JOHDANTO 2 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA 2008 3. 1 Tupakka 3 1.1 Nuorten tupakointi 4

1 SISÄLLYS JOHDANTO 2 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA 2008 3 1 Tupakka 3 1.1 Nuorten tupakointi 4 2 Alkoholi 5 2.1 Alkoholinkulutus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla 6 2.2 Nuorten alkoholinkäyttö 7 3 Huumeet 9 3.1 Nuorten huumeidenkäyttö 10 3.2 Sekakäyttö ja muut päihtymystarkoituksissa käytetyt aineet 11 4 Haitat ja kustannukset 11 4.1 Alkoholihaitat ja -kustannukset 11 4.2 Huumeidenkäyttöön liittyvät haitat ja kustannukset 13 4.3 Tupakointiin liittyvät haitat ja kustannukset 14 OSA 2 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ VANTAALLA 15 1 Määritelmä ja tavoitteet 15 1.1 Tutkimusta 16 2 Ehkäisevä päihdetyö Vantaalla vuonna 2008 17 2.1 Ehkäisevä päihdetyö erityistasolla Vantaalla vuonna 2008 17 2.2 Sosiaalinen markkinointi ehkäisevän päihdetyön osana, kokemuksia Vantaa välittää -hankkeesta 18 OSA 3 VANTAALAISTEN PÄIHDEHOITO VUONNA 2008 20 1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 20 2 Päihdehoitoon erikoistuneet palvelut 20 2.1 Hoidontarpeen arviointi 21 2.2 Avohoito 22 2.2.1 Korvaus- ja ylläpitohoito 23 2.3 Katkaisu- ja vieroitushoito 24 2.4 Kuntouttava laitoshoito 25 2.5 Päihdehuollon asumispalvelut 25 2.6 Päihdetapauslaskenta Vantaalla ja valtakunnallisesti 27 2.7 Erityisryhmien palvelut 28 2.7.1 Mielenterveys- ja päihdeongelmat 28 2.7.2 Odottavat ja vastasynnyttäneet äidit 28 2.7.3 Suonensisäisesti huumeita käyttävät 28 2.7.4 Maahanmuuttajat 29 2.7.5 Alle 18-vuotiaiden päihdehoito 29 3 Päihdehuollon kustannukset 29 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 30 LÄHTEET 31

2 JOHDANTO Vuoden 2008 Vantaa ja päihteet -raporttiin on koottu päihteidenkäytön kehitystä kuvaavia tilastoja sekä valtakunnallisesti että pääkaupunkiseudun ja Vantaan osalta. Tämän vuoden teemana on nuorten päihteidenkäyttö ja hyvinvointi. Raportti on jatkoa aikaisempien vuosien raporteille, jotka on julkaistu osana kaupungin päihdestrategian vuosittaista päihdeseurantaa. Raportin tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva pääkaupunkiseudun ja Vantaan päihdetilanteesta sekä esitellä Vantaan kaupungin päihdepalvelujen toimintaa. Sisällöllisesti raportti on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään päihteidenkäyttötilannetta Vantaalla, pääkaupunkiseudulla ja valtakunnan tasolla, toisessa osassa esitellään Vantaan ehkäisevää päihdetyötä ja kolmannessa osassa päihdehoitotilannetta. Nämä asiakokonaisuudet ovat olennaisia päihdetilannetta hahmotettaessa ja ne vaikuttavat väistämättä toinen toisiinsa. Lähteinä on käytetty muun muassa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimusta, kouluterveyskyselyitä, Vantaan ehkäisevän päihdetyön yksikön ja Vantaa välittää -hankkeen keräämiä kyselyaineistoja, Valviran, Tilastokeskuksen ja THL:n keräämiä tilastoja ja julkaisemia tutkimuksia sekä Vantaan kaupungin asiakastietojärjestelmän (VATJ) tilastoja. Vuoden 2009 päihdefoorumin teemana on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja se on samalla Vantaa välittää -hankkeen loppuseminaari. Tämän raportin Vantaan ehkäisevää päihdetyötä esittelevässä osassa on Vantaa välittää -hankkeen toimintaan liittyvä tiivistelmä otsikolla: Sosiaalinen markkinointi ehkäisevän päihdetyön osana, kokemuksia Vantaa välittää -hankkeesta.

3 OSA 1 PÄIHDETILANNE SUOMESSA JA UUDELLAMAALLA VUONNA 2008 1 Tupakka Suomalaisten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta lähtien ja siitä on yhä selvemmin tullut alempien sosiaaliekonomisten väestöryhmien tapa (THL). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) tutkimuksen mukaan valtakunnallisesti vuonna 2008 työikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 24 ja naisista 18 prosenttia. Kuvio 1. Päivittäin tupakoivien osuus 15 64-vuotiaista uusimaalaisista sukupuolen mukaan, vuosina 1999 2008 (%). 35 30 25 20 15 10 5 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Naiset Miehet Lähde: AVTK 1999 2008 Tupakoivien uusimaalaisten osuus on pienentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2008 uusmaalaisista naisista tupakoi päivittäin 19 ja miehistä 24 prosenttia. Kuusi prosenttia uusimaalaisista miehistä ja alle prosentti naisista käyttää nuuskaa joko päivittäin tai satunnaisesti. Miehistä 32 ja naisista 40 prosenttia ei ole koskaan elämänsä aikana polttanut tupakkaa. (AVTK 2008.) Kuvio 2. Päivittäin tupakoivien osuus 15 64-vuotiaista uusimaalaisista sukupuolen ja iän mukaan, vuonna 2008 (%). 30 25 20 15 10 2008 Naiset 2008 Miehet 5 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Yhteensä Lähde: AVTK 2008 Uusimaalaisista naisista eniten polttivat 35 54-vuotiaat ja miehistä 25 34- ja 45 54-vuotiaat. Päivittäin tupakoivista uusimaalaisista miehistä ja naisista noin kaksi kolmasosaa haluaisi lopettaa tupakoinnin ja noin 40 prosenttia ilmoitti yrittäneensä tupakoinnin lopettamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi heistä yli kaksi kolmasosaa oli saanut viimeisen vuoden aikana kehotuksen lopettaa tupakointi. (AVTK 2008.)

4 1.1 Nuorten tupakointi Stakesin kouluterveyskyselyjen mukaan yläkouluikäisten päivittäinen tupakointi vähentyi valtakunnallisesti vuosien 1999 2006 välisenä aikana. Vuoden 2006 jälkeen tupakoivien osuus on kääntynyt lievään kasvuun. Kuviot 3. 4. Päivittäin tupakoivien yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten osuudet, vuosina 1999 2008 (%). Yläkoulu Lukio 30 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 1999-2000 2002 2004 2006 2008 0 1999-2000 2002 2004 2006 2008 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Vantaa Vantaa Koko maa Koko maa Lähde: Kouluterveyskyselyt 2004 2008. Lukiolaisten tupakointi on valtakunnallisesti alhaisemmalla tasolla, kuin yläkouluikäisten. Vantaalaiset lukiolaiset tupakoivat koko maan lukiolaisia yleisemmin. Vantaa välittää -hanke ja Elämä on Parasta Huumetta ry. toteutti kolme internetkyselyä vantaalaisilla yläkouluilla keväällä 2007, 2008 ja 2009. Tulosten mukaan vantaalaisista yläkouluikäisistä nuorista noin 10 prosenttia poltti päivittäin tupakkaa ja yli 80 prosenttia ei käyttänyt lainkaan tupakkatuotteita. Päivittäin tupakoivista nuorista yli 50 prosenttia oli polttanut ensimmäiset kerran jo alakouluikäisenä. (Vantaa välittää -hankeen tiedotteet 2008, 2009.) Vuoden 2008 Kouluterveyskyselyssä tutkittiin ensimmäisen kerran myös ammattiin opiskelevia nuoria. Kuvio 5. Päivittäin tupakoivien ammattiin opiskelevien nuorten osuudet vuonna 2008 (%). Koko maa Vantaa Pääkaupunkiseutu 35 % 36 % 37 % 38 % 39 % 40 % 41 % Lähde: Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista.

