9. HEDELMÄPUUT Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kavikuvau RAI TUU RII HKI Hinta RAI TUU RII HKI Valo Vyöhyke Kotimaiten hedelmäpuiden hedelmät ovat arvona anainneet. Nämä yleenä kokonaan ilman torjunta-aineita tuotetut hedelmät voi yödä kokonaiina kuorineen - näin aadaan hyödynnetyki kuorea ja heti en alla olevat flavonoidit, joita uomalaiia omenoia on runaati. Muitettava on myö hedelmäpuiden koritearvo. Kirikan ja omenan kukinta on alkukeän ilonaihe, melko pienikokoiina ja elkeämuotoiina ne opivat pieneenkin pihaan ja ilahtuvat lähirakennuten antamata uojata. Jopa rivitalopihaan ja parvekkeelle on nykyiin kääpiö- ja pilaripuiden aniota upeita vaihtoehtoja. Luumupuut RAI TUU RII HKI Mahdolliuu luumujen kavatukeen on Suomea parantunut viime vuoina huomattavati uuden tulemien kokeneiden maatiailajikkeiden myötä. Lajikkeet eroavat kavutavaltaan huomattavan paljon toiitaan. Hedelmien väri vaihtelee keltaieta punaieen ja inieen, myö mallon väri ja mehevyy vaihtelevat. Pölytyken uhteen lajikkeet jakautuvat itepölytteiiin ja pölytytä tarviteviin (keltaluumut), jokin myö itepölytteiillä lajikkeilla ritipölyty parantaa atoa - kahden eri lajikkeen hankinta onkin iten hyödyllitä. Lämmötä pitävät luumupuut viihtyvät varmimmin puutarhan aurinkoiea ja uojaiea kolkaa. Erityien hyvin ne menetyvät, jo paikka on läpäievä hietamaa etelä-lounairinteeä. Kuivuutta luumu ietää yllättävän hyvin. Kuivimmilla paikoilla maapohjaa voi kuitenkin parantaa mullalla, avimaahan voi liätä hiekkaa. Talvehtimita ja atoa edeauttaa maltillinen lannoitu; kalkituketa on ilti huolehdittava äännöllieti. Taimet itutetaan elokuua tai keväällä ja taimiväliki jätetään ainakin 4 metriä. Satoa luumut alkavat tuottaa 4-5 vuoden kuluttua. Prunu dometica 'Ave' LUUMUPUU AVE, uojaia Läpäievä, kalkittu Virolainen uutuulajike. Hedelmät ovat violetin punaiia, kekikokoiia, herkulliia ja kypyvät jo elokuun puoliväliä. Hyvä viljelylajike. Prunu dometica 'Eurazia' KELTALUUMU EURAZIA, uojaia Läpäievä, kalkittu Hedelmien pohjaväri keltainen, mutta uein tummanpunaien peitevärin peittämä. Malto hyvin mehukata, keltaita, marmeladimaita, makeaa. Kypyy elo-yykuun vaihteea. Suuri ato, vaihtelee vuoittain. Tarvitee pölyttäjän. Prunu dometica 'Garmonia' LUUMUPUU GARMONIA Venäläinen kekikokoinen ininen hyvänmakuinen., uojaia Läpäievä, kalkittu I (IV) I Prunu dometica 'Kuntala' LUUMU KUNTALA, uojaia Läpäievä, kalkittu Tulee nuorena atoikään ja kypyy aikaiin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykavuinen, itepölyttävä. Prunu dometica 'Kuokkala', FinE LUUMU KUOKKALA, uojaia Hedelmä kekikokoinen, violetinpunainen, mehuka ja hyvänmakuinen ja äilyy varatoa 2-3 viikkoa. Puu kavaa hillityti, eivätkä okat repeile herkäti. Itepölytteinen. Läpäievä, kalkittu Prunu dometica 'Laatokan Helmi' KELTALUUMU