NOKIA, HARJUNIITTY HULEVESISELVITYS

HuVastaanottaja Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Kesäkuu 2011 NOKIA, HARJUNIITTY HULEVESISELVITYS

NOKIA, HARJUNIITTY Tarkastus 06/2011 Päivämäärä 13.6.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Päivi Paavilainen, Laura Inha Kimmo Hell Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite 82135044 Kannen kuva: Alhonojan uomaa Haavistontien eteläpuolella 13.4.2011 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

Sisältö 1. Johdanto 1 2. Suunnittelualueen kuvaus 2 2.1 Suunnittelualueen hydrologia 2 2.2 Nykytilan maankäyttö ja luonnonympäristö 2 2.3 Tulevaisuus ja maankäytön muutokset 2 3. Mitoitusperusteet 3 3.1 Mitoitussade 3 3.2 Virtaamalaskenta 3 4. Hulevesien hallinta yleisillä alueilla 4 4.1 Yleistä 4 4.2 Hulevesien käsittely yleisillä alueilla osa-alueittain 4 4.2.1 Alue 1 4 4.2.2 Alue 2 6 4.2.3 Alue 3 6 4.2.4 Alue 4 6 5. Hulevesien hallinta korttelialueilla 7 5.1 A/AO/AP-korttelit 7 5.2 AK/PY/PL-korttelit 8 5.3 Rakentamisen aikaisten hulevesien ja uomaeroosion hallinta 8 6. Yhteenveto 9 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittak. Päiväys Y1 Nykytilan hydrologia ja korkeussuhteet Yleiskartta 1:5000 7.6.2011 Y2 Hulevesien johtaminen ja hallinta Yleiskartta 1:5000 7.6.2011 osayleiskaava- alueella Y3 Maapärekartta Yleiskartta 1:5000 7.6.2011 D1 Kiinteistö kohtainen säiliökaivo Detaljikuva 1:100, 1:20 7.6.2011 D2 Suotopadon tyyppipoikkileikkaus Detaljikuva 7.6.2011

1 1. JOHDANTO Hankkeessa laadittiin osayleiskaavoitukseen liittyvä hulevesiselvitys, jossa tarkastellaan alueen rakentumisen vaikutusta hulevesien muodostumiseen ja virtaamiin suunnittelualueella sekä vastaanottavilla pintavesireiteillä. Tarkastelun perusteella laadittiin yleispiirteinen suunnitelma hulevesistä aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä ja hulevesien huomioimisesta yleiskaavatyössä. Työssä on huomioitu tarvittavilta osin Harjuniityn osayleiskaavan pohjaksi laadittu luontoselvitys. Hankkeen työryhmänä oli Nokian kaupunki Asko Riihimäki Jorma Hakola Tommi Jalkanen Juha Paattakainen Raimo Tuohisaari Ahto Penttinen Ramboll Kimmo Hell Päivi Paavilainen Laura Inha

2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen hydrologia Suunnittelualue sijoittuu vedenjakajaseudulle, ja alueen vedet johtuvat Nokianvirtaan kolmea pääreittiä pitkin (Laajanoja, Alhonoja ja Myllyoja). Lisäksi vesiä johtuu suoraan Nokianvirtaan pienempiä ojia ja noroja myöten. Valtaosa suunnittelualueen vesistä päätyy Alhonojan reitille, kun Laajanojan ja Myllyojan reitit vastaanottavat vesiä lähinnä alueen pohjois- ja itäosista. Lisäksi alueen eteläosassa on nykyistä rakennettua aluetta, joka on kuivatettu kaupungin hulevesiverkostoon. Suunnittelualue jakautuminen osavaluma-alueisiin (4 kpl), vedenjakajien sijainnit ja korkeussuhteet sekä pintavesien pääjohtumisreitit on esitetty liitekartalla Y1. Alueen 1 hulevedet johtuvat Alhonojan kautta Siuron valtatien (tie 2505) ja Tampere-Pori radan alituksiin. Osa vesistä johtuu Harjuniityn jo rakennetun alueen läpi. Alueen 2 hulevedet alittavat Siuron valtatien ja Tampere-Pori radan aluetta 1 lännempänä useiden eri reittien kautta. Alueelta 3 hulevedet johtuvat itään, Porin yhdystien (tie 3001) alituksiin useiden eri reittien kautta. Tien itäpuolelta vedet johtuvat Laajanojaan. Alue 4 purkaa valuma-alueen pohjoisosasta länteen Myllyojaan. Sekä Alhonojan että Myllyojan reitit alittavat Porin radan sekä Siuron valtatien (tie 2505). Laajanojaan johtavat reitit alittavat ensin Porin yhdystien (tie 3001) ennen Laajanojaa ja lisäksi Laajanoja alittaa myöhemmin sekä Porin radan että tien 2505. 2.2 Nykytilan maankäyttö ja luonnonympäristö Harjuniityn osayleiskaava on noin 475 hehtaarin kokoinen ja rajautuu etelässä Siuron valtatiehen ja idässä Porin yhdystiehen. Alueella asuu tällä hetkellä noin 1000 asukasta. Nykyisen asuintaajaman ulkopuoliset alueet ovat alueella pääosin moreeni- ja kalliopohjaista talousmetsää. Suunnittelualueen maaperä on esitetty liitekartalla Y3. Suunnittelualueella sijaitsevia metsälakikohteita ovat avokallio, kaksi puutonta suota ja Kaakkurilammi, joista suo- ja lampialueiden vesitalouteen alueen rakentumisella saattaa myös olla vaikutusta. Suunnittelualueen ulkopuolella on kaksi luonnonsuojelukohdetta: Myllyojan alaosassa Myllyojan jalopuumetsikkö sekä Alhonojan alaosassa Haaviston vuorijalavalehto. Vaikka suojelualueet sijoittuvat suunnittelualueen ulkopuolelle, hulevesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia (uomaeroosiota, kuivuuden ja märkyyden lisääntymistä, vedenlaadun muutoksia) kohteille ilman hallintatoimenpiteitä. 2.3 Tulevaisuus ja maankäytön muutokset Harjuniitylle laadittavan osayleiskaavan tarkoituksena on tuottaa puitteet asutuksen täydennysrakentamiselle Harjuniityn nykyisen asuintaajaman länsi- ja pohjoispuolella. Harjuniityn osayleiskaavaluonnoksen kokonaispinta-ala on 475 hehtaaria. Asuinaluetta on osoitettu 305 hehtaaria, josta uutta on 215 hehtaaria ja nykyisiä rakentuneita alueita 90 hehtaaria. Alueelle on tarkoitus jättää katkeamaton viherverkosto. Väestömäärän lisäykseksi on Tampereen kaupunkiseudun rakennemallissa esitetty 4000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisen myötä pintavalunnan määrä alueelta kasvaa ja pohjaveden muodostuminen vähenee.

