Miksi tiedeviestinnän koulutusta tutkijoille? Tutkija viestijänä: tutkimusyhteisö ja muut tiedon tarvitsijat Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot, Helsinki 10.2.2010 Erkki Karvonen, YTT Professori, Informaatiotutkimus tkim ja viestintä Tiedeviestinnän maisteriohjelma, Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/hutk/info/henkilokunta/karvonen/index.html http://www.uta.fi/~tierka/ (entiset kotisivut TaY) Miksi ylipäänsä viestiä? Miksi keksiä pyörä uudestaan? Seitsemän eri yhteiskuntaa keksi maanviljelyksen itsenäisesti 12 000 5000 vuotta sitten. Viimeisin keksijä (Amerikka) olisi oikaissut 7000 vuotta kehittelytyötä, jos olisi ollut viestintäyhteys tietämyksen kulkua varten. Yhteistyössä on muurahaismaista voimaa! Höyrykonetta 1700-luvulla ei enää tarvinnut keksiä kuin kerran. Internet verkosto vailla vertaa: ihmiskunnan super-aivo? Liikesalaisuudet - teollisuusvakoilu Tiede julkaisee, ei salaile. (?) J.R. McNeill & William H. McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino 2006. 1
Tiedeviestintä Tiedeviestintä Science communication Tieteellinen viestintä Scientific communication (erityisjulkisuus) - Tieteilijöiden vertaiskeskustelut. - Journaalit, seminaarit ym. Yleistajuinen tiedeviestintä Public understanding (communication) of science. (yleisjulkisuus) - Popularisoitu tiede (kirjat, media ym.) - Tieteilijä mediassa - TV -ohjelmat, tiedekeskukset ym. Tiedeviestintä 1) Tieteen sisäinen vertaiskommunikaatio on tieteen perusta. Tiede itseään korjaavana, julkisena järjestelmänä. Kollegiaalista: ei tiedollista hierarkiaa. Ei yksinkertaistamista tai sovittamista yleisön taustatietoon. Mitä tieteilijällä lisättävää yhteiseen tietoon? Keskustelu ja kiistelykin kollegoiden kanssa. 2) Tiede osana yhteiskuntaa. Yleistajuinen, populaari viestintä. Tiedollista hierarkiaa olemassa: asiantuntija kertoo maallikoille miten asiat ovat. Tutkijan odotetaan edustavan koko tutkimusalaa. Suhtautuminen yleistajuiseen tiedeviestintään vaihtelee tieteenalasta riippuen ja on muuttunut paljon myönteisemmäksi. Esimerkiksi historiatieteessä julkaistaan aivan loistavia yleistajuisia tiede/tietokirjoja. Heikki Ylikangas Suomen historian solmukohdat (2007). Mirkka Lappalainen: Maailman suurin raha (2006) ja Susimessu (2009). Kustaa H.J. Vilkuna: Neljä ruumista (2009). Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, speediä (2009). 2
Tieteen julkisuus? Julkisuus -käsitteen lähtökohtana keskustelutilan metafora (Habermas). Esim. antiikin Ateenan agora (tori) jossa kansalliskokous k k pidettiin. Demokratia. Forum, areena (kenttä, näyttämö). Media, kahvila, internet Öffentlichkeit, public sphere. Julkinen sfääri on abstraktio areenasta, jolla keskustelu tapahtuu. Se on hypoteettinen tila ( ) jossa ihmiset kohtaavat, jakavat ideoitaan ja keskustelevat niistä vaikuttaen toisiinsa. (Lilleker 2006: Key Concepts in Political Communication) Julkisuus Julkinen Ei-salaista Ei yksityisessä omistuksessa Ei intiimiä 3