LAATOKAN HELMI, uojaia Läpäievä, kalkittu Tekee hedelmiä jo hyvin nuorena. Itepölytteinen, runaampi ato pölyttäjän avulla. Hyvä yöntiluumu ja opii monipuolieti myö taloukäyttöön. Säilyy pitkään. Kapea pikkupuu. Hyvä valinta pienelle pihalle. Kukkii toukokuua valkoiin kukin. Erinomainen talvenketävyy. Leikkaa tarvittaea varovati yykeällä. I(IV) Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Luumupuut RAI TUU RII HKI Prunu dometica 'Opal' PUNALUUMU OPAL, uojaia Läpäievä, kalkittu Hedelmät inivioletin väriiä, kekiuuria, maukkaita, kypyvät elo-yykuua. Lajike on atoia, itepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Ruotalainen jalote. Hyvä viljelylajike. Prunu dometica 'Siivoen Keltaluumu' LUUMU SIIVOSEN KELTALUUMU, uojaia Läpäievä, kalkittu Makeat ja mehevät keltaiet hedelmät. Kiinteä ja miedonmakuinen, opii hyvin niin talou- kuin pöytähedelmäkikin. Hedelmät kypyvät yykuun lopulla. Tarvitee toien lajikkeen pölyttäjäki. Prunu dometica 'Sinikka', FinE LUUMU SINIKKA Prunu dometica 'Vilmitar' PUNALUUMU VILMITAR, uojaia Jo nuorena atoikäinen. Hedelmä tummanininen, makeahko ja aromaattinen eikä varie tai halkeile herkäti. Puu on itepölytteinen ja hillittykavuinen, ja e kavattaa vain niukati juuriveoja. Prunu dometica 'Victoria' LUUMU VICTORIA, uojaia, uojaia Prunu dometica 'Yleinen Keltaluumu' LUUMU YLEINEN KELTALUUMU, uojaia Vanha kotimainen kanta, jonka jakottainen ato kypyy myöhään. Hedelmä kooka, keltainen, makea ja mehevä. Puu kavaa hitaati ja jää yleenä pieneki. Ritipölytteinen. Prunu dometica 'Zaretnaja Rannaja' LUUMUPUU ZARETSNAJA RANNAJA, uojaia Läpäievä, kalkittu Sato alkaa 4-5 vuotiaana. Tarvitee pölyttäjän. Hedelmä hyvin uurikokoinen, tummanvioletinpunainen, pyöreä. Malto tummankeltaita, hienorakeita, marmeladimaita. Hyvin herkullinen maku. Kivi irtoaa helpoti. Kypyy elo-yykuun vaihteea. Voimakakavuinen. Läpäievä, kalkittu Läpäievä, kalkittu Hedelmä uuri ja kekikokoinen., pohjaväriltään keltainen, peiteväri täplikä punainen. Maku makea, vähähappoinen. Malto mehuka, kiinteä. Tuore- ja taloukäyttöön. Runa ato jo nuorena. Puu pienikokoinen. Itepölyttyvä. Ritipölyty uoiteltavaa. Läpäievä, kalkittu Virolainen jalote. Luumut uuria, aprikooinväriiä, punertavia. Maku raikkaan makea, pehmeä ja mehuka. Kypyy yykuun alua. Puu uurikavuinen ja atoia, herkkuluumu. Tarvitee pölyttäjän. Läpäievä, kalkittu I I(IV) I(IV) (III) Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Kirikkapuut RAI TUU RII HKI Kirikkapuita on kavatettu Suomea jo pari ataa vuotta, mutta meillä menetyvät yleieti vain hapankirikat. Parhaimmillaan kirikoiden maku on kuivan ja lämpimän keän jälkeen; marjat kyyvät elokuun aikana. Etekin kukkieaan kirikkapuu on puutarhan upea kateenvangitija ja kohtuukokoiena e on myö helppo ijoittaa kekeielle, rakennuten uojaamalle