3 3. MITOITUSPERUSTEET 3.1 Mitoitussade Huleveden virtaamia vertailtiin eri mitoitussateilla. Käytetty sateen kesto valittiin sen perusteella, kuinka kauan veden virtaus laskennallisesti kesti valuma-alueen kauimmaisesta pisteestä tarkastelupisteeseen. Rankkuus ja kertymä määritettiin Rankkasateen ja taajamatulvat (RATU) - hankkeen tulosten (Suomen ympäristö 31/2008) mukaan ja niissä on huomioitu ilmastonmuutoksesta aiheutuva 20 % lisäys. Käytetyt mitoitussateet suunnittelualueen kolmella eri valumaalueella on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 Suunnittelualueella käytettyjen mitoitussateiden toistuvuudet, rankkuudet ja kestot. Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Valuntareitin pituus tarkastelupisteeseen 1 2 km alle 0,5 km n. 0,5 km alle 0,5 km (pääuomaan) Tarkastelupiste Porin rata Porin rata Porin yhdystie Myllyoja (tie 3001) Valuntanopeus 0,5 1 m/s 0,5 1 m/s 0,5 1 m/s 0,5 1 m/s Valunta-aika 0,5 1 h n. 15 min n. 15 30 min n. 15 min Mitoitussade Valitun mitoitussateen kesto 30 min 15 min 15 min 15 min Toistuvuus kerran 5 vuodessa 100 l/s/ha 150 l/s/ha 150 l/s/ha 150 l/s/ha Toistuvuus kerran 50 vuodessa 160 l/s/ha 250 l/s/ha 250 l/s/ha 250 l/s/ha 3.2 Virtaamalaskenta Virtaamalaskentaa varten kullekin valuma-alueelle tai tarvittaessa osa-alueelle määritettiin valumakerroin sen maankäytön mukaan (taulukko 3.2). Taulukko 3.2 Käytetyt valumakertoimet maankäytön mukaan. Maankäyttö Valumakerroin AK, PY, PL, P 50 % A, AP 30 % V, VL, EV 2 % Valumakertoimen φ, alueen pinta-alan A ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laskettiin kullakin alueella muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavasti: Q = φ * A * i

4 4. HULEVESIEN HALLINTA YLEISILLÄ ALUEILLA 4.1 Yleistä Virtaamalaskennan tulokset (virtaamat tarkastelupisteissä) ja hulevesien hallintatoimenpiteet suunnittelualueella on esitetty liitekartalla Y2 ja kuvattu tarkemmin tässä luvussa. Hulevesien keskitetty maahan imeyttäminen on suunnittelualueella käytännössä teknisesti lähes mahdotonta alueen erittäin heikosti vettä läpäisevän maaperän (kalliota, moreenia ja savea, suunnitelmakartta Y3) vuoksi. Tästä syystä suunnittelualueelle ei ole esitetty varsinaisia imeytysratkaisuja, vaan hulevesien virtaamahallinta tulvatilanteissa perustuu viivytykseen. Hulevesien käsittelyalueet on sijoitettu nykyisille suo- ja kosteikkoalueille, jotka sijaitsevat pääosin yleisillä viheralueilla. Lisäksi yksittäisiä käsittelyalueita on osoitettu korttelialueilla sijaitseville nykyisille kosteikkoalueille, joiden maaperä on turvetta ja soveltuvuus rakentamiseen heikko. Käytännössä käsittelyssä hyödynnetään alueiden nykyistä luontaista kosteikkokasvillisuutta: alueilla viivytetään vettä tarvittaessa patoamalla kosteikon purkureittiä, mikä hidastaa vesien virtausnopeutta ja samalla parantaa veden laatua (haitta-aineiden laskeutuminen ja pidättyminen biomassaan). Hulevesien viivytys pienentää virtaamapiikkiä rankkasateilla ja parantaa myös huleveden laatua. Turvealueilla osa viivytetyistä hulevesistä imeytyy pohjavedeksi ja purkautuu uomaverkostoon hitaasti ylläpitäen alivirtaamia ja pohjaveden tasoa tai haihtuu kosteikkokasvillisuudesta. Alueen hulevesien pääreitit tulisi säilyttää jatkossakin avouomina. Avouoman vedenjohtokyky tulvatilanteessa kasvaa tulvan mukana, kun putkiverkoston vedenjohtokyky on rajallinen putken täytyttyä. Lisäksi avouomissa huleveden virtaamapiikit tasaantuvat ja vedestä myös pienillä virtaamilla poistuu haitta-aineita laskeutumalla ja pidättymällä uoman kasvillisuuteen. Avouomien virtaamaa tasaavaa vaikutusta voidaan parantaa rakentamalla uoman poikkileikkaus terassimaiseksi, jolloin uoman ympärille muodostuu tulvaniittyalue. Uuden vesilain myötä (loppuvuosi 2011) tulossa olevan mitoitusohjeen (Syrjälä & Järvenpää, SY- KE: Silta- ja rumpulausuntojen valmistelu, luonnos 2010) mukaan valtateiden ja ratojen alitukset on jatkossa mitoitettava virtaamalle HQ1/100. Lisäksi rumpuaukko ei saa mitoitusvirtaamalla aiheuttaa supistusta uoman virtausalaan (padotuslaskelmat), mikä käytännössä suurentaa tarvittavaa rumpukokoa laskennallisesta vähimmäiskoosta. Tie- ja ratarummuille on laadittava erillinen aukkolausunto. Alueelliset ympäristökeskukset ja aiemmin vesi- ja ympäristöpiirit ovat perinteisesti myöntäneet aukkolausunnot, mutta tällä hetkellä osa ELY-keskuksista on lopettanut aukkolausuntojen antamisen. 4.2 Hulevesien käsittely yleisillä alueilla osa-alueittain 4.2.1 Alue 1 Alueen keskeisimmät huomioitavat kohteet ovat - Olavinkadun putkitus 1000 B o pohjan kaltevuus 0,3 % o hydraulinen kaltevuus arviolta 0,1 0,3 % o kapasiteetti max. 800 1300 l/s - Urpolankadun alitus 1200 T o pohjan kaltevuus 0,5 % o hydraulinen kaltevuus 0,1 0,3 % o kapasiteetti max. 1500 2500 l/s - Siuron valtatien alitus 1200 B o pohjan ja hydraulinen kaltevuus 1,2 % o kapasiteetti 4200 l/s o Siuron vt ja Urpolankadun välinen uomaosuus hyvin heikossa kaltevuudessa - Porin radan alitus 1100 B o pohjan kaltevuus negatiivinen! o kapasiteetti 1000 2000 l/s (arvioidulla hydr. kaltevuudella 0,1 0,3 %) - Alhonojan alaosan on suojeltu - Alueen pohjoisosan kosteikko on metsälakikohde

