Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut Yksityisen varhaiskasvatuspalveluidentuottaminen Kokkolassa 1
Varhaiskasvatuspalvelut 30.6.2018 SISÄLLYS 1. Taustaa 3 1.1 Valtakunnalliset linjaukset 3 1.2 Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut 4 1.3 Päätetyt toimenpiteet 5 3. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen 7 3.1. Palvelusetelimalli 8 4. Palveluseteli Kokkolassa 10 5. Varhaiskasvatuksen ja kotihoidon kustannukset vuosina 2016-2017 (liite 1) 2
1 Taustaa Kaupunginhallitus päätti hyväksyessään varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu ja lisätilojen tarve 2018 -pykälässään ( 158) edellyttää, että varhaiskasvatuspalvelut laatii selvityksen yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisesta 30.6.2018 mennessä. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa on jo aikaisemmin käsitelty perusopetuksen ja lukion kanssa yhteisessä palveluverkkojen selvityksessä. Valtuusto on 13.3.2017 15 hyväksynyt Palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla raportin, jossa varhaiskasvatuksen palveluverkkoa käsiteltiin samanaikaisesti opetuspalvelujen palveluverkon kehittämisen kanssa. Päätöksiä on tehty varhaiskasvatuspalvelujen osalta lautakunnassa alkuvuodesta 2017 (Opekas 16.2.2017 15). Palveluverkkopäätöksiä ei hallinto- ja toimintasääntöjen mukaan ole tarvinnut viedä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, vaan ne on voitu tehdä lautakuntatasolla. Kevään päätösten jälkeen varhaiskasvatuksessa on palveluntarve kasvanut syksyn 2017 osalta todella paljon ja sama näyttää jatkuvan kevään 2018 osalta. Palvelutarpeen kasvua ennakoitiin, mutta kasvu on ollut yllättävän suurta. 29.11.2017 oli varhaiskasvatussopimuksia 190 enemmän kuin vuonna 2016 samaan aikaan. Sopimuksissa on kasvua alle 3-vuotiaiden osalta 44 ja 3-5 -vuotiaiden osalta 101, loput ovat esiopetuksen lisäksi tarvittavaa varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten sopimuksia. 1.1 Valtakunnalliset linjaukset Varhaiskasvatuslain 4 (28.12.2012/909) mukaan kunnan on huolehdittava lasten päivähoidon järjestämisestä asukkailleen sisällöltään sellaisena ja siinä laajuudessa kuin tässä laissa säädetään. Varhaiskasvatuslain 10 (28.12.2012/909) mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; 5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä varhaiskasvatuspalveluita. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi samanaikaisesti saada lasten kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea. Tämän 3
vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat lainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- tai terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palveluntuottaja. Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Tällä hetkellä valmistellaan varhaiskasvatuksen osalta varhaiskasvatuksen palvelusetelin osalta muutosta niin, että varhaiskasvatuksen palveluseteli siirtyisi varhaiskasvatuksen lain säädäntöön. 1.2 Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden käyttö on huoltajille täysin vapaaehtoista ja siksi vaikeasti ennakoitavissa. Vuonna 2017 keväällä Kokkolassa nuoremmissa ikäryhmissä käytetiin vähemmän varhaiskasvatuksen palveluja kuin valtakunnassa keskimäärin. Lapsen lähestyessä esiopetusikää (4-5 v.), osallistutaan Kokkolassa enemmän varhaiskasvatukseen, mutta kuitenkin alle valtakunnallisen keskiarvon. Esiopetukseen osallistuminen (6 v.) on uuden lainsäädännön mukaisesti velvoittavaa. Kokkolan kaupungissa 0-6 vuotiaiden lasten määrä syntyvyyden perusteella on noin 4 061. Näistä lapsista kunnallisessa varhaiskasvatuspalveluissa toukokuussa 2018 oli 2 212 lasta. Pelkässä maksuttomassa esiopetuksessa 261 lasta. Kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on