Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004



Samankaltaiset tiedostot
Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Yleiskuvaus

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Merkkikallion tuulivoimapuisto

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Hakemukset palautetaan klo mennessä osoitteeseen:

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

ASUNTOMESSUJEN TONTTIHAKEMUS

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

RAKENNE. 1. Rykmentinpuisto pähkinänkuoressa 2. Mitä tehty tähän asti 3. Rykmentinpuiston energiaratkaisu? 4. Mitä haasteita ja mitä opittu

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen

Hakemukset palautetaan klo mennessä osoitteeseen:

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

LUONNONMAAN VISIO 2070

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

TOPHOPS-OPSO hankkeen toteuttajakohtainen toimintasuunnitelma / Kanneljärven Opisto

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Ihmisen paras ympäristö Häme

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

Liikenne- ja viheralueet

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Taito-ohjelma yleisesti ja kevään haun erityispiirteet

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

Maaseudun yritystuet (teknologia yritykset) Iisalmi

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU Teija Tohmo

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Hanketukien maksatus

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

LUONNONMAAN VISIO 2070

Transkriptio:

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus käynnisti vuonna 2000 Maankäytön muutostilanteen hallinta hankkeen, jonka tavoitteena oli selvitys-, tutkimus- ja pilotointihankkeen avulla korjata aiemmasta maankäytöstä aiheutuneita ympäristövaurioita. Kohdealueina olivat Kaakkurin kaatopaikan ja Pateniemen entisen sahan alueet (I vaihe). Hankkeen avulla oli tarkoitus minimoida asukkaille aiheutuvat riskit sekä mahdollistaa alueiden asuinkäyttö siten, että saavutetaan tehokas maankäyttö kestävien periaatteiden mukaisesti. Kokonaiskustannuksiltaan 4 Mmk:n hanke sai tavoite 2 ohjelman rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta. Hanke on edennyt asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Haettava projekti: Maankäytön muutostilanteen hallinta, II vaihe, ympäristörakentaminen Ensimmäisen vaiheen kohteita yhdistävä teema oli edellisestä maankäytöstä aiheutuneiden ongelmien, lähinnä haitallisten aineiden poistaminen ennen alueiden ottamista asuinkäyttöön. Hankkeen toisessa vaiheessa teema vaihtuu, ratkaisuja haetaan suunnitteluun ja rakentamiseen erityisiä luontoarvoja sisältävissä maankäytöltään muuttuvissa kohteissa. Oulun kaupunki on valinnut vuoden 2005 asuntomessualueeksi Toppilansaaren pohjoiskärjessä sijaitsevan n. 20 hehtaarin alueen. Asuntomessualueen lisäksi siirtyy asuinkäyttöön koko entinen satama-alue Toppilansalmen etelärannalla. Aluetta kehitetään kaupunkimaiseksi asuinalueeksi, jonka asukastavoite on 2 200-3 000 henkeä. Asuntoohjelman mukaan alueen rakentaminen käynnistyy vuonna 2003 ja kestää noin vuoteen 2010 saakka. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Tavoitteena on maankäytön rajauksilla, kohteiden käsittelyllä sekä kasvien ja eläinten siirroilla tai muilla erityistoimenpiteillä turvata Toppilansaaren alueen monimuotoisuus ja omaleimaisuus ja säilyttää nämä erityispiirteet Oulun luonnossa. Vuoden 2001 aikana Oulun kaupunki on teettänyt Oulun yliopiston kasvimuseon johdolla kasvillisuus- ja kääpäkartoituksen sekä muutaman uhanalaisen perhoslajin habitaattien inventoinnin. Kartoituksen mukaan alueella on arvokkaita biotooppeja ja siellä esiintyy uhanalaisia kasveja ja eliölajeja. Toppilansaaren suunnittelun ja rakentamisen aikana on ratkaistava alueen luonnon erityispiirteisiin liittyviä asioita. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, vaaditaan alueen rakentamisessa ja ympäristösuunnittelussa erityisosaamista. Tarvittavaa osaamista ei tällä hetkellä löydy riittävästi Oulusta eikä koko Suomenkaan alueelta. Maankäytön muutostilanteen hallinta hankkeen toisessa vaiheessa muodostetaan kokonaisuus, jossa on edustettuna tutkimuksen, suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen osapuolet. Tehtävänä on etsiä uutta tietoa ja osaamista rakentamiseen ja sen seurausten hallitsemiseen luonnonoloiltaan erityisillä alueilla.

2. YKSITYISKOHTAINEN HANKEKUVAUS JA TAVOITTEET Tavoite 1) Hankkeen yleiset tavoitteet Hankkeella yhdistetään Oulun seudun voimavaroja ympäristöosaamisen kehittämiseksi ja sitä kautta paikallisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Kehitetyt mallit ja menetelmät ovat siirrettävissä toisiin kohteisiin ja ovat osin selkeitä kaupallisia tuotteita myös kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena on tuottaa parasta mahdollista kaupunkiekologista tietämystä selvitysten, tutkimusten ja kokeilun avulla ja ottaa käyttöön uusinta tekniikkaa ympäristörakentamisessa. 2) Hankkeen laadulliset tavoitteet Hankkeen tavoitteena on luoda uudelle asunto- ja matkailupalvelujen alueelle monimuotoinen, erilaisista viherrakentamisen muodoista koostuva viherympäristö. Monimuotoisuus tarkoittaa, että viherrakentamisessa on nähtävissä koko kirjo luonnontilaisesta ympäristöstä rakennettuun puistoon. Oulun asuntomessut vuonna 2005 varmistavat hankkeen tulosten laajan julkistamisen ja ympäristörakentamista tullaan tuomaan messuilla voimakkaasti esille. Hankkeen tavoitteena on myös arvokkaiden luontotyyppien ja harvinaisten eliölajien esiintymisen turvaaminen Oulun alueella. 3) Tutkimuksen ja yritysten tavoitteet Tavoitteena on soveltaa ja käyttää kasvi- ja populaatioekologista tutkimustietoa asuinrakentamisesta aiheutuvien haittojen vähentämisessä. Hankkeessa kuluessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla uusien kasvupaikkojen rakentaminen, arvokkaiden kasvilajien säilyttäminen, vihertyöt sekä muut kunnostustoimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman luonnonmukaisesti ja alueen alkuperäinen eliöstö huomioiden. Sisältö Toppilansaaren ympäristörakentamiseen liittyvät teemat liittyvät luontokohteiden integroimiseen alueen tuleviin toimintoihin, viheralueiden monipuolisuuteen ja uhanalaisten lajien siirtämiseen. 1) Luontokohteiden integrointi tuleviin toimintoihin; kaupunkipuiston ja luonnontilaisen metsän vaihettuminen - Kirjallisuusselvitys: Muualla Euroopassa ja maailmalla tehdyt tutkimukset ja toteutukset - Tutustumiskohde: edustava kohde Euroopassa 2) Viheralueiden kehittäminen monipuolisiksi - Kirjallisuusselvitys - Toppilansaaren viheralueiden tavoitetyyppien määrittely ja suunnittelu - Käytettävien koneiden, laitteiden ym. työvälineiden kehittäminen - Ohjeiden ja suositusten määrittäminen vastaaville töille

3) Arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen ja palauttaminen mm. siirtotoimenpitein - elinpaikkavaatimusten selvittäminen - vastaanottavien alueiden valmistelu - siemenpankin perustaminen - koetoiminta - Käytettävien koneiden, laitteiden ym. työvälineiden kehittäminen - Ohjeiden ja suositusten määrittäminen vastaaville töille 3. TEHTÄVÄT JA TOTEUTTAMISTAPA Tehtävä 1: Tutkimus Toteuttajat: Tutkimusyksikkörypäs Toteuttamistapa: Opinnäytetyöt, tilaustutkimukset, koulutus ja tiedon julkaiseminen (seminaarit) Sisältö: perusselvitys Tehtävä 2: Suunnittelu Toteuttajat: yritysrypäs pääasiassa konsulttitoimistoja ja tutkimusyksikköjä, mutta myös urakointiyrityksiä Toteuttamistapa: tilattuja selvityksiä ja konkreettista suunnittelua tehtävä 1 tulosten perusteella. Sisältö: perusselvitys, testaus Tehtävä 3: Toteutus Toteuttajat: sama kuin tehtävä 2 Toteuttamistapa: hankkeeseen liittyvänä koetoimintaa sekä toteutusta siirtojen ja muiden mahdollisten ratkaisujen osalta Sisältö: perusselvitys, testaus Tehtävä 4: Hankkeen koordinointi Toteuttajat: Oulun kaupunki Toteuttamistapa: hankkeen osien vaiheittainen työstäminen, tilaukset 4. VAIHEET JA AIKATAULU Hanke toteutetaan välillä 1.2.2002 31.12.2004.