5 Olavinkadun putkitus Putkituksen kapasiteetti tulee jatkossa todennäköisesti ylittymään melko usein yläpuolisten alueiden rakentuessa, koska tulvatilanteille riittävien viivytysalueiden rakentaminen ei ole kaikilla yläpuolisilla alueilla mahdollista. Putkitukselle tulevia vesimääriä on siten rankkasadetulvalla erittäin vaikea rajoittaa, eikä vesien padottumiselle ole juuri varaa (putken laki +119,5 ja pihat noin +119,5), joten käytännössä nykyisen putken lisäksi tarvitaan tulvareitti. Suunnitelmapiirroksessa on esitetty tulvareitti etelään Laurinkadun suuntaan tai vesien johtamista etelään jo ennen Urpolankadun alitusta. Tulvareitti voidaan toteuttaa avouomana (suositeltavampi) tai putkena halkaisijaltaan vähintään 1000 mm (laki < +119,5). Urpolankadun alitus Uoma on rummun ylä- ja alapuolella heikossa kaltevuudessa, joten rummun suuresta koosta ja pohjan hyvästä kaltevuudesta huolimatta kapasiteetti tulee jatkossa todennäköisesti ylittymään poikkeuksellisilla (harvemmin kuin kerran 5 vuodessa) rankkasateilla. Teoriassa putken välityskyky riittää tulvavirtaamille, jos vesipintojen korkeusero rummun ylä- ja alapuolella on tulvatilanteessa yli 30 cm (tällöin hydraulinen kaltevuus rummun yli noin 1 % ja teoreettinen kapasiteetti 5000 l/s). Tulvatasoksi tulee tällöin vähintään +117,3 (rummun laki +30 cm), mitä ei ympäröivän maaston ja nykyisten kiinteistöjen korkeustasojen vuoksi voida hyväksyä. Tästä syystä Urpolankadun nykyisen rummun viereen tarvitaan toinen vastaava putki 1200 mm ja yläpuolisen uomaosuuden ympärille on jätettävä tulvimisalue. Tulvakorkeus +117,0 on huomioitava yläpuolisissa rakentamistasoissa ja selvitettävä vaikutukset nykyisille kiinteistöille. Siuron valtatien alitus Uoma on rummun yläpuolella heikossa kaltevuudessa mutta laskee alapuolella hyvin. Rummun kapasiteetti 4200 l/s ei aivan riitä joten alitukseen tarvitaan lisäkapasiteettia. Lisärumpu/rummut on rakennettava nykyistä alemmas, jotta Siuron vt ja Urpolankadun välinen uomaosuus saadaan perattua riittävään kaltevuuteen. Tie- ja ratarummuille on laadittava erillinen aukkolausunto, mitoitusvirtaaman toistuvuus todennäköisesti kerran 100 vuodessa. Porin radan alitus Uoman kaltevuus vaihtelee rummun ylä- ja alapuolella ja rummun pohjan kaltevuus on negatiivinen. Todellinen hydraulinen kaltevuus jää siis rummun kohdalla pieneksi ja alitukseen tarvitaan lisäkapasiteettia. Rummun yläpuolista painannealuetta on ehdotettu käytettäväksi tulvien tasaustilavuutena. Käytettävissä oleva tilavuus on karkeasti arvioiden maksimissaan 3000 m 3 tasoon +113 (rata noin +113,5) ja se riittäisi tulo- ja purkuvirtaaman erotukselle esim. noin 3000 l/s noin 30 minuutin ajan. Tulvapainanteen toteuttaminen vaatisi erillisselvityksen radan geoteknisistä asioista ja painanteen rakentamisessa on huomioitava mm. läpisuotautumisen estäminen. Todennäköisesti joudutaan tekemään erillinen maapato jotta vältetään vesien patoaminen suoraan ratapengertä vasten. Maapato sijoittuisi painanteen syvimpään kohtaan jolloin se pienentäisi käytettävissä olevaa tasaustilavuutta selkeästi. Alustavan arvion perusteella painannealueen käyttäminen virtaamatasaukseen on erittäin haasteellista. Tie- ja ratarummuille on laadittava erillinen aukkolausunto, mitoitusvirtaaman toistuvuus todennäköisesti kerran 100 vuodessa. Alhonojan alaosa ja metsälakikosteikko Hulevesien hallintatoimenpiteet tasaavat puron virtaamia tavanomaisissa sadetilanteissa. Harvinaisilla rankkasateilla ojan virtaamat saattavat kuitenkin hallintatoimenpiteistä huolimatta kasvaa nykyisestä. Alueen rakentuminen puolestaan pienentää jonkin verran ojan alivirtaamia päällystetyn pinnan kasvaessa ja pohjavesien muodostumisen vähentyessä. Hulevesien kiinteistökohtai-

