Tutkimuksen oppeja ja eväitä soteuudistukselle KUMA-seminaari 12.9.2019 klo 9:00-9:45
ARTTU2-ohjelma uudistusten arvioijana: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kannustimet ja ohjausvoima sote-palvelujen rahoitusvaihtoehdoissa Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Osallistaminen, toimeenpanon ja arvioiden merkitys sote-uudistuksessa FT, dosentti Arto Koski Kunnan näkökulma sote-uudistukseen ja sen tutkimustarpeisiin: kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta Tutkimuksen oppeja ja eväitä soteuudistukselle KUMA 12.9.2019 klo 9:00-9:45, kokoushuone B3.3 2
ARTTU2-ohjelma uudistusten arvioijana Tutkimuksen oppeja ja eväitä sote-uudistukselle KUMA 12.9.2019 klo 9:00-9:45 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto
Kuntien uudistusten aallot 1960-luvulta 2020-luvulle, maan hallitukset 1995-2018 ja Kuntaliiton tutkimusohjelmat 1995-2018 Soterakenneuudistus 2019- Rinteen hallitus 2019- Lähde: ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti 2019. 4
Kuntaliitolla kuntatutkimusohjelmia vuodesta 1995 alkaen KuntaSuomi 2004: 1995-2004 47 kuntaa Paras-ARTTU: 2008-2012 40 kuntaa ARTTU2: 2014-2018 40 kuntaa Kuntaliitto / ARTTU2 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu 2019
Paras-ARTTU- ja ARTTU2-ohjelmien tutkimuksia uudistusten arvioinnista ARTTU2: REA-raportteja 1.3.2015: Kunnat moittivat kuntauudistusten valmistelua tempoilevaksi. Oppeja mm. (2012): Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu. Luottamus on voimavara. On tärkeää rakentaa siltaa hallitusohjelmien välille. 9.3.2017: Sote- ja maakuntauudistus laittoi kunnat kellumaan. 21.3.2018: Valmisteluprosessin ulkokehällä tiedon ja osallisuuden tarpeet korostuvat. 10.5.2019: Jos uudistuksen halutaan onnistuvan, yhden mallin ja yhden hallituskauden aikajänne on hylättävä. ARTTU2 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu 2019 6
Meklin Pentti, Koski Arto, Pekola-Sjöblom Marianne, Airaksinen Jenni Kuntauudistukset leveämpiä hartioita etsimässä. ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 8. Acta nro 273. Suomen Kuntaliitto Luku 1. Johdanto 1.1. Tutkimusohjelman kuvaus 1.2. Tutkimuskuntien lähtötilanne OSA I: Uudistukset kuntien ja kuntatoimijoiden näkökulmasta Luku 2. Kunnat uudistuksissa 1. Poliittiset voimasuhteet ja muutokset kunnissa 2. Kuntien johtamisjärjestelmät 3. Havaintoja kuntien ja kuntakonsernien taloudesta 4. Kuntajakoselvitykset ja -liitokset 5. Sote-hallintorakenteet ja palvelujen järjestämistavat 6. Kouluverkkomuutokset Luku 3. Kuntien tulevaisuusnäkymät uudistusten valmisteluvaiheessa 3.1 Hyvinvoinnin edistäminen strategisena päämääränä ARTTU2 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu 2019 3.2 Sivistyskunta - tulevaisuuden kunta? 3.3 Kunnan elinvoima ja pitkäjänteinen suunnittelu 3.4 Digitalisaatio kuntastrategioissa 3.5 Kokeilut tulevaisuuden kunnan rakentamisessa 3.6 Kuntaliitosten tulevaisuus on monen tekijän summa Luku 4. Kuntalaiset uudistuksissa 4.1 Kunta kuntalaisten arvioimana 4.2 Uudistukset kuntalaisten arvioimina Luku 5. Kuntapäättäjät uudistuksissa 5.1 Kuntapäättäjät ja kunnat 5.2 Kuntapäättäjät uudistusten reaaliaikaisina arvioitsijoina Luku 6. Henkilöstö uudistuksissa 6.1 Henkilöstökehitys kunnissa 6.2 Kuntien henkilöstö strategisena voimavarana Lähde: ARTTU2-tutkimusohjelman loppuraportti 2019. OSA II: Uudistukset - menneisyys, nykytila ja tulevaisuus Luku 7. Havainnot ja opit kuntien uudistuksista vuosilta 1995-2019 7.1 Lipposen I ja II hallituksen aikaiset uudistukset 1995-2004 7.2 Vanhasen I ja II hallituksen aikainen Parasuudistus 2005-2011 7.3 Kataisen ja Stubbin hallitusten uudistukset 2011-2014 7.4 Sipilän hallituksen aikainen uudistaminen 2015-2019 7.5 Suurten uudistusten tärkeät opit Luku 8. Onko tämä oikeasti näin vaikeata? Näkökulmia tulevaisuuden kuntauudistuksiin 7