paikalle; taimet on kuitenkin uojattava verkoilla myyrien ja jäniten varalta. Puu kavaa yleenä 3-5 metrin korkuieki, jokin penakirikkalajikkeet jäävät yleenä kahden metrin korkuiiki. Kavupaikan tulee olla lämmin eikä kovin hallanarka, illä kukinnan aikainen halla etää helpoti adon kehittymien. Kavualutan on oltava kevyt, multava ja hyvin kalkittu. Kirikka ietää kuiviakin kavupaikkoja omenaa paremmin. Hapankirikat jaetaan tavallieti morelleihin ja amarelleihin eli kuulamarjoihin ekä liäki mataliin penakirikoihin. Morellit ovat tummia ekä päältä että iältä ja niiden maku on melko hapan. Amarellien makeammat marjat ovat vaaleahkoja mutta miedonmakuiia ja mehu lähe väritöntä. Penakirikat kavavat noin kahden metrin korkuiiki ja niihin kuuluu ekä morelleja että amarelleja. Makeakirikat RAI TUU RII HKI Kavupaikan tulee olla lämmin eikä kovin hallanarka, illä kukinnan aikainen halla etää helpoti adon kehittymien. Kavualutan on oltava kevyt, multava ja hyvin kalkittu. Kirikka ietää kuiviakin kavupaikkoja omenaa paremmin. Prunu avium 'Gårdebo' MAKEAKIRSIKKA GÅRDEBO, lämmin Ruotalainen, Smålannita kotoiin oleva melko ketävä makeakirikka. Aikai- ja runaatoinen. Kirikka kooka ja tummanpunainen, makea. I(IV) Prunu avium 'Leningradin Muta' MAKEAKIRSIKKA LENINGRADIN MUSTA, lämmin Erittäin hyvänmakuiet, yvän tummanpunaiet, lähe mutat marjat. Tuottaa atoa 4-5 vuoden kuluttua itutuketa. Itepölyttävä, mutta ato runaampi kun toinen lajike pölyttämää. I Prunu avium 'Meelika' Normaalirunko MAKEAKIRSIKKA MEELIKA, lämmin Itepölyttyvä kanadalainen tummanpunamarjainen ja makea kirikka Prunu avium 'Tontu' MAKEAKIRSIKKA TONTU, lämmin Kirikat ovat ydämenmuotoiia, tummanpunaiia. Talvenketävä, aikainen, atoia ja hyvänmakuinen imeläkirikka. Valkoiet kukat keväällä. Tarvitee lähitölleen pölyttäjälajikkeen. Prunu avium 'Viljandin keltainen' MAKEAKIRSIKKA VILJANDIN KELTAINEN, lämmin Marjat kekikokoiia, punakeltaiia ja makeita. Prunu avium 'Vytenu Geltonoji' MAKEAKIRSIKKA VYTENU GELTONOJI, lämmin Keltamarjainen makeakirikka. Hedelmät maukkaita, kypyvät heinäkuua. Keltainen hedelmä ei kiinnota ratalintuja. Tarvitee pölyttäjän. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Kuulamarjatyyppiet kirikat RAI TUU RII HKI Prunu cerau 'Huvimaja' Prunu cerau 'Pihtipuda', FinE Prunu cerau 'Sikkola', FinE KIRSIKKA HUVIMAJANKIRSIKKA, lämmin Amarellityyppinen 'Huvimaja' tulee atoikään jo 3-4-vuotiaana. Melko koottaat pitkulaiet hedelmät ovat voimakkaan punaiia ja makeahkoja. Se on itepölytteinen mutta myö hyvä pölyttäjä. KIRSIKKA RAUHALANKIRSIKKA, lämmin Rauhalan morelli' tulee jo nuorena atoikään. Hedelmät kekikokoiia ja makeahkoja. Pihtiputaalta ja Pälkäneeltä viljelyyn otettu FinE-lajike on itepölytteinen. Puu tuleentuu aikaiin. KIRSIKKA SIKKOLANKIRSIKKA, lämmin Morellityyppiet kirikat RAI TUU RII