RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014

2 2 Riihimäen kaupunki 2014 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p , Tilaukset: Tietotupa p Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Tee Siisti Työ! -kilpailun satoa ISBN: Sidottu: pdf: e-julkaisu: Kuva: Antti Hovi Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3 3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 10 Luonnonvaroista huolehtiminen 17 Ympäristöriskien hallinta 23 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 27 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 29 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 32 Riihimäen ympäristötilinpäätös Tytäryhteisöt 41 Riihimäen ympäristön tila 43 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 47 Ilmastostrategian toteutuminen 2013 (liite) Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioonottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös Riihimäkistrategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Osa Riihimäen keskustasta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevatkin nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

4 4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on laajentunut myös Vahteristoon. Ryttylä Väkiluku Pinta-ala n. 126 km 2, josta vesipinta-alaa n. 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala ha - rantakaavoitettu alue 232 ha KESKUSTAAJAMA kaupungin maaomaisuus n ha rakennettuja viheralueita (puistoja ja katuvihreys) 113 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 510 ha luonnonsuojelualuetta 162 ha peltoa ha, josta kaupungin omistamaa n. 200 ha Kermaala metsää ha, josta kaupungin omistamaa n. 415 ha + puistoja n. 73 ha Hiivola luontopolkuja 5 kpl valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km. Herajoki Kytöjärvi Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Kytäjärvi Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vat- Arolammi Kara Karhi Erkylä sian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2013 oli Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville (nykyisin ekotukihenkilöille) ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6 6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit, mittarit Ympäristöasioiden huomioonottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Kuva: Antti Hovi

7 7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä, ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 15 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on noin 80. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien

8 8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin vuonna 2013 voimassa ollut ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi). RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäkistrategiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. 2. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen.

9 9 Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä, ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa- ja puhtaanapidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.

10 10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2013 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2013 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Sähkönsäästö monistamossa: monistamon kopiokoneet avataan aamulla ensimmäisen tulostus/kopiointityön yhteydessä ja suljetaan työpäivän päätyttyä; kopiokoneissa virransäästötila aktivoitu (viive 10 min), koneiden automaattipäivityksen vuoksi koneet jätetään virransäästötilaan kerran viikossa, sähkökäyttöisissä jälkikäsittelylaitteissa virta on päällä ainoastaan käytönajan. Monistamon ilman jäähdytyksessä käytössä ilmalämpöpumppu työpäivän ajan. Kasvatus- ja opetuskeskus Sähkön ja veden kulutukseen kiinnitetty huomiota: mm. valot sammutetaan, kun poistutaan tiloista, opetuslaitteet sammutetaan kaikista tiloista päivän päätteeksi. Perusparannetuissa/uusissa kouluissa valaistuksessa on liiketunnistimet ja aikakatkaisimet. Hankinnoissa käytetään isoja tilauseriä. Koulukyydeissä käytetty joukkoliikennettä mahdollisuuksien mukaan, erityisryhmien taksikuljetuksissa reitit suunniteltu siten, että sama taksi palvelee useampaa lasta. Ruokapalveluissa vältetään laitteiden päälle laittamista turhan aikaisin (esim. astianpesukone). Ruokakuljetuksissa on hyödynnetty kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Uuden jäähallin suunnittelussa otettu huomioon energiankulutuksen vähentäminen, ja lämmitysmuodoksi on valittu kaukolämpö. Riihimäen Vesi Alueellista verkostosaneerausta jatkettiin vuotovesien vähentämiseksi (eriytettiin jäte- ja sadevesi sekä korjattiin vesijohtoa). Pääjätevesiviemäreitä saneerattiin sujuttamalla. Puhdistamon saneeraus aloitettiin vuoden 2013 alussa: saneerauksessa huomioidaan energiansäästöasiat mm. kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen. Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit pienentävät jätevesipumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa.