Tunne vaikutusvallasta ja kuulluksi tulemisesta lisää luottamusta, vastaavasti vaikutusvallan puute ja tunne, ettei tule kuulluksi, lisää epäluottamusta. 8
Miten kuntapäättäjät arvioivat uudistusten vaikutuksia syksyllä 2017 ja miten tänä syksynä 2019? % vastanneista, jotka arvioivat olevan enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia. Kunnan vaikutusmahdollisuudet suhteessa valtioon Kunnan vaikutusmahdollisuudet maakuntatasolla Kunnallinen demokratia ja päätöksenteko Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet 2017: 59 % 2017: 48 % 2017: 48 % 2017: 62 % 2019: 54 % 2019: 52 % 2019: 31 % 2019: 44 % Lähteet: ARTTU2 REA-puntari 9-10/2017 ja Kuntaliiton Kuntapulssi kysely 8/2019 Enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia: 2017: 8 % -> 2019: 21 % 9
Uudistukset vaihtuvat, mutta kuntien viestit ja haasteet näyttäytyvät samankaltaisina 10
Kannustimet ja ohjausvoima soten rahoitusvaihtoehdoissa Tutkimuksen oppeja ja eväitä sote-uudistukselle, Kuntamarkkinat 12.9.2019 Pentti Meklin, emeritusprofessori
Miksi sote-uudistus? Tavoitteet vaihdelleet ajanoloon neljä päätavoitetta 1. Yhdenvertaisten palvelujen järjestäminen 2. Sote-kustannusten kasvun hillintä 3. Palveluverkon ja -kapasiteetin luominen ja ylläpitäminen 4. Yksittäisten kuntien selviytyminen kasvavista sotekustannuksista
Pääratkaisuna on haettu järjestäjälle - leveämpiä hartioita, - parempaa kantokykyä ja - laajaa väestöpohjaa
Järjestäjän suurempi koko tuo potentiaalia, mutta On monta muuta tekijää tavoitteiden saavuttamisessa Tuotannon järjestäminen kokonaisuudessaan Palveluketjut ja palvelujen porrastus Tarkoituksenmukainen työnjako Tuotantoyksikkörakenne Valinnanvapaus Markkinoiden kasvattaminen Töiden organisointi käytännössä Rahoitus, mitä kautta viulut maksetaan? jne.
Rahoitusmallilla on tärkeä osa Kansalaiset kuntalaiset lopulta maksavat kaiken, mutta mitä kautta rahat kulkeutuvat järjestäjille ja palvelutuotantoon? Rahoitusmallin pitäisi Kannustaa järjestäjää ja edelleen tuottajaa kustannusvaikuttavaan toimintaan Mahdollistaa rahoittajalle ohjausvoiman, jolla varmistaa tavoitteiden saavuttamisen
RAHOITUSMALLI kannustimet ja TAVOITTEET ohjausvoima - Kunnat maksavat järjestäjälle - Järjestäjällä on verotusoikeus - Valtion osoittaa rahoituksen järjestäjälle Näiden mallien lukuisat kombinaatiot - Yhdenvertaiset palvelut - Kustannusten kasvun hillintä - Tarkoituksenmukainen palvelukapasiteetti - Kuntien selviytyminen talousahdingosta Jokaisen mallin sisällä on useita alavaihtoehtoja
Osallistamisen, arviointien ja toimeenpanon merkitys soteuudistuksessa Tutkimuksen oppeja ja eväitä sote-uudistukselle, Kuntamarkkinat 12.9.2019 Arto Koski, FT, dosentti
