Krkeus cm. Pystyoksainen. Kasvattaa paljon juurivesoja. Hyvin runsas sato, marja keskimäärin 16 mm kokoinen

Transkriptio

1 HYÖTYPENSAAT Alkuperämaa Vyöhyke Hinta RAI TUU RII HKI Marjatuomipihlaja eli Sakatoon on pohjoiamerikkalainen marjanviljelyyn erityieti jalotettu tuomipihlaja. Tämä valkokukkainen pena tai pikkupuu on amalla puutarhan koritekavi. Täyin terveet tuomipihlajat opivat luonnonmukaieen viljelyyn. Lajikkeet ovat itepölytteiiä, joten ykikin pena tuottaa atoa. Loppukeällä kypyvät makeat, tummaniniet marjat tuovat mieleen mutikat. Tuomipihlajia kututaankin intiaanien mutikkapuiki. Marjat katoavat lintujen uihin, ellei marjoja poimita pian niiden kypyttyä. Ne oveltuvat parhaiten hilloki ja mehuki yhdeä muiden marjojen kana. Amelanchier alnifolia 'Northline' Suomi I-VI 19,90 MARJATUOMIPIHLAJA (SASKATOON) NORTHLINE Amelanchier alnifolia 'Smoky' Suomi I-VI 19,90 MARJATUOMIPIHLAJA (SASKATOON) SMOKY Tuore, ravinteika, läpäievä, hyvin kalkittu Korkeu reilu 2 metriä. Pytyokainen, runa ato ja millin marjat. Paljon juuriveoja. Tuore, ravinteika, läpäievä, hyvin kalkittu Krkeu cm. Pytyokainen. Kavattaa paljon juuriveoja. Hyvin runa ato, marja kekimäärin 16 mm kokoinen 2-5 m. Tyrnin lehdet hohtavat hopealle. Oranien marjojen kehittymieki tarvitaan muutamia pölyttäviä hedepenaita emikavien kekelle. Kirpeät, mutta aromikkaan marjat äilyvät pitkälle talveen. Ne iältävät runaati C-vitamiinia. Kavupaikan on oltava ehdottomati aurinkoinen. Typenitojana tyrni ei vaadi paljon kavualutalta. Runaati juuriveoja kavava pena ketää erittäin hyvin tuulta ja uolaa. Levey 3 m. Hippophaë rhamnoide LEIKORA emitaimi Hollanti I-III(IV) 9,90 PERTSIK emitaimi Suomi I-IV 19,90 POLLMIX hedetaimi Hollanti I-VI(VII) 9,90 TARMO hedetaimi Suomi I-VI 19,90 Lycium barbarum Hollanti I-III 17,90 GOJI (PUKINPENSAS) Korkeu noin 3 metriä. Purppuranpunaieen vivahtavat lilat kukat ovat lehtihangoia keä-elokuua. Goji tarkoittaa iloita. Tiibetiläiet anovat: kun yö Goji -marjoja aamulla, on iloinen koko päivän. Punaiet ja makeat upermarjat iältävät paljon betakaroteenia, B-vitamiinia. C-vitamiinia ekä ueita mineraaleja. Ne ovat ii erittäin terveelliiä. Marjoita voi tehdä teetä tai keittoa, niitä voi yödä ruinoiden tapaan tai niitä voi liätä vaikka jogurtin joukkoon. Pena, jolla on tuuhea kavutapa. Raparperi on puutarhan pikantti herkkuvihanne, joka tuottaa atoa vuoia, jopa vuoikymmeniä, kunhan kavupaikka on kunnotettu ille mieluiaki. Monivuotiet vihanneket kannattaa ituttaa kavimaalla amaan paikkaan, joa ne eivät ole vuotuiten maanmuokkauten tiellä. Monivuotiten vihanneten atoa joutuu odottelemaan muutaman vuoden, mutta en jälkeen ne avaavatkin atokauden jo toukokuua. Raparperita käytetään nuoret lehtiruodit makoiiin kiieleihin, piirakoihin ja jopa viinin raaka-aineeki. Lehdet en ijaan ovat myrkylliet, ja ruoditkin iältävät iinä määrin okaalihappoa, että jokapäiväinen käyttö ei ole uoiteltavaa. Rheum rhabarbrum Hollanti 5,90 TARHARAPARPERI Elmblitz Holteiner Blut Roenhagen Red Champagne Timberley Early Valentine Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