siis yhteensä 2 473 lasta. Lisäksi kerhotoiminnassa mukana oli 36 lasta. Ostopalvelupäiväkodeissa on noin 100 lasta. Yksityisen hoidon tukea on maksettu vuonna 2017 keskimäärin 54 lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisää eli Kokkola-tukea on maksettu vuonna 2017 keskimäärin 617 lapsesta. Huomioitava on kuitenkin, että loppuvuodesta syyskuusta joulukuuhun lapsimäärä, josta tukea maksettu on vähentynyt alkuvuoteen verrattuna noin 100 lapsella. Kotihoidon tukea on maksettu keskimäärin 1136 lapsesta. Taulukko 1. Tämän hetken lasten määrät eri varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien palveluissa 4
Kokkolassa on kunnan järjestämänä toimintana 23 päiväkotia, 5 ryhmäperhepäiväkotia 34 perhepäivähoitajaa, jotka järjestävät varhaiskasvatusta omassa kodissaan. Ostopalvelupäiväkoteja on kaksi ja kaupungin tukemaan yksityistä toimintaa on yksi päiväkoti sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia. 1.3 Päätetyt toimenpiteet Varhaiskasvatuspalveluiden osalta on tehty erinäisiä päätöksiä, jotta Kokkola on pystynyt vastaamaan subjektiiviseen oikeuteen. Elokuussa 2017 lautakunnan päätöksellä nostettu ryhmäkokoja niissä yksiköissä missä se on tilojen suhteen mahdollista. Syksyllä 2017 on myös palkattu uusia perhepäivähoitajia eläköityneiden tai muuten irtisanoutuneiden perhepäivähoitajien tilalle yhteensä 9 henkilöä. Lisäpaikkoja saatiin myös esiopetuksen muutoksilla mm. Koivuhaassa sekä Peltokorvessa. Näillä edellä kaikilla lisäyksillä ja muutoksilla ollaan saatu yhteensä 114 paikkaa lisää. Vekaravajan, Bamseboon, Lumikonkolon tilat otetiin uudelleen käyttöön keväällä 2018. Rauhanyhdistykseltä joudutiin myös vuokraamaan tiloja varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Taulukossa 2 on esitetty toimenpiteet keväällä 2018 Vuosi Kohde Toimenpide Vakapaikat (+/-) 2018 Rauhanyhdistyksen tilat (Elisabethintie) 2018 Entiset Bamseboon tilat (Hakalahdenkatu) vuokrattu 31.5.2018 asti + 33 toimintaa puoli vuotta + 12-18 2018 Vekaravajan tilat Kälviä toimintaa puoli vuotta + 8 2018 Lumikonkolon tilat (Koivuhaka) toimintaa helmikuun alusta toukokuun loppuun 2018 + 12-18 Varhaiskasvatuspalveluiden osalta on tehty päätöksiä myös syksyn 2018 osalta. Aikataulut ovat varmistuneet kevään ja kesän aikana. Taulukossa 3 esitetty jo hyväksytyt toimenpiteet Vuosi Kohde Toimenpide Vakapaikat (+/-) valmistuu 2019 vuoden alussa Pajulinnun päiväkoti Laajennus + 36 valmistuu 2019 vuoden alussa Kirkonmäen päiväkoti Korjaus 0 (mahdollinen paikkojen vähennys, jos remontti ei valmistu syksyksi) 5
Valmistuu helmikuussa 2019 Runeberginkadun tilat A-osa Remontointi päiväkotikäyttöön(länsipuiston päiväkodille) +16 Käytössä helmikuussa 2019 Länsipuiston vuoropäiväkodin nykyiset tilat Otetaan käyttöön ns. normaaleiksi päiväkotiryhmiksi + 33 2018 Perhepäivähoito Perhepäivähoitajien aktiivinen rekrytointi + 16 2018 (aikataulu ei ole varmistunut) Mäntykankaan koulu / Tulliharjun päiväkoti esiopetuksen siirtyminen Tulliharjun päiväkodilta Mäntykankaan koululle + 18 2019 vuoden alusta päiväkotien yhteyteen lisätilaa tilaelementillä kaksi päiväkotia, joiden tontille on mahdollista lisärakennukset sijoittaa + 96 Näillä edellä esitetyillä toimenpiteillä Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut vastaa tämän hetken ja ensi vuoden palvelutarpeen kasvuun. Vuodelle 2019 ja siitä eteenpäinkin on jo varhaiskasvatuksen osalta suunnitelmia. Nämä alustavat suunnitelmat on lueteltu: Marinkaisten päiväkodin määrärahavaraus päiväkodille koulun yhteyteen Runebergintien toisen rakennuksen remontoinnin valmistuminen Vingenkadun tiloihin varhaiskasvatusta (päiväkoti) syksyllä 2020 Ykspihlajan koulun ja päiväkodin valmistuminen vuoden 2021 loppu Villan ja Kyrbackenin koulun yhdistyessä