HKI Prunu cerau 'Fanal' KIRSIKKA FANAL, lämmin Morelli 'Fanal' on Etelä-Suomea runaatoinen; en hedelmät ovat tummanpunaiia ja mehukkaita. Lajike on itepölytteinen mutta myö hyvä pölyttäjä. Prunu cerau 'Varjomorelli' KIRSIKKA VARJOMORELLI, lämmin Varjomorelli' on alkuaan rankalainen lajike, jolla on runa ja jo nuorena alkava ato. Hedelmät kekikokoiia, hapahkoja ja hienoaromiia eivätkä varie helpoti. Itepölytteinen. Penakirikat RAI TUU RII HKI Prunu cerau 'Chokoladnaja' SUKLAAKIRSIKKA CHOKOLADNAJA, lämmin Aikainen, makea, ketävä, venäläinen, hyvin tummamarjainen penakirikka. Jää pieneki, monihaaraieki penaaki. Hedelmät kypyvät aikaiin. Itepölyttävä. I(IV) Amarellityyppinen 'Sikkola' tulee nuorena atoikään; ato myö kypyy varhain mutta on määrältään vaihteleva. Hedelmät pienehköjä, helakanpunaiia ja makeita. Puu erityien talvenketävä. Itepölytteinen. (V) (III) (V) Prunu cerau 'Latvian Matala' PENSASKIRSIKKA LATVIAN MATALA Tuuhea penamainen. Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Itepölytteinen., lämmin I Prunu cerau 'Nordia' PENSASKIRSIKKA NORDIA, lämmin Ruotalainen, morellityyppinen. Matala, itepölytteinen. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Päärynät RAI TUU RII HKI Päärynä kannattaa ituttaa puutarhaa kunniapaikalle, uojaiaan ja lämpimään kohtaan. Laji on vaativampi talvehtimiena uhteen kuin kirikat ja luumut. Päärynä muituttaa omenapuuta ekä kavutavaltaan että kukinnaltaan, mutta toitena pölyttäjiki niitä ei ole. Oa lajikkeita tuottaa atoa ykinkin, mutta pölytyken varmitamieki kannattaa yleenä ituttaa kahta lajiketta. Kavualutan tulee olla ravinteikata ja multavaa. Märkyyttä taimi ei iedä, joten itutukohtaan kannattaa muotoilla mullata kohopenkki. Itutuväliki tavalliilla taimilla jätetään 4-5 metriä. Päärynöitä leikataan kuten omenapuita, mutta niukemmin. Voimakkaati kavaneita veroja lyhennetään keväällä niin, että edelikeän kavuta poitetaan kolmaoa. Sairaat, vioittuneet ja kuivat okat poitetaan terveeeen puuhun ati. Talveki puut uojataan verkoilla ja rungonuojilla. Pyru communi 'nen Päärynä' PÄÄRYNÄ AUNEN PÄÄRYNÄ Pyru communi 'Kutavi' PÄÄRYNÄ KUSTAVI Suojaia, lämmin Suomalainen maatiaikanta Kutavita. Hedelmät vihertäviä, kookkaita, melko kovamaltoiia. Maku miedon päärynä-mäinen. Kylmillä paikoilla hedelmät eivät ehdi valmitua. Korjattava viimeitään lokakuun alua. Kypyy varatoa Pyru communi 'Luck' PÄÄRYNÄ LUCK Suojaia, lämmin Sakalainen lajike. Hedelmä pyöreähkö. Pohjaväri keltainen, jota peittää uein tiilenpunainen peiteväri. Malto on kovaa, karkeaa ja mehukata. Maku, miellyttävän makea, miedohko, vailla karvautta. Siitepöly hyvin itävää. Pyru communi 'Lutu' Suojaia, lämmin nen Päärynä' on lähtöiin Pälkäneeltä Hämeetä ja tulee jo varhain atoikään. Hedelmä on pienehkö, makea ja hyväntuokuinen, mutta kypänä pehmeä eikä