2 Mutaherukka on kotipuutarhan helppohoitoinen marjapena Sekä lehdet että marjat tuokuvat aromikkailta ja kavi on myö poikkeukellien terveellinen. Marjat kannattaa kerätä kokonaiina terttuina ja täyin kypinä, jolloin niiden maku on parhaimmillaan. Lehtiäkin voi hyödyntää - niitä aa aromia teehen, juomiin ja etikkakurkkuihin. Mutaherukka kavaa monenlaiilla paikoilla, mutta avimaaa okat jäävät hennoiki ja taipuvat helpoti maata vaten, kun taa multavaa maaa kavu on rehevää mutta napakkaa. Penaat itutetaan kahden metrin, aidanteia 0,5-1 metrin välein. Jo taimen ituttaa 5-10 cm alkuperätä yvenpään, tyveltä kavaa paljon vahvoja veroja ja pena haarautuu hyvin. Tällöin e ei välttämättä tarvite itutuleikkauta. Jo taimi on alunperin kovin vähäokainen, e leikataan itutuken jälkeienä keväänä 20 cm korkeudelta. Tulevina vuoina pena pyritään pitämään hoitoleikkaukin terveenä ja marjaato helpoti poimittavana. Mutaherukkapena pyyy äännölliellä huolenpidolla tuottoiana jopa yli 20 vuotta. Se leikataan mieluiten varhain keväällä, jolloin poitetaan kuolleet, airaat ja vioittuneet okat, lumen maahan painamat verot ekä uuita vaaleita veroita ohuimmat. Myö yli 6-vuotiaat okat leikataan poi. Tarvittaea pena on tuettava. Ribe nigrum 'Hildur' Suomi I-IV (V) 4,90 MUSTAHERUKKA HILDUR Suuret, makeat marjat. Suuri ja pytykavuinen pena. Sopii erinomaieti tuorekäyttöön ja pakatukeen. Satoia ja aikainen lajike Ribe nigrum 'Melalahti' Suomi I-VII 4,90 MUSTAHERUKKA MELALAHTI Marja on makea, uuri ja pehmeäkuorinen. Pytykavuinen ja härmänketävä. Runaatoinen, kypyy melko aikaiin. Ribe nigrum 'Mikael' FinE Suomi I-VI 6,90 MUSTAHERUKKA MIKAEL Mutaherukka Mikael on yntynyt Brödtorp -lajikkeen kolmen perättäien itepölytyken tulokena. Eivanhemmata poiketen Mikael on pytykavuinen ja härmänketävä, mutta marjan maku on äilynyt makean lempeänä, jolloin e oveltuu myö tuorekäyttöön. Ribe nigrum 'Mortti' FinE Suomi I-V 4,90 MUSTAHERUKKA MORTTI Marja uuri, pakukuorinen, aromika, ei varie. Sato runa, melko myöhäinen. Pena hyvin pyty, härmänketävä. Ribe nigrum 'Ola' Suomi I-V 4,90 MUSTAHERUKKA OLA Pitkät marjatertut, atoia lajike. Härmänketävä ja pytykavuinen. Marjat kekikokoiia, hyvin maukkaita, kypyvät myöhään. Ribe nigrum 'Pohjan Jätti' Suomi I-IV 6,90 MUSTAHERUKKA POHJAN JÄTTI Uui mutaherukkalajike, jonka marjat ovat nimenä mukaieti todella uuret ja voimaka-aromiet. Marjat opivat erinomaieti mehujen ja hillojen valmitukeen. Satoia ja melko pytykavuinen. Omaa hyvän härmänketon. Ribe nigrum 'Titania' Belgia I-V 6,90 MUSTAHERUKKA TITANIA Voimakakavuinen. Suuret ja aromikkaat marjat, pytykavuinen lajike. Runaatoinen. Ribe nigrum 'Öjebyn' Suomi I-V(VI) 4,90 MUSTAHERUKKA ÖJEBYN Marja uuri, variematon, kypyy taaieti. Sato runa, melko aikainen. Pena melko lamoava, härmänketävä. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

3 Viherherukat ovat mutaherukan muunnokia. Niiden marjat pyyvät kypinäkin vihreinä eivätkä iten juurikaan herätä marjoja nokkivien pikkulintujen kiinnotuta. Marjat ovat mutan värin myötä menettäneet oan vahvata aromitaan, mutta ovat ilti niin makeita että kelpaavat lapillekin. Ribe nigrum 'Venny' Suomi I-IV(V) 7,50 VIHERHERUKKA VENNY Kekiaikainen lajike. Marja maukkaita, erittäin C-vitamiinipitoiia ja raikkaan happoiia. Satoiin viherherukoita. Ribe nigrum 'Vertti', FinE Suomi I-VI 5,20 VIHERHERUKKA VERTTI Marja pienehkö, kellanvihreä, hyvin makea. Sato pienehkö, melko aikainen. Pena hillittykavuinen, härmänketävä Ribe nigrum 'Vilma' Suomi I-IV(V) 7,50 VIHERHERUKKA VILMA Erittäin C-vitamiinipitoinen. Maukkaat marjat kypyvät elokuun puoliväliä. Hillittykavuinen punaherukka ja en muunno valkoherukka ovat mutaherukkaakin vaivattomampia hoidettavia; nämä luontaieti terveet ja atoiat penaat menetyvät vielä hieman Oulua pohjoiempana. Happoiet marjat opivat mehuihin, hilloihin ekä jälkiruokien ja kakkujen