5 Ammattiin opiskelevat nuoret tupakoivat selvästi useammin kuin lukiossa tai yläkouluissa opiskelevat, lisäksi tytöt (41 %) tupakoivat poikia (33 %) yleisemmin (Kouluterveyskysely 2008: Kuntaraportti ammattiin opiskelevista). Ammattiin opiskelevien tupakointia selittää muun muassa periytynyt sosioekonominen asema, joka luo pohjaa terveyskäyttäytymiselle sekä kaveripiiri, harrastukset ja perhesuhteet (mm. Syöpäjärjestöjen puheenvuoro Päihdepäivillä 2008). Nuorten terveystapatutkimus kartoitti nuorten nuuskan käyttöä. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että tyttöjen nuuskan käyttö saattaa olla yleistymässä. Valtakunnallisesti vuonna 2007 14-vuotiaista pojista 7 prosenttia oli kokeillut nuuskaa, 16-vuotiaista 28 prosenttia ja 18-vuotiaista 38 prosenttia. 14-vuotiaista tytöistä vain muutama oli kokeillut nuuskaa, mutta 16 18-vuotiaiden osalta nuuskaaminen oli yleistynyt kahteen prosenttiin. (Nuorten terveystapatutkimus 2007.) 2000-luvulla nuoret ovat valtakunnallisesti aloittaneet tupakoinnin yhä vanhempina. Vuonna 2007 neljännes 18-vuotiaista ei ollut kokeillut tupakointia (Nuorten terveystapatutkimus 2007). Vantaa välittää -hankkeen vuonna 2009 tekemän internetkyselyn mukaan vantaalaisista yläkouluikäisistä nuorista 60 prosenttia ei ole koskaan kokeillut tupakkatuotteita (tiedote 29.4.2009). 2 Alkoholi Valviran ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 alkoholin tilastoitu kulutus väheni 1,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Kulutus oli kuitenkin 13 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2003. Arvioiden mukaan alkoholin tilastoimaton kulutus oli vuonna 2008 1,9 litraa ja kokonaiskulutus 10,4 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohti. (Alkoholin kulutus 2008, Valvira, THL.) Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kokonaiskulutus on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan juomat ovat muuttuneet miedommiksi ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimuksen mukaan vuonna 2008 valtakunnallisesti lähes 90 prosenttia naisista ja miehistä oli käyttänyt alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana. Uusimaalaisista miehistä 60 prosenttia ja naisista 34 prosenttia juo alkoholia vähintään kerran viikossa. (AVTK 2008.) Kuviot 6. 7. Tavallisesti vähintään kerran viikossa alkoholia juovien uusimaalaisten osuudet iän ja sukupuolen mukaan, vuosina 2005 2008 (%). Naiset 2005 Naiset 2006 Naiset 2007 Naiset 2008 Miehet 2005 Miehet 2006 Miehet 2007 Miehet 2008 Yhteensä 55-64 Yhteensä 55-64 45-54 45-54 35-44 35-44 25-34 25-34 15-24 15-24 0 10 20 30 40 50 60 0 20 40 60 80 Lähde: AVTK 2005 2008

6 Vuonna 2008 vähintään kerran viikossa alkoholia juovien uusmaalaisten naisten osuus on aikaisempiin vuosiin verrattuna laskenut selkeimmin 25 34-vuotiaiden ikäluokassa ja noussut jonkun verran 15 24- ja 35 44- vuotiaiden ikäluokissa. Miehistä vähintään kerran viikossa alkoholia juovien osuus on kasvanut lähes kaikissa ikäluokissa, lukuun ottamalla 25 34-vuotiaiden ikäluokkaa, jossa osuus laski. Arvioiden mukaan 6 12 prosenttia väestöstä on suurkuluttajia ja he juovat noin puolet Suomessa kulutetusta alkoholista (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008; Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa 2009). Uusmaalaisista miehistä 20 prosenttia ja naisista 8 prosenttia oli saanut viimeisen vuoden aikana kehotuksen vähentää alkoholin käyttöään. Kehottajana oli ollut lääkäri, muu terveydenhoitohenkilö, perheenjäsen tai joku muu. (AVTK 2008.) Raittiiden osuus väestöstä on pienentynyt 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1982 miehistä 15 prosenttia ja naisista 32 prosenttia oli ollut raittiina viimeksi kuluneen vuoden ajan. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat miehillä 11 prosenttia ja naisilla 13 prosenttia. (AVTK 2008.) Lyhyemmällä tähtäimellä tarkasteltuna on raittiiden osuus väestöstä kasvanut vuodesta 2004 lähtien (Taskumatti 2008). Terveyden edistämisen keskuksen julkaiseman suomalaisten alkoholiasenteita kartoittavan kyselyn mukaan suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin nykyisestä kulutustasosta. Julkisilla paikoilla ja arkisissa ympäristöissä vastaan tulevat humalaiset aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja 70 prosenttia vastaajista haluaisi yleisen asenteen tiukentuvan alkoholin juomista ja humalakäyttäytymistä kohtaan. Naisilla oli kielteisiä kokemuksia enemmän kuin miehillä, nuorilla (15 29-vuotiailla) tai opiskelijoilla. Vastaajat toivovat lisätoimia alkoholihaittojen vähentämiseksi. (Suomalaisten alkoholiasenteet, 2008) Vuonna 2008 korotettiin alkoholiveroa, rajoitettiin alkoholin mainontaa ja kiellettiin paljousalennukset. Edelliseen vuoteen verrattuna alkoholin nimellishinnat olivat noin 6 prosenttia korkeammat ja alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi 4 prosenttia. Kun vuoden 2008 matkustajatuontimääriä verrataan vuoden 2003 tuontimääriin, kasvua on lähes 60 prosenttia. (Alkoholin kulutus 2008 - Valvira, THL, Tilastokeskus.) 2.1 Alkoholinkulutus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun kuntien alkoholinkulutusta ja kulutuksen kehitystä voidaan tarkastella alkoholin tilastoidunkulutuksen kautta. Tilastoidulla kulutuksella tarkoitetaan alkoholin anniskelu- ja vähittäismyyntiä. Taulukko 1. Alkoholin tilastoitu kulutus (100 % alkoholina) 1000 litraa Vantaa Helsinki Espoo Kulutus vuonna 2007 1843 5767 1617 Kulutus vuonna 2008 1742 5730 1601 Muutosprosentti -5,4-0,7-1 Kulutus litraa/asukas 8,9 10 6,6 Lähde: Valvira, Tilastokeskus Vuonna 2008 alkoholin tilastoitu kulutus pieneni koko pääkaupunkiseudulla, suurinta pudotus oli Vantaalla. Kun verrataan pääkaupunkiseudun kuntien alkoholin kulutusta on syytä ottaa huomioon, että Vantaan vähittäismyyntimääriin vaikuttaa Vantaan lentokentällä myyty alkoholi ja osa Helsingin suuresta tilastoidusta alkoholinkulutuksesta selittyy sillä, että helsinkiläisissä anniskelupaikoissa käy paljon lähikaupungeissa asuvia asiakkaita.

