Julkinen kuuleminen yhtiöverotuksen avoimuuden lisäämisestä

Julkinen kuuleminen yhtiöverotuksen avoimuuden lisäämisestä Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. Johdanto Huom. Tasapuolisen ja avoimen kuulemismenettelyn varmistamiseksi ainoastaan verkkokyselyyn annetut vastaukset otetaan huomioon ja sisällytetään kuulemisraporttiin. Jos tarvitset apua kyselyyn vastaamisessa, ota yhteyttä käyttäjätukeen osoitteessa: fisma-further-corporate-tax-transparency@ec.europa.eu. Lisätietoa: kuulemisesta henkilötietojen suojasta Verovilpin ja veron kiertämisen torjunta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa EU:n sisämarkkinoiden toiminnan oikeudenmukaisuus ja taloudellinen tehokkuus. Tilanteessa, jossa julkiseen talouteen kohdistuu jatkuvasti suuria paineita, ihmiset ovat entistä tietoisempia verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ihmetystä voi herättää esimerkiksi se, että suurten monikansallisten yritysten yhtiöveroprosentti saattaa olla pieni yksinumeroinen luku. Yhtiöveron kiertämisestä arvioidaan koituvan EU-maille miljardien eurojen menetykset vuosittain. Aggressiivisessa verosuunnittelussa, vahingollisissa verojärjestelyissä ja veropetoksissa hyödynnetään toimintaympäristön avoimuuden puutetta ja monimutkaisuutta sekä yhteistyön puuttumista. Verotus on olennainen osa valtioiden itsemääräämisoikeutta, ja kansallisten verosääntöjen keskinäiset eroavuudet aiheuttavat tiettyjä ristiriitoja. Tämä voi johtaa vahingolliseen verokilpailuun. Jotkut yritykset hyödyntävät verosääntöjen monimutkaisuutta ja EU-maiden yhteistyön puutteita voittojen siirtämiseen ja verojensa minimoimiseen. Suuret monikansalliset yritykset voivat harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua, koska ne toimivat useilla lainkäyttöalueilla. Pk-yrityksillä ja yksityishenkilöillä ei tällaista mahdollisuutta yleensä ole. Tämä voi johtaa sisämarkkinoiden vääristymiseen ja veronmaksajien toimintaedellytysten tasapuolisuuden heikkenemiseen. Euroopan komissio esitti 18.3.2015 antamassaan tiedonannossa toimenpidepaketin, jolla pyritään 1

Euroopan komissio esitti 18.3.2015 antamassaan tiedonannossa toimenpidepaketin, jolla pyritään lisäämään verotuksen avoimuutta. Paketissa keskitytään kaikkein kiireellisimpiin kysymyksiin. Siihen sisältyy muun muassa ehdotus maiden rajat ylittäviä veropäätöksiä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta EU-maiden välillä. Toimenpidepakettia täydentää toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin 17.6. Aloitteella halutaan tuoda esiin komission näkemykset oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta yhtiöverotuksesta EU:ssa ja myös sen ulkopuolella. Komission tavoitteena on järjestelmä, jossa yrityksen voitot verotetaan samassa maassa, jossa ne ovat syntyneet (ks. Uusi alku Euroopalle: Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (heinäkuu 2014)). Komissio tekee tiedonannon ja toimintasuunnitelman mukaisesti parhaillaan vaikutustenarviointia sen arvioimiseksi, voitaisiinko tätä tavoitetta edistää lisäämällä yhtiöverotuksen avoimuutta ja tehostamalla viranomaisten tai eri sidosryhmien toteuttamaa yritysten valvontaa. Tällainen valvonta edellyttäisi, että yritykset julkistavat enemmän tietoa veroasioistaan veroviranomaisille tai yleisölle. Valvonnan avulla voitaisiin varmistaa verolakien noudattaminen, poistaa veron kiertämiseen kannustavat tekijät ja painostaa EU-maita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Yksityiskohtaiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yrityksiä ohjataan maksamaan veronsa samassa maassa, jossa niiden voitto tosiasiallisesti syntyy, lisäämällä valvontaa kansalaisten tai veroviranomaisten taholta ("yritysten olisi maksettava veronsa siinä maassa, jossa voittoa syntyy"). EU-maita ohjataan julkisen mielipiteen ja vertaispainostuksen keinoin toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa verokilpailua ja varmistetaan, että yritysten voitot verotetaan samassa maassa, jossa ne ovat syntyneet ("EU-maiden olisi lopetettava vahingollinen verokilpailu"). Veroviranomaisia olisi tuettava tarkastusten kohdentamisessa, jotta voitaisiin tehokkaammin torjua verovilppiä ja veron kiertämistä eli yritysten toimintatapoja, joilla ne kiertävät verotukseen liittyviä velvollisuuksiaan ("veroviranomaisia olisi tuettava tarkastusten kohdentamisessa"). Yritysten verosuunnittelukäytännöt olisi saatava vastaamaan niiden itse julkistamia yhteiskuntavastuuseen liittyviä sitoumuksia, esimerkiksi sitoutumista paikallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseen ("yritysten toiminnan olisi vastattava niiden puheita yleisen hyvinvoinnin lisäämisestä verotuksen keinoin"). Olisi varmistettava, että yritysrakenteet ja investoinnit perustuvat taloudellisiin vaikuttimiin eivätkä yksinomaan yhtiöverotuksesta johtuviin syihin ("yritysten olisi tehtävä investointipäätöksensä todellisten taloudellisten syiden perusteella, ei veroja kiertääkseen"). Olisi korjattava markkinoiden vääristymät, jotka johtuvat avoimuuden puutteesta ja monikansallisten yritysten suhteellisesta edusta pk-yrityksiin nähden niiden harjoittaman aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi ("monikansallisten yritysten ja pk-yritysten kilpailuedellytyksistä olisi saatava tasapuolisemmat"). Komissio hyödyntää tässä kuulemisessa saamiaan vastauksia arvioidessaan mahdollisia vaihtoehtoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:ssa on jo lainsäädäntöä yritysten verotustietojen avoimuuden lisäämisestä maakohtaisen raportoinnin avulla. EU:hun sijoittautuneiden rahoituslaitosten osalta tästä säädetään vakavaraisuusdirektiivissä1, jonka tavoitteena on palauttaa luottamus rahoitusalaan. Myös suurien kaivannais- ja puunkorjuuteollisuuden toimijoiden on pian alettava toimittaa verotusta koskevat maakohtaiset raportit tilinpäätösdirektiivin2 ja avoimuusdirektiivin3 mukaisesti. Avoimuusdirektiivillä pyritään lähinnä parantamaan luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia saada tietoa näiden suurten toimijoiden valtionverotuksessa suorittamista maksuista, jotta ne voidaan paremmin saada vastuuseen toimistaan. Huoli verotuksen oikeudenmukaisuudesta on nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa 2