11 11 Jätevedenpuhdistamon saneeraus Jätevedenpuhdistamon saneeraus alkoi tammikuussa 2013 ja työ valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Työ on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Pääpaino on ollut uusien rakennusten ja altaiden rakentamisessa sekä alueputkiston kaivu- ja asennustöissä. Putkistojen kaivutyöt ovat olleet haasteellisia vanhojen putkien risteillessä kaivualueilla. Joulukuussa otettiin käyttöön henkilökunnan sosiaalitilarakennus. Muiden uusien tilojen käyttöönotto tapahtuu syksyllä Tekninen keskus Työ- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen perusteella laadittiin Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille , jota toteutetaan parhaillaan. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on toteutunut eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelmien mukaisesti. Energiansäästötavoitteet on saavutettu hyvin ja ylitetty tavoitteet mm. kiinteistöjen lämmityksen osalta (n. 14 %). Energiasopimuksen mukainen välitavoite vuodelle 2013 oli 7 %. Sen sijaan sähkönsäästö ei ole toteutunut toiveiden mukaisesti. Herajoen koulun päärakennuksen iv-kone uusitaan ja tilojen ilmamääriä säädetään. Uimahallissa on meneillään energiansäästöhanke (Leko/Aalto-yliopisto). Rakennusautomaatioon liitetty Petsamon monitoimitalo ja päivätoimintakeskus. Haapahuhdan koulun käyttövesiputkisto on uusittu. Energiatehokkuus on huomioitu isoissa investointikohteissa, kuten Harjunrinteen koulun korjaussaneerauksessa: rakennuksen ulkoseinät on lisäeristetty, ikkunat ja ulko-ovet vaihdettu nykymääräykset täyttäviksi sekä talotekniikan osalta on haettu energiaa säästäviä järjestelmiä. Katuvalaistuksen uusiminen energiatehokkaammaksi energiasäästösopimuksen mukaisesti, vuonna 2013 uusittiin 860 kpl, energian säästö noin kwh/v.

12 12 Ympäristökeskus Osallistuttiin kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin sekä viikoittaiseen CO2-päästöseurantaan ja koordinointiin Riihimäen kaupungin ilmastoryhmän toimintaa. Ympäristökeskus osallistui kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Kaupungin henkilöstön sähköinen ympäristötiedote ilmestyi vuonna 2014 neljänä numerona. Kaupungin ilmasto- ja ympäristökoulutus järjestettiin marraskuussa henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvotaan rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen MWh Sähkökulutus Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2013 löytyy tämän ympäristöraportin liitteestä. Katuvalot Riihimäen Vesi Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2012 lähes prosentin (131 MWh). Rakennusten peruskorjaaminen näkyy yleensä lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa esimerkiksi sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi.

13 13 kwh 750 Katuvalojen energiankulutus kwh/valaisin vuodessa MWh Lämmitysenergian kulutus Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli MWh vuonna Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut neljänä vuonna peräkkäin, ja kokonaiskulutus oli vuonna MWh pienempi kuin vuonna Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut noin 21 %. Valaisinten kokonaismäärä on ko. aikana kasvanut noin 13 %. Katuvalaisimia oli kaikkiaan vuonna 2013 kaikkiaan kpl, joista 42 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2013 on noin MWh, säästöä syntyy noin verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä Riihimäen Vesi Uimala Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2013 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli 46,7 kwh/rm ³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin MWh. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljynkulutus kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin litraa. Kuva: Antti Hovi/Siivosenharju

14 14 m Vedenkulutus MWh 250 Kaukolämmön hankinta ,2 77,8 40,0 82,6 52,6 28,8 86,3 81,4 32,7 10,5 88,6 93, ,8 82,6 88,3 85,6 90,2 93, Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Veden kulutus vaihtelee eri toimialoilla huomattavasti toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala sekä kasvatus- ja opetuskeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuoden 2013 vedenkulutus oli noin m ³ pienempi kuin vuonna Uusiutuva Jätelämpö Fossiilinen Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Riihimäen vuoden 2013 kaukolämmöstä 95 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä, Versowoodilla puupolttoaineilla tuotettua lämpöä 0,05 % ja loppu 5 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä diagrammissa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Kuitenkaan todellisuudessa ei ole tietoa siitä, kuinka suuri osa Ekokemin toimittamasta jätelämmöstä on peräisin fossiilista alkuperää olevista jätteistä ja kuinka suuri osa lämmöstä on peräisin uusiutuvaa alkuperää olevista jätteistä.