7 Kuvio 8. Alkoholin tilastoitu kulutus Vantaalla (100 % alkoholina), vuosina 2003 2008 (1000 litraa) 1900 1850 1800 1750 1700 1650 1600 1550 1500 1450 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: STTV, Valvira Vantaalla alkoholin tilastoidun kulutuksen kasvu näyttää pysähtyneen ja kääntyneen laskuun vuonna 2008. Maakunnittain verrattuna alkoholin tilastollinen kulutus oli vuonna 2007 suurinta Lapissa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä pienintä Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008). 2.2 Nuorten alkoholinkäyttö Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan aikaisempien vuosien positiivinen kehitys pääkaupunkiseudun nuorten päihteiden käytön vähenemisessä pysähtyi vuonna 2008 (Kouluterveyskysely 2008: Pääkaupunkiseudun raportti). Kuviot 9. 10. Raittiiden 12 18-vuotiaiden osuus iän ja sukupuolen mukaan, vuosina 2003 2007 (%). Tytöt 2003 2005 2007 Pojat 2003 2005 2007 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 12 14 16 18 0 12 14 16 18 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2007 Raittiiden 12 18-vuotiaiden nuorten osuus kasvoi vuosien 2003 2007 välillä. Viime vuosien aikana raittius on lisääntynyt erityisesti Etelä-Suomessa, jossa vielä 1990-luvulla oli vähiten raittiita nuoria (Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? 2008). Hieman vanhempien nuorten osalta kehitys on ollut hitaampaa. Juomatapatutkimuksen mukaan 15 29-vuotiaiden raittiiden naisten osuus oli vuonna 2008 sama (8 %) kuin vuonna 2000, mutta miesten osuus on noussut 6 prosentista 11 prosenttiin (Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa 2009). Vantaalaisten nuorten alkoholinkäyttöä on tutkittu Vantaa välittää -hankkeen ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n nettikyselyillä keväällä 2007, 2008 ja 2009 sekä Kouluterveyskyselyillä. Vantaa välittää -hankkeen ja EOPH:n kyselyiden mukaan vantaalaisista yläkouluikäisistä nuorista alkoholia oli maistanut noin 69 prosenttia

8 nuorista ja heistä 43 prosenttia oli juonut itsensä humalaan. Vähintään kaksi kertaa kuukaudessa alkoholia käyttävistä nuorista jopa lähes puolet oli aloittanut alkoholinkäytön alakouluikäisinä. Kyselyiden mukaan varhain aloitettu tupakointi ja alkoholikäyttö liittyvät toisiinsa, päivittäin tupakoivista nuorista hieman alle 50 prosenttia joi itsensä humalaan ensimmäisen kerran alakouluikäisenä. Alkoholia käyttävistä nuorista kolmannes kertoo ainakin toisen vanhemman hyväksyvän päihteidenkäytön. Kaikista kyselyyn vastanneista nuorista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että vanhempien tulisi puuttua nuorten päihteidenkäyttöön. (Vantaa välittää -hankkeen tiedotteet 2008 ja 2009.) Tutkimusten mukaan nuorena aloitetun alkoholinkäytön on todettu olevan yhteydessä myöhempään runsaaseen alkoholinkäyttöön ja ongelmajuomiseen (mm. Tiimi 5/2002). Kuviot 11. 12. Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovien yläkoulu- ja lukioikäisten osuudet, vuosina 1999 2008 (%). Yläkoulu 1999-2000 2002 2004 2006 2008 Lukio 1999-2000 2002 2004 2006 2008 30 35 25 30 20 15 25 20 15 10 10 5 5 0 Pk-seutu Vantaa Koko maa 0 Pk-seutu Vantaa Koko maa Lähde: Kouluterveyskyselyt 2000 2008. Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus yläkouluikäisistä on 2000-luvulla laskenut koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla osuus kääntyi kasvuun vuonna 2008. Lukioikäisten osalta tosi humalaan juovien osuus on vuosien 1999 2008 aikana vaihdellut noin 23 33 prosentin välillä. Vantaalla humalaan juovien osuus on laskenut vuodesta 2004, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa tilanne on vakiintuneempi. Vuoden 2008 lukujen pohjalta näyttää siltä, että lukiolaisten ja yläkoululaisten päihteiden käytön väheneminen on hidastunut. Kuvio 13. Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovien ammattiin opiskelevien osuudet vuonna 2008 (%). Koko maa Vantaa Pk-seutu 37 38 39 40 41 42 43 Lähde: Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista

9 Ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä on selvä ero, ammattiin opiskelevista nuorista suurempi osuus tupakoi ja juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vantaa välittää -hankkeen kyselyssä tuli esiin, että varhainen tupakoinnin aloittaminen ja alkoholikokeilut liittyvät usein toisiinsa. Nuoret kertovat myös humalajuomisen aiheuttamista haitoista, kuten sammumisista, muistinmenetyksistä, väkivaltaisesta käytöksestä jne. (Vantaa välittää -hankkeen tiedote, 2009). Nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa perheen sosioekonominen asema, perhesuhteet ja nuoren muu elinpiiri kuten ystävät ja harrastukset (mm. THL, Syöpäjärjestöt). Nuorisotutkimusseuran ja useiden nuorten alkoholin käyttöä kartoittavien tutkimusten mukaan nuorten alkoholinkäyttö on kaksijakoista, samaan aikaan kun raittiiden määrä on 2000-luvulla kasvanut osa nuorista voi entistä huonommin. 3 Huumeet Suomen huumetrendit seuraavat kansainvälisiä trendejä. Huumausainekokeilujen ja -käytön määrä kasvoi ensin 1960-luvulla ja sen jälkeen 1990-luvulla, toinen nousu taittui 2000-luvun alussa ja tilanne vakiintui uudelle tasolle vuosituhannenvaihteen jälkeen (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007; Huumetilanne Suomessa 2008). Viimeaikaisten tutkimusten mukaan uusien huumeiden kokeilijoiden ja -käyttäjien määrä ei enää kasva yhtälailla kuin ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta runsaamman käytön vuosilta huumeille on jäänyt oma sijansa nuorten kaupunkilaisten juhlintatapoihin, viihdekäyttöön ja päihteiden ongelmakäyttöön. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Huumeidenkäyttäjien määrää tutkitaan muun muassa kyselytutkimusten, poliisin tilastojen ja hoitoon hakeutuvien huumeidenkäyttäjien määrien perusteella. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan 13 prosenttia 15 69-vuotiaista suomalaisista oli joskus käyttänyt kannabista. Taso on sama kuin vuonna 2002 tehdyssä kyselyssä. Naisista 12 ja miehistä 16 prosenttia kertoi kannabiskokeilusta. Yleisintä kannabiksen käyttö oli 25 34-vuotiailla miehillä, heistä noin 30 prosenttia oli joskus elämänsä aikana käyttänyt kannabista. Kyselyn mukaan suomalaisista noin 2 prosenttia oli kokeillut amfetamiinia, 0,6 prosenttia opiaatteja, 1,5 prosenttia ekstaasia ja yksi prosentti kokaiinia. Eniten amfetamiinia (9 %), ekstaasia (5 %) ja kokaiinia (3 %) olivat kokeilleet 25 34-vuotiaat miehet. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Vuonna 2005 arviointiin, että Suomessa on 14 500 19 100 huumeiden ongelmakäyttäjää. Osuus on noin 0,7 prosenttia Suomen 15 55-vuotiaasta väestöstä. Neljä viidestä ongelmakäyttäjästä käytti amfetamiinia ja heistä 80 prosenttia oli miehiä. Ongelmakäyttäjät ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia, suurin osa heistä on 25 34-vuotiaita. (Huumetilanne Suomessa 2007.) Suomalaisten suhtautuminen huumeiden väärinkäyttäjiin -kyselyn mukaan 81 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis auttamaan huumeriippuvaista läheistään. Sen lisäksi, että vastaajat olivat halukkaita auttamaan he myös kokivat, että riippuvuudesta voi parantua. Yleisellä tasolla huumeidenkäyttäjät koettiin kuitenkin pelottaviksi ja epäluotettaviksi. (Huumetilanne Suomessa 2007.) Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista pitää huumeongelmaa edelleen vähintään melko vakavana ongelmana. Viime vuosina arviot ovat hieman lieventyneet ja huumeongelma on normalisoitunut osaksi yhteiskunnassa ilmeneviä päihdeongelmia. (Huumetilanne Suomessa 2008.)