koriteluun. Valkoherukkapenaan koko ja ato jää pienemmäki kuin punaherukan, mutta kellertävän valkoiet marjat tuntuvat makeammilta. Puna- ja valkoherukkaa viljellään pääääntöieti kuten mutaherukkaa, jokin ne tulevat atoikään vuotta myöhemmin ja niiden haarat ovat elväti pytymmät, mikä vähentää leikkauken tarvetta. Penaat kavavat luonnotaan ilmavati, ja okat antavat atoa ueiden vuoien ajan. Satoikäitä punaherukkaa tarviteekin leikata vain joka toinen vuoi, jolloin vanhimpia, noin 7- vuotiaita okia poitetaan maata myöten varhain keväällä - iäkkäät okat tunnitaa hileilevätä kuoreta ekä pinnalla kavavata naavata ja ammaleeta. Kun myö muutama ivulle kavava oka poitetaan, pena ei tarvite välttämättä tukea. Ribe rubrum 'Aili' Suomi I-VI 9,90 VAALEANPUNAINEN HERUKKA AILI Marjat ovat vaaleampia ja miedomman makuiia kuin punaerukat. Marja on hyvänmakuinen ja aromika ekä vähemmän viinihappoinen kuin punaherukat. Ribe rubrum 'Juva' Suomi I-IV 5,20 VALKOHERUKKA JUVA Valkoien Hollantilaien iomarjaiempi ja atoiampi muunno Ribe rubrum 'Lepaan Valkea' Suomi I-V 9,90 VALKOHERUKKA LEPAAN VALKEA Taimiväli 200 cm, aidanteea 100 cm. Pytykavuiempi ja hieman pienempi pena kuin Valkoinen Hollantilanen. Marjat ovat uuria, kauniita ja makean hapokkaita. Erinomainen tuoremarja. Ribe rubrum 'Piikkiön Helmi' Suomi I-V 9,90 VALKOHERUKKA PIIKKIÖN HELMI Taimiväli 200 cm, aidanteea 100 cm. Iot lieväti hapokkaat, raikkaan makeat ja kauniit marjat. Erinomainen ekä tuore-marjana että pakatettuna. Sopii myö viinin valmitukeen. Runaatoinen, pytykavuinen pena. Ribe rubrum 'Valkea Jüterbog' Suomi I-V 6,90 VALKOHERUKKA VALKEA JÜTERBORG Taimiväli 200 cm, aidanteea 100 cm. Pitkää tertua ijaitevat marjat ovat iompia ja happamampia kuin Valkoinen Hollantilainen -lajikkeella. Matalahko ja leveähkö pena. Ribe rubrum 'Valkoinen Hollantilainen' Hollanti I-V 5,20 VALKOHERUKKA VALKOINEN HOLLANTILAINEN Satoita ja härmänketävä Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

4 Ribe rubrum 'Jonkheer van Tet' Hollanti I-III 4,20 PUNAHERUKKA JONKHEER VAN TETS Iomarjainen Ribe rubrum 'Katri' FinE (Rote Wunder) Suomi I-IV 9,90 PUNAHERUKKA KATRI Punaherukka Katri on erittäin runaatoinen lajike. Sen uuret marjat ovat aromaattiia, punaherukoille tyypillieti raikkaan happamia ja kauniin punaiia. Se muituttaa vanhaa tuttua Punainen Hollantilainen -lajiketta. Vanha pena nuorennetaan tarvittaea poitamalla vanhimpia veroja. Korkeu cm Ribe rubrum Punahilkka FinE Suomi I-II (III) 9,90 PUNAHERUKKA PUNAHILKKA Korkeu cm. Pytykavuinen. Vaaleanpunaiet kukat, tummanvihreät lehdet ja marja hieman piaramainen. Makean hapoka marja. Ribe rubrum 'Punainen Hollantilainen' Suomi I-III 5,20 PUNAHERUKKA PUNAINEN HOLLANTILAINEN Vanha, Euroopaa kauan viljelty lajike. Pena on melko pytyokainen, tuuhea ja runaatoinen. Marjat ovat kirkkaan punaiia, melko pieniä ja hapokkaita. Marjatertut ovat melko lyhyet. Talvenketävä ja terve lajike. Karviaipena tarvitee vain vähän hoitoa, ietää paremmin kuivuutta kuin herukat ja tuottaa atoa ekä auringoa että puolivarjoa. Hankaluukia tuottavat vain penaan terävät piikit. Karviainen mielletään tuoremarjaki, mutta e oveltuu yhtä hyvini hilloihin, mehuihin, nektareihin ja pakatukeen. Karviaipenaat jäävät hieman herukoita matalammiki, mutta itutettaea taimivälin tulee olla vähintään 2 metriä ivuille kaartuvien rentojen haarojen vuoki. Jo taimea on vain muutama oka, e leikataan itutettaea. Pienilehtienä karviainen kilpailee heikoti rikkakavien kana, joten multa