Huoli verotuksen oikeudenmukaisuudesta on nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa lisääntynyt myös EU:n ulkopuolella. Veropohjan rapautuminen ja voitonsiirto (BEPS, base erosion and profit shifting) huolettavat hallituksia ympäri maailmaa. OECD- ja G20-maiden on määrä saada vuoden 2015 loppuun mennessä valmiiksi asiaa koskeva 15-kohtainen toimintaohjelma nk. BEPS-hankkeen yhteydessä. Kun toimintaohjelma on hyväksytty, sen pitäisi lähivuosina johtaa oikeudellisten vaatimusten käyttöönottoon kunkin osapuolen lainkäyttöalueella sekä verosopimusten tekoon, mukaan luettuna mahdollisesti monenvälisten välineiden laatiminen. On kuitenkin huomattava, että OECD- ja G20-mailla ei ole velvollisuutta noudattaa tai panna täytäntöön BEPS-hankkeen suosituksia ja että kaikki EU-maat eivät ole OECD:n jäseniä. Osa suosituksista liittyy yritysten avoimuuteen (esimerkiksi toimenpiteet 5, 12 ja 13). Jos oletetaan, että kaikki G20- ja OECD-maat panevat täytäntöön maakohtaista raportointia koskevan BEPS-suositusten toimenpiteen 13, erittäin suurten monikansallisten yritysten, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, on annettava maakohtainen raportti asianomaiselle veroviranomaiselle vuodesta 2017 alkaen. Veroviranomaiset voisivat niille toimitetun raportin pohjalta toteuttaa kattavampia riskinarviointeja siirtohinnoittelun alalla. Yritysten veroviranomaisille toimittamat tiedot eivät tulisi yleisön saataville. Tämän kuulemisen tavoitteena on koota näkemyksiä erityisesti seuraavista yhtiöverotuksen avoimuutta koskevista seikoista: Keneltä avoimuutta olisi vaadittava? Avoimuutta voitaisiin vaatia erilaisilta yrityksiltä, joiden koko, sijainti ja kansainvälisen liiketoiminnan laajuus ovat erilaiset. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota tapauksiin, joissa eräät EU:n ulkopuoliset monikansalliset yritykset harjoittavat sivuliikkeiden tai tytäryritysten kautta toimintaa EU:ssa. Keskeinen kysymys on, pitäisikö nämä yritykset saada sisällytettyä yhtiöverotuksen avoimuuden laajentamista koskevien EU:n pyrkimysten piiriin. Tämän kuulemisen tavoitteena on muun muassa tarkastella riskejä, joita EU:hun sijoittautuneiden ja EU:n ulkopuolisten yritysten toimintaedellytysten epätasapainosta saattaisi aiheutua. Ketä kohtaan avoimuutta olisi lisättävä? Avoimuutta olisi lisättävä suhteessa veroviranomaisiin ja mahdollisesti myös laajempaan yleisöön. Mitä tietoja avoimuusvaatimukset koskevat? Kyseessä voisivat olla esimerkiksi veropäätöksiä, maakohtaista raportointia tai yritysten selontekoja koskevat tiedot. Vaadittavien tietojen yksityiskohtaisuutta ja laajuutta koskevien vaatimusten suhteen on olemassa useita vaihtoehtoja. Tässä kuulemisasiakirjassa esitetään muutamia alustavia vaihtoehtoja. Keskeisiin kysymyksiin kuuluu, pitäisikö OECD:n suosituksia noudattaa tai panna täytäntöön toimenpiteen 13 yhteydessä joko kansallisella tasolla tai EU:n tasolla, minkä myötä tietojenvaihtoa veroviranomaisten välillä parannettaisiin. Samaten olisi tarkasteltava, voidaanko tiettyjä verotietoja julkistaa yleisön saataville, esimerkiksi laajentamalla maakohtaista raportointia koskevia vaatimuksia rahoituslaitosten lisäksi kaikille muille aloille. Tähän kuulemiseen vastaajat voivat halutessaan esittää myös muita toimintavaihtoehtoja. Tämän julkisen kuulemisen avulla pyritään myös keräämään näkemyksiä siitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia verotuksen avoimuuden lisäämisellä olisi. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 89 artikla. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 10 luku. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 6 artikla. 3