10 3.1 Nuorten huumeidenkäyttö 1990-luvun alun huumausainekokeilujen ja -käytön määrän kasvu koski erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Edelleen 2000-luvulla päihdehuollon yksiköissä tehtävän huumetapauslaskennan mukaan huumeasiakkaat ovat noin 10 vuotta muuta asiakaskuntaa nuorempia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007.) Kuviot 14. 15. Huumausaineita kokeilleiden yläkoulu- ja lukioikäisten osuudet vuosina 1999 2008 (%). Yläkoulu 1999-2000 2002 2004 2006 2008 Lukio 1999-2000 2002 2004 2006 2008 18 30 16 14 25 12 20 10 8 15 6 10 4 2 5 0 Pk-seutu Vantaa Koko maa 0 Pk-seutu Vantaa Koko maa Lähde: Kouluterveyskyselyt 2000 2008 Huumausainekokeilujen määrä on vähentynyt 2000-luvun alussa sekä yläkouluissa että lukioissa (mm. ESPAD 2007 -tutkimuksen mukaan), mutta vuosien 2006 2008 välillä kehitys on joko pysähtynyt tai kääntynyt uuteen nousuun. Vantaan tilanne oli vuonna 2008 koko maata ja pääkaupunkiseudun keskimääräistä tilannetta parempi. Kuvio 16. Huumausaineita kokeilleiden ammattiin opiskelevien osuudet vuonna 2008 (%). Koko maa Vantaa Pk-seutu 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista Ammattiin opiskelevat olivat kokeilleet huumausaineita useammin kuin lukiossa opiskelevat nuoret. On huolestuttavaa, että sosioekonomiset terveyserot näkyvät selvästi jo nuorilla. Vantaalla tilanne oli parempi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin.

11 3.2 Sekakäyttö ja muut päihtymystarkoituksissa käytetyt aineet ESPAD-koululaistutkimuksen mukaa nuorten päihteidenkäyttö ja päihdekokeilut ovat 2000-luvulla vähentyneet, mutta samaan aikaan liimojen, liuottimien ja vastaavien aineiden kokeilu on lisääntynyt. Vuonna 2007 16- vuotiaista noin 10 prosenttia oli kokeillut liuottimia päihtymystarkoituksessa. (Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? 2008.) Vuonna 2006 aikuisväestölle suunnatussa päihdetutkimuksessa 7 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä uni-, rauhoittavia tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin ja 3 prosenttia oli hakenut päihtymystä liimoista, tinnereistä tai muista teknisistä liuottimista. (Huumekysymysten muuttunut ongelmakuva 2007; Huumetilanne Suomessa 2008.) Helsingin matalan kynnyksen palveluyksikössä Stoorissa on haastattelujen perusteella huomattu, että lähes kolmannes hyvin syrjäytyneistä alkoholisteista oli satunnaisesti käyttänyt jotakin huumausainetta. Runsas neljännes haastatelluista kertoi käyttäneensä viimeisen vuoden aikana jotain lääkettä päihtymystarkoituksessa. Erityisesti kaikkien syrjäytyneimmillä asiakkailla päihteidenkäyttö liittyi tarpeeseen päihtyä millä keinolla tahansa, päihteellä ei välttämättä ollut väliä. (Törmä & Huotari 2005.) 4 Haitat ja kustannukset 4.1 Alkoholihaitat ja -kustannukset Alkoholin käyttöön liittyvät haitat voivat olla sekä lyhyt- että pitkäaikaisia. Humalajuominen lisää muun muassa tapaturmariskiä, riskiä joutua väkivallan kohteeksi ja myrkytysriskiä. Alkoholin käyttöön liittyviä sosiaalisia haittoja ovat muun muassa perheväkivalta, ihmissuhdeongelmat, lasten laiminlyönti, ongelmat työelämässä, työttömyys, taloudelliset ongelmat ja syrjäytyminen. Pitkäaikaisen alkoholin käytön aiheuttamia terveysongelmia ovat muun muassa elinvauriot, sairaudet, sikiövauriot ja alkoholismi. Erityisesti nuorten kohdalla on tärkeää huomioida, että nuorten alkoholin käytön varhainen aloitusikä on seurantatutkimusten mukaan yhteydessä heikompaan koulumenestykseen ja aikuisena heikompaan sosiaaliseen asemaan, humalajuomiseen, alkoholiriippuvuuteen ja onnettomuuksiin. Nuorena opitut alkoholin käyttötottumukset ovat suhteellisen pysyviä. (Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua, Lea Pulkkinen, 19.11.2007.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholin riskikulutus on Suomessa yleistä. Tutkimusten mukaan 30 64-vuotiaista yli 6 prosenttia on riskikuluttajia. Riskikuluttajiksi määriteltiin henkilöt, jotka juovat yli viikkoannossuosituksen (naiset yli 16 ja miehet yli 24 annosta viikossa). Riskikuluttajilla on suuri todennäköisyys tulla alkoholiriippuvaisiksi tai sairastua johonkin alkoholin aiheuttamaan sairauteen. (THL:n tiedote 2.9.2008.) Runsas alkoholin kulutus ja kulutuksen kasvu näkyy terveydellisinä haittoina. Vuonna 2007 alkoholisairaus oli päädiagnoosina 26 748 hoitojaksossa ja pää- tai sivudiagnoosina 37 580 hoitojaksossa. Vuoteen 2006 verrattuna lisäystä on noin kolme prosenttia, mutta vuoteen 2003 verrattaessa lisäystä on lähes 15 prosenttia (päädiagnooseja ja pää- ja sivudiagnooseja). (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan 18 prosenttia Peijaksen päivystyksen potilaista arvioitiin varmasti päihtyneiksi tai päihderiippuvaisiksi. Mahdollisesti päihderiippuvaisten potilaiden osuus oli noin 10 prosenttia. (Päihtyneet päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla 2006.) Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksessa todetaan, että runsas alkoholinkäyttö on yhteydessä korkeampaan riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2005 oli alkoholin aiheuttamien elimellisten aivo-oireyhtymien ja käyttäytymishäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä 40 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vuonna 2000. (Harkomäki, Koskenvuo & Forma 2008.) Vuonna 2007 alkoholinkäytön seurauksena kuoli 3 097 henkeä, mikä on 48 henkeä enemmän kuin vuonna 2006 ja 600 enemmän kuin vuonna 2003. Vuodesta 2005 lähtien työikäisten (15 64-vuotiaiden) miesten ja nais-