6 nen imeyttäminen pohjaveteen ei valuma-alueella ole teknisesti mahdollista maaperän vuoksi. Turvealueilla tapahtuva hulevesien viivyttäminen ja varastointi, rakentamisen pientalovaltaisuus ja pientalokortteleiden väliset suuret viheralueet kuitenkin osaltaan vähentävät rakentamisen haitallisia vaikutuksia ali- ja ylivirtaamatilanteissa. Alueen pohjoisosan metsälakikohde (puuton suo) todennäköisesti lähinnä hyötyy hulevesien johtamisesta suolle. Käsittelyalueen perustaminen ei vaadi suon muokkausta tai kuivatusta vaan lähinnä tulee kyseeseen suon purku-uoman patoaminen pienellä rummulla veden viipymän kasvattamiseksi. 4.2.2 Alue 2 Alueen keskeisimmät huomioitavat kohteet ovat - Siuron valtatien alitukset, 7 kpl, koko vaihtelee 500 600 mm ja yksi 250 M - Porin radan alitukset, 4 kpl, kaikki 1000 B o alitusten kaltevuus ja kapasiteetti vaihtelee Alueen 2 vedet johtuvat Siuron valtatien ja Porin radan alitse useita pääreittejä. Vesien jakaantuminen useille reiteille hajauttaa ja pienentää tulvariskiä. Kapasiteetiltaan riittämättömät rummut on merkitty suunnitelmakartalle S1. Valtatien ja radan tulvariskiin vaikuttaa myös alitusten alapuolisten rumpujen koko, esim. alueen itäosassa välittömästi radan alitusrummun 1000 B jälkeen Melonäyrääntien alittava rumpu on vain 325 B. Valtatien ja radan läheisyydessä niiden alapuolella olevat rummut on uusittava siten kapasiteetiltaan yläpuolista rumpua vastaavaksi. Tie- ja ratarummuille on laadittava erillinen aukkolausunto, mitoitusvirtaaman toistuvuus todennäköisesti kerran 100 vuodessa. 4.2.3 Alue 3 Alueen keskeisimmät huomioitavat kohteet ovat - Porin yhdystien alitukset 3 kpl 800 B ja 1 kpl 1100 B - Kaakkurilampi ja alueen eteläosan puuton suo ovat metsälakikohteita Alueen 3 vedet johtuvat Porin yhdystien alitse neljää pääreittiä, joiden kapasiteetit ovat alueen pohjoisosassa riittäviä ja eteläosassa lähes riittäviä. Eteläosan reiteille ei tarvita välttämättä lisäkapasiteettia, jos ennen alitusta voidaan toteuttaa virtaaman tasausalueita. Suojellulle Kaakkurilammelle johdettavien vesien hyvän laadun turvaamiseksi esitetään niille kiinteistökohtaista biosuodatinkäsittelyä, mitoitus esim. vuorokausisateille max. 10 mm, mikä vastaa valtaosaa vuoden sadannasta. Kiinteistökohtainen käsittely myös tasaa virtaamia erityisesti pienemmillä sateilla. Kaakkurilampea voidaan luontoarvojen salliessa hyödyntää myös tulvavirtaamien tasauksessa. Tie- ja ratarummuille on laadittava erillinen aukkolausunto, mitoitusvirtaaman toistuvuus todennäköisesti kerran 100 vuodessa. 4.2.4 Alue 4 Alueella ei ole erityisiä huomioitavia kohteita. Vedet johtuvat Myllyojaan jossa yksityisteiden ja katujen rummut saattavat aiheuttaa padotusta. Alueen vedet purkautuvat Myllyojaan kuitenkin useasta eri kohtaa pitkähköjen avouomien ja osin myös soistumien kautta, joten kuormitus hajautuu ja tasoittuu. Nykyisten avouomien perkaamista olisi syytä välttää. Alueen 4 pohjoisosassa on rajattu suuri, osittain korttelialueella sijaitseva nykyinen kosteikkoalue, jota voidaan hyödyntää hulevesien hallinnassa. Koko rajauksen mukaista aluetta ei ole kuitenkaan tarpeen osoittaa hulevesien hallintaan, vaan merkinnällä on esitetty alue jolle hallintaratkaisuja on helppo toteuttaa ja jossa asuinrakentaminen saattaa olla turpeisen pohjamaan vuoksi haasteellista.