ketä äilytytä. Puu kavaa hillityti ja on itepölytteinen. PÄÄRYNÄ LUTSU Suojaia, lämmin Ravinteika, multava Hedelmät kookkaita, keltaiia, malloltaan mehukkaita, hienorakeiia, maultaan miellyttäviä, hapokkaan makeita. Sato kypyy yykuua. Aikaiatoinen. Ravinteika, multava (III) Ravinteika, multava Ravinteika, multava (III) (III) Pyru communi 'Mokovkaja' PÄÄRYNÄ MOSKOVSKAJA Suojaia, lämmin Ravinteika, multava Vanha venäläinen päärynälajike, hedelmä kekikokoinen, pitkänomainen. Väri vihreä, kypyeä kellatuva. Malto pehmeää ja mehukata, maku makea ja päärynämäien aromika. Kypyy yykuun puoliväliä ja äilyy kolmien viikkoa. (III) Pyru communi 'Pepi' Normaalirunko PÄÄRYNÄ PEPI Hillitty runko Suojaia, lämmin Pepi on jo nuorena atoikään tuleva virolailajike. Sato kypyy elo-yykuua; hedelmä on vihertävänkeltainen ja mehuka. Itepölytteinen. Pyru communi 'Porin Päärynä' PÄÄRYNÄ PORIN PÄÄRYNÄ Suojaia, lämmin Hieno päärynälöytö Porita. Hedelmät kekikokoiia tai uuria, kullankeltaiia. Maku lieväti happoinen, mauteinen. Suuriatoinen. Kypyy yykuua. Ilmeieti itepölytteinen ja hyvä pölyttäjä muille. Korvaa mainioti venäläien Tonkovjatka-lajikkeen. Pyru communi 'Tohtorin Päärynä' PÄÄRYNÄ TOHTORIN PÄÄRYNÄ Suojaia, lämmin Ravinteika, multava I Ravinteika, multava I Ravinteika, multava Hyvänmakuinen, imelä ja voimakaarominen, rakenteeltaan miellyttävän pehmeähkö hedelmä. Pienetä kootaan huolimatta lämpimän punertavakylkinen, keltainen hedelmä on ulkonäöltään houkutteleva. Kypyy yykuun alua. Itepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Kotipuutarha-lehden makutetivoittaja. I Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Omenapuut RAI TUU RII HKI Omenalajikkeiden runau aa vaikeiden valintojen eteen. Enimmäinen valintaperute opivia lajikkeita omenatarhaan etittäeä on talvenketävyy, mutta myö taudinalttiu. Hillittykavuiille perurungoille vartettujen puiden tulo on taoittanut kavuvoimaa ja atoontuloiää aiemmin olleita lajikkeiden väliiä eroja. Lajikkeiden välillä on huomattavia eroja kavun voimakkuudea ja okien pakuudea. Hillittykavuiia lajikkeita ovat mm. Pirja, Huvitu ja Konta ja voimakakavuiia mm. Latvia, Sariola ja kaneliomenat. Omenapuu tarvitee toien lajikkeen iitepölyä tuottaakeen hedelmää, mutta lajikkeiden kyvyä pölyttää muita on uuria eroja. Erityien hyviä pölyttäjiä ovat Valkea Kuula, Pirja, Punainen Kaneli, Grenman, Antonovka ja Dolgo. Yleenä riittää, että kotipuutarhaan itutetaan kolmea lajiketta. Varhaiilla keäomenilla ja myöhäiillä talvilajikkeilla kukinta ajoittuu oin eri aikaan, mikä vähentää pölytykelle otollita aikaa. Aikaiet keälajikkeet Pirja ja Huvitu kuitenkin pölyttävät hyvin talviomena Lobon. Myö monet marja- ja paratiiiomenapuut kelpaavat pölyttäjiki. Keälajikkeet kypyvät elokuua tai yykuun alkupuolella. Eivät ketä pitkää