12 ten yleisin kuolinsyy on ollut alkoholin käytöstä johtuvat syyt. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Kuolleisuuden kasvu on ollut suurinta yli 50-vuotiaiden ja vähemmän koulutettujen osalta (Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa 2009). Haitoista aiheutuvat kustannukset kasvavat samassa suhteessa kuin alkoholinkulutus, mutta viiveellä. Arvioidaan, että vuonna 2006 alkoholinkäyttö aiheutti valtakunnallisesti 0,7 0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,1 5,8 miljardin euron välilliset kustannukset. Välittömistä kustannuksista kolmannes syntyi järjestyksenpidosta ja välillisistä kustannuksista kolmannes aiheutui terveydenhuollon kustannuksista ja viidennes sosiaalihuollon kustannuksista. Välilliset haittakustannukset jatkoivat edelleen voimakasta kasvuaan vuodesta 2006. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan poliisin kotihälytysten määrä väheni valtakunnallisesti 3 prosenttia, poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kokonaismäärä kasvoi yhden prosentin ja törkeiden pahoinpitelyrikosten määrä väheni 7 prosenttia. Vuonna 2008 rattijuopumukset vähenivät lähes 4 prosenttia samoin päihtyneenä säilöön otettujen määrä vuoteen 2007 verrattuna. (Alkoholinkulutus vuonna 2008, Valvira, THL.) Poliisille ilmoitettujen väkivaltarikosten määrä kasvoi selvästi vuosina 2000-2007 ja vuonna 2008 kasvu näyttää taittuneen. Poliisin arvion ja uhritutkimusten mukaan 2000-luvun kasvu liittyy enemmänkin ilmoitusaktiivisuuden kasvuun kuin itse väkivallan lisääntymiseen. Todellisen väkivallan määrää on vaikeaa arvioida sen vuoksi, että vain osa teosta tulee poliisin tietoon. (Alkoholi, huumeet ja poliisi, Petteri Suominen.) Viime vuosien aikana 60 70 prosenttia pahoinpitelyrikoksista ja 55 60 prosenttia henkirikoksista oli tehty alkoholin vaikutuksen alaisena (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008). Naisten kokeman parisuhdeväkivallan riski nousee kaksinkertaiseksi, mikäli puoliso juo alkoholia humalahakuisesti useammin kuin kerran viikossa (Alkoholin rooli naisten parisuhteessa kokeman väkivallan seurauksissa 2009). Vuonna 2008 Vantaan kriisikeskuksen asiakkuuksien taustalla oli päihteet ensisijaisena syynä 14 prosentilla asiakastapauksista ja noin 16 prosentilla taustasyynä. Vuodesta 2007 laskua on noin prosentin verran niiden tapausten osalta, joissa päihteet olivat ensisijaisena syynä ja viisi prosenttia niiden osalta, joissa päihteet olivat taustasyinä. (Vantaan kriisikeskuksen tilastoja 2008.) Päihteidenkäyttö näkyy myös lastensuojelussa. Vuonna 2008 tehtiin Vantaalla lastensuojeluilmoitus 2 601 lapsesta, joista 42 prosentissa taustalla oli lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet, eli esimerkiksi vanhemman päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelmat (VATJ). Vantaan kaupungin lastensuojelulaitoksissa päihteet olivat kolmanneksi merkittävin syy lasten kuntoutuksiin ja sijoituksiin vuosien 2001 2005 aikana. Päihteiden edelle menevät vain vanhempien mielenterveysongelmat ja perheväkivalta. Vuonna 2005 lapsen oma päihteidenkäyttö oli kuntoutuksen ja sijoituksen syynä noin viidesosassa tapauksista. (Lastensuojelun erityispalvelujen tilastoja 2005.) Kuvio 17. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumukset Vantaalla vuosina 2003 2008 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Rattijuopumukset Lähde: Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja 2008 Vantaan poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä kasvoi vuosien 2003 2007 aikana, mutta vuonna 2008 kasvu kääntyi lievään laskuun. Poliisien valtakunnallisissa ratsioissa on tullut ilmi, että maistelleiden eli alle 0,5 promillen humalassa ajavien osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1996 (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007).

13 Kuvio 18. Poliisilain perusteella kiinniotetut päihtyneet Vantaalla vuosina 2003 2008 5000 4000 3000 2000 1000 Päihtymyksen vuoksi kiinniotetut Päihtyneistä 15-20-vuotiaita 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja 2008 Päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen määrässä ei ole vuosien varrella tapahtunut suuria muutoksia. 4.2 Huumeidenkäyttöön liittyvät haitat ja kustannukset Huumaus- ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti vuonna 2006 arviolta 200 300 miljoonan euron välittömät ja 400 800 miljoonan euron välilliset haittakustannukset. Välittömistä haittakustannuksista suurin osa syntyi sosiaalitoimen menoista ja poliisin rikollisuudenkontrollin kuluista. Välillisistä kustannuksista suurimman osan muodostaa ennenaikaisista kuolemista johtuvan menetetyn elämän arvo. Vuoteen 2005 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat arviolta 8 prosenttia ja välilliset 7 prosenttia. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Sekä alkoholin että huumeiden osalta on todettava, että hoitaminen on aina hoitamatta jättämistä halvempaa (mm. THL). Huumausaineisiin liittyvien kuolemien määrä kasvoi vuosituhannen vaihteessa ja vakiintui aikaisempaa korkeammalle tasolle. Viime vuosien aikana huumausaineisiin liittyvät kuolemat ovat olleet taas kasvussa. Buprenorfiini on ollut tavallisin löydös huumekuolemien yhteydessä. Vuonna 2007 huumausaineisiin liittyviä oikeustieteellisen tutkimuksen toteamia kuolemantapauksia oli 229, joka oli 46 enemmän kuin vuonna 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan viranomaisten ja erityisesti poliisin pelko on usein osasyynä huumeidenkäyttöön liittyvissä kuolemissa. Yliannostustilanteissa apua ei uskalleta pyytää riittävän nopeasti. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Huumausaineiden kokeiluun liittyvät huiput (esim. 1990-luvun lopulla) näkyvät hoitopuolella noin 3 5 vuoden viiveellä. Vuoden 2007 valtakunnallisten tietojen mukaan 65 prosenttia huumehoidon asiakaskunnasta on työttömiä, kaksi kolmasosaa on suorittanut vain peruskoulun, 11 prosenttia on asunnottomia ja joka kolmannella on lapsi, joista kaksi kolmasosaa asui muualla kuin vanhempiensa luona. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli valtakunnallisesti 15 448 huumausainerikosta, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Vuoden 2007 kaikista pahoinpitelyrikoksista 0,3 prosenttia tehtiin huumausaineen ja 63 prosenttia alkoholin vaikutuksen alaisena. Poliisin selvittämistä ryöstörikoksista 2 prosenttia, törkeistä ryöstöistä 4 prosenttia ja 12 prosenttia kaikista rattijuopumusrikoksista oli tehty huumausaineiden vaikutuksen alaisena. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Epäiltyjen huumerattijuopumustapausten määrä on kasvanut Suomessa vuosien 1977 2007 aikana kaksinkertaiseksi. Tilastojen kasvu johtuu osittain lainsäädännön tiukentumisesta. Kaikista epäillyistä 90 prosenttia oli miehiä, mutta naisten osuus on kaksinkertaistunut vuosien 1977 2007 aikana. Yleisimmin löydetty päihde oli amfetamiinit tai bentsodiatsepiinit. (THL:n tiedote 11.12.2008.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointitutkimuksen mukaan ruiskuhuumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet ovat olleet hyvä ja kustannustehokas toimi tartuntatautien torjunnassa (Terveysneuvonta on ollut menestyksekäs ja kustannustehokas interventio 2009).

14 4.3 Tupakointiin liittyvät haitat ja kustannukset Tupakan aiheuttamiin haittoihin kuolee maailmanlaajuisesti lähes viisi miljoonaa ihmistä vuodessa. Suomessa noin 6 000 7 000 tupakoijaa kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Tupakkasairaudet aiheuttavat vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset. Tehokkainta syöpä- ja sydänsairauksien sekä keuhkoahtaumataudin ehkäisyä on tupakoinnin vähentäminen. Tupakoimattomaan verrattuna tupakoivan riski kuolla alle 65-vuotiaana on kaksinkertainen. Tupakointi lyhentää elinikää keskimäärin kahdeksan vuotta. (Hannu Viertola 2005.) Arvion mukaan tuhannesta tupakoinnin aloittaneesta nuoresta 500 kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamaan sairauteen. On havaittu, että tupakoivilla koululaisilla on enemmän poissaoloja ja hengitystietulehduksia, stressiä, väsymystä ja allergioita. Heillä on hitaampi reaktiokyky, heikompi hapenottokyky ja he menestyvät heikommin koulussa. (Hannu Viertola 2005.) Nuorille kehittyy nopeasti riippuvuus tupakkaan ja varhain aloitettu tupakointi ennustaa tupakointia myös aikuisiässä (Kouluterveyskysely 2008: Vantaan kuntaraportti ammattiin opiskelevista).