7 Alueen 4 eteläosassa vedet johtuvat nykyisellään suoraan Siuron valtatien suuntaan. Reittiä on todennäköisesti helppoa kääntää lännen suuntaan, joka korkeussuhteiden perusteella lienee reitin alkuperäinen purkautumissuunta. Tie- ja ratarummuille on laadittava erillinen aukkolausunto, mitoitusvirtaaman toistuvuus todennäköisesti kerran 100 vuodessa. 5. HULEVESIEN HALLINTA KORTTELIALUEILLA Verkostolla kerättyjen hulevesien keskitettyyn imeytykseen perustuvat hallintaratkaisut soveltuvat alueelle sen pääosin kalliosta ja moreenista koostuvan maaperän vuoksi erittäin huonosti. Imeyttävistä ratkaisuista alueelle soveltuu lähinnä hajautettu ratkaisu eli päällystetyn pinnan minimoiminen, jolloin hulevedet imeytyvät syntypaikallaan. 5.1 A/AO/AP-korttelit Pientalojen korttelialueilla hulevesien muodostuminen on perinteisesti ollut vähäistä, kun kattovedet on keräilty kastelua varten ja pihat ovat olleet lähinnä nurmea ja puutarhaa. Uudemmilla alueilla hulevesiä muodostuu enemmän runsaan kiveysten käytön, rakennetumpien pihaympäristöjen, tehokkaan kuivatuksen ja kasteluveden verkostosta ottamisen vuoksi. Hyvän hulevesien hallinnan kannalta pientalojen korttelialueilla olisi suosittava läpäiseviä pintoja (esim. sorakennopinta asfalttipihan sijaan tai reikäkivetys tai nurmetus kiviverhoilun sijaan) ja runsasta kasvillisuutta. Läpäisevät pinnat ja kasvillisuus, erityisesti säilytetyt suuret lehtipuut, vähentävät hulevesimääriä luonnollisesti edistämällä hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Hulevesien kannalta vaativilla alueilla (alueet 1-3) voidaan harkita läpäisevän pinnan suosimiseen kannustavia kaavamääräyksiä, esimerkiksi: - Päällystetyillä alueilla (katot, kiveykset ja asfaltti) muodostuvat hulevedet johdetaan verkostoon biopidätysalueen eli sadepuutarhan kautta, jonka koko on esim. 5 % päällystetyn alueen pinta-alasta ja suurin tilapäinen vesisyvyys vähintään 20 cm - Laskemalla viherkatot osin läpäiseväksi voidaan kannustaa viherkattojen rakentamiseen - Pihalle sijoittuvia biopidätysalueita on mahdollista korvata myös esim. rakennetuilla istutusaltailla, jonne kattovedet johdetaan. - Kiinteistöillä kattovesiä ei johdeta suoraan hulevesiverkostoon, vaan ne hyödynnetään esimerkiksi kasteluvetenä. Biopidätysalue eli sadepuutarha tarkoittaa käytännössä istutusaluetta, jonne hulevesiä johdetaan. Sadepuutarhassa vedet padottuvat tilapäisesti mitoitussyvyyteen saakka maanpinnalla ja poistuvat alueelta imeytymällä kasvualustaan tai mitoitussyvyyden ylityttyä ylivuodon kautta. Kuivatuksen tehostamiseksi kasvualusta voidaan salaojittaa. Edellä mainitulla mitoituksella biopidätysalueen vesitilavuus riittää 10 mm sateelle (toistuvuus esim. kestolla 1 h noin kerran vuodessa) ja sen tilantarve 1000 m 2 tontilla, jossa kattoa 300 m 2 ja muuta päällystettyä alaa 200 m 2 on yhteensä 25 m 2. Jos piha toteutetaan asfaltin ja kiveysten sijaan esim. sorakennostona ja ainoa päällystetty ala on katto, tilavaatimukseksi jää vain 15 m 2. Kasteluveden keräykseen voidaan käyttää perinteisen rännitynnyrin lisäksi esimerkiksi maanalaista säiliökaivoa, jossa on säiliötila josta vesi nostetaan käsipumpulla. Virtaamaa tasaavina rakenteina maanalaiset säiliöt (säiliökaivot, hulevesikasetit tms.) ovat pientalotonteilla ongelmallisia, koska tavanomainen kiinteistön tonttiliittymä 110 M riittää käytännössä pientalotonteilla poikkeuksellisillekin tulvavirtaamille eli virtaamaa on kuristettava erillisellä virtaaman säätökaivolla. Käytännössä purkuaukon koot 50 mm eivät juuri tasaa virtaamia, ja riittävän pienet aukkokoot ovat taas hyvin herkkiä tukkeutumaan. Kuvassa D1 on esitetty säiliökaivoratkaisu, jolla on myös jonkin verran virtaamaa tasaavaa vaikutusta. Maanalaiset rakenteet ovat myös tyypillisesti korkeustasojen kannalta ongelmallisia ja alttiimpia järjestelmän huollon laiminlyönneille, joten kaavamääräysten tulisi ainakin pientaloalueilla suosia ensisijaisesti maanpinnalle sijoittuvia ratkaisuja.