5. HANKEORGANISAATIO OHJAUSRYHMINEEN JA VASTUUHENKILÖINEEN 1) Tutkimus ja koulutus - Oulun yliopisto o Biologian laitos (kasvitieteellinen puutarha, kasvimuseo) o Arkkitehtiosasto - Suomen ympäristökeskus (Oulu, vesi- ja ekotekniikan tutkimus) 2) Yritykset - PSV Maa- ja Vesi Oy - JP Transplan Oy - Ympäristötarmo - Toteutuksen aikana valitaan viherrakentamisalan yritys 3) Kaupunki - Tontti ja asumispalvelut - Katu- ja viherpalvelut - Ympäristövirasto - Hankkeen hakijana ja hallinnoijana on Oulun kaupunki/tekninen keskus. Muita osapuolia ovat alan tutkimuslaitokset ja yritykset. Työn käytännön toteuttamista varten perustetaan projektiryhmä, johon kuuluvat eri osapuolet teknisestä keskuksesta, ympäristövirastosta, mukana olevista tahoista sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta täydennettynä tarpeellisilla asiantuntijoilla. Hankkeen projektipäällikkö on Kaija Puhakka. 6. TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Hankkeen tulokset hyödynnetään suoraan käytännön työhön Toppilansaaren alueen kaavoituksessa, suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Erityistä näkyvyyttä hankkeen tuloksille antaa se, että osa alueesta on asuntomessukohteena 2005. Mukana olevat yritykset ja tutkimuslaitokset saavat hankkeen tuloksena osaamispääomaa sekä suunnittelureferenssejä kohteesta ja tehtävästä, joita ei tällä hetkellä Suomessa osata riittävällä ammattitaidolla. Toppilansaari voisi toimia pilottikohteena kaupungin metsien ja metsäpuistojen hoidon ohjeistuksessa. Paikkatietojärjestelmään kootaan tiedot kuvioittain ja luokitellaan kuviot luonnonarvojensa (esim. uhanalaiset lajit) ja luonnontilaisuutensa mukaan. Luonnonarvoiltaan parhaita ja arvokkaimpia kuvioita käsiteltäisiin mahdollisimman vähän ja vähemmän arvokkaita kohteita voi rakentaa voimallisemmin.

7. HANKKEEN TIEDOTUS JA RAPORTOINTI SEKÄ TULOSTEN JULKAISEMINEN Hankkeen etenemistä seurataan maksatusten yhteydessä tehtävillä väliraporteilla sekä ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen päätyttyä siitä tehdään loppuraportti. Hankkeen tuloksista tiedotetaan seminaareissa, joista viimeinen, hankkeen päättymisvaiheessa on valtakunnallinen. 8. KUSTANNUKSET Hankkeen kustannukseen kuuluvat tutkimuksen, suunnittelun, rakentamisen (koerakentaminen sekä osa siirroista) sekä koordinoinnin kuluja. Hankkeeseen sisältyy lisäksi mukana olevien yritysten laskennallisia kuluja (työtunteja) n. 24 000 arvosta. Hankkeen kustannusarvio (euroa): Kustannusarvio 2002 euroa 2003 euroa 2004 euroa Yht. Yht euroa (mk) Tutkimus 30 000 20 000 5 000 55 000 330 000 Suunnittelu 150 000 100 000 60 000 310 000 1 860 000 Koerakentaminen 50 000 90 000 120 000 260 000 1 560 000 Koordinointi 25 000 25 000 25 000 75 000 450 000 Muut kulut (yritysten asiantuntijapanos) 8 000 8 000 8 000 24 000 144 000 Yhteensä 263 000 243 000 218 000 724 000 4 344 000 9. RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeelle haetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta tavoite 2-ohjelman tukea. Rahoituksen hakijana toimii Oulun kaupunki. Omarahoituksesta vastaavat Oulun kaupunki sekä mukana olevat yritykset. (laskennalliset kulut). Rahoitussuunnitelma 2002 eur 2003 euroa 2004 euroa YHT euroa Yht (mk) EU ja valtio 179 900 166 200 149 100 495 200 2 971 200 Oulun kaupunki 75 100 68 800 60 900 204 800 1 228 800 Yritykset 8 000 8 000 8 000 24 000 144 000 263 000 243 000 218 000 724 000 4 344 000

LIITTEET liite 1 Toppilansaaren kaavoitettava alue, projektin alueena on koko alue, ml. Hietasaaren alue(kartta):