15 OSA 2 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ VANTAALLA 1 Määritelmä ja tavoitteet Päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvat ehkäisevä ja korjaava päihdetyö. Korjaava työ kohdistuu ensisijaisesti päihteiden ongelmakäyttäjiin ja Vantaan kaupungin korjaavaa työtä esitellään osassa 3. Ehkäisevä päihdetyö koostuu yleisestä ehkäisystä ja riskiehkäisystä. Yleinen ehkäisy suunnataan suurelle yleisölle ja sen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta päihderiskeistä ja viivästyttää nuorten päihteiden käytön aloittamista. Riskienehkäisy kohdistetaan ryhmiin, jotka ovat alttiita päihdeongelmien myöhemmälle kehittymiselle. Tavoitteena on estää päihteiden ongelmallisen käytön jatkuminen tai käytön kehittyminen ongelmakäytöksi. (THL: neuvoaantavat, Humak Preventiimi.) Ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevät tahot voidaan jakaa julkisen- ja kolmannen sektorin toimijoihin. Julkisen sektorin toimijat ovat velvoitettuja toimimaan päihdeongelman ehkäisyn parissa ja niiden toimintaa ohjataan lainsäädännöllä, päihdestrategioilla ja linjauksilla. Kolmannen sektorin päihdetyön toimijoilla tarkoitetaan tahoja, jotka ovat vapaaehtoisesti päihdetyössä mukana. Esimerkiksi useat rekisteröidyt järjestöt tekevät päihdetyötä, mutta niiden toiminta ei ole minkään tahon velvoittamaa. Yhteistyö julkisen- tai kolmannen sektorin toimijoiden kesken on tärkeää. Stakesin (nyk. THL) päihdetyöryhmä julkaisi vuonna 2006 Laatutähteä tavoittelemassa - Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Laatukriteerien mukaan ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta: edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevän päihdetyön keinoilla pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja haittoja sekä vaikuttamaan: päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteidenkäyttöön ja käyttötapoihin. (Laatutähteä tavoittelemassa, 2006.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ehkäisevän päihdetyön tavoitteisiin päästään tehokkaimmin, kun työtä tehdään monialaisesti ja -ammatillisesti verkostoituen ja prosessiluonteisesti erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Opetusministeriö määritteli lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa monialaisen ja - ammatillisen yhteistyön tavoitteet laajemmin: Parannetaan eri palveluissa työskentelevien kykyä tunnistaa lasten ja vanhempien päihdeongelmia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa puututaan nuorten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Alle 18-vuotiaiden alkoholin käytössä sovelletaan valtakunnallisesti alkoholin käytön nollatoleranssia. Luodaan kunnille suositusmalli tätä tukeville käytänteille. Pääasiassa alle 18-vuotiaille suunnattujen tilaisuuksien lupapäätösten ehdoissa noudatetaan päihteettömyyttä. Turvataan asiantuntevat ja riittävät päihdehoitopalvelut niitä tarvitseville nuorille. (Opetusministeriö, Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2007 2011: 11.7 Päihteettömään elämään.) Vastaavanlaiseen laaja-alaiseen ehkäisevään päihdetyöhön on pyrittävä niin työpaikoilla, ikääntyvien palveluissa, terveyspalveluissa kuin muuallakin.

16 Terveyden edistämisen keskuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaiset pitävät ehkäisevää päihdetyötä tärkeänä ja ovat huolissaan alkoholinkäytöstä aiheutuvista haitoista. Sekä miehet että naiset toivovat lisätoimia haittojen hillitsemiseksi. (Suomalaisten alkoholiasenteet 2007.) Ehkäisevän päihdetyön materiaalipankki löytyy Terveyden edistämisen keskuksen sivuilta: http://ep-materiaalit.dav.fi/. 1.1 Tutkimusta Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäisemään päihdehaittoja ja edistämään päihteettömiä elintapoja. Useissa tutkimuksissa tuodaan esiin erilaisia riskitekijöitä, jotka altistavat myöhemmälle runsaalle päihteiden käytölle. Joskus riskitekijät ovat näkyvissä jo lapsuudessa. Solja Niemelän (2008) väitöskirjassa todetaan, että lapsuusiän ylivilkkaus, käytös- ja tunne-elämän ongelmat ennustivat runsasta päihteidenkäyttöä ja päihderikoksia varhaisnuoruudessa. Näin ollen päihteidenkäyttö on osa jo lapsuudessa alkanutta ongelmajatkumoa. Peter Andersson (2006) havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan lapsuuden aikaisten epävarmuudentunteiden ja siitä johtuvan heikon omanarvontunnon lisäävän riskiä myöhemmälle heroiinin käytön aloittamiselle. Tutkimus osoittaa, että kodin ilmapiiri vaikuttaa lapsen mielenterveyteen ja sitä kautta suojaavien tekijöiden kasautumiseen. (Huumetilanne Suomessa 2008.) Susanna Rainio (2009) päätyi väitöskirjatutkimuksessaan tulokseen, jonka mukaan perheen molempien vanhempien tupakointi nostaa lapsen tupakoinnin aloittamisen riskiä kahdeksankertaiseksi, verrattuna tupakoimattomien vanhempien lapsiin. Lisäksi lasten tupakointi oli yleisempää, mikäli kotona tupakoitiin sisätiloissa. Tutkimuksen mukaan vanhempien tupakoimattomuus ja tupakointikiellot ovat tehokas keino ehkäistä lapsen tupakointia. (Susanna Rainio, 2009.) Nuorten alkoholin käyttöön ja alkoholin käytön aloittamiseen vaikuttaa vanhempien asenne ja perheen ilmapiiri. Lea Pulkkisen ja Tuuli Pitkäsen (2002) tutkimuksen mukaan 14-vuotiaan alkoholinkäyttöä selittää muun muassa: alkoholin helppo saatavuus elämäntapa, johon kuuluu alkoholinkäyttö ajanviettotapana ja joka syrjäyttää muita harrastuksia tunteiden hallinta: tapa hallita jännitystä, surua, vihaa ja/tai ilon tunnetta alkoholin avulla Myöhempi alkoholin käytön aloittaminen antaa nuorelle mahdollisuuden oppia nauttimaan elämästä ja hallitsemaan tunteita muilla keinoilla kuin alkoholia käyttämällä (Pulkkinen & Pitkänen, 2002). Terveys ry:n kyselyssä nuoret mainitsivat kotiolojen aiheuttaman stressin yhdeksi syyksi runsaalle alkoholin käytölleen. Osa nuorista oppii jo kotona, että alkoholin käyttö kuuluu niin arkeen kuin juhlaankin. (Terveys ry:n tiedote 17.12.2008.) Vantaa välittää -hankkeen aikuisille suunnatussa kyselyssä 17 prosenttia aikuisista koki, että 13 15-vuotias ja 73 prosenttia, että 16 17-vuotias on riittävän vanha maistamaan alkoholia valvotusti. Aikuisten mielestä nuoret ovat riittävän vanhoja juomaan alkoholia joko 18-vuotiaana (85 %) tai 16 17-vuotiaana (15 %). (Vantaa välittää - hanke, kevät 2008.) Vantaa välittää -hankkeen kyselyssä kysyttiin keväällä 2009 yläkouluikäisiltä nuorilta mitkä ovat heidän mielestään tehokkaimpia keinoja nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Yli 40 prosenttia nuorista piti erittäin tehokkaina keinoina hyviä välejä vanhempiin ja alkoholin- ja tupakanmyynnin valvonnan tehostamista, lisäksi lähes 70 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että nuorten päihteidenkäyttöön pitäisi puuttua tehokkaammin. Lähes 40 prosenttia koki, että vanhempien antama päihteetön esimerkki on erittäin tehokas keino. (Vantaa välittää -hanke.) Päihteisiin ja/tai mielenterveysongelmiin liittyvät syrjäytymiskierteet voivat alkaa jo hyvin varhain. Sosiaalikehitys Oy:n tutkimuksessa havaittiin, että Vantaalla toimeentulotuen saajien osuus 18 24-vuotiaista on vuositasolla suurempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa (kuusikkokaupungit). Yksi toimeentulotuensaamiseen liittyvä taustatekijä oli mielenterveys- ja päihdeongelmat. (Kaakinen, Nieminen & Pitkänen 2007.)