8 5.2 AK/PY/PL-korttelit Tiiviimmin rakennetuilla korttelialueilla hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueille suositellaan hulevesien laadun hallintaan liittyviä kaavamääräyksiä, esim. edellä pientalokortteleille esitetty biopidätysalueet. Myös maanalaisia säiliöitä tai pihalle sijoittuvia hitaasti tyhjeneviä varastoallas- tai koururakenteita voidaan toteuttaa hulevesien virtaamapiikin leikkaamiseksi. Maanalaiset rakenteet ovat purkujärjestelyjensä puolesta helpompia toteuttaa kuin pientaloalueilla, koska säiliöihin kertyvä vesimäärä on suurempi ja säiliöille voidaan tästä syystä sallia suurempi purkuvirtaama ja purkuaukon halkaisija. Yleisesti käytettynä tilavuusmääräyksenä on järjestelmän mitoittaminen 10 mm sateelle (toistuvuus kestosta riippuen noin kerran 1 5 vuodessa). 5.3 Rakentamisen aikaisten hulevesien ja uomaeroosion hallinta Suurin hulevesistä aiheutuva laadullinen kuormitus tulee valuma-alueen rakennustöiden aikana, jolloin rakennustyömaiden paljas maaperä on alttiina eroosiolle. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan on syytä kiinnittää huomiota erityisesti luontoarvoiltaan herkillä alueilla (Kaakkurilammen ympäristö ja Alhonojaan purkava alue 1). Suurten rakennustyömaiden hulevedet tulisi johtaa kokoojaojiin ja puroihin esimerkiksi tilapäisten laskeutusaltaiden kautta, joista vedet puretaan suotopatojen ylitse. Suotopadon tyyppipoikkileikkaus on esitetty kuvassa D2. Puro- ja ojaverkosto on mahdollisuuksien mukaan jätettävä luontaiseen tilaansa. Jos puroja perataan, uoma jää herkäksi eroosiolle ennen kasvillisuuden palautumista. Mahdolliset tulvareittien riittävän johtokyvyn varmistamiseksi tehtävät perkaukset olisi parasta ajoittaa tehtäväksi ennen alueen rakentumista. Vaihtoehtoisesti perkaukset voidaan tehdä vasta alueen rakennuttua valmiiksi, kun kiinteistökohtaiset ja yleisten alueiden hulevesien hallintajärjestelmät ovat toiminnassa, jotta eroosioherkkään paljaaseen uomaan kohdistuvat virtaamapiikit saadaan minimoitua. Uomaeroosion hallitsemiseksi uomat on hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan loivaluiskaisina ja nurmetettuina tai suojata tarvittaessa esim. kivimurskeella tai pienlouheella. Erityisesti rumpujen päiden ympäristössä pyörteinen virtaus voi kuluttaa uomaa ja aiheuttaa sortumia, joten rumpujen päihin on syytä tehdä pääreiteillä aina eroosiosuojaukset.

9 6. YHTEENVETO Tässä hankkeessa laadittiin Harjuniityn osayleiskaava-alueelle suunnitelma hulevesien hallitsemiseksi yleisillä alueilla (tulvareitit ja tulvavirtaamien viivytys, mitoitussateen toistuvuus kerran 50 vuodessa) ja kiinteistöillä (usein toistuvat rankkasateet, laadullinen käsittely ja normaalitilanteen virtaamatasaus, mitoitussateen toistuvuus noin kerran 1 5 vuodessa). Osayleiskaava-alue jakautuu neljään osa-alueeseen joista alueet 1 ja 2 johtuvat suoraan Siuron valtatien ja Porinradan alituksiin, alue 3 suoraan Porin yhdystien alituksiin ja alue 4 Myllyojaan ja lopulta Siuron valtatien ja Porinradan alituksiin. Hulevesien hallinnan kannalta hankalin on alue 1, jossa vedet johtuvat osin jo rakennetun Harjuniityn pientaloalueen kautta. Hulevesien hallinta yleisillä alueilla perustuu virtaamien tasaukseen ja hulevesien laadulliseen käsittelyyn seuraavilla menetelmillä - nykyisten suo- ja kosteikkoalueiden hyödyntäminen - terassoidut uomapoikkileikkaukset soveltuvissa kohdin - tulvareittien varmistaminen (riittävät rummut, lisäreitit) Hulevesien hallinta korttelialueilla perustuu virtaamien tasaukseen ja hulevesien laadulliseen käsittelyyn seuraavilla menetelmillä - kattovesiä ei johdeta suoraan verkostoon, kannustetaan käyttämään kasteluvetenä - hulevesiä viivytetään ja käsitellään tonteilla kahdella tavalla o muodostuvien hulevesien määrää minimoidaan päällystettyjen pintojen vähentämiseen kannustavalla kaavamääräyksellä o hulevedet käsitellään maanpäällisillä menetelmillä esim. biosuodatus o myös maanalaisia menetelmiä voidaan harkita muualla kuin pientaloalueilla - hulevesien keskitetty imeyttäminen kiinteistöillä ei onnistu alueen maaperästä johtuen. Alueen rakentamisen aikana syntyvissä hulevesissä on tyypillisesti erittäin runsaasti paljaasta maasta huuhtoutuvaa kiintoainesta. Rakentamisen aikaisia hulevesiä hallitaan tilapäisillä laskeutusaltailla ja/tai suotopadoilla sekä ajoittamalla avouomaverkoston mahdolliset perkaukset järkevästi rakentamistoimenpiteisiin nähden, eli joko ennen rakentamista tai vasta kun hulevesien kiinteistökohtaiset hallintamenetelmät ovat toiminnassa. Uomaeroosion hallitsemisen menetelmiä ovat uomien pitäminen mahdollisuuksien mukaan loivaluiskaisina ja nurmipeitteisinä sekä hyvät eroosiosuojaukset rumpujen päiden ympärillä ja kohdissa, joissa uoman luiskat ovat paljasta maata.

Hulevesien säiliö- ja viivytyskaivo pientalokiinteistöillä, periaatekuva. Virtaamatasaus pientalokiinteistöillä on käytännössä kompromissi purkuaukon koon ja tasaustilavuuden tyhjenemisnopeuden välillä. Esim. tasaustilavuudella 3 m³ ja viivytystilan korkeudella 1 m säiliön tyhjenemisajaksi tulee 30 minuuttia (purkuaukon koko 40 mm) tai 15 minuuttia (purkuaukon koko 50 mm). Virtaussuunta ESIKOPIO k.osa/ kylä kor tteli/ tila Ton tti/ Rn: o Viranomaisen merkintöjä Rakennust oimenpide Pi irustuslaji Detaljikuva R akennuskoht een nimi ja osoit e Harjuniityn hulevesiselvitys Nokian kaupunki Piir ust uksen sisält ö Kiinteistökohtainen säiliökaivo Mittakaava Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) P. Paavilainen Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn. ala VHT Pii rustusnro Piirt. Työn ro 82135044 Hyv. Piir ustuksia D1 5 Tiedosto Muutos Pvm PPaa KHel 7.6.2011 -

k.osa/ kylä kor tteli/ tila Ton tti/ Rn: o Viranomaisen merkintöjä Rakennust oimenpide Pi irustuslaji Detaljikuva R akennuskoht een nimi ja osoit e Harjuniityn hulevesiselvitys Nokian kaupunki Piir ust uksen sisält ö Suotopato Mittakaava periaatekuva Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) P. Paavilainen Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn. ala VHT Pii rustusnro Piirt. Työn ro 82135044 Hyv. Piir ustuksia D2 5 Tiedosto Muutos Pvm PPaa KHel 7.6.2011 -