varatointia. Tuorekäyttöön. Syylajikkeet kypyvät yykuun aikana. Säilyvät hyvää varatoa 2-3 kk. Poimintakypiä yy-lokakuua. Nautintakypiä n. kuukauden varatoinnin jälkeen. Säilyvät varatoa 3-5 kk. Keälajikkeet RAI TUU RII HKI Malu communi 'Atrakaani Io Kuula' OMENA ASTRAKAANI ISO KUULAS Ketävin Atrakaan-lajikkeita. Hedelmä kooka, keltainen, kypänä kuulaka ja hyvin mehuka, makea ja mauteinen. Hedelmät herkkiä halkeilemaan. Alttiutta muumiotaudille eiintyy. Malu communi 'Huvitu' OMENA HUVITUS Huvitu' on vanha uomalainen lajike, joka tuottaa jo nuorena runaan ja äännöllien, elokuun puoliväliä kypyvän adon. Hedelmä on pienehkö, oin tummanpunainen, makea ja mieto. Puu kavaa hillityti, ja okakulmat ovat avoimet. Lajike on hyvä pölyttäjä. Malu dometica 'Julyred' OMENA JULYRED Uui amerikkalainen herkkulajike. joka on aamaa vankan ijana kauppatarhoiamme. Hedelmä täyin punainen, kooka ja aromika. Kannattaa kokeilla edulliilla paikoilla. I (IV) Malu communi 'Lepaan Meloni' OMENA LEPAAN MELONI Emopuu löydetty Lepaan vanhata hedelmätarhata, joa en oletetaan yntyneen vuoden 1830-luvulla. Lajiketta pidetään erityien talvenketävänä. Hedelmä kekikokoa pienempi, vaalean keltainen, maku makea, hapoton, jonkin verran melonimauteinen. C-vitamiinipitoiuu huomattavan korkea. Hyvä pölyttäjä. I-V Malu communi 'Valkeakuula' OMENA VALKEA KUULAS Valkea Kuula' on uoituimpia lajikkeita. Se alkaa tuottaa runata atoa jo nuorena, jokin kypät hedelmät varievat helpoti. Hedelmä on uurehko, ohutkuorinen, kellertävä ja kypyttyään läpikuultava, maku raikkaan rappoinen ja miellyttävä. Puu jää kekikokoieki. Latvu on tiheä, mutta okat lähtevät hyvää kulmaa. Hyvä pölyttäjä. I Malu communi 'Vuokko' OMENA VUOKKO Vuokko' on kotimainen uutuu ja oiva vaihtoehto Valkea Kuula -lajikkeelle. Sato kypyy elokuun loppupuolella ja äilyy kuukauden. Hedelmä uurehko, oraniilaikkuinen ja rapea, maku okerien hapoka ja miellyttävä. Puu kavaa uureki. (III) Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Syylajikkeet RAI TUU RII HKI Malu communi 'Keltakaneli' OMENA KELTAKANELI Kanelilajikkeiden keltainen värimuunno. Hedelmä keltainen, punaviiruinen, voimakkaan kanelimauteinen. Ketävä ja terve, myöhäiatoinen, hyvä pölyttäjä. Mainio luomulajike. Malu dometica 'Pekka', FInE TARHAOMENAPUU PEKKA Hedelmä kekikokoinen, pakukuorinen. Omenan väri erikoinen: tummanpurppuranpunainen, miltei muta,. Myö malloa on runaati punaväriä. Makea ja kauni erikoiuu. Puu jää pienikokoieki, Malu communi 'Punakaneli' OMENA PUNAKANELI Malu dometica 'Sariola' OMENA SARIOLA Hedelmä kekikokoa pienempi, litteänpyöreä. Pohjaväri keltainen, peitevärinä juovittaita punaa. Malto kovaa ja tiivitä. Maku makean viinihappoinen, hienoarominen. Korkealaatuinen herkkuhedelmä. Tulee myöhään atoikään, mutta kääpiöpuuna ato alkaa jo aikaiin. Vaatii pölyttäjän. Puu kehittyy korkearakenteieki. Hyvä pakkaen ja taudinketävyy. Sopii luomuviljelyyn. Erä niitä vanhoita lajikkeita, jotka ovat tuloa takaiin kauppaviljelyyn. Talvilajikkeet RAI TUU RII HKI Malu communi 'Japi' OMENA JASPI Japi' on melko nuorena atoikään tuleva herkkuomena, jonka runa ato kypyy yykuun puoliväliä ja äilyy lokamarrakuuhun. Hedelmä kekikokoinen, hehkuvanpunainen ja kiiltävä. Maku mieto, makea ja mauteinen. Puulla leveähkö latvu, illä okakulmat ovat avoimia. Malu communi 'Turo' OMENA TURSO Suomalainen lajike, jonka alkuperä lienee Kangaalta Turolan talota. Hedelmät hyvin uuria, hapahkoja, kauniin oraniviiruiia. Mahtava talouomena. Erittäin pakkaenketävä. Malu communi 'Åkerö' OMENA ÅKERÖ I-V(VI) (III) Punainen Kaneli' on vanha, alkuaan venäläinen lajike. Se tulee myöhään atoikään, mutta yönti- ja talouomenoina käytetty ato on ittemmin runa ja äännöllinen. Hedelmä on kekikokoinen, oin punainen ja kanelin makuinen. Terveetä ja talvenketävätä puuta tulee kooka, mutta nuorina okat kavavat jyrkäti ylöpäin. Jo okia illoin leikataan ja taivutetaan, repeilyalttiu vähenee ja atoikään tulo aikaituu. Vanha ruotalainen peruomena. Hedelmä yleenä kekikokoinen, muodoltaan lieriömäinen. Pohjaväri keltainen, peitevärin määrä vaihtelee, ollen tiilenpunainen. Malto kovaa ja kiinteää. Maku lievähappoinen, makea ja iinä tuntuu Åkerölle ominainen voimaka aromi. Puu tulee varin myöhään atoikään. (V) I-V I I-V (III) Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
Hillittykavuieen B9-runkoon vartetut omenat RAI TUU RII HKI Hillittykavuieen perurunkoon vartetulla omenapuulla on monia etuja normaalikokoiiin ukulaiiina nähden. Pieneki jäävät puut voi eninnäkin ituttaa lähelle toiiaan. Kotipuutarhoia niiden itutuväliki uoitellaan kolmea ja ammattiviljelmillä jopa alle kahta metriä; normaalikokoiet omenapuut en ijaan vaativat mieluiten viiden metrin välit. Kun omenapuut voi ituttaa tiheään, pieneen pihaan aa ueampaa lajiketta, jolloin pölyty onnituu varmemmin ja atokauikin pitenee. Pienikokoiten puiden leikkautarve on myö vähäiempi, ja en voi tehdä turvallieti maata. Malu B9 'Borgovkoje' KÄÄPIÖOMENA BORGOVSKOJE Venäläitä alkuperää. Ehdottomati talvenketävimpiä keälajikkeitamme. Hedelmä kekikokoinen, uein pitkulainen, kypänä keltainen ja hyvin lieväti punaviiruinen. Maku puhtaan makea, lähe hapoton, laten uoioa. Hyvin terve ja atoia lajike. I-V (VI) Malu B9 'Huvitu' KÄÄPIÖOMENA HUVITUS Hedelmä on pienehkö, lieväti pitkänpyöreä. Hedelmän helakankeltainen pohjaväri on runaan tumman punan peittämä. Maku on hyvä, imelänhappoinen. Hedelmä kypyy aikaiin ja tulee herkullien kuulakkaaki Malu B9 'Keltakaneli' KÄÄPIÖOMENA KELTAKANELI Syylajike. Kanelilajikkeiden keltainen värimuunno. Hedelmä keltainen, punaviiruinen, voimakkaan kanelimauteinen. Ketävä ja terve, myöhäi- ja runaatoinen, hyvä pölyttäjä. Mainio luomulajike. Malu B9 'Pekka' KÄÄPIÖOMENA PEKKA Malu B9 'Punakaneli' Syyomena. Kohuttu uomalainen uutuu (Lobo x Huvitu). Lakettu kauppaan ykyllä 1999. Hedelmä keki-kokoinen ja pakukuorinen. Omenan väri on erikoinen: tumman purppuranpunainen, miltei muta. Myö malloa on runaati punaväriä. Makea ja kauni erikoiuu. Puu jää pienikokoieki. KÄÄPIÖOMENA PUNAKANELI Syylajike. 