varhaiskasvatusta samalle tontille Peurankadun päiväkodin esiopetusryhmien siirtyminen Koivuhaan koululle Hakalahden ja Jokilaakson koulujen investoinnin yhteydessä päiväkoti vuonna 2024 Halkokarin koulun remontoinnin yhteydessä 2026 päiväkodin rakentaminen Tässä selvityksessä ei oteta kantaa näihin suunnitelmiin vaan ne tulee käsittelyyn aina siinä vaiheessa, kun ne ovat ajankohtaisia. Näissä toimenpiteissä ei vielä ole tarkemmin otettu huomioon mahdollista maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaiden osalta, joka alkaa kokeiluluonteisena 1.8.2018 alkaen. Kokeilu on kunnille vapaaehtoinen. Kokkolassa ei ole ollut mahdollisuutta tähän kokeiluun hakea mukaan, koska varhaiskasvatuspaikat eivät tähän riitä. Mahdollinen varhaiskasvatuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuusiän laskeminen vaativat tarkemman suunnittelun ja arvioinnin. Varhaiskasvatuksen osalta palvelutarpeen muutokset saatavat olla todella nopeita ja niihin pitäisi kaupungin pystyä reagoimaan, joka on erittäin haasteellista. 6
2 Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen Kokkolan kaupungin taloudelliset paineet kustannusten hillitsemiseen ja investointien vähentämiseen johtavat siihen, että varhaiskasvatuksessa mahdollisesti yksityisten päiväkotien osuus kasvaa. Tällä hetkellä Kokkolassa yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on noin 7 %. Kokkolassa tulisi linjata yksityisen palvelutuotannon osuus palvelutuotannosta. Tämä linjaus ohjaisi varhaiskasvatus palveluiden järjestämistä. Nykyiset ostopalvelusopimukset ovat voimassa 31.8.2018 saakka samoin kunnan tuki yksityisille palveluntuottajille. Ostopalvelupäiväkotien kanssa pidetään tavallisesti elokuun aikana keskusteluja infotilaisuus tulevista ostopalveluhinnoista ja tulevaisuudennäkymistä. Ostopalveluyksiköt ja kunnan tukemat yksityisen palvelun tuottajat ovat tietoisia jo nyt, että selvitystä yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden osalta ollaan tekemässä. Kunnat ovat yksityisessä varhaiskasvatuksessa valtaosin siirtyneet palvelusetelijärjestelmään, jolloin kunta myöntää perheelle varhaiskasvatuksen palvelusetelin ja perhe voi oman valinnan mukaan valita hoitopaikan kunnallisesta päiväkodista tai yksityisestä palvelusetelipäiväkodista. Palveluseteli on käytössä yksityisessä varhaiskasvatuksessa yli 60 kunnassa. Yli 50.000 asukkaan kunnista palveluseteli on käytössä 14 kunnassa, mutta palveluseteli ei ole käytössä vielä Espoossa, Helsingissä, Lahdessa eikä Vaasassa. Vaasan lisäksi Helsinki ja Lahti tekevät selvitystä palvelusetelin käytöstä, Espoossa yksityinen varhaiskasvatus on järjestetty yksityisen hoidon kuntalisän (nk. Espoo-lisän) avulla. Joissakin kaupungeissa on palvelusetelin rinnalla edelleen käytössä ostopalvelusopimukset, mutta sopimuksia ei ostopalvelupäiväkotien kanssa olla uusimassa sopimuskauden päättyessä vaan tavoitteena on, että yksityiset päiväkodit muuttuvat palvelusetelipäiväkodeiksi. Yksityisen päiväkodin ei ole pakko siirtyä palvelusetelijärjestelmään, vaan se voi tarjota palveluitaan avoimesti asiakkaille ja asiakkaat voivat hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea varhaiskasvatuksen kustannuksiin. Osa kunnista maksaa myös yksityisen hoidon tuen kuntalisää (ei käytössä Kokkolassa). Kokkolan ostopalveluiden hinnat ovat yli 3 vuotias 814 /kk ja alle 3-vuotias 1232 /kk. Yksityisen palveluiden järjestäjien osalta päiväkodissa yli 3 vuotias 336 /kk + yksityisen hoidon tuki 172,25 /kk + asiakasmaksu 290 /kk tai enemmän yhteensä 798,25 /kk, alle 3-vuotias 542 /kk + yksityisen hoidon tuki 172,25 /kk + asiakasmaksu 290 /kk tai enemmän yhteensä 1004,25 /kk. Ryhmäperhepäivähoidon hinnat yli 3-vuotias 241 /kk + yksityisen hoidon tuki 172,25 /kk + asiakasmaksu 290 /kk tai enemmän yhteensä 703,25 /kk ja alle 3-vuotias 360 /kk + yksityisen hoidon tuki 172,25 /kk + asiakasmaksu 290 /kk tai enemmän yhteensä 822,25. Yksityisiä palveluntuottajia ei koske varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki maksujen määräytymisen osalta vaan palvelutuottaja voi määrätä maksun suuruuden ilman asiakkaan tulojen siihen vaikuttamatta. 7