SELITE Porin yhdystien nyk. alitus 800 B, C = 1300 l/s Tulovirtaamat ilman viivytystä ~ 200 l/s Kapasiteetti riittävä. Nykyinen hydrologia Alinenjärvi Iso Tappuri säilytettävä hulevesien pääreitti avouomassa muu säilytettävä hulevesien johtumisreitti (esim. kuiva painanne) putki virtaussuunta Porin yhdystien nyk. alitus 800 B, C = 800 l/s Tulovirtaamat ilman viivytystä 200 l/s / 300 l/s Kapasiteetti riittävä. riittämätön kapasiteetti pääreitillä päävedenjakaja Vaihtoehtoiset sijoitukset hulevesien käsittelykosteikolle alemman tason vedenjakaja erityinen kohde (luontokohteet tms) Porin yhdystien nyk. alitus 800 B, C = 900 l/s Tulovirtaamat yht. 440 l/s / 730 l/s Kapasiteetti riittävä. ALUE 4 Po r in Valuntareitillä ei kriittisiä kohteita Suunniteltu hulevesien johtaminen ja hallinta uusi hulevesien johtamisreitti, ensisijaisesti avouoma ja o n a j Laa yh dy uusi tulvareitti, ensisijaisesti avouoma mahdollinen huleveden hallinta-alue (nykyiset kosteikot ja painanteet): tulvavirtaamien tasaus ja normaalioloissa huleveden laadun parantaminen st ie Kosteikon purku-uomaan putkipato esim. Ø200 mm ennen Porin yhdystien rumpua. (t ie Hulevedet johdetaan nyk. soistuma-alueelle, joka toimii luontaisena virtaamapuskurina parantaen myös vesien laatua biosuodatus tai -pidätys pakollinen kiinteistökohtaisena menetelmänä Kaakkurilampeen johtuvat vedet biopidätysalueiden kautta 30 01 ) Virtaaman rajoitus pohjapadolla Qmax = 1500 l/s Suositukset korttelialueiden kiinteistökohtaisiksi hallintamenetelmiksi ja kaavamääräyksiksi on esitetty suunnitelmaselostuksessa. Porin yhdystien nyk. alitus 1100 B, C = 1500 l/s Tulovirtaamat yht. max 1100 l/s / 1900 l/s Vesien johtaminen suon ja Kaakkurilammen kautta pienentää virtaamapiikkejä. Jos lampea voi hyödyntää virtaamatasaukseen poikkeustilanteissa, lisärumpua ei tarvita. Hulevesien virtaamat C = 1500 l/s Putken tai rummun arvioitu kapasiteetti on 1500 l/s 1100 l/s / 1900 l/s Arvioidut tulovirtaamat tarkastelupisteeseen sateen toistuvuuksilla kerran 5 vuodessa / 50 vuodessa Qmax = 200 l/s Hulevesien virtaamatasauksesta ulos johdettava maksimivirtaama Purku-uoman perkausta vältettävä, tarvittaessa uomaa voidaan padota ALUE 3 Kaakkurilampi Kaakkurilampeen johtuvat vedet biopidätysalueiden kautta Korttelialueella rakennettavuudeltaan heikompia alueita voidaan haluttaessa hyödyntää hulevesien käsittelyssä Tuleva klv alikulku suojattava tulvalta Virtaamaa viivytetään nykyisellä kosteikkoalueella Qmax ~ 100 l/s. Mahdollisimman suuren alueen hulevedet johdetaan suon kautta. Suon purkuuomaa ei saa perata. Korttelialueen n. 25 ha vesille ei ole maastossa luontevaa tasausaluetta HQ(1/5) = 1100 l/s HQ(1/50) = 1900 l/s la nk at u ALUE 1 Nyk. asuinalue, purkuvirtaamat 700 l/s / 1100 l/s rp o Vastaanottava puro alittaa useita kulkuväyliä ja virtaa pihojen läpi tai vieritse Kapasiteetti ja virtaamaa rajaavat esteet selvitettävä, tarvittaessa rumpuja uusitaan ja uomaa perataan Porin yhdystien nyk. alitus 800 B, C = 1600 l/s Tulovirtaamat yhteensä n. 1000 / 1700 l/s Alitukseen tarvitaan lisäkapasiteettia tai varattava pieni virtaaman tasausalue esim. leventämällä tulouomaa. U Pinta-ala Siuron valtatien alitukseen n. 140 ha Po ri Tulo lähivaluma-alueelta ilman toimenpiteitä: 1200 l/s / 1900 l/s kosteikot hyödynnetään: 600 l/s / 900 l/s Uoman ympärille tulvaniityt (terassoitu poikkileikkaus) Myllyojaan Nyk. 1000 B, C = 800...1300 l/s (todellinen hydraulinen kaltevuus saattaa olla putken pohjan kaltevuutta 0,3 % huonompi) Tulo lähivaluma-alueelta 700 l/s / 1100 l/s Tulo Urpolankadun länsipuolelta (vain VE1) 600 l/s / 900 l/s Tulot yhteensä (VE1) 1300 l/s / 2000 l/s Tulot yhteensä (VE2) 700 / 1100 l/s VE1:ssä kapasiteetin ylittävä osuus max. 500 l/s / 1200 l/s johdetaan Laurinkadun tulvareitille. Nyk. 800 M liittymässä, C ~ 600...900 l/s Tulovirtaamat noin 1500 l/s / 1500 l/s (VE1) 1500 l/s / 2200 l/s (VE2) vierelle lisärumpu HQ(1/5) 1600 l/s