kannattaa puhditaa huolellieti ennen itututa. Maanpinnan voi liäki peittää katteella tai penaan alle voi äännöllieti liätä kompotoitunutta multaa. Aluetta ei harata, jotta pinnaa kavavat juuret eivät vioitu. Satoikäietä karviaieta leikataan keväiin vain muutama vanha vero. Poitettaviki valitaan jäkälää kavavia vanhempia okia, ja myö maata vaten painuneet heikoti tuottavat okat. Karviaipenaiden okat kavavat uein lamoavati, joten tukikehikko auttaa okien ja marjojen kannattelua. Marjat kypyvät yleenä elokuua, ja niitä kerätään muutamaan otteeeen. Ohutkuoriten lajikkeiden marjat poimitaan täyin kypinä, en ijaan pakukuorien 'Lepaan Punaien' voi kerätä jo vähän ennen kypymitä. Ohutkuorinen, makea- ja iomarjainen 'Hinnonmäen Keltainen' on parhaimmillaan tuoreena; en lamoavat verot kannattaa tukea. Pytyhaaraiemman 'Lepaan Punaien' ato kypyy myöhemmin, ja en pakukuoriia punavioletteja marjoja käytetään lähinnä hilloia, mehuia ja pakatettuna. Kumpikin menetyy V-vyöhykkeelläl eikä ole kovin alti karviaihärmälle. Ribe uva-cripa KARVIAINEN Captivator Tanka I-V 4,50 Hinnonmäen keltainen Tanka I-V 4,50 Invicta Hollanti I-II 4,50 Jacob Hollanti (I-II) 4,50 Lepaan punainen Hollanti I-V 4,50 Tatjana Hollanti (I-II) 4,50 Ribe uva-cripa 'Houghton' Hollanti I-VI 5,90 VUORIKARVIAINEN HOUGHTON Korkeu 1-1,4 metriä. Erittäin makeat, punaiet, pienehköt herkkumarjat. Talvehtii Pohjoi-Suomea myöten. Ei ole arka karviaihärmälle, muutenkin terve ja itkeäkavuinen. Runaatoinen. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

5 Karhunvadelma menetyy monenlaiilla mailla ja leviää nopeati, mutta tätä erittäin piikikätä kavia on melko vaikea hoitaa. Jalotukella on aikaanaatu piikittömiä lajikkeita kuten 'Thornle Evergreen'. Niiden narjojen kypyminen edellyttää itututa lämpöä keräävälle eteläeinutalle tai kavihuoneeeen, miä kavu aikaituu. Taimet itutetaan keväällä n. metrin välein ja riviväliki jätetään 2-3 metirä; vaihtoehtoieti ne voi itoa äleikköön lämpimälle einutalle. Juuripaakun pinta jätetään itutettaea ympäröivän maan taoon ja verot leikataan cm mittaiiki. Koka ueimmat lajikkeet kavavat yli 3-metriiki, ne täytyy tukea. Riviviljelyä pitkät verot tuetaan yhteen riviin päällekkäin aennettujen ueiden tukinarujen avulla. Narut ijoitetaan cm välein metrin korkeudelle kahteen metriin aakka. 1- vuotiet verot idotaan toielle puolelle narua, uudet verot vatakkaielle puolelle. Karhunvatukan verot tuottavat marjoja toiena vuonna itutuketa, minkä jälkeen atoa antaneet verot leikataan maan rajata myöhään ykyllä tai euraavana keväänä. Samalla poitetaan paleltuneet tai muuten vioittuneet kavinoat. Rubu alleghenieni 'Sonja' Suomi I-III(IV) 16,90 KARHUNVATUKKA SONJA Kukkii kekikeällä, marjat alkavat kypyä elokuua. Marjat ioja ja miedon makeita Rubu fruticou 'Loch Tay' Hollanti (I-II) 12,90 KARHUNVATUKKAPENSAS LOCH TAY Rubu fruticou 'Thornle Evergreen' Hollanti (I-II) 12,90 PIIKITÖN KARHUNVATUKKA THORNLESS EVERGREEN Vadelman marjojen herkulliuudeta ei ole epäelvyyttä. Tämän puolipenaan kakivuotinen elämänkierto tulee tutuki myö viljelijällä: juuren ilmuta kehittyy enimmäienä keänä vero joka kukkii toiena keväänä, antaa marjana ja kuolee ykyllä. Kavupaikan tulee olla aurinkoinen ja lämmin, illä tuulea hennot verot aattavat käriä ja marjat varita. Maaperän tulee olla multava, mutta vettä läpäievä. Kavatu onnituu kuivemmillakin paikoilla, kunhan käytetään katteita ja taimia katellaan tarvittaea. Monivuotiet rikkakavit poitetaan ennen itututa, illä