Habermas: julkisuuden ihanne Jürgen Habermas: ns. porvarillisen julkisuuden ideaali 1700-1800. 1800 Valistusajan perinne. Kaikilla sisäänpääsy (Universal access) Rationaali ja harkitseva väittely. (Rational debate) Arvoasemia ei noteerata (vs. armeija) (Disregard of rank) - Paras argumentti voittakoon. - Herruudesta vapaa keskustelu. Tieteen sisäisen julkisuuden ideaali Tieteen sosiologi Robert Mertonin mukaan modernin (luonnon)tieteen normit ovat: Kommunismi (Communalism) - tiedon jakaminen Universalismi (Universalism) - Väitteiden totuusarvoa on punnittava ennalta-annetuin epäpersoonallisin kriteerein riippumatta siitä kuka väitteen esittää. Pyyteettömyys (Disinterestedness) - En etsi valtaa Järjestelmällinen epäily (Organized Skepticism) - Kaikki väitteet automaattisesti epäiltäviksi. 4
Yleis- ja erityisjulkisuus Yleisjulkisuus on tarkoitettu periaatteessa kaikille kansalaisille. Media.Yleistajuisuus. Erityisjulkisuutta on esim. tieteenalan sisäinen julkisuus, keskustelufoorumit, seminaarit, journaalit. Vaaditaan erityistä kompetenssia. Julkisuus on tärkeä osa tiedettä. Ilkka Niiniluoto: tiede vs. sale. Tieteellinen erityisjulkisuus ensisijaista, mutta nykyisin myös tieteen yleisjulkisuus tärkeää. Julkisuus lähtökohta 2: John Dewey Ihmisen toiminnalla toisiin ihmisiin kohdentuvia vaikutuksia, jotka voivat olla ongelmallisia. (Esim. metelöiminen i kerrostalossa yöllä) Syntyy tarve nostaa esiin nämä ongelmakohdat ja ryhtyä ratkomaan niitä yhdessä keskustellen (järkiperäisesti?) Tällaisia jostakin asiasta julkisesti keskustelevia ryhmiä Dewey kutsuu julkisoksi (Public vs. audience) Myös tieteessä julkisoita. Tiede osallisena yhteiskunnan ongelmakeskusteluissa. Problem based learning. Yleistajuista, suomenkielistä. 5
Tiedeviestintä jatkumona Intraspesialistinen taso M. Bucchi: Science and the Media. A continuity model, stages Pedagoginen taso Interspesialistinen taso Populaari taso Ajattelun viestinnällisyys Serge Moscovici ja Hannah Arendt: Thinking society. Ajattelu tapahtuu ihmisten keskuudessa kommunikoidessa, ei niinkään yksilön päänsisäisessä yksinpuhelussa. Kirjoittaminen on tärkeä osa tutkimuksen prosessointia. Jos näin, niin pohdiskelu, keskustelu ja viestintä millä tahansa areenalla on ajattelua. Joka edistää tutkimusongelman prosessointia. Tapahtuuko ajattelu vain tieteellisessä artikkelissa? Yleistajuinen puheenvuoro voi olla lähtökohta tutkimukselle ja tieteelliselle projektille. 6
Tiedeviestinnän areenat professiot tiedeyhteisö opetus julkishallinto media kulttuuri politiikka kaupalliset markkinat kans. yhteiskunta Lähde: Esa Väliverronen Tiedeviestinnän käsitysten muutos 1960-2000 1. Tieteen popularisointi - valistusta 2. Tieteen tiedotus - veronmaksajalla oikeus tietää 3. Tieteen markkinointi - Pr-työtä tutkimuksen oikeutuksen ja rahoituksen turvaksi 4. Tiedeviestintä - vuoropuhelua muun yhteiskunnan kanssa Lähde: Esa Väliverronen 7
Vrt. organisaatioviestinnän 4 vaihetta tai tasoa 1. Julkisuusagentti malli. Ilmaista mainosta tempuilla ja tempauksilla. 2. Julkisen informaation malli - Informointia. 3. Kaksisuuntainen epäsymmetrinen viestintä: markkinatutkimus kampanjointia. 4. Kaksisuuntainen i symmetrinen viestintä tä - dialogi, yhteistyö. Molemmat kuuntelevat toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. Grunig & Hunt 1984 Yleistajuisen tiedeviestinnän kaksi mallia: 1) traditionaalinen vs. 2) kriittinen paradigma 1) Traditionaalinen paradigma Lineaarinen viestinnän siirtomalli. Siirtää lähettäjältä median kautta vastaanottajille. Yleensä yksisuuntaista. Deficit model tietovaje. Yleisön astiat vajaana, niihin ammennetan ylhäältä. Yleisöllä ei pätevää tietoa, tieteellä on kaikki tarvittava tieto. Paternalismi Voimakas hierarkia. Arvokkainta on tieteilijöiden toisille eksperteille kohdistama viestintä. Vertaisviestintä. Kasvattaa ja valistaa, ylösrakentaa kansalaisia. Populaari viestintä nähdään täysin erilliseksi tieteestä. Valmiiden tulosten välittäminen. Valistaminen. Kääntämisen metafora. 8