15 15 Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna ,7 % 25,5 % % Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,3 12,6 13,1 26,5 27,2 17, ,6 26,5 30,5 40,8 % 20 34,6 33,7 38,8 Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 243 g/kwh Lähde: Vaasan Sähkö Oy Uusiutuvia Fossiilisia Ydinvoimaa Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2013 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2012 Vaasan Sähkö Oy:n myymästä sähköstä 25,5 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 33,7 % fossiilisista energialähteistä ja 40,8 % ydinvoimasta Uusiutuva Jätteenpoltto Fossiilinen Ydinvoima Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuvaa energiaa on noin 39 %, jätteenpolton energiaa noin 31 %, fossiilista energiaa 17,5 % ja ydinenergiaa noin 13 %. Kaupungin valtuuston toivomus suosia julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisiä, energiatehokkaita ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia vaihtoehtoja ei toistaiseksi näy riittävästi kaupungin julkisten rakennusten energiaosuuksissa. Kuva: Antti Hovi/Arolammi

16 16 päästöt Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt kt CO 2 -ekv t CO 2 /as 250 7, ,4 6, ,7 5, , ,2 203,2 174,7 169,3 166, Liikenteen päästöt 34 % Vuoden 2013 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Maatalouden päästöt 2 % Jätehuollon päästöt 3 % Kuluttajien sähkönkulutus 16 % * Yhteensä kt Asukasta kohden t/as 0 Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun verkkosivulla julkaistussa CO2-päästöraportissa. Raportti kertoo viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen sekä asukaskohtaiset päästöt. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat nousseet vuodesta 2012 vuoteen 2013, tosin vuoden 2013 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. Erillislämmitys 14 % Maalämpö 0 % Kaukolämpö 23 % Sähkölämmitys 8 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2013 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.

17 17 LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Monistamon hinnoittelu suosii kaksipuoleista kopiointia. Kopio- ja tulostuspapereiden hankinnassa kriteerinä ympäristöystävällisyys. Kasvatus- ja opetuskeskus Koulusaneerausten yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta on hyödynnetty, kun se on ollut toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja kierrätyskeskukseen. Hankinnat on tehty tarkkaan harkiten ja hyödynnetty varastoista siivouksen yhteydessä löytyneitä tarvikkeita. Paperin käyttö on säästeliästä, kodin ja koulun välillä on siirrytty sähköiseen tiedotusjärjestelmään. Kierrätysmateriaalia askarteluissa, käsitöissä ja leikkimateriaaleina. Oppimateriaalit ovat käytössä useampia vuosia. Jätteiden lajittelu eri toimipisteissä, tietoiskuja lajittelutehoviikolla. Ruokaloissa lajitellaan biojätteet, lisäksi on pyritty myös vähentämään ruokajätteen määrää. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetty myymällä poistokirjat. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotettu kannet ja sisusta toimitettu paperinkeräykseen. Ruokapalveluissa siirrytään kokonaisvaltaiseen Aromi-ohjelmiston käyttöön, jolla pyritään vähentämään hukkaan menevän ruoan määrää. Ruokapalveluiden hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otettu huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Ruokapalveluihin hankittu uusi lattianpesukone, joka vähentää normaalin vesipesun määrää. Ruokapalveluissa on lisätty luomuruoan käyttöä (kulutus nyt n. 400 kg/kk), ja lisätty kotimaisen ruoan käyttöä (esim. riisilisäke on vaihdettu ohralisäkkeeseen, silakkamurekepihvit ruokalistalle). Naudanlihan käyttöä vähennetty jauhelihakastikkeessa, korvattu tomaattimurskalla. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekojäästä on luovuttu, sen kylmäaineena käytettiin freonia. Riutan tykkilumi tykitetään pintavedestä. Materiaalin säästeliäs käyttö ja kierrätysmateriaalin hyötykäyttö nuorisotyössä mm. askartelutarvikkeina. Sähköisen viestinnän lisääminen vähentää paperin käyttöä. Kertakäyttöastioiden ja muovikassien käytöä on vähennetty. Perusturvakeskus Jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö: monissa yksiköissä henkilöstö itse huolehtii metalli- ja lasikierrätyksen hoitamisesta, paperi- ja pahvimateriaalia sekä luonnosta saatavaa materiaalia hyödynnetään askartelumateriaalina. Vaippojen käytön seuranta: Riihikodissa ja muissa asumisyksiköissä kiinnitetään huomiota vaippojen käyttöön, kulutusta seurataan säännöllisesti. Paperinkulutuksen vähentäminen: kaksipuoliset tulostukset, kahden sivun tulostaminen arkille ja toimistojätepaperin hyödyntäminen muistilappuina, liimatarrapapereiden käytön vähentäminen. Riihimäen Vesi Vesijohtojen saneerauksella ja systemaattisella vuotojen etsinnällä saatu vesijohtoverkoston vuotovesimäärä putoamaan 10,4 %:n verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Riihimäen Vesi osallistui Hausjärven pohjavesialueella toteutettavaan HAP- PI-hankeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. Tekninen keskus Puistometsien ja metsien hoitosuunnitelmat valmistuivat vuonna Kalustoa on uusittu, jotta luonnonvaroista voidaan huolehtia paremmin. Räätykänmäki II, Tienhaaran, Upokkaantien, Toivontien ja Päivöläntien luontoselvitys, Herajoen keskustan asemakaavan luontoselvitys, Kalmun alueen lähteiden lausunto, yleiskaava-alueen liito-oravaselvitys, LUMOS 2013-selvitys.