Sanasto Aggressiivinen verosuunnittelu (ks. myös: Verosuunnittelu): Aggressiivisessa verosuunnittelussa pyritään verovelvollisuuden pienentämiseen hyödyntämällä verojärjestelmän muotoseikkoja tai kahden tai useamman verojärjestelmän keskinäisiä eroja. Aggressiivista verosuunnittelua voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Se johtaa muun muassa kaksinkertaisiin vähennyksiin (esimerkiksi sama tappio vähennetään sekä lähde- että asuinvaltiossa) ja kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen (esim. tulo, jota ei ole verotettu lähdevaltiossa, vapautetaan verosta asuinmaassa). aggressiivisesta verosuunnittelusta annetun komission suosituksen (C(2012) 8806 final) mukainen määritelmä Veropohjan rapautuminen ja voitonsiirto (BEPS): Jotkin yritykset hyödyntävät verosuunnittelustrategioissaan eri verojärjestelmien välisiä eroavuuksia ja ristiriitaisuuksia ja siirtävät voittojaan keinotekoisesti paikkoihin, joissa verotus on hyvin alhainen tai veroa ei kanneta lainkaan, vaikka niillä ei olisi näissä paikoissa juurikaan tai lainkaan taloudellista toimintaa. Näin ne maksavat vain vähän yhtiöveroa tai eivät joudu maksamaan sitä lainkaan. OECD on kehittänyt toimia, joilla annetaan sen jäsenmaille niiden tarvitsemat valmiudet varmistaa, että voitot verotetaan samassa paikassa, jossa voittoa tuottavaa taloudellista toimintaa harjoitetaan ja jossa arvo syntyy. Samalla yrityksille taataan entistä varmempi toimintaympäristö, kun kiistat kansainvälisten verosääntöjen soveltamisesta vähenevät ja vaatimuksia standardoidaan. Veron kiertäminen: OECD:n verosanaston mukaan veron kiertämisen ( tax avoidance) käsitettä käytetään kuvaamaan järjestelyjä, joilla pyritään pienentämään verovelvollisen verovelvollisuutta ja jotka ovat ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa, vaikka ne eivät varsinaisesti lain vastaisia olisikaan. Verovilppi: OECD:n verosanaston mukaan verovilpin ( tax evasion) käsitteellä tarkoitetaan laittomia järjestelyjä, joissa verovelvollisuus salataan tai jätetään huomiotta. Tällöin verovelvollinen tuloja tai tietoja veroviranomaiselta piilottelemalla maksaa vähemmän veroa kuin sen lakisääteinen velvollisuus olisi. Verosuunnittelu (ks. myös: Aggressiivinen verosuunnittelu): OECD:n verosanaston mukaan verosuunnittelulla tarkoitetaan järjestelyjä, joilla pyritään pienentämään verovelvollisen (yksityishenkilön tai yrityksen) verovelvollisuutta. Veropäätös: Veropäätöksen käsite kattaa verolainsäädännön tulkintaa tai soveltamista koskevat, jäsenmaiden antamat tai niiden puolesta annetut tiedonannot tai muut vaikutukseltaan vastaavat välineet tai toimenpiteet. Määritelmä kattaa kaikenlaiset päätökset riippumatta siitä, mikä niiden asema asianomaisessa maassa on. Määritelmä ei näin ollen rajoitu sellaisiin ilmoituksiin, jotka kuuluvat veroviranomaisen harkintavaltaan. 1. Vastaajan tiedot 4

Vastaatko yksityishenkilönä jonkin organisaation tai yrityksen edustajana jonkin viranomaisen tai kansainvälisen organisaation edustajana Etu- ja sukunimi Organisaation nimi Viranomaisen nimi Sähköpostiosoite yhteydenottoja varten Antamiasi tietoja käytetään vain hallinnollisiin tarkoituksiin eikä niitä julkaista. Onko edustamasi organisaatio rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin? (Jos edustamasi organisaatio ei ole vielä rekisteröitynyt, voit rekisteröidä sen tämän linkin kautta, mutta rekisteröityminen ei ole pakollista kuulemiseen vastaamiseksi. Avoimuusrekisteri miksi? ) Kyllä Ei Jos on, anna sen tunnistenumero rekisterissä Organisaation tyyppi Korkea-asteen oppilaitos Konsulttitoimisto, asianajotoimisto Toimialajärjestö Kansalaisjärjestö Ammattiliitto Yritys, pk-yritys, mikroyritys, yksityisyrittäjä Kuluttajajärjestö Media-alan organisaatio Ajatushautomo Muu Tarkenna, millaisesta organisaatiosta on kyse 5

Onko edustamasi yritys monikansallinen yritys (konserni, jolla on toimipaikkoja useammassa kuin yhdessä maassa)? Kyllä Ei Työntekijöiden lukumäärä 1 9 10 49 50 249 250 499 500 tai enemmän Liikevaihto 0 10 miljoonaa euroa 10 40 miljoonaa euroa 40 750 miljoonaa euroa Yli 750 miljoonaa euroa Viranomaisen tyyppi Kansainvälinen organisaatio tai EU:n elin Alue- tai paikallistason viranomainen Ministeriö tai valtionhallinnon elin Sääntely- tai valvontaviranomainen, keskuspankki Muu viranomainen Tarkenna, millaisesta viranomaisesta on kyse 6

Asuinmaa/Sijoittautumismaa Itävalta Belgia Bulgaria Kroatia Kypros Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Islanti Irlanti Italia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Sveitsi Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Muu maa Ilmoita maa 7

Millä tasolla edustamasi taho harjoittaa edunvalvontaa tai muuta toimintaa? Kansallinen taso (ainoastaan oma maa) EU:n taso Kansainvälinen taso Muu Ilmoita, millä muulla tasolla edustamasi taho harjoittaa edunvalvontaa tai muuta toimintaa Toimiala (tarvittaessa): vähintään 1 vaihtoehtoa Kirjanpito Tilintarkastus Elinkeinoelämä Sijoitusten hoito Raportointi Verotus Muu Ei toimialaa Tarkenna, millaisesta toimialasta on kyse Tärkeä huomautus: vastausten julkaiseminen Vastaukset julkaistaan komission verkkosivustolla. Suostutko siihen, että vastauksesi julkaistaan? ( Ks. tietosuojaperiaatteet ) Kyllä, vastaukseni saa julkaista ilmoittamallani nimellä (organisaation / yrityksen / viranomaisen nimi tai oma nimesi, jos vastaat yksityishenkilönä). Ei, vastauksiani ei saa julkaista. 2. Vastaajan kanta Yleiset kysymykset 8