niitä on vaikea hävittää jälkikäteen. Taimet itutetaan 50 cm välein kankaaeen tai muoviin niin, että uuille veroille jää riittäväti kavutilaa; jokainen taimi aa hyvin valoa, jo rivit tehdään pohjoi-etelä -uuntaiiki. Paljajuuriet taimet itutetaan keväällä tai kekikeälläkin. Juuripaakun yläpinta tulee entieen kavuyvyyteen, jolloin juurennikaa odottavat ilmut jäävät lähelle maanpintaa ja verovat helpoti. Multa tiivitetään paakun ympäriltä, mutta ite juuritoa ei poljeta, jotta ilmut eivät vahingoitu. Rivit ja niiden välit voi vielä kattaa hakkeella tai kuorikkeella. Vadelmaa lannoitetaan ja kalkitaan maltillieti. Keväällä lannoitukeen käytetään niukkatyppitä marjaravinnetta, ykyllä typetöntä yylannoitetta. Liiallinen kalkitu voi johtaa vadelmalle tärkeiden boorin ja mangaanin puutteeeen. Marjoja tuottaneet verot ja käytäville karkailevat juuriveat poitetaan varhain keväällä maata myöten; näin adon antaneet verot ehtivät tehdä viimeien palvelukena luovuttamalla ravinnevaratona juuritolle. Liäki kavuto talvehtii varmemmin ja kavaa paremmin tulevina vuoina. Rubu x binatu 'Heia' Suomi I-IV 9,90 MESIVADELMA Kavupaikan tulee olla aurinkoinen ja lämmin, illä tuulea hennot verot aattavat käriä ja marjat varita. Maaperän tulee olla multava, mutta vettä läpäievä. Kavatu onnituu kuivemmillakin paikoilla, kunhan käytetään katteita ja taimia katellaan tarvittaea. Marja hapahko, kekikokoinen, kekomainen, erittäin mauka meimarja-arominen. Sato alkaa varhain ja on tavallita vadelmaa elväti lyhyempi. Vadelman ja meimarjan riteyty. Verot pytyt ja tanakat, ivuverot lyhyitä. Talvenketävyy varin hyvä. Rubu idaeu 'Fallgold' Tanka I-III 4,50 LAKKAVADELMA FALLGOLD Pyöreät, kekikokoiet, keltaiet marjat. Maku miellyttävän mieto. Kypyy myöhään. Rubu idaeu 'Golden Queen' Tanka I-II 4,50 LAKKAVADELMA GOLDEN QUEEN Marja keltainen, pienehkö, pyöreä, makea ja aromika. Sato melko runa, keruu vie aikaa. Pena talvenketävä, pitkä- ja voimakaveroinen. I-II? Rubu idaeu 'Jenkka' Suomi I-V 9,90 PUUTARHAVADELMA JENKKA Marjat pyöreitä, kiinteitä ja kiiltävän punaiia, muituttavat Mukokan marjoja. Rubu idaeu 'Maurin Makea', FinE Suomi I-IV (V) 8,90 PUUTARHAVADELMA MAURIN MAKEA Marja kekikokoinen, hieman pitkulainen, makea luonnonvadelman tavoin; irtoaa helpoti kannata. Sato runa, melko pitkä atokaui. Pena matala, runaati haarova; ei tarvite tukea. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

6 Rubu idaeu 'Mukoka' Hollanti I-V 4,50 PUUTARHAVADELMA MUSKOKA Marja punaiia, kirkkaita ja pyöreähköjä. Kiinteitä ja melko aromikkaita. Tekee juuriveoja. Rubu idaeu 'Ottawa' Hollanti I-IV(V) 4,50 TARHAVADELMA OTTAWA Marja kekikokoinen, kirkkaanpunainen, pyöreä, kiinteä, mieto ja hapahko; irtoaa helpoti kannata. Sato runa ja taainen. Pena talvenketävä ja terve viljelyn päälajike; verot vahvat Rubu idaeu 'Preuen' Tanka I-IV 4,50 PUUTARHAVADELMA PREUSSEN Runaatoinen, melko aikainen, mahkeahko vadelma, jonka kavuto on vahva ja tanakka. Marjat opivat tuorekäyttöön ja pakatettaviki. Terve kavuto. Rubu idaeu 'Ville' Suomi I-V 9,90 PENSASVADELMA VILLE Luonnonvadelman ja Ottawa-lajikkeen riteymä, joka on perinyt runaati villien vadelmien aromia. Marja on iompi kuin luonnonvadelmilla, mutta pienempi kuin puutarhavadelmilla, joten atokin jää pienemmäki. Vaikka himmeänpunainen marja on pehmeähkö, e pyyy kooa. Lajike kavaa reheväti ja veroita tulee korkeat ja vähäpiikkiet. Rubu idaeu 'Perhevadelma' Suomi I-II 15,90 PERHEVADELMA Yki pena - kolme makua. Kätevä vaihtoehto