18 18 Riihimäen yleiskaava-alueen hulevesiselvitys Kaavoitusyksikön tilaamassa Riihimäen yleiskaava-alueen hulevesiselvityksessä laadittiin yleispiirteinen hulevesien hallintasuunnitelma yleiskaavoituksen tueksi. Riihimäkeä voidaan pitää haastavana alueena hulevesien hallinnan kannalta vesistöjen niukkuuden, keskustan tulvariskialueen ja jätevedenpuhdistamoa kuormittavan sekaviemäröintiin perustuvan järjestelmän takia. Hulevesiselvityksessä määriteltiin hulevesien hallinnan kannalta tärkeimmät rajoittavat tekijät ja tärkeimmät tulva- ja ylivuotoreitit. Työssä esitettiin periaatteet hulevesien hallintaan ja ehdotettiin toimenpiteitä sekä hulevesien hallintaan liittyviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Työn lopputuloksena tuotettiin lisäksi Excel-pohjainen arviointityökalu ja sitä täydentävä paikkatietopaketti tarkemman hulevesisuunnittelun tueksi. Ympäristökeskus Riihimäen kaupungin ympäristön tila raportti julkaistiin joulukuussa Siivoamiskehotuksia annettiin vuonna kpl, kehotusten noudattamisaste oli 85 %, Siisti Riksu -kampanjan koordinointia jatkettiin. Pohjavesien ja pintavesien laatua seurataan pinta- ja pohjavesiseurantojen sekä laitosten velvoitetarkkailujen avulla. Herajoen pohjavesialueen yritysten ympäristöriskien kartoittaminen Riihimäen linnustoselvityksen päivitys Ympäristönsuojeluyksikkö hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamisalueet tarkastettiin Uusittuun rakennusjärjestykseen on lisätty maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä sekä maalämpökaivot on otettu lupamenettelyn piiriin. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä on tarkennettu. Selvityksessä esitetyt Riihimäen hulevesien hallintaperiaatteet soveltamisjärjestyksessä: 1. Hulevesien syntyä ehkäistään. 2. Hulevedet puhdistetaan syntypaikallaan. 3. Hulevedet hyödynnetään syntypaikallaan. 4. Hulevedet viivytetään syntypaikallaan tai johdetaan viivyttävällä järjestelmällä pois alueelta. 5. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan muualle käsiteltäväksi ennen vesistöön johtamista. 6. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesienjohtamisjärjestelmässä suoraan vastaanottavaan vesistöön. 7. Rakennetaan erillisviemäri hulevesien välittömään poisjohtamiseen.