17 2 Ehkäisevä päihdetyö Vantaalla vuonna 2008 Vantaan ehkäisevää päihdetyötä ohjasi vuonna 2008 Vantaan päihdestrategia (2006 2008). Päihdestrategian tavoitteena on, että eri toimijat tekevät ja kehittävät Vantaalla laaja-alaista ja laadukasta yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja päihdeongelmien hoitamiseksi. Visiona on, että päihdekriittisen ajattelun lisääntymisen myötä vantaalaisten päihdehaitat vähenevät. Päihdestrategian vaikuttavuuden ja palvelutarjonnan rakenteiden kriittisiä menestystekijöitä ovat: kaikki sitoutuvat kaupungin päihdelinjaukseen varhaisen puuttumisen toimintamalleja käytetään aktiivisesti päihdepalveluiden puutteet paikannetaan ja tulevat palvelutarpeet ennakoidaan kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä on vähintään yksi päihdetyöhön erikoistunut työntekijä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään eri hallinnonaloja edustavien viranomaisten sekä järjestöjen ja yhteisöjen kesken moniammatillisena ja monitoimijaisena yhteistyönä, paljolti osana ammattikuntien perustyötä. Perustasolla ehkäisevä päihdetyö toteutuu toimijoiden perustehtävänä tai sen osana. Perustaso on jaettu kahteen toimijakokonaisuuteen, joista ensimmäinen muodostuu niistä kaupungin palveluista, joissa työntekijät kohtaavat suuren väestömäärän tai kattavasti jonkun väestönosan. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa koulujen kasvatus- ja opetustyö, päivähoito, neuvolatoiminta, alueellinen sosiaalityö, nuorisotyö ja terveydenhuollon vastaanottotoiminta. Toisen toimijakokonaisuuden muodostavat poliisi ja muut viranomaiset, seurakunnat, järjestöt ja yhteisöt. Näillä toimijoilla on omaan työhönsä liittyvä ehkäisevä tehtävä. Perustason toimijoiden välistä yhteistyötä painotetaan päihdestrategiassa. 2.1 Ehkäisevä päihdetyö erityistasolla Vantaalla vuonna 2008 Vantaalla ehkäisevän päihdetyön erityistasosta vastaa päihdepalvelujen ehkäisevän päihdetyön yksikkö. Toiminnan tarkoituksena on tukea ja kouluttaa perustasoa, tuottaa ehkäisevän päihdetyön omia palveluja ja hankkia laadukkaita omaa toimintaa tukevia ostopalveluja. Ehkäisevän päihdetyön yksikön keskeiset tehtävät ovat: Tietopalvelu, johon kuuluu tiedottaminen, materiaalien tuottaminen ja tilaaminen. Palvelun asiakkaita ovat kuntalaiset, Vantaan kaupungin työntekijät ja luottamushenkilöorganisaatio. Kuntalaisiin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö, jonka asiakkaita ovat kaikki vantaalaiset. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten päihdekriittistä ajattelua. Konsultaatiopalveluilla tuetaan Vantaan kaupungin toimipisteissä ja muualla tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Kehittämis- ja tutkimuspalvelut tuottavat tietoa päihdepalveluista, -tilanteesta ja -haitoista. Lisäksi tavoitteena on kehittää eri tahojen välistä yhteistyötä ja ehkäisevää päihdetyötä. Koulutuspalvelun asiakkaina ovat ensisijaisesti päihdepalvelujen työntekijät. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden asiantuntemusta päihdeasioista. Toiminnan lähtökohtana on Vantaan kaupungin omien resurssien tukeminen, perus- ja alueellisten palvelujen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen sekä laaja-alainen verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden ja toimijatasojen kanssa. Vuonna 2008 ehkäisevän päihdetyön yksikkö muun muassa: järjesti päihdepalveluiden henkilökunnalle ja kuntalaisille päihdeaiheisia koulutuksia ja tapahtumia jakoi päihteisiin, päihdepalveluihin ja peliriippuvuuteen liittyviä esiteitä ja muuta materiaalia sekä kuntalaisille että kaupungin työntekijöille tuotti peruskouluilla päihdetietotunteja ja nuorten pajoilla päihdeaiheisia keskusteluja toteutti tupakastavieroitusryhmiä ja ongelmapelaajille suunnatun ryhmän

18 julkaisi Vantaa ja päihteet -raportin, jonka teemana oli ikääntyneiden alkoholinkäyttö toimi ehkäisevän päihdetyön yhteistyöverkostoissa. Vantaa välittää -hanke (2007 2009) on osa ehkäisevän päihdetyön yksikön toimintaa, jota rahoittaa Vantaan kaupungin ohella Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankeen tavoitteena on joukkotiedotuksen ja yhteistyön keinoin vähentää alaikäisten päihteidenkäyttöä vaikuttamalla kysyntään, tarjontaan, alaikäisten nuorten päihteidenkäyttöä koskeviin asenteisiin ja päihteiden saatavuuteen. Hankkeen aikana myös ehkäisevän päihdetyön yksikön toiminta on painottunut nuoriin. Vuoden 2008 aikana hanke järjesti muun muassa vanhempainiltoja, yläkoululaisille päihdetietotunteja ja päihdedraamoja, kolme Nuoret välittää! -iltaa ja oli järjestämässä Aikuiset välittää! - tempausta. Lisäksi hanke innovoi uusia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä: Aika välittää! ja Kuva välittää? ja hyödynsi mainonnan keinoja lähettämällä 1992 1995 syntyneiden lasten vanhemmille kirjeen, jossa vanhemmille kerrottiin nuorten päihteiden käytöstä ja annettiin keinoja vaatia nuorelta päihteettömyyttä sekä loi uusia yhteistyömuotoja poliisin ja elinkeinoelämän kanssa. Hanke on onnistunut saamaan paljon julkisuutta mediassa. Yhteistyökumppaneina mukana on ollut Etelä-Suomen lääninhallituksen alkoholilupaviranomaiset ja ehkäisevän päihdetyön aluekoordinaattori, Elämä On Parasta Huumetta ry., Lämpötila ry., Vantaan poliisi, Vantaan kaupungin sivistystoimi ja nuorisotoimi, Päivittäistavarakauppa ry. ja Puutu Nyt! -hanke. Vuonna 2008 Vantaalla toteutettiin ehkäisevää päihdetyötä monissa erilaisissa hankkeissa, joissa oli mukana sekä kunnallisia perus- ja erityistason toimijoita että järjestöjä (esimerkiksi: Vantaa välittää -hanke, Ehkäisevän päihdetyön hanke - mediakasvatuksen keinoin, Sateenvarjo -projekti, Liika on aina liikaa -hanke ja Laurean kehittämishankkeet). 2.2 Sosiaalinen markkinointi ehkäisevän päihdetyön osana, kokemuksia Vantaa välittää - hankkeesta Vantaa välittää -hankeen (2007 2009) yhdeksi työmuodoksi muodostui sosiaalinen markkinointi, jonka tavoitteena oli vähentää nuorten päihteiden käyttöä, herättää keskustelua ja rohkaista aikuisia puuttumaan nuorten päihteiden käyttöön. Sosiaalinen markkinointi on terveyden edistämisen markkinointia, jossa näkyvällä materiaalilla on merkittävä rooli. Siinä käytettävät käsitteet ja menetelmät pohjautuvat yleiseen markkinointiin, mutta kohteena ovat ideat, asenteet, käytännöt, elämäntavat tai muutos, ei konkreettiset tuotteet tai palvelut kuten liike-elämässä. Sosiaalisessa markkinoinnissa pyritään myynnin lisääntymisen sijasta yksilön muutokseen tai yhteiskunnalliseen hyötyyn. Hankkeen mediatiedottaminen liittyi ajankohtaisiin asioihin kuten tuleviin tapahtumiin, toteutettujen internet -kyselyiden tuloksiin, pääkaupunkiseudulla tapahtuvaan yhteistyöhön, vanhemmuuden tukemiseen, nuorten vapaa-aikaan ja nuorten päihteiden käyttöön. Tiedotteita uutisointiin aktiivisesti mediassa ja ne poikivat useita haastatteluja ja lisäuutisia. Tiedotteilla onnistuttiin herättämään keskustelua ja kiinnostusta nuorten päihteidenkäyttöön ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Välittäjät-kampanja oli laajempi kokonaisuus, joka tuotettiin ja suunniteltiin yhdessä Helsingin Puutu Nyt - hankkeen kanssa. Kampanjan tavoitteena oli vaikuttaa alaikäisten alkoholin saatavuuteen ja vähentää alkoholin välittämistä alaikäisille. Se toteutettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ja moniammatillista yhteistyötä tehtiin poliisin, nuoriso-, kulttuuri-, opetus- ja terveystoimen kanssa. Neljännes alaikäisten hallussa olevasta alkoholista on peräisin heidän omilta vanhemmiltaan, sisaruksiltaan, täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai satunnaisilta ohikulkijoilta. Välittäjät-kampanja pyrki vaikuttamaan näihin ryhmiin alkoholin välittämisen vähentämiseksi. Kaupat ottivat kampanjan hyvin vastaan ja kampanjamateriaalien jakamisessa kaupoille tehtiin yhteistyötä Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa. Kampanjamateriaaleihin kuuluivat muun muassa t-paidat, postikortit, tarrat kassoille, ulkomainonta ja julisteet.