Yleistajuisen tiedeviestinnän kaksi mallia: 1) traditionaalinen vs. 2) kriittinen paradigma 2) Kriittinen paradigma. Viestintä käsitetään vuorovaikutukseksi, kaksisuuntaiseksi; ihanne dialogi, jossa tiede paitsi puhuu myös kuuntelee. Tieteellä kontribuutio ti yhteiskunnan, maailman ongelmiin. Tiede osa yhteiskuntaa, se ei ole olemassa vain itselleen. Mikä on tieteen palvelutehtävä ihmiskunnalle? Asiakaslähtöisyys. - Vrt. yliopiston 3. tehtävä: vaikuttaminen yhteiskuntaan. (1. tutkimus, 2. opetus) Jyrkän erottamisen sijaan jatkumo tieteellisestä vertaisviestinnästä yleistajuiseen. Ihmiset eivät ole tyhjiä astioita, vaan heillä on tietoa, kiinnostusta, huolenaiheita, tarpeita, relevanssirakenteita, jotka sanelevat mitä ja miten he haluavat ottaa vastaan viestintää. Viestinnän puhuteltava ihmisten relevansseja. Päättäjät, harrastajat, sairastajat voivat tietää paljon. Jokainen on ekspertti jollakin alalla ja maallikko lukuisilla. Eettisyys ja poliittisuus ovat kuvioissa mukana. Public Engagement of Science and Technology (PEST) AAAS (The American Association for the Advancement of Science) has proposed building upon and moving beyond traditional public understanding di efforts, toward more comprehensive public-dialogue opportunities. AAAS CEO Dr. Alan I. Leshner, executive publisher of the journal Science: "We need to engage the public in a more open and honest, bidirectional dialogue about science and technology and the products they give rise to, addressing not only the inherent benefits, but also the limits, it perils and pitfalls. We need to respect the public's perspective and concerns and develop a partnership that can respond to them." 9
Engage MOT Englanti 4.8 englanti-suomi engage [ɪn'geɪdʒ] [ɪngeɪdʒ] vtr/itr 1 pitää yllä jkn mielenkiintoa, kiinnittää jkn huomio engage in - ryhtyä johonkin, osallistua, antautua keskusteluun. engage with - saada yhteys, osallistua (täysipainoisesti) Miksi yleistajuista tiedeviestintää? Isaac Asimov: Tärkeää ehkäistä lisääntyvä vihamielisyys ja epäilys tieteilijöitä ja näiden työtä kohtaan. Selittää mihin veronmaksajan rahat ovat menneet Taloudelliset edut tieteellisesti valveutuneesta yhteiskunnasta. Parantaa keskustelun tasoa kansalaisten paremmalla informoinnilla (well informed citizen). Parantaa tieteen rekrytointia nuorista. Jane Gregory and Steve Miller (2000). Science in public. Communication, culture, and credibility 10