19 19 Luontopoluille uusien esitteiden avulla Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö uusi keväällä 2013 Vahteriston, Käräjäkosken, Hatlamminsuon ja Hirvijärven luontopolkuesitteet. Esitteissä kerrotaan lyhyesti luontokohteiden erityispiirteistä ja luontopolkutaulujen aiheet. Esitteissä on myös kartat ja reittien pituudet. Peltosaaren kosteikkopuiston luontopolkuun voi tutustua opasvihkosen avulla. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). Esitteet ja tietoa luontopoluista löytyy myös Riihimäen kaupungin internet-sivuilta -> luontopolut. Jätevesineuvontaa rantakiinteistöille Hirvijärven, Paalijärven ja Vähäjärven rantakiinteistöille tarjottiin kesällä 2013 kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Neuvonta oli osa laajempaa usean kunnan hanketta ja liittyi hajajätevesilainsäädännön uudistukseen. Suurin osa kiinteistöistä sijaitsi alle 100 metrin päästä rantaviivasta. Neuvontaa annettiin yli 100 kiinteistölle. Neuvonnan yhteydessä kiinteistöille tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän riittävyydestä ja toimivuudesta uuden lainsäädännön ja kunnan määräysten mukaan. Kuva: Antti Hovi/Paalijärvi

20 20 Kehitystä kuvaavat mittarit 2013 Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1000 m % Kpl Kuva Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu % pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä vuonna 2013 oli 10,4 %, mikä on 0,1 % vuotta 2012 pienempi. Vuotojen vuosittaisen vaihtelun huomioiva vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva. Vuotovesimäärän laskeva suuntaus on saavutettu useita vuosia kestäneellä ja edelleen jatkuvalla vesijohtojen suunnitelmallisella saneerauksella. Vuotovesimäärän hyvänä arvona pidetään 10 %. 0 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2013 muun muassa satokausituotteissa, sähkö- ja katuvalaisintarvikkeissa, kopiopaperissa, siivousvälineissä ja pehmopapereissa. Vuonna 2013 vuosisopimuksia oli yhteensä 27 kpl, ja niistä 17:ssä oli huomioitu ympäristöasioita (63 %).

21 Taul1 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Riisiä Kaupungin paperinkulutus 7058 Kuva kpl Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kuva Kaupungin paperinkulutus Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli tonnia vuonna 2013, mikä on 129 tonnia (n. 2 %) vähemmän kuin vuonna Sekajätteen määrä väheni 79 tonnia ja erilliskerätyn biojätteen määrä 50 tonnia Kasvatus- ja opetuskeskus Riihimäen lukio Perusturvakeskus Tekninen keskus Monistamo Hallintokeskus Kuvakeskus Ympäristökeskus Riihimäen Vesi Kuva: Antti Hovi/ Kutinhaka-Mahlamäki Kaupungin paperinkulutus on kasvanut 3 % vuodesta Eniten paperinkulutus on kasvanut vuonna 2013 kasvatus- ja opetuskeskuksessa ja Riihimäen vedessä (n. 10 % molemmissa). Monistamon paperinkulutukseen vuosina 2008 ja 2009 sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Vuosina kaikki paperinkäyttö, myös monistamosta hankittu on jaettu hallintokunnille niiden käytön mukaan. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen vaihtelua eri vuosien välillä esiintyy hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa.