Hallitusten suurten uudistusten seitsemän (7) tärkeää teemaa Teema 1. Aikataulu 2. Tavoitteet ja keinot 3. Perustuslaki Keskeinen oppi Neljän vuoden hallituskausi asettaa rajoitteita uudistuksen koolle ja vaikeusasteelle Uudistuksen tavoitteiden ja keinojen tulee olla toistensa kanssa yhteensopivia Perustuslaki on keskeisessä roolissa kaikissa suurissa rakenteellisessa uudistuksessa 4. Osallistaminen Laaja osallistaminen ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat uudistuksen etenemisen tärkeitä edellytyksiä 5. Arvioinnit Etukäteiset, reaaliaikaiset ja jälkikäteiset arvioinnit edistävät uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 6. Toimeenpano Uudistuksen hyvä toimeenpano on tärkeä työvaihe, mutta sekään ei riitä, jos valmistelu epäonnistuu 7. Jatkuvuus Uudistukselle tulee rakentaa yhdistävä silta seuraaville hallituskausille Lähde: Pentti Meklin, Arto Koski, Marianne Pekola-Sjöblom & Jenni Airaksinen (2019). Kuntauudistukset leveämpiä hartijoita etsimässä. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 8. Sivu 91. 18 [12.9.2019] Arto Koski KUMA
Osallistaminen, arvioinnit ja toimeenpano uudistusprosessissa Kunnat mukaan uudistukseen subjekteina eikä objekteina Osallistaminen Osallistaminen, arvioinnit ja toimeenpano muodostavat uudistusprosessissa tärkeän kolmion Automaattisia hyötyjä ja haittoja korostetaan usein liikaa ja toimeenpanoa liian vähän Toimeenpano Kaikkia arviointitapoja (E/R/J) tulee käyttää ja tehdä niiden perusteella korjauksia Arvioinnit 19 [12.9.2019] Arto Koski KUMA
AIKAULOTTUVUUS osallistamisessa, arvioinneissa ja toimeenpanossa Pitkäjaksoinen ja laaja-alainen OSALLISTAMINEN Tehokkaalla osallistamisella, arvioinneilla ja toimeenpanolla on mahdollista saada aikaan tuloksia tuottava uudistus! Monivuotinen ja suunnitelmallinen TOIMEENPANO Säännöllisesti hyödynnettävät ARVIOINNIT 20 [12.9.2019] Arto Koski KUMA
Valmistelun ulkokehällä olevilla on suurimmat osallisuuden tarpeet Epävarmassa muutostilanteessa tiedon ja osallisuuden tarpeet ovat voimakkaimmat niillä, jotka ovat valmisteluprosessin ulkokehällä. (Hanna Vakkala blogissaan 21.12.2017) Mitä heikompi on osallistamisen startti, sitä enemmän väkeä ajautuu valmisteluprosessin ulkokehälle ja sitä työläämpää on saada ne sieltä takaisin keskelle! 21 [12.9.2019] Arto Koski KUMA
Pitkäjaksoisen osallistamisen kolme (3) tärkeää ajankohtaa sote-uudistuksessa Valmisteluvaihe Toimeenpanovaihe 1. 2. 3. Pitkäjaksoinen osallistaminen Se vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä ja TUNNETTA siitä, että on aidosti osallisena yhteisen uudistuksen valmistelussa ja toteutuksessa. Osallistamisen kokemukset ovat uudistuksen etenemisen tärkeitä edellytyksiä 1. Osallistamisen merkitys korostuu heti uudistuksen alussa, sen valmisteluvaiheessa. Se vahvistaa tai heikentää luottamuksen ilmapiiriä 2. Osallistamisen ja luottamuksen ilmapiiri joutuvat koetukselle erityisesti siinä vaiheessa, kun uudistusta ryhdytään toimeenpanemaan 3. Osa valmisteluvaiheen toimijoista siirtyy syrjään uudistuksen toimeenpanovaiheessa. Uusia toimijoita on tärkeätä saada osallistettua mukaan! 22 [12.9.2019] Arto Koski KUMA
KOMMENTIT Kuntamarkkinat 12.9.2019 ARTTU2 Kunnan näkökulma sote-uudistukseen ja sen tutkimustarpeisiin Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja
SOTE-UUDISTUS: ODOTUKSET Luottamus Vaikuttavuus Taloudellisuus Palvelut: tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Osallisuus Päätös Ratkaisujen löytäminen isoihin haasteisiin - uudistumiskyky Rahoituksen riittävyys, kannustavuus, Oikeudenmukaisuus
KOLME SAMANAIKAISTA MEGA-MUUTOSTA Vahva väestön keskittyminen Syntyvyyden alentuminen Väestön ikääntyminen
Kiitos mielenkiinnosta! kuntaliitto.fi Onnistuva Suomi tehdään lähellä PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki