linnustoselvitys. Rakennusvalvonta hoiti maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2012 aikana vähäistä. Uusittuun rakennusjärjestykseen on lisätty maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä, myös maalämpökaivot on otettu lupamenettelyn piiriin. Vuonna 2012 laadittiin maalämpökaivoja koskeva ohje rakentajille. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä on tarkennettu. Kuva: Antti Hovi Koulujen ja päiväkotien lähimetsäkysely Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys toteutti toukokuussa 2012 Riihimäen koulujen ja päiväkotien lähimetsäkyselyn yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Kyselyllä kartoitettiin metsiä, joita koulut ja päiväkodit käyttävät sekä metsien käyttömuotoja ja metsiä koskevia toiveita. Kyselyyn vastasi Riihimäeltä kymmenen koulua ja kuusi päiväkotia. Vastausten mukaan koulut käyttävät metsää useimmiten ympäristöopin, biologian, maantiedon, liikunnan ja kuvaamataidon tunneilla. Metsää hyödynnetään myös äidinkielen ja matematiikan tunneilla. Päiväkodit käyttävät metsää yleisimmin retkeilyyn ja ulkoiluun, leikkimiseen, luonnon tutkimiseen ja askartelumateriaalien keräämiseen. Kysely toi esiin monen koulun ja päiväkodin huolen lähimetsän säilymisestä. Viisi koulua ja yksi päiväkoti toivoivat seuraavien lähimetsien suojelua tai varaamista koulun tai päiväkodin käyttöön: Herajoen koulun lähimetsä, Penninmäki, Hiirenkallio, Uramon palvelukeskuksen vieressä sijaitseva metsä, Kukkatalon metsä (Uramon metsä), Kirveskallion metsä, Ilvespuiston metsä, Sakonkentän metsä, Panimopuiston metsä, Käpälämäen metsä, Hatlamminsuon metsä, Peltosaaren kosteikkopuisto, Patastenmäen läheinen metsikkö ja Haapahuhdan koulun alueella oleva metsikkö. Metsässä käydään yleisimmin 1 2 kertaa kuukaudessa. Innokkaimmat päiväkodit ja kouluryhmät käyvät jopa useammin kuin kerran viikossa. Metsän luontoarvoista mainittiin eri luontotyyppien lisäksi kiinnostavina kohteina mm. korkea mäki ja mukavat kivet ja metsän reunassa kasvavat piennarkasvit. Joissakin vastauksissa metsään toivottiin linnunpönttöjä ja retkeilyä Kuva: Antti Hovi palvelevia rakenteita.
22 Kasvatus- ja opetuskeskus Varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen yhteisen ympäristöohjelman mukaisesti jokaisen yksikön tavoite on vahvistaa lasten ympäristötietoisuutta sekä positiivista asennetta luonnonvarojen harkittuun käyttöön. Hankinnoissa hyödynnetään isoja tilauseriä. Koulukyydeissä käytetään joukkoliikennettä aina kun se on mahdollista. Erityisryhmien taksikuljetuksissa reitit suunnitellaan siten, että sama taksi palvelee useampaa lasta. Ruokakuljetuksissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat. Ruokapalveluissa koko kaupungin tasolla siirrytään kokonaisvaltaiseen Aromiohjelmiston käyttöön, jolla pyritään vähentämään hukkaan menevän ruoan määrää. Koulusaneerauksien yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta hyödynnetään aina kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Urheilukenttien lannoituksessa käytetään luonnon mukaisia lannoitteita. Hiekkakenttien suolausta on vähennetty. Perusturvakeskus Paperinkulutuksen käyttöä on tehostettu: kaksipuoliset tulostukset, kahden sivun tulostaminen arkille, toimistojätepaperin käyttäminen muistilappuina. Vuosittain lisätään sähköistä asiointia, sähköisiä asiakas- ja henkilöstökyselyjä ym. Vanhusten palvelupas on nettiversiona. Vuonna 2012 kilpailutettiin pesulapalvelut ja niissä yhtenä kilpailuttamiskriteerinä olivat ympäristökysymykset. Yksiköissä on jätteiden lajittelu, Riihikodissa jätepuristimet. Riihikodissa on säännöllinen vaippaseuranta. Kehitystä kuvaavat mittarit Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1000 m 3 % 3 000 30 2 500 25 2 000 20 1 500 15 1 000 10 500 5 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä on noussut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä ollen 2012 vuonna 10,5 %, osuus on toiseksi pienin sitten vuoden 1983, jolloin vuoto oli 8,3 %. 23:n vuoden seurantajaksolla vuoto on ollut keskimäärin 15,3 %. Vuotojen vuosittaisen vaihtelun huomioiva vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva. Vuotovesimäärän laskeva suuntaus on saavutettu useita vuosia kestäneellä ja edelleen jatkuvalla vesijohtojen suunnitelmallisella saneerauksella. Kuva: Riihimäen Vesi
23 Kpl 60 50 40 30 20 10 Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu 80 76 63 66 42 60 47 36 35 35 31 40 22 23 21 17 16 13 20 % 0 0 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä, ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2012 mm. satokausituotteissa, kaluste-, sähkö- ja katuvalaisin-, kasvualusta-, kopiopaperi-, siivousväline- ja pehmopaperihankinnoissa. Vuonna 2012 vuosisopimuksia oli yhteensä 21 kpl ja niistä 16:ssa oli ympäristöasioita huomioitu (76 %). 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kuva: Antti Hovi Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät 5 332 5 369 5 433 5 608 5 804 5 798 5 867 6 094 5 868 5 840 6 073 6 221 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Kuva: Antti Hovi Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 221 tonnia vuonna 2012. Kasvua oli 148 tonnia, eli runsas kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä kasvoi 163 tonnia ja biojätteen väheni 15 tonnia.
24 Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet Kaupungin paperinkulutus 20000 17500 15000 12500 10000 7500 5000 Riisiä 10000 8000 6000 4000 2000 9742 9997 3293 3389 7058 2319 7915 7379 2585 2396 kpl 4000 3200 2400 1600 800 2500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Loppusijoitettu jäte Energiana hyödynnetty Jatkolajitteluun Biojäte Hyötykäyttöön Riihimäeltä on vuoden 2007 loppupuolelta alkaen toimitettu kuiva- ja sekajäte sekä hyödyntämiskelvoton rakennusjäte Ekokemille polttoon energiana hyödynnettäväksi. Jätteen kokonaismäärä on laskenut noin 5 600 tonnia edellisestä vuodesta. 0 10000 7500 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kaupungin paperinkulutus toimialoittain 0 Asukaskohtainen kaatopaikalle loppusijoitettu jäte kg/as 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 2006 tilanteesta, 349 kg/asukas, vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 2012 noin 2 kg/asukas. 5000 2500 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kasvatus- ja opetuskeskus Riihimäen lukio Perusturvakeskus Tekninen keskus Monistamo Hallintokeskus Kuvakeskus Ympäristökeskus Riihimäen Vesi Kaupungin paperinkulutus on laskenut edellisestä vuodesta 7 % ja 26 % vuodesta 2009. Eniten paperinkulutus on vuonna 2012 laskenut teknisessä keskuksessa. Monistamon paperinkulutukseen vuosina 2008 ja 2009 sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Vuosina 2010 2012 kaikki paperinkäyttö, myös monistamosta hankittu, on jaettu hallin-
25 tokunnille niiden käytön mukaan. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen vaihtelua eri vuosien välillä esiintyy hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa. Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kpl 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 25000 20000 15000 10000 5000 Muut tavarat Huonekalut Taloustavarat Remonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilit Kausitavara Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät kaiden määrä kasvoi runsaat seitsemän prosenttia. Myytyjen tavaroiden kokonaismäärä kasvoi runsaat 10 % vuonna 2012. Luonnonsuojelualueet ja suojellut luontotyypit Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue, perustettiin vuonna 2008, ja sen pinta-ala on 121 hehtaaria. Suolijärven pohjoisrannan SL-alueelle on vuonna 2009 perustettu 34,6 hehtaarin kokoinen Vatsian luonnonsuojelualue. Vuonna 2011 Hämeen ELY -keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin Metso-ohjelman kohteena 6,3 hehtaarin kokoinen Kolisevanmaan luonnonsuojelualue. Maakuntakaavassa ja Riihimäen yleiskaavassa on suojeltaviksi alueiksi merkitty Hatlamminsuo- ja -mäki, Arolampi sekä vielä suojelematon osa Suolijärven pohjoisrannan SL-alueesta. Edellä mainittujen alueiden yhteispinta-ala on vajaa 100 hehtaaria, eikä niistä vielä ole tehty rauhoituspäätöksiä. Hatlamminsuosta ja -mäestä on suurin osa jo lunastettu valtiolle. Luonnonsuojelualueiden ja rauhoitettujen luontotyyppikohteiden osuus on 1,37 % kaupungin maa-alasta. Riihimäellä suojeltujen luontotyyppien rajauspäätös on annettu viidestä jalopuumetsiköstä. Kohteet ovat pienialaisia, ja niiden yhteispinta-ala on 4,1 ha. ha 200 150 100 Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet 122 1,01 157 157 165 166 1,29 1,29 1,36 1,37 % 2,0 1,5 1,0 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ostoksia tehneet kävijät Muut kävijät Kierrätyskeskuksen myynti ja kävijämäärä ovat kehittyneet suotuisasti. Vuonna 2012 kävijämäärä kasvoi 20 % edellisestä vuodesta, ostoksia tehneiden asiak- 50 0 1 0,01 2005 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osuus % maa-alasta 0,5 0,0
26 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. Hallintokuntien toimenpiteet Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu valmistui syksyllä 2012. Saneeraustyöt toteutetaan vuosina 2013 2014. Saneerauksen yhtenä tavoitteena on laitoksen kapasiteetin parantaminen siten, että jätevesiverkoston ohituksia ei enää tapahtuisi. Myös viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät ohituksia. Vuonna 2012 toteutettiin viemäriverkoston vuotovesitutkimus, joka auttaa saneerausten suunnittelussa ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyössä jatkettiin vuoden 2011 lopussa käynnistettyä hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätevesiverkoston ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Hankkeessa pyritään mm. parantamaan jätevedenpumppaamojen toimintavarmuutta ja poikkeustilanteiden hallintaa kokoamalla huollon, varustelun ja käytön parhaita käytäntöjä laitoksilla. Lisäksi tehdään verkostojen kapasiteettitarkasteluja ja laaditaan jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja toimenpideohjelma. Kaksivuotiseen hankkeeseen on saatu tukea Maakuntien kehittämisrahastosta. Vuoden 2012 lopussa käynnistettiin yhdessä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallintamisen avulla -hanke. Vuotovesiselvityksillä ja jätevesiverkoston mallinnuksilla tarkastellaan jätevesiverkoston ja pumppaamoiden kapasiteettia ja arvioidaan saneerauskohteiden kiireellisyyttä ja kustannustehokkuutta. Hankkeen kiinteistöneuvontaosassa annetaan kiinteistökohtaista neuvontaa viemäröintiin liittyvissä asioissa. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EAKR-avustusta, ja se kestää kevääseen 2014. Laitokselle hankittiin varavoimakone vuonna 2012. Hankinta pienentää pumppaamo-ohitusten riskiä sähkökatkojen aikana. Vuonna 2013 on tarkoitus parantaa varautumista sähkön toimitushäiriöihin lisäämällä yhteistyötä sähköverkkoyhtiön kanssa. Tekninen keskus Kaavoituksessa otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja kohteissa tehdään hulevesiselvitykset sekä tarvittaessa tutkitaan maaperän mahdollinen pilaantuminen. Vantaanjoen kevättulvaan varauduttiin yhteistyössä pelastuslaitoksen ja Riihimäen Veden kanssa.