22 22 kpl Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Luonnonsuojelualueet ja suojellut luontotyypit Vuoden 2013 aikana ei ole tapahtunut muutosta luonnonsuojelualueiden tai suojeltujen luontotyyppien pinta-aloissa Taloustavarat Remonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilit Huonekalut Muut tavarat Kausitavara Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät Muut kävijät Ostoksia tehneet kävijät Kierrätyskeskuksen myynti ja kävijämäärä ovat kehittyneet suotuisasti. Vuonna 2013 kävijämäärä kasvoi 4 % edellisestä vuodesta, ostoksia tehneiden asiakkaiden määrä kasvoi n. 20 %. Myytyjen tavaroiden kokonaismäärä kasvoi 10 % vuonna Kuva: Antti Hovi/Hatlamminsuo

23 23 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Kemikaaliturvallisuus oli vuoden 2013 koulutusteemana työsuojelun osalta, mm. kemikaalien oikea ja turvallinen käyttö ja säilytys työpaikoilla. Kasvatus- ja opetuskeskus Vaaralliset jätteet toimitetaan keskitetysti hävitettäväksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekojäästä on luovuttu, sen kylmäaineena käytettiin freonia. Graffitimaalauspaikkaan on tilattu erityisesti spraymaalipulloille suunniteltu roskasäiliö. Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhtenä tavoitteena on laitoksen kapasiteetin parantaminen siten, että jätevesiverkoston ohituksia ei enää tapahtuisi. Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät ohituksia. Osallistuttiin Hausjärven ja Lopen kanssa vuonna 2012 alkaneeseen hankkeeseen, jossa pyritään vähentämään jätevesiylivuotoja kiinteistöneuvonnan ja verkoston kunto- ja vuotovesitutkimusten avulla. Osallistuttiin Vantaanjoen varren vesihuoltolaitosten yhteiseen jätevesipäästöjen vähentämishankkeeseen. Varautumista sähkön toimitushäiriöihin lisättiin yhteistyöllä sähköverkkoyhtiön kanssa. Kiinteistöneuvonnalla hulevesiä pois jätevesiviemäristä Riihimäellä on rakennettu vanhoille asuinalueille hulevesiviemäreitä huonokuntoisten viemäreiden ja vesijohtojen aluesaneerausten yhteydessä. Kiinteistöjen liittyminen hulevesiviemäriin on ollut toivottua vähäisempää. Vuoden kestäneellä kiinteistöjen neuvontaprojektilla kerättiin tietoja kiinteistöjen hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin sekä jaettiin ilmaiseksi tietoa kiinteistönomistajille hulevesien ja jätevesien erottelusta. Projekti toteutettiin osittain Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä EAKR-rahoituksella. Neuvontaprojektin ansiosta kiinteistöjä liittyi hulevesiviemäriin aikaisempia vuosia enemmän. Projektin työntekijä neuvoi kiinteistönomistajia henkilökohtaisesti esittelemällä hyväksyttävät vaihtoehdot hulevesien käsittelyyn. Hulevedet saa Riihimäellä johtaa hulevesiviemäriin, imeytykseen tai avo-ojaan. Pääasia on, että hulevedet erotellaan pois jätevesiviemäristä. Tällä tavalla saadaan pienennettyä jätevedenpuhdistamolle johdettavaa vesimäärää varsinkin rankkasateiden ja tulvien aikaan. Kuva: Peltosaari 2004