1. Valitse väittämät, joista olet samaa mieltä yhtiöverotuksen avoimuuden näkökulmasta. a. Nykyiset verotuksen avoimuutta koskevat vaatimukset ovat EU:ssa riittävät. (Yritysten on EU:ssa julkistettava vuositilinpäätös ja konsernitilinpäätös, joissa on rajoitetusti verotukseen liittyvää tietoa. Lisäksi kaivannaisteollisuuden ja metsäteollisuuden alojen yritysten on laadittava ja julkistettava maakohtaiset raportit tilinpäätös- ja avoimuusdirektiivien mukaisesti. Myös rahoituslaitosten on laadittava ja julkistettava vuosittain maakohtaiset raportit vakavaraisuusdirektiivin mukaisesti.) b. EU:n olisi pyrittävä lisäämään avoimuusaloitteiden tekemistä kansainvälisellä tasolla, mutta sen ei pidä toimia yksinään, vaan jättää täytäntöönpano jäsenmaiden tehtäväksi. c. EU:n olisi pantava täytäntöön kansainväliset aloitteet (esim. BEPS-hanke) samassa tahdissa ja samalla tavalla kuin sen kansainväliset kumppanit, jotta yrityksille voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset. d. EU:n olisi toimittava eturintamassa ja mahdollisesti mentävä nykyisiä kansainvälisiä aloitteita pidemmälle, esimerkiksi laajentamalla nykyiset verotustietojen julkistamisvaatimukset kaikille muille aloille. e. Ei mielipidettä f. Muu Täsmennä kantaasi siitä, ovatko nykyiset avoimuusvaatimukset EU:ssa riittävät 2. EU:n mahdollisella uudella yhtiöverotuksen avoimuutta koskevalla aloitteella olisi useita tavoitteita. 9

2A) Oletko samaa mieltä seuraavista tavoitteista? Kyllä Ei Ei mielipidettä 1. Yrityksiä ohjataan maksamaan veronsa samassa maassa, jossa niiden voitto tosiasiallisesti syntyy, lisäämällä valvontaa kansalaisten tai veroviranomaisten taholta ("yritysten olisi maksettava veronsa siinä maassa, jossa voittoa syntyy") 2. EU-maita ohjataan julkisen mielipiteen ja vertaispainostuksen keinoin toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään tehokkaampaa ja oikeudenmukaisempaa verokilpailua ja varmistetaan, että yritysten voitot verotetaan samassa maassa, jossa ne ovat syntyneet ("EU-maiden olisi lopetettava vahingollinen verokilpailu") 3. Veroviranomaisia olisi tuettava tarkastusten kohdentamisessa, jotta voitaisiin tehokkaammin torjua verovilppiä ja veron kiertämistä eli yritysten toimintatapoja, joilla ne kiertävät verotukseen liittyviä velvollisuuksiaan ("veroviranomaisia olisi tuettava tarkastusten kohdentamisessa"). 4. Yritysten verosuunnittelukäytännöt olisi saatava vastaamaan niiden itse julkistamia yhteiskuntavastuuseen liittyviä sitoumuksia, esimerkiksi sitoutumista paikallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseen ("yritysten toiminnan olisi vastattava niiden puheita yleisen hyvinvoinnin lisäämisestä verotuksen keinoin") 5. Olisi varmistettava, että yritysrakenteet ja investoinnit perustuvat taloudellisiin vaikuttimiin eivätkä yksinomaan yhtiöverotuksesta johtuviin syihin ("yritysten olisi tehtävä investointipäätöksensä todellisten taloudellisten syiden perusteella, ei veroja kiertääkseen") 6. Olisi korjattava markkinoiden vääristymät, jotka johtuvat avoimuuden puutteesta ja monikansallisten yritysten suhteellisesta edusta pk-yrityksiin nähden niiden harjoittaman harjoittaa aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi ("monikansallisten yritysten ja pk-yritysten kilpailuedellytyksistä olisi saatava tasapuolisemmat") 2B) Haluatko lisätä edellä mainittuihin muita tavoitteita? Mitä? Selosta lyhyesti. (Huom. Tavoitteita käsitellään tarkemmin myös jäljempänä olevissa kysymyksissä) 10

3. Euroopan komissio on yksilöinyt seuraavat toimintavaihtoehdot (Huom. tietyt vaihtoehdot voivat olla toisensa poissulkevia). Avoimuus veroviranomaisten suhteen: Huom. OECD:n BEPS-toimenpiteessä 13 suositellaan, että erittäin suuret monikansalliset yritykset (liikevaihto yli 750 miljoonaa euroa) esittävät maakohtaiset raportit asianomaisille veroviranomaisille vuodesta 2017 alkaen. G20-maiden ja OECD-maiden veroviranomaisten on huolehdittava niille toimitettuja maakohtaisia raportteja koskevasta keskinäisestä tietojenvaihdosta. a. VAIHTOEHTO A: Ei EU:n toimia Huom. Vaikka EU:n tason toimia ei otettaisikaan käyttöön, jotkut jäsenmaat voivat panna OECD:n BEPS-toimenpiteen 13 suositukset täytäntöön maakohtaisesti. Näin veroviranomaiset voisivat saada verotukseen liittyvää tietoa ja vaihtaa tietoja muiden tietojenvaihtoon osallistuvien maiden kanssa. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan välttämättä pane toimenpidettä 13 täytäntöön, etenkään siksi, että kaikki EU-maat eivät ole OECD:n jäseniä. b. VAIHTOEHTO B: BEPS-toimenpiteen 13 täytäntöönpano EU:n tasolla EU suosittaa tai edellyttää BEPS-toimenpiteen 13 mukaisesti, että yritykset ilmoittavat verotukseen liittyvät tiedot maakohtaisesti asianomaisille veroviranomaisille. Vaatimus kattaisi kaikki emoyritykset, jotka jättävät veroilmoituksen jollekin EU:n veroviranomaiselle. Niiden olisi ilmoitettava oma maailmanlaajuinen konsernituloksensa. Avoimuus suuren yleisön suhteen: c. VAIHTOEHTO C: EU:n veroviranomaiset julkaisevat anonymisoituja ja yhteenlaskettuja tietoja EU suosittaa tai edellyttää, että yritykset ilmoittavat verotusta koskevat tiedot veroviranomaisille (mahdollisesti BEPS-toimenpiteen 13 nojalla). Lisäksi yhteenlasketut ja anonymisoidut tiedot olisi asetettava julkisesti saataville, jotta yleisö voisi tutustua verotukseen liittyviin tietoihin. d. VAIHTOEHTO D: Yritykset tai veroviranomaiset julkistavat verotusta koskevat tiedot EU:n pitäisi vaatia yrityksiä antamaan verotusta koskevat tiedot maakohtaisesti. Tiedot olisi julkistettava joko suoraan (esim. osana yritysten vuotuisia raportointivelvoitteita) tai kansallisten veroviranomaisten välityksellä, esimerkiksi julkisessa rekisterissä. Tämä vaihtoehto voidaan toteuttaa laajentamalla kaikille aloille ne maakohtaista raportointia koskevat vaatimukset, joita tällä hetkellä sovelletaan rahoituslaitoksiin. e. VAIHTOEHTO E: Yritysten veropolitiikat saatetaan julkisiksi Komissio vaatisi yrityksiä ilmoittamaan, miten ne suhtautuvat verosääntöjen noudattamiseen ja verosuunnitteluun. 3A) Voitaisiinko yhtiöverotuksen avoimuutta lisätä muilla keinoin, esimerkiksi edellyttämällä raportointia veroneuvojilta? Selosta lyhyesti. 11