HQ(1/50) 2700 l/s Nyk. 1200 T, C ~ 1500 l/s vj +115,8, laki +117,0 (arvioitu hydr. keskikaltevuus 0,1 %) Tulo lähivaluma-alueelta 1400 l/s / 2300 l/s Tulot yläpuolelta 2800 l/s / 3700 l/s (VE1) 2800 l/s / 4400 l/s (VE2) Yläpuolisen uoman ympärille jätettävä tulvimisalue ja rinnalle uusi rumpu Ø1200 mm + alapuolisen uoman syvennys ja Siurontien uusi rumpu nykyistä alemmas. RATA Siuron vt nyk. alitus Ø500, C = 700 l/s Radan nyk. alitus Ø1000, C = 2100 l/s Tulovirtaamat 250 / 400 l/s Kapasiteetit riittävät. Siuron vt nyk. alitukset Ø600, Ø500 ja Ø600 Yhteensä C ~ 1500 l/s Tulovirtaamat 1400 / 2400 l/s Alituksiin tarvitaan lisäkapasiteettia, mitoitettava erikseen (padotuslaskelmat) todennäköisesti virtaamalle 1/100 v. po lan Ur st ie (t ie 30 01 ) 5) 0 25 Kapasiteettia / tulovirtaamaa ei selvitetty maanpinta +120,5 VE1 tulvareitti +118 OR P E A AT R I VE1 tulvareitti +116 Siuron vt nyk. alitus 1200 B, C = 4200 l/s Tulovirtaamat yhteensä 3100 l/s / 4900 l/s Alitukseen tarvitaan lisäkapasiteettia, mitoitettava erikseen (padotuslaskelmat) todennäköisesti virtaamalle 1/100 v. Uusi rumpu sijoitettava nykyistä alemmas. Siuron vt (tie 2505) dy Uusi tulvareitti VE1 (Laurinkatu), i ~ 0,25 % avouoma tai putki Ø1000 mm Virtaama max. 500 l/s / 1200 l/s R PE M TA nyk. 600...800 M poistetaan Siuron vt nyk. alitus Ø600, C = 1300 l/s Radan nyk. alitus Ø1000, C = 8500 l/s Tulovirtaamat 700 / 1100 l/s Kapasiteetit riittävät. Nyk. Ø1000 (radan alitus ja Ø600 (Karvolantien alitus) C = 2100 l/s ja C = 600 l/s Tulovirtaamat 1400 / 2400 l/s Molempiin alituksiin tarvitaan lisäkapasiteettia, radan alitus mitoitettava erikseen (padotuslaskelmat) todennäköisesti virtaamalle 1/100 v. La atu nk i r u Alhonoja ALUE 2 E-PORI maanpinta +120 nyk. 1000 B +118,5 uuden tulvareitin lähtö +118,5 tai alempana Mahdollinen tulvariskialue Maanpinnan korot kartoitettava, laserkeilauksissa mp < +118 Tulvakorkeus noin +117 (nyk. 1200 T laki) Reitin jatko ja kapasiteetti? Virtaama n. 2000 l/s / 3000 l/s TAMPER LENTOTUHKAN LÄJITYSALUE nkatu Urp ola Nyk. 2x670 M, C ~ 2400 l/s Tulovirtaamat max. noin 1500 l/s / 1500 l/s (VE1) 1500 l/s / 2200 l/s (VE2) tarvittaessa lisärumpu tie ( e ati t l va n ro u i S ka tu VE2: Vedet uudelle johtamisreitille Urpolankadun reunaan (uusi oja) Tulot yht. VE1 = 0 l/s VE2 = 600 l/s / 900 l/s Entinen luonnollinen johtumisreitti? Vesien kääntäminen vanhalle reitille hidastaisi vesien johtumista radan alituksiin (vanha reitti pitempi), mahdolliset esteet reitillä selvitettävä yh VE1: Vedet nykyiselle johtamisreitille Urpolankadun nyk. rumpu 800 B, C = 1500 l/s Tulot yht. VE1 = 600 l/s / 900 l/s tai VE2 = 0 l/s Suon patoaminen max. purkuvirtaama ~100 l/s esim. putkipato, aukko Ø200mm Reitin jatko? n Tulvaniityn perustaminen ei suositeltavaa radan geotekniikan vuoksi Radan nyk. alitus 1100 B, C ~ 1000...2000 l/s (huom. rumpu negatiivisessa kaltevuudessa!) Tulovirtaamat yhteensä n. 3200 / 5000 l/s Alitukseen tarvitaan lisäkapasiteettia, mitoitettava erikseen (padotuslaskelmat) todennäköisesti virtaamalle 1/100 v. Nyk. 600 B, C ~ 1000 l/s Alitukseen tarvitaan lisäkapasiteettia Siuron vt nyk. alitus 250M, C = 150 l/s Radan nyk. alitus 1000B, C = 6500 l/s Melonäyrääntien alitus 325B, C = 400 l/s Tulovirtaamat 1400 / 2300 l/s Radan alituksen kapasiteetti riittävä, Siuron vt ja Melonäyrääntien alituksiin tarvitaan lisäkapasiteettia. Siuron vt alitus mitoitettava erikseen (padotuslaskelmat) todennäköisesti virtaamalle 1/100 v. ESIKOPIO k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Viranomaisen merkintöjä Piirustuslaji Yleiskartta Mittakaava Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Harjuniityn hulevesiselvitys Nokian kaupunki Hulevesin johtaminen ja 1:5000 hallinta osayleiskaava-alueella Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) P. Paavilainen Suunn.ala Työnro Tiedosto VHT 82135044 Piirustusnro Piirustuksia Y2 Piirt. TuiL 5 Hyv. KHel Muutos Pvm 7.6.2011