24 24 Tekninen keskus Vantaanjoen penkkojen perkaus tulvariskin minimoimiseksi Espanjansiruetanoiden torjunta ja tiedotus asiasta kuntalaisille Vuonna 2013 kaavojen laadinnan yhteydessä laadittiin mm. pohjavesi-, rakennettavuus-, melu-, maaperä-, maaperän pilaantuneisuus-, hulevesi-, ja ympäristömeluselvityksiä (13 kpl). Ympäristökeskus Ympäristöluvallisia laitoksia valvotaan suunnitelmallisesti. Kiinteistöjen öljysäiliöiden ympäristöriskejä pienennetään TANKKI-hankkeen avulla, vuonna 2013 kiinteistöille lähetettiin öljysäiliökysely ja tiedotettiin tarkastuksista. Jätevesijärjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja käytön neuvonta ja valvonta toteutettiin yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltoliikelaitoksen kesken osallistutaan Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hankkeeseen, neuvontaa annetaan Suolijärven ja Arolammin rantakiinteistöille. Kaava-alueen kiinteistöjen vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisen valvontaa jatkettiin. Pohjavesialueen yritysten ympäristöriskien kartoitus Ympäristönsuojeluyksikkö kartoitti Herajoen tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan Mattilan teollisuusalueen yritysten ympäristöriskejä loppuvuodesta Kyselylomake lähetettiin 59 yritykselle, joista vastasi 30 yritystä. Muutaman yrityksen toiminta oli loppunut. Kyselyn tulosten perusteella ympäristönsuojeluyksikkö suorittaa tarkastuskäyntejä osaan yrityksistä. Tuloksia käytetään Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksessä alkuvuonna Kuva: Toni Virtanen Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus vuonna 2013 oli 86 %. Kuva: Riitta Taskinen Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan puhdistusvaatimukset eivät täyttyneet vuonna 2003 kaikilla neljännesvuosijaksoilla; jaksolla 1 vaatimuksiin ei päästy kokonaisfosforin osalta, jaksolla 2 vaatimuksiin ei päästy orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta, jaksolla 4 vaatimuksiin ei päästy orgaanisen aineen ja ammoniumtyppipitoisuuden osalta. Kokonaistypen vuosikeskiarvovaatimusta ei saavutettu.

25 25 m Kuvat Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten osuus 0,59 0,63 0,66 % 0,7 0,6 metriä Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit ,50 0, , , ,14 0,12 0,04 0,05 0, Puhdistamo Verkosto Ohitukset % jätevedestä 0,2 0, Saneerattu jv Saneerauksen yhteydessä rakennettu sv Jäteveden ohituksia verkostossa ja esikäsittelyn jälkeen oli vuonna 2013 yhteensä m³, mistä verkosto-ohitusten määrä oli m³ (75 %) ja esiselkeytyksen jälkeen puhdistamolla m³. Ohituksista 97 % tapahtui huhtikuussa lumien sulamisaikaan esikäsittelyn jälkeen ja verkostossa Karoliinanojan ylivuotopaikalta sekä marras joulukuun vaihteessa verkostosta Raviradan pumppaamolle tulevasta linjasta. Ohitusten määrä oli vuonna 2013 n. 0,5 % puhdistamolle tulleesta jätevedestä. Vanhojen alueiden sv täydennys rakentaminen Erikseen saneerattu pääviemäri Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sadevesiviemäreiden rakentaminen. Vuoden 2013 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 189,804 km ja sadevesiviemäriverkoston pituus 116,668 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostosta oli noin 41 km. Sadevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastossa. Kuva: Hatlamminsuo

26 26 Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina Panokset Raakaveden hankinta m³ m³ m³ m³ m³ pohjavesi - Herajoki jälleenimeytykseen Piirivuori Kormu Yhteensä Käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tn Vedenkäsittely - Herajoki juraperle kalkkikivi natriumhydroksidi Haapahuhta natriumhydroksidi Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tn ferrosulfaatti , ,1 813,7 polymeeri 11 12, ,6 9,0 Jätevesiliete m³ m³ m³ m³ m³ kuorihake hevosten kuivike Ostettu energia kwh kwh kwh kwh kwh Sähkö vedenkäsittely ja -jakelu paineenkorotus viemäriverkosto jätevedenkäsittely Tuotettu energia Käytetyt polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraa kevyt polttoöljy veden hankinta jätevedenpuhdistus maakaasu (m³) jvp biokaasu (m³) jvp Käyttökustannukset vedenhankinta paineenkorotus jäteveden pumppaus jätevedenpuhdistus jätevesiverkosto vesijohtoverkosto Tuotokset Pumppaus verkostoon m³ m³ m³ m³ m³ pohjavesi - Herajoki Haapahuhta Kormu Hikiä Yhteensä Veden myynti m³ m³ m³ m³ m³ - Riihimäki Laskuttamaton kulutus m³ % 19,3 16,0 8,6 10,5 10,4 Jätevesi m³ m³ m³ m³ m³ - Riihimäeltä Lopelta Hausjärveltä ohitukset yhteensä yhteensä Kuivattu liete m³ m³ m³ m³ m³ kompostoitu muualle käsiteltäväksi Lietteen metallikuorma kg kg kg kg kg elohopea 0,41 0,41 0,35 0,43 0,39 kadmium 0,78 0,89 0,54 0,75 0,51 kromi kupari lyijy nikkeli sinkki arseeni 3,8 4,9 3,0 Päästö veteen kg kg kg kg kg BHK7atu CODcr Pkok N NH4-N SS Jätteet kg kg kg kg kg välpejäte kaatopaikalle välpejäte polttoon rasvanerotuksen jäte ongelmajäte Ekokemille Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.