pieneenkin pihaan. Kolme eriväritä vadelmaa amaa ruukua. Penamutikka on Pohjoiamerikkalaita alkuperää oleva uudehko viljelykavi Suomea. Penamutikalla tarkoitetaan yleenä amerikkalaiia Vaccinium corymboum -lajeita jalotettuja viljelylajikkeita. Penamutikka on kylmänarka laji, korkeakavuiet penamutikat menetyvät vain eteläieä Suomea, matalakavuiet pohjoiemmaa Kuopio-Vaaa -linjalla ati. Penamutikan kavupaikan tulee olla lämmin, tuulilta uojainen ja aurinkoinen, päivänpuolelle viettävä rinne on ihanteelliin. Penamutikan juurito ei ketä eiovaa vettä. Talvella paku lumipeite uojaa penata. Vaccinium corymboum 'Blue Crop' Hollanti I-III 13,90 PENSASMUSTIKKA BLUE CROP Hapan/kotea Korkeahko pena, marjat uuria ja erittäin maukkaita Vaccinium corymboum 'Chandler' Hollanti I-III 13,90 PENSASMUSTIKKA CHANDLER Korkeu 1,2-1,5 m. Maukkaat, erittäin uuret marjat. Voimakakavuinen, tuuhea pena. Hapan/kotea Vaccinium corymboum 'Chippewa' Hollanti I-IV 13,90 PENSASMUSTIKKA CHIPPEWA Marjat erittäin uuria (yli 2 g), iniiä ja erityien makeita ja aromikkaita. Suoii ritipölytytä. Pytykavuinen ja tiheä. Vaccinium corymboum 'Goldtraube' Hollanti I-IV 13,90 PENSASMUSTIKKA GOLDTRAUBE Nopeakavuinen lajike, joka tulee 1-1,5 m korkeaki. Kukinta alkaa touko-keäkuua. Marjat uuret ja makeat. Hapan/kotea Hapan/kotea Vaccinium corymboum 'North Blue' Hollanti I-IV 13,90 PENSASMUSTIKKA NORTH BLUE Hapan/kotea Korkeu cm, levey 100 cm. Iomarjainen ja atoia. Itepölyttteinen mutta ritiinpölyty aikaitaa ja uurentaa atoa. Marjat kypyvät elokuun loppupuolella. Tuottaa kekimäärin 3 litraa marjoja. Vaccinium corymboum 'Northland' Hollanti I-II(III) 13,90 PENSASMUSTIKKA NORTHLAND Puolikorkea lajike, menetyy Etelä-Suomea. Penaata kavaa n. 100 cm korkea ja reilun metrin leveä. Iokokoiet, vaaleaniniet, makeat marjat. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä. Hapan/kotea

7 Vaccinium corymboum 'Patriot' Hollanti I-III(IV) 13,90 PENSASMUSTIKKA PATRIOT Hapan/kotea Jättimutikka kuuluu amerikkalaieen Northern Highbuh -tyyppiin. Marjat ovat uuret, tummaniniet, maukkaat ja aikaiin kypyvät. Satoa 4,5-9 kg /pena. Sopii hyvin viherrakennukeen kukintana ja komean yyvärinä vuoki. Hyötyy ritipölytyketä. Vaccinium corymboum 'Pink Lemonade' Suomi I-III (IV) 14,90 PENSASMUSTIKKA PINK LEMONADE Korkeu noin 100 cm. Hillittykavuinen pena, jolla kauniit koriteelliet punaiet marjat. Marjat erittäin uuria ja maukkaita, kypänä raikkaan pinkit. Runa ato kypyy elo-yykuua. Keltaorani yyväri. Hyötyy ritipölytyketä. Vaccinium corymboum 'Polari' Hollanti I-IV 13,90 PENSASMUSTIKKA POLARIS Marjat erittäin uuria (yli 2 g), iniiä ja miellyttävän maketa ja aromikkaita. Suoii ritipölytytä. Pytykavuinen ja tiheä. Hapan/kotea Vaccinium corymboum 'Sunhine Blue' Hollanti I-III(IV) 13,90 PENSASMUSTIKKA SUSHINE BLUE Tekee pitkään atoa. Itepölytteinen, mutta ritiinpölyty tuottaa parhaan tuloken. Itutuvuonna ja itä euraavana kannattaa poitaa kukkanuput, jotta kavi voi kekittyä kavuun. Jättimutikka kuuluu amerikkalaieen Northern Highbuh -tyyppiin. Marjat ovat uuret, tummaniniet, maukkaat ja aikaiin kypyvät. Satoa 4,5-9 kg/pena. Sopii hyvin viherrakennukeen kukintana ja komean yyvärinä vuoki. Hyötyy ritipölytyketä. Hapan/kotea Suomea jalotetut tarhapenamutikat menetyvät Pohjoi-Suomea. Penaat ovat kauniita läpi kavukauden. Ne kukkivat valkoiin kukin keväällä, itten penaiiin ilmetyvät marjatertut ja ykyllä penaat aavat tulenpunaien rukavärin. Kavupaikan tulee olla tuulenuojainen ja valoia, maan taaien koteahko, kuohkea ja hapan. Maa on hyvä kattaa joko peittoperennoilla, katekankaalla tai hakkeella. Pena on uojattava jyrijöiltä. Vaccinium Angutifolium Suomi 15,90 TARHAPENSASMUSTIKKA Alvari, 100 cm, io- ja makeamarjainen, miedon makuinen, erittäin mauka marja, FinE Arto, cm, uuret, iniet, hapokkaat ja aromikkaat marjat, FinE Saani, matalakavuinen alle 60 cm, hyvä pölyttäjä, adonkorjuu kertapoimintana, FinE Vaccinium macrocarpon 'Pilgrim' Hollanti I-? 