Palvelusetelijärjestelmä yli 50.000 asukkaan kunnissa Kaupunki Asukasmäärä 31.12.2016 Palvelusetelin arvo (yli 3v) Helsinki 635 591 selvitys meneillään (alle 3v) Kerroin Espoo 274 522 yksityisen hoidon tuen kuntalisä Tampere 228 173 791,00 1.194,41 1,51 Vantaa 219 196 810,00 1.182,60 1,46 Oulu 200 466 718,00 1.210,00 1,685 Turku 187 564 826,00 1.247,26 1,51 Jyväskylä 138 780 741,00 1.185,60 1,6 Lahti 119 377 valmistelussa, ei tietoa arvosta Kuopio 112 980 845,00 1.352,00 1,6 Kouvola 85 231 860,00 1.505,00 1,75 Pori 85 002 800,00 1.200,00 1,5 Joensuu 75 881 808,00 1.292,00 1,6 Lappeenranta 72 773 808,00 1.292,00 1,6 Hämeenlinna 67 867 810,00 1.223,00 1,51 Vaasa 67 598 820,00 1.353,00 1,65 Rovaniemi 62 246 824,51 1.360,44 1,65 Seinäjoki 62 053 1.100,00 1.100,00 1 Mikkeli 54 494 760,00 1.140,00 1,5 Kotka 54 160 810,00 1.215,00 1,5 Salo 53 556 810,00 1.417,50 1,75 Porvoo 50 110 803,00 1.204,50 1,5 2.1 Palvelusetelimalli Palvelusetelijärjestelmässä perhe valitsee, hakeeko se lapselle päiväkotipaikkaa kunnallisesta päiväkodista vai yksityisestä palvelusetelipäiväkodista. Kummassakin vaihtoehdossa perhe maksaa lapsen varhaiskasvatuksesta saman hoitomaksun. Varhaiskasvatus laatii ja sivistyslautakunta hyväksyy palvelusetelin sääntökirjan, jossa määritellään mm. kriteerit palveluntuottajien hyväksymiselle ja muut toiminnan pelisäännöt. Sääntökirjan avulla Kokkolan kaupunki määrittelee, että palvelun laatu on palvelusetelipäiväkodissa vähintään samalla tasolla kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa ja kustannus perheelle on saman suuruinen kunnallisessa päiväkodissa ja palvelusetelipäiväkodissa. Palvelusetelijärjestelmässä varhaiskasvatus maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin kattohinnan ja asiakasmaksun erotuksen. 8
Jos palvelusetelijärjestelmään siirrytään, tarvitsee varhaiskasvatuksen hankkia varhaiskasvatuksen tietojärjestelmään palvelusetelilaajennus. Tästä tulee kustannuksia käyttöönotosta sekä vuotuinen ylläpitomaksu palvelusetelijärjestelmän osalta. Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen edellyttää myös varhaiskasvatustoimiston työntekijän kokoaikaista työpanosta eli uuden työntekijän vakanssin perustamista. Varhaiskasvatuksen uuden lainsäädännön mukaan kunnan tulee järjestää kuntalaisille myös varhaiskasvatuspalveluiden ohjausta ja neuvontaa, joka taas tarkoittaa mahdollisesti palveluohjaajan tai vastaavan vakanssin perustamista. Palveluohjaaja antaa tietoa kaupungin varhaiskasvatuspalveluista, arvioivat perheen palvelutarpeita, koordinoivat palveluita, ottavat vastaan ja käsittelevät hakemuksia, perehdyttävät asiakkaita palvelusetelijärjestelmään ja tekevät päätökset palveluseteleistä. Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen vaatii erinäisiä päätöksiä. Näitä ovat mm. yksityisen palvelutuotannon määrä vs. kunnallinen, palvelusetelin arvo, mitä varhaiskasvatusmuotoja palveluseteli koskee (päiväkoti ja perhepäivähoito), maksetaanko vuoden ajanjaksolta kokoaikana, palvelusetelin tulosidonnaisuus, onko palvelusetelillä tuottavalla yksiköllä mahdollisuus periä lisämaksua asiakkaalta. Nämä edellä mainitut asiat ovat periaatteellisia kysymyksiä, joihin pitää saada vastaus. Muut mahdolliset palvelusetelijärjestelmän pelisäännöt määritellään erillisellä sääntökirjalla, joka pitää hyväksyttää sivistyslautakunnassa. Sääntökirjassa tulee ottaa kantaa mm. palvelusetelin kertoimiin osa-aikaisesta varhaiskasvatuksesta ja sääntökirjassa tulee määritellä erityisen tuen tarve palvelusetelin kertoimien avulla tai että kunta vastaa suoraan erityisen tuen vaatimista lisäkustannuksista jne. 9