27 27 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA Hallintokuntien toimenpiteet Kasvatus- ja opetuskeskus Viipalekoulun paikka Lasitehtaan koulun pihapiirissä on päätetty. Koulujen perusparannuksissa noudatetaan uusimpia energiatehokkuusmääräyksiä ja pyritään käyttämään lämmön lähteenä uusiutuvia energialähteitä, esim. Herajoen koulun uudisrakennuksessa maalämpö. Perusparannetuissa kouluissa Karan koulua lukuun ottamatta kokonaisenergian kulutus on laskenut perusparannuksen jälkeen, Karan koulu oli ainoa, jossa ei perusparannuksen yhteydessä voitu tehdä merkittävää lisäeristämistä ulkoseiniin. Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi osallistuu yleiskaavatyöryhmän työskentelyyn ja on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset, ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Tekninen keskus Katu- ja puistoyksikkö on tiiviisti mukana kaavoituksessa alusta lähtien (hulevesien hallinta, katuverkon mitoittaminen). Kaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Vuonna 2013 yleiskaavan perusselvitysten laatimista jatkettiin ja osallistuttiin maakuntakaavakokouksiin. Vuonna 2013 on tehty suunnittelutarveratkaisuja yhteensä 9 (myönteisiä 7 ja kielteisiä 2) ja poikkeamislupapäätöksiä 4 (kaikki myönteisiä). Yleiskaava-arkkitehdin viran perustaminen alkaen. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH Yleiskaavan läheteseminaari ja tavoiteseminaari Riihimäen strateginen yleiskaava 2035 Riihimäen strategisessa yleiskaavassa 2035 päätetään yhdyskuntarakenteellisista ja maankäytöllisistä ratkaisuista, jotka vaikuttavat kaupunkirakenteen toimivuuteen ja taloudellisuuteen seuraavat vuosikymmenet. Kaupunkirakenteen kestävä kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttävät koko kaupungin yleispiirteisen suunnitelman laatimista. Pitkän aikavälin strateginen suunnittelu on tärkeää kaupungin kestävän kasvun ja kehittämisen kannalta. Kaavan laatimisen yhteydessä pohditaan mm. kaupungin laajentumista, täydennysrakentamista, työpaikkojen sijoittumista ja tärkeimpien luonto- ja ympäristöarvojen sekä virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Yleiskaava kuvaa Riihimäen kaupungin strategisia tavoitteita maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Vuoden 2013 aikana jatkettiin perusselvitysten laatimista uutta yleiskaavaa varten. Niiden lisäksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka pantiin nähtäville kaavan vireilletulon yhteydessä marraskuussa Kaupunginvaltuustolle järjestettiin tavoiteseminaari ja kaupunkilaisille yleisötilaisuus. Kaupunginvaltuuston tavoiteseminaarissa aloitettiin yleiskaavan pohjaksi laadittavien rakennemallien laadinta, joiden työstämistä jatketaan kevään 2014 aikana erilaisissa työpajoissa. Rakennemallit (7 kpl) keskittyvät kukin omaan teemaansa. Niiden avulla saadaan eri näkökulmat mukaan päätöksentekoon, jonka tuloksena syntyy rakennesuunnitelma eli synteesi rakennemalleissa esitetyistä ideoista. Rakennesuunnitelma on pohjana yleiskaavaluonnoksen laadinnassa.