13,90 AMERIKAN PENSASKARPALO PILGRIM Hapan/kotea Korkeu n. 15 cm, levey n. 30 cm. Suuret, aromikkaat marjat. Ikivihreä. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

8 Rehevät, iolehtiet viiniköynnöket viihtyvät auringoa runaravinteiea, kalkitua, tuoreea ja ilmavaa maaa. Ne kavavat nopeati 3-5 metriiki kiertymällä tukiin kärhillään, jotka ijaitevat varrea komeita lehtiä vatapäätä. Taimia ei tarvite leikata joka vuoi, mutta jo haluaa atoa, hoitoleikkauket ovat uotavia; keväien mahlavuodon takia ne tehdään vata elokuua. Viti riparia 'Beta' Hollanti I-III 17,50 VIINIKÖYNNÖS BETA Ravinteika Menetyy avomaalla aurinkoiella ja tuulenuojaiella einutalla, muovihuoneea adota tulee runaampi. Sinipunaiet rypäleet. Viti vinifera 'Bianca' Hollanti I-? 17,50 VIINIKÖYNNÖS BIANCA Ravinteika cm. Vaatii muovihuoneen tuottaakeen atoa. Keltaiet rypäleet, joiden maun on anottu muituttavan manikkaa. Viti 'Frankenthaler' kavihuone Hollanti 17,50 AITOVIINIKÖYNNÖS FRANKENTHALER Voimakakavuinen. Iot tummaniniet rypäleet. Viti 'Guna' Hollanti I-II 17,50 VIINIKÖYNNÖS GUNA Ketää pakkata 30 ateeeen ati, talviuojau ilti uoiteltava ainakin parina enimmäienä vuotena. Latvialainen riteyty. Tarvitee pölyttäjän. Rypäleet kypyvät avomaalla yykuun alkupuolikolla. Marjat uuret, tummanpunaiet, mehukkaat ja vähähappoiet. Maua mukana ojukkaviinin aromia. Sekä yötäväki että viiniin. Viti p. 'Hazaine Sladkii' Hollanti I-III 17,50 Lämmin VIINIKÖYNNÖS HAZAINE SLADKII uojaia Venäläinen lajike, jonka talvenketävyy on noin -33 C. Kekikokoiet iniet rypäleet iältävät paljon mm C-vitamiinia. Sopii hyvin viiniviljelyyn kotioloia. Viti vinifera 'Jubileina Novgoroda' Hollanti I-III 17,50 AITOVIINIKÖYNNÖS JUBILEINA NOVGORODA Jubileinaja Novgoroda on venäläinen jalote. Avomaalla kavatettaea uoitellaan uojauta talveki. Lämmin uojaia Viti 'Rondo' Hollanti I-? 17,50 VIINIKÖYNNÖS RONDO Ravinteika Suuret ja iniet rypäleet. Hyvänmakuiet, opivat punaviinin valmitukeen. Satoiuu on hyvä, kypyy lokakuun alkupäivinä. Sakalainen lajike, joka ketää pakkata -20 ateeeen aakka. Viileää paikaa telttamaieti laitettu muovi keväällä touko-keäkuun aikana nopeuttaa kavuun lähtöä ja iten ykyllä myö adon kypymitä. Rondo on yleiimmin kavatettu lajike Tankaa ja Ruotia. Viti 'Solari' Hollanti I-? 17,50 VIINIKÖYNNÖS SOLARIS Ravinteika uojaia Vihreät tai keltaiet rypäleet kypyvät yykuun toiella puolikolla. Lähivuoina käyttöön otettu akalainen hybridilajike ominaiuukiltaan tuntuu olevan hyvin opiva uomalaiiin olouhteiiin. Solari on hyvin voimakakavuinen, atoia ja hyvin ketävä tauteja vataan. Sen pakkaketävyy todetaan olevan Keki-Euroopaa -25 C, muualla vain -20 C. Nuoret köynnöket uoitellaan kuitenkin uojata talvelta. Tähän ati Solari on ollut eniten okereita tuottanut lajike, eli e kuuluu makeimpiin rypälelajikkeiiin. Viti 'Spulga' Hollanti I-III 17,50 VIINIKÖYNNÖS SPULGA Tummat rypäleet. Latvialainen lajike. Lajike opii puutarhaan ja kavihuoneeeen. Ravinteika uojaia Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.