3B) Arvioi, miten hyvin kullakin vaihtoehdolla voitaisiin saavuttaa asetetut ensisijaiset tavoitteet. Merkitse arviosi kenttiin seuraavasti: "+" (plusmerkki): vaihtoehdolla saavutetaan tavoitteet. "0" (nolla): vaihtoehdolla ei ole vaikutusta tavoitteen saavuttamiseen. " " (miinusmerkki): vaihtoehto on tavoitteen vastainen. Jätä kenttä tyhjäksi, jos sinulla ei ole mielipidettä asiasta. 4. Yritysten 1. Yritysten olisi maksettava veronsa siinä maassa, jossa voittoa syntyy 2. EU-maiden olisi lopetettava vahingollinen verokilpailu 3. Veroviranomaisia olisi tuettava tarkastusten kohdentamisessa yrityksiin toiminnan olisi vastattava niiden puheita yleisen hyvinvoinnin lisäämisestä verotuksen keinoin 5. Yritysten olisi tehtävä investointipäätöksensä todellisten taloudellisten syiden perusteella, ei veroja kiertääkseen 6. Monikansallisten yritysten ja pk-yritysten kilpailuedellytyksistä olisi saatava tasapuolisemmat A) Ei EU:n toimia B) BEPS-toimenpiteen 13 täytäntöönpano EU:n tasolla C) EU:n veroviranomaiset julkaisevat anonymisoituja ja yhteenlaskettuja tietoja D) Yritykset tai veroviranomaiset julkistavat verotusta koskevat tiedot E) Yritysten veropolitiikat saatetaan julkisiksi 12

F) Muu (kohdassa 3B esitetyt vaihtoehdot) 13

3C) Mikä olisi mielestäsi asianmukaisin vaihtoehto? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto a. VAIHTOEHTO A: Ei EU:n toimia b. VAIHTOEHTO B: BEPS-toimenpiteen 13 täytäntöönpano EU:n tasolla c. VAIHTOEHTO C: EU:n veroviranomaiset julkaisevat anonymisoituja ja yhteenlaskettuja tietoja d. VAIHTOEHTO D: Yritykset tai veroviranomaiset julkistavat verotusta koskevat tiedot e. VAIHTOEHTO E: Yritysten veropolitiikat saatetaan julkisiksi Eri vaihtoehtojen lähempi tarkastelu; mahdolliset vaikutukset VAIHTOEHTO B EU:N ALOITE AVOIMUUDEN LISÄÄMISESTÄ VEROVIRANOMAISTEN SUHTEEN OECD:N BEPS-SUOSITUSTEN MUKAISESTI Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoa, jonka mukaan EU edistäisi BEPS-toimenpiteen 13 täytäntöönpanoa EU:n tasolla yksinomaan EU:ta koskevalla aloitteella. Vaatimus kattaisi kaikki emoyritykset, jotka jättävät veroilmoituksen jollekin EU:n veroviranomaiselle. Niiden olisi ilmoitettava oma maailmanlaajuinen konsernituloksensa. Veroviranomaiset vaihtaisivat näitä tietoja keskenään. Huom. OECD:n BEPS-toimenpiteessä 13 suositellaan, että erittäin suuret monikansalliset yritykset (liikevaihto yli 750 miljoonaa euroa) esittävät maakohtaiset raportit asianomaisille veroviranomaisille vuodesta 2017 alkaen. G20-maiden ja OECD-maiden veroviranomaisten on huolehdittava niille toimitettuja maakohtaisia raportteja koskevasta keskinäisestä tietojenvaihdosta. 14

4. Mitä tietoja yritysten olisi annettava veroviranomaisille? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto a. BEPS-toimenpiteen 13 mukaiset tiedot (nimi, toiminnan luonne, sijainti, luettelo emoyrityksen kussakin maassa toimivista tytäryrityksistä, tulot, tulot etuyhteydessä olevien ja etuyhteydettömien osapuolten kesken jaettuna, työntekijöiden määrä, tulos ennen veroja, maksetut tuloverot ja kertyneet tuloverot, ilmoitettu pääoma, kumuloitunut voitto, aineellinen käyttöomaisuus) b. Saatu valtiontuki c. Verotiedot selityksineen d. Muut e. Ei mielipidettä f. Ei mitään tietoja Täsmennä, mitä tietoja yritysten olisi annettava veroviranomaisille. 5. Millaisten EU:ssa toimivien yhteisöjen olisi kuuluttava julkisuusvaatimusten piiriin? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Erittäin suuret yritykset, joiden tulot niiden ovat vähintään 750 miljoonaa euroa (BEPS-toimenpiteen 13 suositus) b. Vähintään suuret yritykset tai konsernit (määriteltävä tarkemmin) c. Muut d. Ei mielipidettä Täsmennä, millaisten muiden EU:ssa toimivien yhteisöjen olisi kuuluttava julkisuusvaatimusten piiriin. 6. Yritystasolla: 15

6A) Miten yritysten olisi muutettava verosuunnitteluaan tai rakennettaan, jos verotuksen avoimuutta veroviranomaisiin nähden lisättäisiin? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Tällä ei ole vaikutusta yritysten verosuunnittelun b. Näin varmistetaan, että yritykset noudattavat verosääntöjä eivätkä hyödynnä verotuksen aukkoja ja verosääntöjen epäjohdonmukaisuuksia ja/tai porsaanreikiä minimoidakseen veronsa c. Yritykset siirtävät vapaaehtoisesti voittojaan takaisin sinne, missä ne ovat syntyneet, ja niiden on näin maksettava enemmän veroa kuin ennen d. Muilla tavoin e. Ei mielipidettä Täsmennä, millä muilla tavoin yritysten olisi muutettava verosuunnitteluaan tai rakennettaan, jos verotuksen avoimuutta veroviranomaisiin nähden lisättäisiin. 6B) Selitä, millainen mekanismi kannustaisi yrityksiä muuttamaan toimintaansa. 7. Mitä seurauksia verotuksen avoimuuden lisäämisellä veroviranomaisiin nähden olisi julkisen talouden kannalta? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto a. Veropohjien uudistaminen Euroopassa b. Euroopassa maksettujen verojen lisääntyminen c. Euroopassa maksettujen verojen väheneminen d. EU:n ulkopuolella maksettujen verojen lisääntyminen e. EU:n ulkopuolella maksettujen verojen väheneminen f. Muut seuraukset Täsmennä, mitä muita seurauksia verotuksen avoimuuden lisäämisellä veroviranomaisiin nähden olisi julkisen talouden kannalta. 16

Selitä lyhyesti näkemystäsi siitä, mitä muita seurauksia verotuksen avoimuuden lisäämisellä veroviranomaisiin nähden mahdollisesti olisi julkisen talouden kannalta, ja esitä mahdollisuuksien mukaan numerotietoja vastauksesi tueksi. 8. Arvioi mahdolliset lisäkustannukset ja resurssitarpeet, joita yrityksille aiheutuu konsolidoitujen maakohtaisten raporttien laatimisesta BEPS-toimenpiteen 13 suositusten mukaisesti. Täsmennä, mitä tietoja ei ole mahdollisesti tällä hetkellä saatavilla, ja esitä mahdollisuuksien mukaan numerotietoja vastauksesi tueksi. 9. Millaisia seurauksia verotuksen avoimuudella veroviranomaisten suhteen olisi sen tavoitteen kannalta, että toimintaympäristö olisi kasvua edistävä ja EU olisi houkutteleva investointikohde? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Avoimuus tukisi kasvua ja lisäisi EU:n houkuttelevuutta investointikohteena b. Ei seurauksia c. Avoimuus haittaisi kasvua ja vaikuttaisi kielteisesti EU:n houkuttelevuuteen investointikohteena d. Ei mielipidettä Selosta lyhyesti näkemystäsi siitä, millaisia seurauksia verotuksen avoimuudella veroviranomaisten suhteen olisi sen tavoitteen kannalta, että toimintaympäristö olisi kasvua edistävä ja EU olisi houkutteleva sijoituskohde. 17

VAIHTOEHDOT C ja D EU:N ALOITE VEROTIETOJEN JULKISUUDEN LISÄÄMISESTÄ Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoa, jonka mukaan yhtiöverotusta koskevat tiedot asetettaisiin yleisön saataville joko kokonaan tai osittain. Vaihtoehdot C ja D: VAIHTOEHTO C: EU:n veroviranomaiset julkaisevat anonymisoituja ja yhteenlaskettuja tietoja. EU suosittaa tai edellyttää, että yritykset ilmoittavat verotusta koskevat tiedot veroviranomaisille (mahdollisesti BEPS-toimenpiteen 13 nojalla). Lisäksi yhteenlasketut ja anonymisoidut tiedot olisi asetettava julkisesti saataville, jotta yleisö voisi tutustua verotukseen liittyviin tietoihin. VAIHTOEHTO D: Yritykset tai veroviranomaiset julkistavat verotusta koskevat tiedot. EU vaatisi yrityksiä antamaan verotusta koskevat tiedot maakohtaisesti. Tiedot olisi julkistettava joko suoraan (esim. osana yritysten vuotuisia raportointivelvoitteita) tai kansallisten veroviranomaisten välityksellä, esimerkiksi julkisessa rekisterissä. Tämä vaihtoehto voidaan toteuttaa laajentamalla kaikille aloille ne maakohtaista raportointia koskevat vaatimukset, joita tällä hetkellä sovelletaan rahoituslaitoksiin. 10. Millaisia hyötyjä tai haittoja yritysten verotietojen julkistamisesta yleisön saataville mahdollisesti olisi verrattuna siihen, että yritykset toimittaisivat verotietoja pelkästään veroviranomaisille? Selosta näkemystäsi lyhyesti. 11. Mitkä tiedot olisi ehdottomasti sisällytettävä yritysten julkisiin maakohtaisiin raportteihin (vaihtoehto D)? Valitse seuraavista 6 tietoryhmästä ne tiedot, jotka yritysten mielestäsi olisi esitettävä. Sekä neljännen vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV) että BEPS-toimenpiteen 13 mukaisesti edellytetyt tiedot (rahoituslaitosten on jo nykyisin julkistettava nämä tiedot): a. Nimi b. Toiminnan luonne c. Sijainti d. Tulot e. Työntekijöiden lukumäärä f. Tulos ennen veroja g. Tuloverot (maksetut ja kertyneet) 18