Miksi yleistajuista tiedeviestintää?(2) Thomas and Durant (1987) Why should we promote the public understanding of science? Hyödyt tieteelle legitimiteetti, rahoitus Hyöty kansantaloudelle. Tiede keskeinen taloudellinen voimavara, jota syytä edistää. Hyöty maan maineelle ja vaikutusvallalle. Hyödyt yksilölle. Pärjätä paremmin muuttuvassa sosiaalisessa maailmassa. Hyöty demokraattiselle hallinnolle ja yhteiskunnalle kokonaisuutena. Älyllinen, esteettinen, moraalinen hyöty. Gregory & Miller 2000 Miksi julkisuutta laajemmalle yleisölle? (Jan Rydman) Tietävän ihmisen on helpompi toimia yhteiskunnassa ja suunnistaa kompleksisessa maailmassa. Kuilun kaventaminen tiedon tuottajien ja kuluttajien välillä: tasaarvoisuuden mahdollisuuden lisääminen yhteiskunnassa Demokratia ei toimi kunnolla ilman riittävää tiedon tasoa. Tietävä ihminen on onnellisempi tai kykenevämpi täydempään elämään; tieto lisää enemmän iloa kuin tuskaa? Kansalaisilla on oikeus tietoon. Tiedolla on arvo sinänsä Nuorten kiinnostuksen herättäminen tiedettä kohtaan tulevia opintoja ja urasuunnitelmia ajatellen. Päättäjiin vaikuttaminen suotuisten tutkimusedellytysten ja rahoituksen turvaamiseksi. 11
Kulttuurierot: media vs. tiede Journalistit arvostavat kiinnostavuutta, viihdyttävyyttä, yy koukuttamista, ihmislähtöisyyttä. Tieteilijät arvelevat asian riittävän. Tieteilijät ja journalistit pitävät erilaisista esittämistyyleistä (Journalistit: lukijan houkutteleminen; Ekspertit: pelkät faktat.) Journalistit painottavat vahvasti enemmän journalismin vallan vahtikoira -tehtävää. Tieteilijöillä ilijöillä on kasvattavampi (paternalistic) ti asenne yleisöön kuin journalisteilla. Kulttuurierot (2) Tieteilijät odottavat median tukevan omia tavoitteitaan, mutta journalistit välinpitämättömiä näiden suhteen. Tieteilijöillä ja journalisteilla erimielisyyttä rooleista ja vallasta tekstin muotoilun suhteen. 12
Tieteilijät oman kulttuurinsa vankeja Tieteilijät kohtaavat journalistin oman tieteellisen kulttuurinsa pohjalta: 1) kanssakäyminen toisten tieteilijöiden kanssa ( vaikeus), 2) opiskelijoiden opettaminen ( ärsyttävyys), 3) julkaiseminen tieteellisissä julkaisuissa (aika, pituus). Kaikki nämä ongelmallisia. Toisen kulttuurin tuntemusta syytä opiskella. Jännitteitä jää, mutta eri intressit tiedostetaan. Pääosin suhde symbioottinen. Molemmat hyötyvät. Tutkijan on hyvä muistaa, että Journalismi on eri asia kuin tutkimus. Haluamme tai emme, medialla on erilaiset pelisäännöt kuin tieteellä. Journalistit arvostavat kiinnostavuutta, viihdyttävyyttä, koukuttamista, ihmislähtöisyyttä. Tieteilijät arvelevat asian riittävän. Journalistisen työn ihanne on skuuppi, ennen muita uutisoida. Tieteen ja journalismin kriteerit eivät aina kohtaa. Ehkeivät edes voi täysin kohdata. Usein kuitenkin molemminpuolinen hyöty, symbioosi. Journalistit odottavat, että asiantuntija ylittää ahtaat tieteelliset normit median kanssa asioidessaan. Tiede on yleisjoukkoviestimille vain aihepiiri muiden joukossa. Tiede joutuu kilpailemaan kiinnostavuudella toisten aiheiden kanssa. Tutkijoille ill ja tiedeviestinnälle i olisi i hyödyllistä, jos median käytännön toimintaa tunnettaisiin paremmin. Vastaavasti: ei olisi pahitteeksi mediaväellekään tutustua tutkimuksen pelisääntöihin ja käytäntöihin. 13
Tiedeviestinnän koulutusta Suomessa Tiedeviestinnän maisteriohjelma, Oulun yliopisto. 2007 alkaen. 120 op. http://www.oulu.fi/hutk/en/studies/tiema/ Helsingin yliopiston viestinnän laitos tiedeviestinnän opintokokonaisuus 22 op (jatko-opiskelijoille) 15 opisk. http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/jatkoopinnot/tiedeviestinta.htm 14