9 Viti 'Sukribe' Hollanti I-II(III) 17,50 VIINIKÖYNNÖS SUKRIBE Ravinteika Rypäle on kekikokoinen, vihreä, maua mukana ojukkaviinin aromia. Suuriatoinen, iementen ouu pieni. Kypyy yykuun puoliväliä. Tämän latvialaien lajikkeen talvenketävyy on hyvä ja e ketää pakkata lähe -30 ateeeen aakka., kun illä on maanpinnalla kate. Verot kavavat voimakkaati ja taimi tarvitee tilaa kavamieen tavallita enemmän. Viti 'Someret Seedle' Hollanti I-II 17,50 VIINIKÖYNNÖS SOMERSET SEEDLESS Ketää pakkata 30 ateeeen ati. Sopii avomaaviljelyyn. Makea manikkainen yöntirypäle. Viti vinifera 'Summerweet' Hollanti I-II 17,50 Ravinteika AITOVIINIKÖYNNÖS SUMMERSWEET uojaia Marjat ovat melko pienet, iniet, mehukkaat ja erittäin makeat. Hillittykavuinen aikainen tuulipölytteinen lajike. Itutettava viherhuoneeeen, kavihuoneeeen tai avomaalle paikkaan, joka on erittäin lämmin ja uojainen. Leikattu kavi antaa atoa noin 4 vuoden kuluttua itutuketa. Viti 'Supaga' Hollanti I-II(III) 17,50 VIINIKÖYNNÖS SUPAGA Ravinteika Rypäle uuri ja makea, vihreän keltainen, iementen ouu pieni. Kohtalaien uuri ato. Kypyy yykuun lopua. Ketää ateen pakkaia, mutta uoitellaan erityien lämpimään paikkaan tai kavihuoneeeen, jotta ato ehtii kypyä. hyvin. Vaatii talviuojauken. Maan happamuuuoitu ph 5,5-6,5, mullaki hapan rhodomulta. Viti Labrucana 'Valiant' Hollanti (I-II) 17,50 TARHAOJUKKAVIINI VALIANT Nopeakavuinen, leikattava vuoittain. Tummanpurppuranväriet hedelmät hilloki tai mehuki. Satoia. Avomaalla lämmin ja uojaia kavupaikka. Viti Labrucana 'Vanea' Hollanti (I-II) 17,50 TARHAOJUKKAVIINI VANESSA Pohjoiamerikkalainen lajike. Makea, iemenettömät, rooat rypäleet tuorekäyttöön ja äilöntään. Viti labruca 'Zilga' Hollanti I-IV 17,50 Ravinteika TARHAOJUKKAVIINI ZILGA uojaia, hapan Tummat marjat kypyvät noin yykuun puoliväliä ja maultaan muituttavat metämarjoja. Liäki iältävät aika paljon ioja iemeniä. Zilga on viihtynyt Suomea pidempään hyvän pakkaketävyyden vuoki, -35 C ja jopa -40 C ati. Köynnö on runakavuinen ja en verot tuleentuvat aikaiin. Keväällä Zilga on hallanarka, mutta vaurioitunut köynnö pärjää hyvin. Silti Zilga toi hyvin opii viininvalmitukeen. Zilga kavaa paremmin happamalla paikalla, kalkin käyttöä pitäii välttää. Pidätämme oikeuden hinnanmuutokiin. Hinnaton tuotteet välimyyntivaraukella eli aatavuu niin kauan kuin tavaraa riittää; varmita tuotteen aatavuu lähimmätä myymälätämme. Emme vataa hinnatoa mahdollieti olevita aia- tai hintavirheitä.