Muut BEPS-toimenpiteen 13 mukaiset tiedot (jotka yleensä toimitetaan veroviranomaisille): h. Tulot etuyhteydessä olevien ja etuyhteydettömien osapuolten kesken jaettuna i. Ilmoitettu pääoma j. Kumuloitunut voitto k. Aineellinen käyttöomaisuus l. Luettelo emoyrityksen kussakin maassa toimivista tytäryrityksistä Muut tiedot, jotka nykyisin vaaditaan rahoituslaitoksilta: m. Saatu valtiontuki Veroviranomaisten yleensä keskenään vaihtamat tiedot: n. Veropäätökset (komission maaliskuussa 2015 esittämän määritelmän mukaisesti) Tilinpäätösdirektiivissä esitetyt vaihtoehdot: o. Alihankkijoiden käyttö p. Maakohtaiset verotukseen liittyvät rahalliset seuraamukset Muut verotukseen liittyvät tiedot: q. Selvitys verotukseen liittyvien tietojen tietyistä keskeisistä osatekijöistä r. Ei mitään tietoja s. Muita tietoja t. Ei mielipidettä Mitkä muut tiedot olisi ehdottomasti sisällytettävä yritysten julkisiin maakohtaisiin raportteihin? Selosta lyhyesti näkemystäsi siitä, mitkä muut tiedot olisi ehdottomasti sisällytettävä yritysten julkisiin maakohtaisiin raportteihin. 19

12. Jos veroviranomaiset julkaisevat yhteenlaskettuja/anonymisoituja tietoja yritysten niille toimittamien ilmoitusten perusteella (VAIHTOEHTO C), mitä tietoja viranomaisten olisi annettava (maakohtaisesti)? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto a. Yhteenlasketut tulot b. Työntekijöiden yhteenlaskettu lukumäärä c. Yhteenlasketut maksetut tuloverot ja kertyneet tuloverot d. Yhteenlaskettu aineellinen käyttöomaisuus e. Seuraavien lukujen suhde: Yhteenlasketut maksetut tuloverot tai kertyneet tuloverot sekä yhteenlaskettu tulos ennen veroja f. Seuraavien lukujen suhde: Yhteenlasketut maksetut tuloverot tai kertyneet tuloverot sekä yhteenlasketut tulot g. Toimialakohtainen analyysi h. Ei mitään tietoja i. Muita tietoja j. Ei mielipidettä Täsmennä, mitä muita tietoja veroviranomaisten olisi annettava (maakohtaisesti), jos ne julkaisevat yhteenlaskettuja/anonymisoituja tietoja yritysten niille toimittamien ilmoitusten perusteella: 13. Olisitko tai olisiko edustamasi organisaatio kiinnostunut saamaan lisää yritysten verotusta koskevia tietoja (yksilöityjä tai yhteenlaskettuja)? Valitse vain yksi vaihtoehto Kyllä Ei Ei mielipidettä Jos olisi, niin miksi ja mihin tarkoitukseen tietoja käytettäisiin? Selosta lyhyesti. 14. Millaisten yritysten olisi kuuluttava julkisuusvaatimusten piiriin? 20

14A) Koko Valitse vain yksi vaihtoehto a. Erittäin suuret yritykset, joiden tulot niiden ovat vähintään 750 miljoonaa euroa (BEPS-toimenpiteen 13 suositus) b. Vähintään suuret yritykset tai konsernit (määriteltävä tarkemmin) c. Muut d. Ei mielipidettä Täsmennä, millaisia muita yritysten kokoon liittyviä vaatimuksia voitaisiin asettaa. 14B) Yhteys EU:n markkinoihin Valitse yksi tai useampi vaihtoehto a. Yritykset, joiden arvopaperit on noteerattu Euroopan talousalueella (ETA) b. ETAan sijoittautuneet yritykset c. Jos mahdollista, ETAan sijoittautumattomat, mutta siellä toiminnan valvontaa toteuttavat yritykset d. Muut e. Ei mielipidettä Täsmennä muut mahdolliset yhteydet EU:n markkinoihin. Selosta lyhyesti vastaustasi yhteyksistä EU:n markkinoihin. 21

15. Millaisen toiminnan olisi kuuluttava julkisuusvaatimusten piiriin? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Ainoastaan yritysten toiminta ETAssa b. Yritysten toiminta ETAssa ja sen ulkopuolella, kun toimintaa valvotaan ETAsta b. Jos mahdollista, yritysten toiminta ETAssa ja sen ulkopuolella, vaikkei toimintaa valvottaisi ETAsta d. Muu e. Ei mielipidettä Täsmennä, millaisen muun toiminnan olisi kuuluttava julkisuusvaatimusten piiriin. Selosta lyhyesti näkemystäsi siitä, millaisen toiminnan olisi kuuluttava julkisuusvaatimusten piiriin. 16. Kun otetaan huomioon, että EU:ssa voidaan soveltaa tiukempia sääntöjä verotuksen avoimuuteen yleisöön nähden kuin muissa maissa, onko olemassa vaara, että EU:hun sijoittautuneet / EU:ssa noteeratut yritykset joutuvat epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa EU:ssa toimiviin, EU:n ulkopuolisiin monikansallisiin yrityksiin? Valitse vain yksi vaihtoehto Kyllä Ei Ei mielipidettä Miten suurta haittaa ja millaisia seurauksia tästä aiheutuisi? Selosta lyhyesti. 22

Mitä vaaran pienentämiseksi voitaisiin tehdä? Selosta lyhyesti. 17. Onko olemassa vaara, että verotuksen avoimuudella yleisöön nähden voisi olla muita, tahattomia kielteisiä vaikutuksia yrityksiin? Valitse vain yksi vaihtoehto Kyllä Ei Ei mielipidettä Selitä lyhyesti, millaisia riskejä verotuksen avoimuudesta yleisöön nähden yrityksille voisi aiheutua ja mitä seurauksia niillä voisi olla. 18. Olisiko verotietojen avoimuutta EU:ssa lisäävillä toimenpiteillä vaikutusta suhteisiin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (kehitysmaat, OECD:n jäsenet jne.)? Selosta lyhyesti. 19. Yritystasolla: 23