19 Välittäjät-kampanja kokonaisuutena: Välittäjät -internetkampanja http://www.valittajat.fi/, johon liittyi myös julistekampanja busseissa ja tarrakampanja kaupoissa. Tarroissa, julisteissa ja internet-sivuilla muistutettiin aikuisia siitä, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on laitonta. Kauppiaille järjestettiin koulutusta ikärajavalvonnasta ja Päivittäistavarakauppa ry. suunnitteli oman koulutuksen ja vastuupassi-sertifioinnin, jossa kauppa lupaa tarkastaa henkilöllisyyspaperit kaikilta alle 21-vuotta näyttäviltä asiakkailta. Kauppoihin on tehty tehovalvontoja yhteistyössä poliisin, Vantaan kaupungin terveydensuojatarkastajan ja Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Tehovalvonnoissa kauppiaiden kanssa keskusteltiin ikärajavalvonnasta ja kauppiaat saivat esittää kysymyksiä valvoville viranomaisille. Aikuisen välittää -tempaus järjestettiin 30.10.2008, silloin yli 200 vapaaehtoista, työntekijää ja järjestöjen edustajaa jalkautui kaduille keskustelemaan nuorten päihteiden käytöstä. Päivän aikana pääkaupunkiseudulla kohdattiin noin 6 000 aikuista. Alaikäisten lasten vanhemmille lähetettiin kirje syksyllä 2008 ja 2009, ensimmäisessä kirjeessä muistutettiin vanhempia siitä, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on laitonta. Toisessa kirjeessä vanhempia lähestyttiin vanhemmuuden ja vastuuttamisen näkökulmasta. Kirjeillä tavoitettiin noin 7 500 vantaalaista vanhempaa molempina vuosina. Sosiaalinen markkinointi on antanut mahdollisuuden laajaan ja uudenlaiseen nuorten päihteiden käyttöä koskevaan keskusteluun. Tiedotteista ja erilaisista kampanjoista tullut palaute on ollut pääasiassa hyvin positiivista, ihmiset keskustelevat mielellään nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista.

20 OSA 3 VANTAALAISTEN PÄIHDEHOITO VUONNA 2008 1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa kohdataan vuosittain suuri osa Vantaan väestöstä. Peruspalveluilla onkin suuri merkitys päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä, päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa, hoidossa ja asiakkaiden ohjaamisessa päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin. Vantaalla toimii kahdeksan sosiaali- ja terveysasemaa, joilla on käytössä alkoholin suurkulutuksen puuttumismalli, kolme päihdesairaanhoitajaa ja neljä yhdyshenkilöä. Puuttumismallin toimintatapojen mukaan ennalta määrättyjen sairauksien ja tilanteiden kohdalla käydään aina läpi myös alkoholinkäyttö AUDIT-testin avulla, tehdään tarvittaessa mini-interventio ja asiakas ohjataan esim. jatkoseurantaan päihdehoitajalle tai A-klinikalle. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi hakeutua päivystyspalveluihin, joista tarvittaessa ohjataan päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin. Päivystyspalveluita tarjoavat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikka ja Vantaan kriisikeskus. 2 Päihdehoitoon erikoistuneet palvelut Alkoholin kulutuksen kasvu on valtakunnallisesti lisännyt päihdepalvelujen kysyntää 2000-luvulla. Kysynnän kasvu näkyy sekä asiakasmäärän kasvuna että hoitojaksojen pidentymisenä. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Päihdehuoltolain mukaan päihdepalveluja tulee järjestää kunnissa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Vantaalainen asiakas voi tarvittaessa itse hakeutua tai hänet voidaan ohjata päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin, joihin kuuluu avopalvelut A-klinikoilla, nuorisoasemalla ja korvaushoitoklinikalla, laitospalvelut katkaisuhoitoasemalla ja kuntoutusyksiköissä sekä asumispalvelut. Tässä osiossa esitellään Vantaan kaupungin omat päihdepalvelut ja kaupungin ulkopuolelta ostetut päihdepalvelut. Vantaan kaupungin omia päihdepalveluja tuottaa perhepalveluihin kuuluva päihdepalvelut. Vuonna 2008 Vantaan päihdepalvelujen asiakasmäärä oli 1 687, asiakaskäyntejä oli 19 843 ja hoitovuorokausia 27 171. Vuoteen 2007 verrattuna asiakasmäärä on lähes samana, mutta asiakaskäyntejä on 9 prosenttia enemmän ja hoitovuorokausia noin 4 prosenttia enemmän. Kuntouttavaa laitoshoitoa ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta 394 asiakkaalle 25 731 hoitovuorokautta. Laitoshoidon asiakkaiden määrä oli kasvanut 31 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna, mutta hoitovuorokausien määrä oli laskenut 7 prosentilla. Asumispalveluja ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta 75 asiakkaalle 13 614 hoitovuorokautta. Asiakkaiden ja hoitovuorokausien määrä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 25 prosenttia. (VATJ) Tilastojen pohjalta voidaan todeta, että Vantaalla on keskimäärin lyhennetty laitoshoitojaksoja ja lisätty avohoidon käyntejä. Asumispalveluiden vuorokausien ja asiakasmäärien kasvu johtuu muun muassa oman toiminnan kehittämisestä ja laajentamisesta Koisorannassa ja tukiasunnoissa.