'Punainen Kaneli' on vanha, alkuaan venäläinen lajike. Se tulee myöhään atoikään, mutta yönti- ja talouomenoina käytetty ato on ittemmin runa ja äännöllinen. Hedelmä on kekikokoinen, oin punainen ja kanelin makuinen. Terveetä ja talvenketävätä puuta tulee kooka, mutta nuorina okat kavavat jyrkäti ylöpäin. Jo okia illoin leikataan ja taivutetaan, repeilyalttiu vähenee ja atoikään tulo aikaituu. I-V(VI) (III) (V) Malu B9 'Valkeakuula' KÄÄPIÖOMENA VALKEAKUULAS Keälajike. 'Valkea Kuula' on uoituimpia lajikkeita. Se alkaa tuottaa runata atoa jo nuorena, jokin kypät hedelmät varievat helpoti. Hedelmä on uurehko, ohutkuorinen, kellertävä ja kypyttyään läpikuultava, maku raikkaan rappoinen ja miellyttävä. Puu jää kekikokoieki. Latvu on tiheä, mutta okat lähtevät hyvää kulmaa. Hyvä pölyttäjä. I Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.
KIRSIKKALUUMUT RAI TUU RII HKI Kirikkaluumut eli myrobalaanit ovat eurooppalaien ja aaialaien luumun riteymiä. Ne tulevat atoikäiiki aikaiemmin kuin muut luumut. Kirikkaluumuja kavatetaan amalla tavalla kuin muitakin luumuja. Ruuunpuna-valkoinen kukinta on hyvin näyttävä ja hedelmät aromaattiia. Kirikkaluumut talvehtivat yleenä vyöhykkeillä, mutta niitä voi kokeilla myö vyöhykkeille II edulliille kavupaikoille. Prunu ceraifera (myrobalana) Kometa KIRSIKKALUUMU KOMETA Suojaia, lämmin Kekikokoinen. Kometa on makea, itepölyttinen kirikkaluumu. Punertava ato kypyy elokuun lopulla. (III- IV) Prunu ceraifera (myrobalana) Podarok St. Peterburg KIRSIKKALUUMU PODAROK ST. PETERSBURG Suojaia, lämmin Kavukorkeu on 1,5-3 metriä. Podarok St. Peterburg-lajike on terve ja runaatoinen kirikkaluumu. Se kukkii aikaiin toukokuua. Keltainen ja pienehkö hedelmä on mehuka ja hienoarominen. Lajike on itepölytteinen. (III- IV) Prunu ceraifera Punainen Paroni KIRSIKKALUUMU PUNAINEN PARONI Suojaia, lämmin Korkeu 1,5-3 metriä. Lehditö punertava kuten myö hedelmät, joiden väri yvenee yvän purppuranpunaiiki kypyeään. Kukkii hyvin aikaiin keväällä näyttäväti hennon vaaleanpunaiin kukin. Tarvitee pölyttäjän. (III- IV) ERIKOISHEDELMÄPUUT RAI TUU RII HKI Perhepuuki anotaan hedelmäpuuta, johon on vartettu ueita lajikkeita; ideana on ritipölytyken onnituminen illoinkin, kun pihaan mahtuu vain yki puu. Ueita lajikeyhditelmiä. Perheomenapuu Korkeu n. 2 metriä, levey n. puoli metriä 55,00 (V) Perhepäärynäpuu 59,00 I Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.