19A) Miten yritysten olisi muutettava verosuunnitteluaan, jos verotuksen avoimuutta ylei söön nähden lisättäisiin? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Tällä ei ole vaikutusta yritysten verosuunnittelun b. Näin varmistetaan, että yritykset noudattavat verosääntöjä eivätkä hyödynnä verotuksen aukkoja ja verosääntöjen epäjohdonmukaisuuksia ja/tai porsaanreikiä minimoidakseen veronsa c. Yritykset siirtävät vapaaehtoisesti voittojaan takaisin sinne, missä ne ovat syntyneet, ja niiden on näin maksettava enemmän veroa kuin ennen d. Muulla tavoin e. Ei mielipidettä Täsmennä, millä muulla tavoin yritysten olisi muutettava verosuunnitteluaan, jos verotuksen avoimuutta yleisöön nähden lisättäisiin. Selosta lyhyesti näkemystäsi siitä, miten yritysten olisi nähdäksesi muutettava verosuunnitteluaan, jos verotuksen avoimuutta yleisöön nähden lisättäisiin. 19B) Millainen mekanismi kannustaisi yrityksiä muuttamaan toimintaansa? Vaikuttaisiko verotuksen avoimuuden lisääminen yleisöön nähden tehokkaammin kuin avoimuuden lisääminen pelkästään veroviranomaisiin nähden? 24

20. Mitä muita mahdollisia vaikutuksia julkiseen talouteen olisi sillä, että verotuksen avoimuutta lisättäisiin paitsi veroviranomaisiin myös yleisöön nähden? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto a. Veropohjien uudistaminen Euroopassa b. Euroopassa maksettujen verojen lisääntyminen c. Euroopassa maksettujen verojen väheneminen d. EU:n ulkopuolella maksettujen verojen lisääntyminen e. EU:n ulkopuolella maksettujen verojen väheneminen f. Muut seuraukset g. Ei mielipidettä Täsmennä, mitä muita mahdollisia vaikutuksia julkiseen talouteen olisi sillä, että verotuksen avoimuutta lisättäisiin paitsi veroviranomaisiin myös yleisöön nähden. Selosta lyhyesti näkemystäsi siitä, mitä muita mahdollisia vaikutuksia julkiseen talouteen olisi sillä, että verotuksen avoimuutta lisättäisiin paitsi veroviranomaisiin myös yleisöön nähden. 21. Millaisia seurauksia verotuksen avoimuudella yleisön suhteen olisi sen tavoitteen kannalta, että toimintaympäristö olisi kasvua edistävä ja EU olisi houkutteleva investointikohde? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Avoimuus tukisi kasvua ja lisäisi EU:n houkuttelevuutta investointikohteena b. Ei seurauksia c. Avoimuus haittaisi kasvun edistämistä ja vaikuttaisi kielteisesti EU:n houkuttelevuuteen investointikohteena d. Ei mielipidettä 25

Selosta lyhyesti näkemystäsi siitä, millaisia seurauksia verotuksen avoimuudella yleisön suhteen olisi sen tavoitteen kannalta, että toimintaympäristö olisi kasvua edistävä ja EU olisi houkutteleva investointikohde. 22. Olisiko yritysten toimittamien tietojen oltava riippumattoman palveluntarjoajan (esim. tilintarkastajan) tätä tarkoitusta varten varmentamia? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Ei, tietoja ei tarvitsisi varmentaa b. Varmentaminen olisi tarpeen tietyiltä osin (raportin olemassaolo, johdonmukaisuuden tarkastaminen) c. Tiedot olisi varmennettava kattavasti (esim. tilintarkastajan raportilla) d. Muu e. Ei mielipidettä Täsmennä, millä muilla keinoin yritysten toimittamat tiedot olisi varmennettava. 23. Olisiko tietosuojan ja liikesalaisuuksien suojaamisen takaamiseksi annettava erityissääntöjä? Huom. Ellei tätä tarkoitusta varten anneta erityissääntöjä, sovelletaan EU:n yleisiä tietosuojasääntöjä. Valitse vain yksi vaihtoehto Kyllä Ei Ei mielipidettä 26

Jos vastasit "kyllä", mitä suojatoimenpiteitä tarvittaisiin ja minkätyyppisten tietojen suhteen? Selosta lyhyesti. 24. Arvioi mahdolliset lisäkustannukset ja resurssitarpeet, joita yrityksille aiheutuisi avoimuuden lisäämisestä pidemmälle kuin mitä OECD:n BEPS-toimenpiteen 13 täytäntöönpano kansallisella tasolla velvoittaisi. Täsmennä, mitä tietoja ei mahdollisesti tällä hetkellä ole saatavilla. Voit eritellä viranomaisille ja yrityksille aiheuvat lisäkustannukset parhaana pitämäsi vaihtoehdon (tai vaihtoehtojen) mukaisesti. Esitä mahdollisuuksien mukaan numerotietoja vastauksesi tueksi. VAIHTOEHTO E EU:N ALOITE YRITYSTEN VEROPOLITIIKKOJEN JULKISUUDEN LISÄÄMISESTÄ Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtoa, jonka mukaan yritysten olisi annettava julkinen ilmoitus veropolitiikastaan. Tämä vaatimus ei sisälly OECD:n BEPS-toimenpiteen 13 piiriin. 25. Olisiko yritysten toimitettava pakollinen selvitys veropolitiikastaan? Valitse vain yksi vaihtoehto a. Kyllä, verotusta koskevien tietojen julkistamisen sijaan b. Kyllä, verotusta koskevien tietojen julkistamisen lisäksi c. Ei d. Ei mielipidettä 27

Jos mielestäsi yritysten olisi toimitettava pakollinen selvitys veropolitiikastaan, selosta kantaasi lyhyesti. Lisähuomiot 26. Haluatko saattaa joitakin muita seikkoja komission tietoon? 3. Lisätiedot Jos haluat toimittaa lisätietoja (esim. kannanoton tai raportin) tai ottaa esille seikkoja, joita ei ole käsitelty kyselyssä, voit liittää tähän kuulemiseen liiteasiakirjoja. 28