3 Palveluseteli Kokkolassa Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Kokkolassa tuo lisäkustannuksia tämän hetken tilanteeseen. Palveluseteliä ja siihen liittyviä tehtäviä (asiakasmaksun laskeminen, yhteistyö yksityisten toimijoiden, valvonta jne.) työstämään tarvitaan työntekijä, joka vastaa yksityisen varhaiskasvatuspalvelujen osalta toiminnasta. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 36 000 palkkamenoja ilman sotu-kuluja. Varhaiskasvatuspalveluiden tietojärjestelmään tarvitaan myös palvelusetelin osalta laajennus, joka tarkoittaa käyttöönoton osalta noin 5 000 euron kustannuksia ja vuosikustannusten osalta noin 1 000 euroa. Toisaalta siirtyminen palvelusetelijärjestelmään yhtenäistäisi nyt olevaa yksityisten palveluiden tuottajien kenttää ja mahdollistaisi tulevaisuudessa yksityisen palvelutuottajien tulemisen Kokkolan varhaiskasvatukseen. Argumentteja palvelusetelin puolesta ja vastaan on paljon ja niitä ei erikseen ole syvällisemmin tässä selvityksessä lähdetty esittämään. Varmasti suurin huoli on asiakkaiden tasapuolisesta mahdollisuudesta käyttää palveluseteliä, joka taataan osittain sillä, että palveluntuottajat eivät voi asiakkaalta vaatia lisämaksua. Toinen huolenaihe on isojen palvelutuottajien tuleminen Kokkolaan ja verovaroilla järjestetyn palvelun rahallisen korvauksen siirtyminen Kokkolan ulkopuolelle. Yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden etuina usein mainitaan ketteryys ja juostavuus, kustannustehokkuus, ei vaadi kaupungin omia investointeja ja tuo vaihtoehtoja kuntalaisille. Koska Kokkola on tänä vuonna ja vielä ensi vuonnakin investoinut varhaiskasvatuksen yksiköihin olisi järkevää katsoa varhaiskasvatuksen kehitys niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Palveluseteliä ohjaava sääntökirja on erittäin oleellinen ohjausasiakirja, joka pitää valmistella huolella. Näistä kaikista edellä esitetyistä asioista johtuen, jos Kokkolassa siirrytään palvelusetelijärjestelmään tulisi se tehdä vuoden 2019 aikana hallitusti. Ensin palveluseteliin siirtyisivät nyt jo toimivat yksiköt 3 päiväkotia (Daghem Trivselvrån, jossa 72 paikkaa; Såka Daghem, jossa 35 paikkaa ja päiväkoti Lastenkammari, jossa 21 paikkaa) sekä 3 ryhmäperhepäiväkotia, joissa jokaisessa 12 paikkaa yhteensä 36). Päiväkotien osalta paikkamäärä vaihtelee lasten iän ja tarpeen mukaan sekä Såkojalla paikkamäärään vaikuttaa myös esiopetuksen ikäluokan koko. Mahdollisesti jo 2019 vuoden aikana, jos tarve vaatii varhaiskasvatuspalveluiden lisäämistä, voidaan hakea yksityistä palveluntuottajaa (palvelusetelipäiväkotia), joka järjestäisi varhaiskasvatuspalvelua. Huomioitavaa on, että palvelusetelillä palveluiden ostamisen laajentaminen vaatii aina talousarviokäsittelyn tai lisämäärärahan hakemisen. Kilpailuttamiseen on vaihtoehtoja esim. uudet toimijat kutsumenettelyllä niin, että haetaan palvelutuottaja-rakentaja pareja. Tämä edellyttää varhaiskasvatukselta hyvää yhteistyötä kaupunkiympäristöpalveluiden kanssa esim. tontin osalta ja rakentajan arvioinnissa. Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta tarvitaan päätöksiä seuraavista asioista: - periaatteellinen päätös siitä lisätäänkö yksityistä varhaiskasvatusta - päätös palvelusetelin käyttöönotosta - jos päädytään lisäämiseen, niin mikä osuus palveluntuotannosta voi olla yksityistä palvelua 10
- jos päädytään lisäämiseen, päätös palvelusetelimallin käyttöönotosta vai jonkun muun mallin laajennus - jos päädytään lisäämiseen, aikataulutus ja mahdollisesta kilpailutuksesta päättäminen 11