Kimmo Saarinen. Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys

Samankaltaiset tiedostot
Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Lataa Tanssii bakteerien kanssa - Pentti Huovinen. Lataa

IHMISEN JA YMPÄRISTÖN YHTEINEN TERVEYS LUONNOLTAAN MONIMUOTOISEMPI ELINYMPÄRISTÖ TURVAA TERVEYTTÄ

Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lataa Sinisiipi niityllä (selkokirja) - Seija Niinistö-Samela. Lataa

Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä

ETELÄ-KARJALAN ALLERGIA- JA ASTMAYHDISTYS RY

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

NCC Kielo Kiviaineksen elävä luonto

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Lataa Kariologia - mikä kaikki voisi olla toisin - Timo Heinonen. Lataa

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Vasikoiden aloitusohjelma

Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymä KeHO PF

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

LUPIININ HÄVITTÄMINEN PUUTUHKAN AVULLA TUTKIMUSSUUNNITELMA 2015

Lataa Vatsa kuntoon - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Lataa Elinympäristömme pienet tuholaiset - Tuula Putus. Lataa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

11. Elimistö puolustautuu

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

PROJEKTIYHTEENVETO KAUNEUSHOITOLOIDEN HYGIENIATASO

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

Uudet tulokkaat Frederick Stoddard

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

(UlQNl\QWLl3RKMRODVVD

Elinympäristö ja allergiariski Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

PÄIVÄKODIN VIHERPIHAN VAIKUTUS LASTEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN

Transkriptio:

Kimmo Saarinen Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys 1 2 1

Olemmeko ME huolissamme? 3 Lupiini syö monimuotoisuutta Valtonen ym. 2006: Flora and Lepidoptera fauna adversely affected by invasive Lupinus polyphyllus along road verges. Biological Conservation 133(3): 389-396. Saarinen ym. 2008: Paljon melua lupiinista - eikä suotta. Lutukka 24: 43-49. Saarinen ym. 2010: Niittokaan ei hillitse lupiinia. Lutukka 26: 10-15. 4 2

Piennartutkimuksista tiivistäen Lupiinin keskipeittävyys lähes 70 % (vaihtelu 56-78 %) Neliömetrillä keskimäärin neljä lajia vähemmän (-24%) ja koko alueella (10 ruutua) kahdeksan lajia vähemmän (-23%) kuin kasvuston ulkopuolella Mitä tiheämpi lupiinikasvusto, sitä vähemmän joukossa muita lajeja; eniten kärsivät matalat niittykasvit Runsaimpia seuralaisia mm. koiranputki (Anthriscus sylvestris), niittyjuola (Elytrigia repens) ja koiranheinä (Dactylis glomerata) 5 Niittämällä eroon lupiinista? Niittokäsittelyllä tai niiden määrällä (1 tai 2; heinäkuun alku + elokuun alku) ei ollut merkittävää vaikutusta lupiinin runsauteen 2 vuoden aikana alkutilanteessa keskipeittävyys 55%, lopussa 78% peittävyys nousi sekä kerran (+15%) että kahdesti niitetyillä aloilla (+23%); vertailualoilla samaan aikaan +29% käsittelystä riippumatta runsastuminen huomattavaa jos peittävyys oli alkutilanteessa <20% Yksittäisillä koealoilla lupiinin peittävyys pahimmillaan moninkertaistui kahdessa vuodessa vertailualoilla max 70%, 2 niittoa max 60%, kerran max 55% 6 3

Lupiinipeli on menetetty Vertailualoilla (20 m 2 ) lupiinin runsastumista ei jarruttanut mikään = käytännössä 100 % peittävyys Hoidetuilla lupiinialoilla (20 m 2 ) tuloksena oli säännönmukaisesti noin 75 % keskipeittävyys Tutkimusvuosina lupiini runsastui 25/32 koealalla (78%) Kaksi niittokertaa vähensi kukintojen määriä - nimellisesti lopputilanteessa silti keskimäärin 108 kukintoa = lähiympäristöön yli 100 000 siementä kesässä 7 Lutukka 1/2019: 24-31. 8 4

Parikkala, Kaukola kesäkuu 1996 2018 9 Voikukkaketo? Niittypiennar? Monimuotoisuus ja terveys 10 5

11 12 6

Normaali ihon mikrobiomi Terveys on demokratiaa, sairaus diktatuuria! Staphylococcus aureus Atooppisessa ekseemassa ihon mikrobiomin monimuotoisuus romahtaa, erityisesti pahenemisvaiheessa! 13 Karjala opettaa: Monimuotoisuus luo terveyttä! Venäläisillä nuorilla on runsaampi ja rikkaampi ihon mikrobiomi (43 bakteerisukua, joilla > 0.9% esiintyvyys) verrattuna suomalaisiin nuoriin (15 sukua) Ruokolainen L, and The Karelia Group. Clin Exp Allergy 2017 Venäläisillä nuorilla merkittävästi rikkaampi ja monimuotoisempi ihon bakteeristo (P < 0.0001) ja bakteerit ohjaavat geenien toimintaa! 14 7

Ihmisen immuunipuolustus biologinen vaste monimuotoisuuteen? Hankittu immuniteetti innovatiivinen, henkeä pelastava Kierrättäjäbakteerit kommensaalit, saprofyytit Sienet Loiset Alkueläimet Punkit Luontainen immuniteetti rutiinia, tasapainoa kehittävä Suojaa viruksia ja bakteereja vastaan, syntyy pysyviä muistijälkiä Meidän on opittava sietokykyä, toleranssia! Hereillä koko ajan; mikrobit ja muut pieneliöt ihmisen rajapinnoilla (iho, limakalvot, suolisto) 15 Päätäi Satiainen Vaatetäi Ihmiskirppu Lutikka Syyhypunkki Talipunkki 16 8

Tutkimus (2014): yli 18 v. 100% talipunkkien DNA:ta kasvoilla = yleismaailmallinen ihmisen seuralainen! Demodex folliculorum D. brevis 17 Luonnottomuus sairastuttaa! 18 9

Eikä vain allergiaa! 19 11.6.2019 20 10

gramma maata INCI 100-3000 milj. bakteeria Miljoonia alkueläimiä Miljoona sientä (hiivat, homeet ym.) Tuhansia sukkula- ja änkyrimatoja Satoja punkkeja??????? 21 Ihmisten hyvinvointi? Ydinasiat 2000-luvulla Monet krooniset tarttumattomat taudit lisääntyvät nopeasti kaupungistuvissa yhteiskunnissa Näiden taustalla ovat häiriöt perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa ihmiset elävät yhä enemmän irrallaan monimuotoisesta luonnosta Sairauksille on ominaista lievä tulehdustila ja immuunijärjestelmän epätasapaino, jotka voivat seurata oman mikrobiston köyhtymisestä ja yksipuolistumisesta Kansanterveystyössä tulisi ottaa Luontoaskel edistämällä sellaisia elintapoja ja yhteiskuntarakenteita, jotka parantavat ihmisten luontoyhteyttä Mikä ratkaisee? Se missä liikut ja mitä syöt, juot, hengität ja kosketat! 22 11