KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (11) VAUNUTIE 4 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 26.03.2019 ASEMAKAAVAN NUMERO 835 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Lemetty/3 KORTTELI 1236 osa KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Holvastintien pohjoispuolella Tampere-Jyväskylä radan tuntumassa Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 26.03.2019 KAAVAEHDOTUS 11.06.2019 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Elinympäristölautakunta KAAVAN LAATIJA Kangasalan kaupungin tekninen keskus
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 2 (11) 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on tontin jakaminen kahteen osaan. Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos lähetetään osallisille tutustuttavaksi. Asemakaava Korttelin käyttötarkoitus muutetaan erillispientalojen korttelialueesta (AO) asuin pientalojen korttelialueeksi (AP-29). Kerrosluku säilyy entisellään. Kaavalla jaetaan omakotitontti kahteen osaan. Molemmille tonteille on osoitettu rakennusoikeutta uusille paritaloille 220 m 2 + t 80 m 2. Maankäytön tehostamisella on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemassa olevaan ympäristöön sopivaksi niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä. 2.2. Asemakaavan toteuttaminen Toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaava on mahdollista toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kiinteistö sijaitsee rakennetussa ympäristössä Kaukolankujan ja Karjalantien varressa. Ilmakuva lähialueesta
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 3 (11) Luonnonympäristö Alueen ympäristö on maastomuodoiltaan tasaista. Lähiympäristössä on vielä rakentamattomia metsiä, joita käytetään ulkoiluun. Maaperä on hiekkamoreenia. Rakennettu ympäristö Kiinteistö sijaitsee Lemetyn alueella rajoittuen lounaassa Holvastintiehen ja koillisessa Vaunutiehen. Alue on ympäristöltään rakennettua ja puutarhamaista. Rakennuskanta on iältään vaihtelevaa (1950-1970). Alue tukeutuu Vatialan ja keskustan palveluihin. Tontilla oleva I1/2-kerroksinen puutalo puretaan. Maanomistus Muutettava tontti on yksityinen. Kunta omistaa katu- ja virkistysalueet. Jaettava tontti Kunnan maaomaisuus keltaisella Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Meluselvitys: Vatialan osayleiskaavan yhteydessä osayleiskaavan alueelle on laadittu meluselvitys 2013.
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 4 (11) Vatialan osayleiskaavan yhteydessä on laadittu vuoden 2013 liikennetilanteeseen perustuva meluselvitys, jossa on esitetty myös vuoden 2030 liikenne-ennusteeseen pohjautuva meluntorjunta. Asemakaavamuutokseen on esitetty melumääräyksiä: me-1 Rakennukset tulee sijoittaa suojaamaan ulko-oleskelutilaa liikennemelulta niin, etteivät valtioneuvoston meluohjearvot ylity. me-5 Rakennusten ulkoseinät ja ikkunat tulee rakentaa niin, etteivät valtioneuvoston meluohjearvot rakennusten sisätiloissa ylity.
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 5 (11) Vatialan osayleiskaavassa alue on merkitty A2 merkinnällä keskitehokkaaksi asuntoalueeksi (40-50 asukasta / ha). Alueella on voimassa 1976 vahvistettu asemakaava. Kaavamuutoksen tarkoituksena on jakaa tontti kahteen osaan. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on merkitty enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueeksi merkinnällä AO. Tontin rakennusoikeus tonttitehokkuudella e=0,25 on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti 519 k-m 2.
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 6 (11) Jaettava tontti Ote kaavayhdistelmästä 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka), Kangasalan Vesi- liikelaitos Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä.
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 7 (11) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluaineisto oli osallisten tutustuttavana 26.3. - 9.4.2019. Kaavamuutoksesta pyydettiin kommentit mm. Kangasalan Vesi -liikelaitokselta, rakennusvalvonnalta, ympäristönsuojelulta ja tekniseltä keskukselta. Ympäristönsuojelun kommentissa esitetään: Kaavan asuinrakennukset ja oleskelualueet on sijoitettu rautatien melun vaikutusalueelle. Asunnot ja niihin liittyvät ulko-oleskelualueet tulee sijoittaa ja rakentaa niin, etteivät valtioneuvoston asettamat meluohjearvot ylity. Asemakaavaehdotus tulee nähtäville elinympäristölautakunnan käsittelyn jälkeen. Yhdyskuntatekniikka ja rakennusvalvonta: Saadun lausunnon kommentin vaikutus hyväksyttävään kaavaan: Kaavaluonnoksessa rakennukset on esitetty sijoitettavaksi siten, että rakennusmassat muodostavat rautatien melulta suojaisen oleskelutilan. Lisäksi kaavaan on esitetty melumääräykset me-1 (Rakennukset tulee sijoittaa suojaamaan ulko-oleskelutilaa liikennemelulta niin, etteivät valtioneuvoston meluohjearvot ylity) ja me-5 (Rakennusten ulkoseinät ja ikkunat tulee rakentaa niin, etteivät valtioneuvoston meluohjearvot rakennusten sisätiloissa ylity). merkitty Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. 4.1. Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tontin jakaminen ja rakentamistehokkuuden lisääminen. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Valmisteluaineisto nähtävillä 9.4.2019 asti. Asemakaavaehdotus tullaan käsittelemässä elinympäristölautakunnassa 11.6.2019. Asemakaavaehdotus pyritään hyväksymään syyskesällä 2019 elinympäristölautakunnassa. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava mitoitetaan kahdelle uudelle paritalolle. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueella säilytetään sen nykyinen kerrosluku ja käyttötarkoitus muutetaan kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueesta (AO) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-29). Uudisrakentamisen yksityiskohtia ohjataan rakennuslupavaiheessa.
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 8 (11) 5.3. Aluevaraukset Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialueella uudisrakentaminen on sopeutettava ympäristöönsä. Rakennusten suurin sallittu yhtäjaksoinen pituus on 20 metriä. Kiinteistö merkitään kahdeksi tontiksi. Molempien muodostuvien tonttien pinta-ala on 1038 neliömetriä. Tonteille merkitään kerrosluvuksi I ja rakennusoikeudeksi 220+t80. Takimmaisen tontin sisäänajo esitetään ajorasitteella Vaunutiehen rajoittuvan tontin kautta. 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos helpottaa täydennysrakentamista ja mahdollistaa osaltaan yhdyskuntarakenteen tiivistymisen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennukset sijoittuvat vanhalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle palveluita muodostuvan rakennuspaikan asukkaiden päivittäinen elinpiiri on tehokas. Melumääräyksillä on tarkoitus turvata terveellinen asuinympäristö asukkaille. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia.
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 9 (11) 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 10 (11) 6. Asemakaavan toteutus 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva uudisrakentamisesta Ajoreitit tontilla on suunniteltava siten, että autolla ei peruuteta kadulle. Korttelia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 11 (11) suostumus. Alueella ei ole sadevesiverkostoa. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen on mahdollista käynnistää kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.3. Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALA 11.06.2019 Kaupunginarkkitehti Mari Seppä